Haku

FINE-002312

Tulosta

Asianumero: FINE-002312 (2017)

Asiaryhmä: Muut asiat

Ratkaisu annettu: 15.06.2017

Onko pankilla oikeus periä saatava pantatulta sijoitustililtä, vaikka kuolinpesän varat eivät riittäisi enää pesänselvitysvelkojen maksamiseen? Kuolinpesä. Pesänselvitysvelka. Panttaus.

Tapahtumatiedot

Asiakas on kuolinpesä, joka on ylivelkainen. Kuolinpesässä ei ole ollut pesänselvittäjää. Vainaja panttasi elinaikanaan pankista saamansa lainan vakuudeksi sijoitustilin, jossa on 4.919,07 euroa. Kuolinpesä haluaisi käyttää sijoitustilillä olevia varoja pesänselvitysvelkojen maksamiseen, mutta pankki katsoo sillä olevan etuoikeuden varoihin panttauksen nojalla. Kuolinpesän ainoa merkittävä omaisuus on sijoitustilin lisäksi kiinteistö, joka on pantattu saman pankin lainojen vakuudeksi. Kiinteistön myynnistä saatavat varat eivät kata lainaa, jonka vakuutena omaisuus on.

Asiakkaan valitus

Kuolinpesän näkemyksen mukaan pantatun tilin varoista on maksettava perintökaaren mukaiset pesänselvityskulut siltä osin, kun pesän muut varat eivät niihin riitä. Mikäli pesä olisi pesänselvittäjän hallinnossa, perintökaaren 19 luvun 12 a §:n mukaan pesänselvitysvelat maksetaan ensin ja vasta sen jälkeen loput varat noudattaen, mitä velkojien maksusaantijärjestyksessä annetusta laissa ja perintökaaren 21 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään.

Pankille on toimitettu hautauslasku ennen sen eräpäivää. Hautauslaskun eräpäivää on onnistuttu siirtämään, mutta siihen on tullut jo perintäkuluja. Viimeinen eräpäivä on 7.4.2017. Pesän osakas A on joutunut nostamaan omissa nimissään lainaa siltä varalta, että hän joutuu maksamaan hautauskulut itse.

Kuolinpesä vaatii, että pankki vapauttaa kuolinpesän käyttöön sen osan pantatun tilin varoista, mikä ei riitä pesänselvityskuluihin muista varoista. Siinä tapauksessa, että A joutuu maksamaan (6.4.2017) pesänselvityskuluja omalla velalla, vaatii hän pankkia korvaamaan tämän määrän (arviolta n. 400 euroa) sekä lainannostosta aiheutuneet kulut 50 euroa sekä korot nostopäivästä alkaen. Pankin tulee myös korvata hautauslaskun korot 63,61 euroa ja siihen tulleet perintäkulut 124 euroa sillä perusteella, että kuolinpesä on toimittanut hautauslaskun ajallaan maksettavaksi.

Pankin vastine

Pankki on vastineessaan katsonut, ettei perintökaaren 18 luvun 5 §:n määräys pesänselvitysveloista tule sovellettavaksi niiden varojen osalta, jotka on pantattu pantinsaajan hyväksi. Vastaava tilanne on yleinen vähävaraisissa ja/tai raukeavissa konkurssipesissä, joissa ns. päältä maksettaville kustannuksille (esim. pesänhoitajan palkkiolle) ei riitä kertymää, jos konkurssipesän omaisuus on pantattu.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Perukirja, joka on allekirjoitettu 17.2.2017
- Vainajan velkakirjat.
- Vainajan erityispanttaussitoumukset kiinteistöstä ja sijoitustilistä. Molemmat allekirjoitettu 6.2.2012.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen riitaisuuden ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava onko pesänselvitysvelka maksettava ennen pantinsaajan oikeutta pantatusta omaisuudesta.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Perintökaaren 18 luvun 5 §:n mukaan pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat) niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään.

Perintökaaren 19 luvun 12 a §:ssä todetaan, että jos on syytä epäillä, että pesän varat eivät riitä pesän ja vainajan velkojen maksuun, pesänselvittäjän on pyrittävä tekemään velkojien kanssa sopimus velkojen maksusta. Jollei sopimusta tehdä, pesänselvittäjällä on, kun 18 luvun 5 §:ssä tarkoitetut pesänselvitysvelat on maksettu, oikeus päättää muiden velkojen maksamisesta noudattaen, mitä velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa (1578/1992) ja tämän lain 21 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään velkojen maksamisesta kuolinpesän konkurssissa.

Perintökaaren 21 luvun 1 §:n mukaan kuolinpesän varoista suoritetaan pesän ja vainajan velat. Pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Muut pesän velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen. Kuolinpesän konkurssissa konkurssipesä vastaa pesänselvitysveloista. Pesänselvitysveloista säädetään 18 luvun 5 §:ssä.

Perintökaaren 21 luvun 9 §:n mukaan ennen kuin kuukausi on kulunut perunkirjoituksesta tai, jos omaisuus on luovutettu pesänselvittäjän hallintoon, ennen kuin velkojen maksamisesta on tehty 19 luvun 12 a §:ssä tarkoitettu sopimus tai pesänselvittäjän päätös, vainajan velan saa maksaa pesän varoista vain, jos on pätevä syy olettaa, ettei sen maksamisesta aiheudu vahinkoa muille velkojille. Pesän omaisuuteen kohdistuvan ulosmittauksen loppuun saattamisesta säädetään ulosottokaaren 4 luvun 76 §:ssä ja 6 luvun 16 §:n 1 momentissa.

Velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaan panttisaatava tai sitä paremmalla sijalla oleva saatava on maksettava kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen annetussa asetuksessa tarkoitetusta omaisuudesta, rekisteröidystä aluksesta, rekisteröidystä ilma-aluksesta taikka autosta tai muusta autokiinnityslain (810/72) mukaisesta kiinnityksen kohteesta ennen muita saatavia siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin siitä erikseen säädetään.

Saman lain 3 §:n mukaan sillä, jolla on muu kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu panttioikeus irtaimeen omaisuuteen taikka pidätysoikeus hallinnassaan olevaan omaisuuteen, on oikeus saada maksu saatavastaan pantti- tai pidätysoikeuden kohteesta ennen muita saatavia.

Sijoitustilin erityispanttaussitoumuksen mukaan pantinantaja on luovuttanut pankissa olevan sijoitustilin pankille pantiksi velan maksamisesta.

Asian arviointi

Perintökaaren 18 luvun 5 §:n mukaan kuolinpesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat) niin kuin 21 luvun 1 §:ssä säädetään. Perintökaaren 21 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan pesänselvitysvelat maksetaan kuolinpesän varoista ennen vainajan ja pesän muita velkoja. Lisäksi perintökaaren 19 luvun 12 a §:ssä säädetään, että pesänselvittäjällä on oikeus, kun pesänselvitysvelat on maksettu, päättää vainajan ja pesän muiden velkojen maksamisesta vastaavassa järjestyksessä kuin ne maksettaisiin kuolinpesän konkurssissa.  

Vakiintuneen käsityksen mukaan velallisen kuolema ei heikennä panttivelkojan asemaa sen suhteen, että panttivelkojalla on oikeus ottaa saatavalleen maksu pantin arvosta (oikeuskirjallisuudesta ks. esim. Lohi, Vastuu kuolleen henkilön velasta, 1998, s. 258 ss. viittauksineen). Perintökaaren edellä mainitut säännökset ovat saaneet nykyisen sisältönsä lailla 783/2004, jolla perintökaaren velkavastuujärjestelmä on uudistettu. Uudistukseen johtaneesta hallituksen esityksestä (HE 14/2004 vp) tai muustakaan lainvalmisteluaineistosta ei kokonaisuutena arvioiden ole saatavissa tukea sellaiselle käsitykselle, että uudistuksella olisi tarkoitettu heikentää esinevakuusvelkojan asemaa aikaisempaan oikeustilaan verrattuna. Panttivelkojan suojattu asema ilmenee myös niin sanottua rauhoitusaikaa koskevasta perintökaaren 21 luvun 9 §:stä ja sen yksityiskohtaisista perusteluista (ks. HE 14/2004 vp s. 37). Mielekästä ei myöskään olisi, että panttivelkojan asema esimerkiksi kuolinpesän konkurssissa olisi parempi kuin maksettaessa pesän ja vainajan velkoja konkurssin ulkopuolella.

Kaiken kaikkiaan onkin ilmeistä, että kun perintökaaressa säädetään pesänselvitysvelkojen suorittamisesta kuolinpesän varoista ennen muita velkoja, tällä tarkoitetaan lain sanamuodosta huolimatta pesänselvitysvelkojen suorittamista sikäli kuin pesän niin sanotut vapaat varat eli sellaiset varat, joita ei rasita pantti- tai muu vastaava oikeus, siihen riittävät.

Asiassa on riidatonta, että vainaja on pantannut sijoitustilillään olevat varat pankille velkansa vakuudeksi. Vaikka sijoitustilillä olevat varat kuuluvat vainajan kuolinpesään, ei pankki näin ollen ole velvollinen vapauttamaan tilillä olevia varoja käytettäväksi pesänselvitysvelkojen maksamiseen.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo, ettei pankki ole velvollinen vapauttamaan kuolinpesän käyttöön pantatun tilin varoja tai suorittamaan asiakkaalle korvausta.

Pankkilautakunta ei suosita korvausta.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Heino

Jäsenet:
Atrila
Kallio
Lehtonen
Pulkkinen

Tulosta