Haku

FINE-002346

Tulosta

Asianumero: FINE-002346 (2017)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 16.08.2017

Vuotovahingon laajuus. Tupakeittiön lattian korjauskustannusten korvaaminen. Näyttövelvollisuus.

Tapahtumatiedot

Vuonna 1978 rakennetun puurunkoisen omakotitalon alakerrassa oli myyntikartoituksen yhteydessä 14.1.2016 havaittu kosteusvaurioita.  Havainnoista oli R. Oy tehnyt Rakenteiden avaukset ja mikrobitutkimukset –raportin. Vakuutuksenottaja oli ilmoittanut asiasta vakuutusyhtiölle 15.1.2016, minkä jälkeen V. Oy oli vakuutusyhtiön toimeksiannosta tehnyt 19.1.2016 rakennuksessa kartoituksen.  Talon alapohjaremontin aikana jälkimmäinen yhtiö oli 27.5.2016 tehnyt uuden kartoituksen. Tuolloin oli havaittu, että kylpyhuoneen seinässä ollut hanakulman liitos tiputtaa vettä suojaputkeen ja että suojaputken jatko oli lähtenyt irti liitoskappaleestaan.  Tämän seurauksena vettä oli valunut rakennuksen rakenteisiin.

Vakuutusyhtiö oli tammikuussa 2016 tehnyt kielteisen korvauspäätöksen katsoen vahingon aiheutuneen rakennusvirheestä. Vuotovahingon ei ollut osoitettu aiheutuneen ehtojen edellyttämällä tavalla vesijohdon rikkoutumisesta äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena.  Myöhemmin saadun selvityksen perusteella vakuutusyhtiö on heinäkuussa 2016 päätynyt korvaamaan vuotovahingon hanakulman liitosvuodon osalta. Vakuutusyhtiö on maksanut LVI- ja vuototurvien perusteella korvausta korjauskustannuksista noin 31.400 euroa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja hakee muutosta vakuutusyhtiön vuotovahingossa tekemään päätökseen. Hänen mielestään päätös perustuu virheelliseen tulkintaan rakennusvirheestä tupakeittiön osalta. Todisteita rakennusvirheestä ei ole. Rakennusurakoitsija on todennut, että kosteus ei ole tullut ulkopuolelta. Mikrobitutkimusraportissa tarkastaja on todennut, ettei tupakeittiössä ole ollut vakuutusyhtiön päätöksessä väitettyä toista muovikalvoa. Vakuutuksenottaja vaatii tupakeittiön lattian uusimisesta lisäkorvauksena 26.000 euroa (32.000 euroa – 6.000 euroa) korjauskustannusarvion perusteella.

Lisäselvityksissään vakuutuksenottaja mainitsee, että valituksessa on kyse nimenomaan tupakeittiön osuudesta vesivahingossa. Työhuoneesta ei ole haettu korvausta. Vakuutuksenottaja kertoo, että he ovat korjanneet omalla kustannuksellaan R. Oy:n raportissa tarkoitetut riskirakenteet. Näihin kohtiin ei missään vaiheessa ole haettu vakuutusyhtiöltä korvausta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää esitetyn vaatimuksen tupakeittiön lattian korjauskustannusten lisäkorvauksesta.

Toukokuussa 2016 tehdyn vahinkokartoituksen yhteydessä havaittiin  hanakulman liitoksen vuotaneen suojaputkeen ja viereisen seinän kohdalta rakenteeseen. Koska asiaa selvitettäessä on jäänyt epäselväksi, onko ollut kyse asennusvirheestä, vakuutusyhtiö on päätynyt korvaamaan vuotovahingon hanakulman liitosvuodon osalta.

Kun vakuutuksenottaja oli ollut tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin, vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja oli käynyt vahinkopaikalla 29.12.2016. Vahinkotarkastaja oli todennut, että vakuutuksen piiriin kuuluvat tupakeittiön eristeiden ja niskojen purku sekä uusiminen ja työhuoneen lattian purku ja uusiminen.

Vakuutuksenottaja ei hyväksynyt tarjottua 6.031 euron suuruista lisäkorvausta, vaan hän vaati, että myös alajuoksuun liittyvät korjauskustannukset korvataan. Vakuutusyhtiö oli tämän jälkeen maksanut vielä 12.313,96 euron lisäkorvauksen.

Vakuutusyhtiö toteaa, että vahingon syy on vakuutuskorvauksen kannalta olennainen. Kotivakuutus kattaa tässä tapauksessa vain hanakulman liitosvuodon korjauskustannukset. Muut todetut vauriot eivät ole aiheutuneet vakuutuksesta korvattavasta syystä, eikä niitä sen vuoksi korvata. Hanakulman vuodon korjauskustannukset on korvattu kotivakuutuksesta, eikä lisäkorvaukselle ole perusteita.

Vakuutusyhtiö toteaa myös, että korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus korvattavan vahingon sattumisesta ja vahingon määrästä. Vakuutuksenottaja on katsonut, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt ulkoseinän rakennusvirheestä näyttöä. Vakuutusyhtiön mielestä olennaista on se, että ulkoseinän vauriot eivät ole aiheutuneet vakuutuksesta korvattavasta vuodosta, vaan muusta syystä.

Jos osakaan muista vahingoista katsottaisiin vakuutuksesta korvattavaksi, vakuutusyhtiön vastuulle kuuluisi siinäkin tapauksessa vain se summa, jonka korjauksen teettäminen maksaisi vakuutusyhtiölle mahdolliset ikävähennykset huomioon ottaen.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

- R. Oy:n laatima Rakenteiden avaukset ja mikrobitutkimukset –raportti 14.1.2016 tehdystä tutkimuksesta. Raporttiin sisältyy Turun yliopiston Aerobiologian yksikön testausseloste materiaalinäytteiden analysoinnista.

- V. Oy:n tarkastusraportti 19.1.2016 tehdystä vahinkokartoituksesta.

- V. Oy:n tarkastusraportti 27.5.2016 tehdystä vahinkokartoituksesta.

- 3.1.2017 päivätty tarkastuskertomus vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan 29.12.2016 tekemästä tarkastuksesta.

- V. Oy:n antama, 16.3.2017 päivätty kustannusarvio tupakeittiön alapohjan ja ulkoseinien alajuoksujen korjauksesta.

R.  Oy:n raportista selviää muun muassa seuraavaa:

- Talon alakerran keskiosalla lattiana on betonilaatan päälle tehty puukoolauslattia. Betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastusten suoritusohjeessa KH 90-00394. Riskinä kyseisessä rakenteessa on maakosteuden nouseminen kapillaarisesti, sisäilman kosteuden tiivistyminen lattiarakenteisiin tai putkivuodot rakenteessa.

- Keittiöstä otetussa materiaalinäytteessä on esiintynyt runsas aktinomykeettien kasvu ja erittäin runsas sienten kasvu, mikä viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa.

- Rakennuksen ulkoseinästä työhuoneen kohdalta otetussa näytteessä on esiintynyt kohtalainen aktinomykeettien kasvu ja runsas sienten kasvu, mikä viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa.

- Työhuoneen kohdalla on tarkastuksessa havaittu, että puurunkoisen ulkoseinän sisäpinnassa on normaaliin tapaan höyrynsulkumuovi. Ulkoseinien alaosassa on tässä tapauksessa muovikalvo sekä sisä- että ulkopinnassa, mikä heikentää ulkoseinän alareunan tuulettuvuutta. Myös seinän alarungon alapuolella oli muovikalvo kosteuseristeenä.

- Pesuhuoneen suihkun viereisen oviaukon kynnyksen kohdalle lattiaan poratusta reiästä voitiin nähdä, että maanvastaista betonilaattaa vasten asennettu väliseinän alarunko on märkä ja lahonnut. Materiaalinäytettä ei otettu, koska alarunko oli märkä ja silmin nähden kosteusvaurioitunut.

- Johtopäätökset-kohdassa on todettu, että kummassakin puukoolauslattian avauskohdassa oli havaittu aktiivinen mikrobikasvusto. Väliseinän avauskohdalla seinän alarunko oli märkä ja kosteusvaurioitunut. Valesokkelin avauskohdista toisessa oli havaittu viitteitä kosteusvaurioista ja aktiivinen mikrobikasvusto.

V. Oy:n 19.1.2016 päivätyssä raportissa on todettu muun muassa seuraavaa:

- Suihkua vasten tuvan puolella rakenne on märkä.

- Vuonna 2014 tehdyssä remontissa on lattiakaivot uusittu ja asennettu uudet seinälevyt sekä vesieristeet ja pinnoitteet. Silloin oli seinien alapuolelta katsottu ja todettu, että puut olisivat terveet ja kuivat, mutta ”terveiden” alla on vielä toinen puu, joka on vaurioitunut. Suihkua vasten tuvan puolelta avattiin seinää ja lattiaa. Alapuut ja eriste olivat märkiä sekä tummentuneet (vauriot pidempiaikaisia). Tuvan  puolella eristetila on kastunut noin 6 m2 alueella. Vaurioitunut alajuoksu jatkuu pesuhuoneen alueelle.

- Toimenpiteiksi on suositeltu muun muassa ponttilaudan avaaminen tuvan puolelta kastuneelta alueelta ja eristeiden sekä vaurioituneiden puurakenteiden poistaminen ja avattujen alueiden desinfiointi sekä rakenteiden kuivaus. Kuivausten jälkeen puretut rakenteet korjataan ja pinnoitteet laitetaan kuntoon.

V. Oy:n 15.6.2017 päivätyssä raportissa

- on todettu, että pesuhuoneen hanakulman liitos tiputtaa suojaputkeen vettä ja noin 1,5 metrin päässä ulkoseinällä oleva suojaputken jatko on lähtenyt irti liitoskappaleesta. Seinän kautta on alapohjaan vuotanut liitoskappaleesta vettä.

- vahingon laajuus –kohdassa on todettu, että kosteiden tilojen ja tuvan alueen lattiat oli avattu ja eristeet poistettu, ja että ”saunan, pesuhuoneen ja osittain tuvan puoli alapohja vesimärkää => alapuut tummuneet”.

- pohjapiirros-kohdan piirrokseen on merkitty, millä alueella alapohja on kastunut ja miltä kohdilta puuseinien alajuoksut olivat märkiä ja tummuneita. Kaavioon on myös merkitty kohta, josta suihkun hanakulma on vuotanut ja kohta, josta vesi valui suojaputkesta rakenteisiin.

Vahinkotarkastajan 3.1.2017 päivätyn raportin mukaan vakuutusyhtiön puolesta on katsottu, että tupakeittiön eristeiden ja niskojen purku sekä työhuoneen lattian purku ja uusiminen kuuluvat vakuutukseen. Lisäkorvaus tällä perusteella olisi V. Oy:n tekemän laskelman mukaisesti 6.031 euroa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, ovatko tupakeittiön koko lattian korjauskustannukset vakuutuksen vuototurvan perusteella korvattavia kustannuksia.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kodin omaisuusvakuutuksesta korvataan

- kohdan 3.5 (Vuototurva) mukaan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko ja

- kohdan 3.6 (LVI-laiteturva) mukaan äkillinen ja ennalta arvaamaton LVI-laitteen tai –putkiston välitön rikkoutuminen.

Vakuutusturvien yleisten rajoitusten mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut

(kohta 1) omaisuudelle tai esineelle

- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö- tai työvirheestä

- rakenne-, valmistus- tai aineviasta

- muusta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta

- korjaamiseen tai rakentamiseen käytetyistä sopimattomista tai laadultaan ilmeisen heikoista osista tai materiaaleista

- rakennusvirheestä

- perustamisvirheestä.

(kohta 2) hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten

- syöpymisestä ja pilaantumisesta

- sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta

- kulumisesta, aineen väsymisestä, kondensiosta tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä

(kohta 5) pakkasesta, jäästä, jäätymisestä, kuivuudesta, kuumuudesta, kosteudesta, routimisesta tai maan liikkumisesta eikä lumesta tai sateesta muutoin kuin rankkasade- tai vesistötulvan aiheuttama vahinko

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvausta hakevalla vakuutuksenottajalla on näyttövelvollisuus korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta ja hänelle aiheutuneen vahingon määrästä. Asiassa on kiistaa siitä, kuuluuko koko tupakeittiön lattian uusiminen korvattavaan vuotovahinkoon, ja mikä on korvattavan vahingon suuruus.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole esittänyt näyttöä siitä, että tupakeittiön rakenteiden kastuminen muilta kuin korvatuilta osin olisi aiheutunut hanakulman vuodon seurauksena tai muusta vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta syystä. Vakuutuksenottaja puolestaan katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole osoittanut tupakeittiön rakenteiden kastumisen aiheutuneen rakennusvirheestä.

V. Oy:n piirroksesta ilmenee, että hanakulman liitosvuodon seurauksena myös pesuhuoneen vieressä olevan tupakeittiön puolella alapohja on ollut ”vesimärkä”. Vakuutusyhtiö on kertomansa mukaan korvannut tupakeittiön eristeiden ja niskojen purkamisesta sekä uusimisesta syntyneet korjauskustannukset. Tämä korvaus on sisältynyt 6.031 euron suuruiseen korvauserään. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö on vielä maksanut 12.313,96 euron lisäkorvauksen. Asiakirjojen mukaan korvaus on maksettu korjaustöistä, mutta asiakirjoissa ei ole tarkemmin eritelty mitä korjaustöitä korvaussummat ovat sisältäneet.

Vakuutuslautakunta toteaa mikrobikartoituksesta tehdyn raportin perusteella, että keittiöstä otetussa materiaalinäytteessä on tammikuussa 2016 havaittu aktiivista mikrobikasvustoa ja kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Raportista ilmenee myös, että betonilaatan päälle tehty puukoolauslattia on kuntotarkastusten suoritusohjeessa KH 90-00394 luokiteltu riskirakenteeksi. Riskinä on maakosteuden nouseminen  kapillaarisesti, sisäilman kosteuden tiivistyminen lattiarakenteisiin tai putkivuodot rakenteissa. Myös ns. valesokkelin toisessa avauskohdassa  (työhuoneen kohdalla) oli viitteitä kosteusvaurioista ja aktiivinen mikrobikasvusto. Lisäksi V. Oy:n 19.1.2016 tekemässä tarkastuksessa oli todettu, että pesuhuoneen seinien alapuolella oli ”terveiden” puiden alla ollut vielä toinen puu, joka oli vaurioitunut.

Näiden selvitysten perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että rakennuksessa on ollut hanakulman vuodosta riippumattomia kosteusvaurioita. Vakuutuksenottaja ei ole osoittanut hanakulman vuodon aiheuttaneen tupakeittiön rakenteiden kastumisvaurioita laajemmalla alueella kuin V. Oy:n tekemään piirrokseen merkityllä alueella. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan vakuutusyhtiö on korvannut tupakeittiön rakenteiden korjaustyöt tässä tarkoitettuun piirrokseen merkityltä alueelta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöksiä vakuutusehtojen mukaisina eikä suosita lisäkorvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Pellikka

 

Jäsenet:

Maso

Rantala

Sario

Yrttiaho

Tulosta