Tapahtumatiedot
Kerrostalon asunnossa B13 oli 27.1.2017 havaittu astianpesukoneen tulovesiputken ja keittiön sekoittajan välisen tyhjiöventtiilin vuotaneen vettä pesukoneen käytön yhteydessä ja aiheuttaneen vesivahingon. Kyseisessä asunnossa oli vaurioitunut keittiön kaapistoja ja lattiaa noin 10 m2 alueelta, minkä lisäksi vuoto oli aiheuttanut vaurioita muissa asunnoissa. Vuonna 1950 rakennetussa kolmekerroksisessa rakennuksessa oli 1.8.2010 – 31.12.2011 tehty lämpö-, vesi- ja ilmastointisaneeraus.
Vakuutusyhtiö on 9.3.2017 antamassaan korvauspäätöksessä katsonut, ettei venttiilin vuotoa voida pitää mekaanisen rikkoutumisen aiheuttamana. Sakan aiheuttama jumiutuminen on vakuutusyhtiön mielestä hitaasti tapahtuva ilmiö, joka ei kuulu vakuutuksen korvauspiiriin. Mekaanisen rikon osalta edellytetään, että esimerkiksi osa on jotakuinkin rikki/poikki/halki tms.
Asiakkaan valitus
Vakuutuksenottaja pyytää Vakuutuslautakunnalta lausuntoa siitä, onko mekaanisen osan toimimattomuus katsottava mekaaniseksi rikkoutumiseksi ja tulisiko vuotovahinko korvata kiinteistövakuutuksen perusteella. Korvausta haetaan vain vuotovahingosta, ei toimimattoman osan uusimiskuluista.
Vakuutuksenottaja toteaa, että kyse on siitä, että tyhjiöventtiili ei ole sulkeutunut täysin tiiviisti kiinni pesukoneen käytön yhteydessä. Vettä on päässyt vuotamaan joka kerta, kun venttiili on avautunut. Venttiili on mennyt rikki, koska se ei ole toiminut niin kuin sen olisi pitänyt toimia ja miten se on aikaisemmin toiminut. Rikkimeno ei välttämättä vaadi osan hajoamista useaan erilliseen kappaleeseen. Toimimattomuus voidaan vakuutuksenottajan käsityksen mukaan katsoa mekaaniseksi rikkoutumiseksi, jos teknisen laitteen osa ei toimi niin kuin sen on tarkoitus toimia.
Vakuutuksenottaja toteaa myös, että vakuutusalan käytännön mukaan putken syöpymisen vähitellen aiheuttama vahinko on perusvahinkotyyppi, joita vuotovakuutuksesta korvataan. Se, että sakkaa on kerääntynyt pikkuhiljaa venttiiliin, on samanlainen pikkuhiljaa tapahtunut prosessi kuin putken syöpyminenkin. Itse toimimattomuus, eli rikkoutuminen, on tapahtunut äkillisesti, samoin kuin tämän seurannaisena tullut vuotovahinko.
Lisäkirjelmissään vakuutuksenottaja toteaa mm. että tyhjiöventtiilin vahinkomekanismista vallitsee yhteneväinen näkemys. Keskeistä asiassa on kysymys siitä, onko kyseessä mekaaninen rikko, jos LVIS-tekniikkaan kuuluva osa lakkaa toimimasta niin kuin sen on teknisesti tarkoitus toimia. Vakuutusehdoista ei voi päätellä, mitä vakuutusyhtiö tarkoittaa mekaanisella rikkoutumisella, koska ehdot eivät anna niistä esimerkkejä.
Vakuutuksenottaja katsoo, että Vesivahinkojen ehkäiseminen rakentamisessa –ohjeeseen vetoaminen ei ole relevanttia. Tämä johtuu siitä, että teoksessa kuvataan, miten rakenteet voisi parhaimmillaan tehdä, eikä sitä, miten ne on aina tehtävä. Tekemättä jättäminen ei ole rakennusvirhe, kunhan rakenteet on tehty rakentamismääräyskokoelman ja rakennesuunnittelijan tai valmistajan ohjeiden mukaan.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö katsoo, ettei korvauspäätöksen muuttamiselle ole perusteita. Vuoto ei ole aiheutunut tyhjiöventtiilin mekaanisen rikkoutumisen suoranaisena seurauksena. Kalkin tai ”sakan” kertyminen tyhjiöventtiiliin tapahtuu vähitellen pidemmän ajan kuluessa. Vuotovahingossa korvauksen edellytyksenä on se, että vuoto on tapahtunut vesikalusteen, lämminvesivaraajan tai käyttölaitteen suoranaisen mekaanisen rikkoutumisen seurauksena. Mekaaniseksi rikkoutumiseksi ei ehtojen mukaan katsota esimerkiksi tiivisteen kulumista tai liitoksen löystymistä.
Lisäksi vakuutusyhtiö katsoo, että rakennuksen rakenteisiin valunut vesi on aiheuttanut vesivahingon, koska putkiston läpivientejä, keittiön kaluste-, lattia- ja seinärakenteita ei ole toteutettu rakentamismääräysten, -ohjeiden ja hyvän rakentamistavan edellyttämällä tavalla. Aiheutunut vuoto on seurausta rakennusvirheestä. Putkiläpivientien tiivistäminen ja kalusteiden alle asennettava vedeneristys on vakuutuksenottajan epäilyistä huolimatta normaali, hyvän rakentamistavan edellyttämä helposti toteutettava toimenpide, jolla vuotovahingot voidaan estää.
Antamassaan lausunnossa LVI-insinööri J-P.N. pitää vuotoveden aiheuttamien vaurioiden osalta oleellisena, että kaluste- ja laiteasennusten yhteydessä tehdyistä virheistä johtuen vuotovesi ei ole tullut esiin. Hän viittaa Rakentamismääräyskokoelman C2 1998, määräykset ja ohjeet, kohtiin 1.4.9 ja 8.1.1.2. Tiskipöydän kaapin alahylly olisi tullut tiivistää läpimenoineen vuotovahingon havaitsemiseksi riittävän ajoissa. J-P.N:n mukaan asennukset eivät ole täysin määräysten ja ohjeiden sekä hyvän asennustavan mukaisia.
Lisävastineessaan vakuutusyhtiö korostaa sitä, että vuodelta 2004 oleva ympäristöministeriön julkaisu ”Vesivahinkojen ehkäiseminen rakentamisessa” kuvaa hyvää rakentamistapaa samoin kuin Suomen rakentamismääräyskokoelman C2 määräykset ja ohjeet. Vakuutuksesta ei korvata vuotovahinkoa, joka johtuu mm. rakentamismääräysten ja –ohjeiden sekä hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut
- H. Oy:n 6.2.2017 päivätty tarkastusraportti vuotovahingon mahdollisen syyn ja laajuuden selvittämiseksi tehdystä tarkastuksesta. Raporttiin sisältyy valokuvia ja pohjapiirroksia vahingoittuneista tiloista.
- Insinööritoimisto L:n 7.4.2017 päivätty lausunto, jonka on allekirjoittanut LVI-insinööri J-P.N.
- Suomen rakentamismääräyskokoelman Kosteus, määräykset ja ohjeet, 1998, kohta 1.4 Rakennuksen kosteustekninen toiminta ja kohta 8.1 Laitteet ja putket, laitteistojen suunnitteluperiaatteet ja vesivuodon havaitseminen.
- Vesivahinkojen ehkäiseminen rakentamisessa, ympäristöopas, 2004, kohta 2.2 Keittiö.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Tapauksessa on kysymys siitä,
- onko vuoto tapahtunut tyhjiöventtiilin mekaanisen rikkoutumisen suoranaisena seurauksena äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan, sekä
- jos kyse on korvattavasta vuotovahingosta, voiko vakuutusyhtiö evätä korvauksen vetoamalla rakennusvirhettä tai hyvän rakentamistavan vastaista rakentamista koskevaan rajoitusehtoon?
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kiinteistövakuutuksen ehtojen kohdan 6.6.1 (Vuoto, Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut nesteen, kaasun tai höyryn vuotamisesta äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan
- rakennukseen kuuluvasta, rikkoutuneesta tai toimimattomasta, kiinteästi asennetusta käyttövesi- tai viemäriputkistosta
- rakennuksen käyttövesi- tai viemäriputkistoon kiinteästi liitetystä vesikalusteesta, lämminvesivaraajasta tai käyttölaitteesta tai näiden liitoksesta. Korvauksen edellytyksenä kuitenkin on, että
- […]
- vesikalusteen, lämminvesivaraajan tai käyttölaitteen vuoto on tapahtunut vesikalusteen, lämminvesivaraajan tai käyttölaitteen mekaanisen rikkoutumisen suoranaisena seurauksena. Mekaaniseksi rikkoutumiseksi ei katsota esimerkiksi tiivisteen kulumista ja liitoksen löystymistä.
Vakuutusehtojen kohdassa 6.6.2 olevien korvausrajoitusten mukaan vakuutuksesta ei korvata muun muassa vahinkoa, joka on aiheutunut
- vedeneristeen läpi tai vedeneristeen läpivientien tai vedeneristeen liitosten kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä
- suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai omaisuutta käsiteltäessä tehdystä työvirheestä.
Asian arviointi
Vakuutuksenottaja on pyytänyt lausuntoa nimenomaan siitä, onko tyhjiöventtiilin toimimattomuus katsottava mekaaniseksi rikkoutumiseksi vuotovahingossa.
Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiassa ole esitetty selvitystä siitä, että venttiili olisi murtunut, särkynyt, pirstoutunut, haljennut, katkennut tai muulla tavalla mennyt rikki. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tyhjiöventtiilin liikkuvaan karaan vähitellen kertynyt sakka (kalkki) on estänyt tyhjiöventtiilin sulkeutumisen ja venttiili on alkanut vuotaa.
Vakuutuslautakunta on asiaa arvioidessaan kiinnittänyt huomiota siihen, että vakuutusyhtiö on korvattavia vuotovahinkoja koskevan vakuutusehdon (6.6.1)
- 1. alakohdassa erottanut toisistaan rikkoutumisen ja toimimattomuuden aiheuttamat vahingot, ja
- 2. alakohdassa asettanut korvauksen edellytykseksi mekaanisen rikkoutumisen.
Vakuutusehdoissa ei ole määritelty mekaanista rikkoutumista muutoin kuin toteamalla, ettei tiivisteen kulumista ja liitoksen löystymistä katsota mekaaniseksi rikkoutumiseksi.
Vakuutuslautakunta katsoo, että tyhjiöventtiilin liikkuvaan karaan vähitellen kertyneen sakan aiheuttamaa venttiilin toimimattomuutta ei voida pitää mekaanisena rikkoutumisena. Venttiilin toimimattomuuden aiheuttama vahinko ei Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan ole kiinteistövakuutuksen vuotokohdassa tarkoitettu korvattava vahinko.
Koska kyseessä ei ole vakuutuksesta korvattava vahinko, Vakuutuslautakunta ei ota kantaa rakennusvirhettä tai hyvän rakentamistavan vastaista rajoitusehtoa koskevaan asiaan.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita vakuutusyhtiötä muuttamaan epäävää korvauspäätöstä.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Pellikka
Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho