Haku

FINE-002118

Tulosta

Asianumero: FINE-002118 (2017)

Vakuutuslaji: Lisäeläkevakuutus

Ratkaisu annettu: 24.11.2017

Tuliko aiheettomasti maksetun eläke-etuuden takaisinperinnästä luopua osit-tain tai kokonaan? Aiheettomasti maksettu lisäeläke. Takaisinperintä.

Tapahtumatiedot

Vakuutuslaitos on maksanut A:lle lisäeläkkeenä vanhuuseläkettä 1.5.2009 alkaen. Lisäeläkkeen määrä vuoden 2009 tasossa oli 531,12 euro kuukaudessa. A:lle myönnettiin lakisääteinen työttömyyseläke 1.9.2016, joka on vuoden 2017 tasossa 1 393,66 euroa. A:n lakisääteinen eläke on muuttunut vanhuuseläkkeeksi 1.4.2017 alkaen.

A ilmoitti 9.1.2017 eläkesäätiölle lakisääteisestä eläke-etuudestaan. A:n lisäeläke laskettiin 16.1.2017 annetulla päätöksellä uudelleen 1.9.2016 lähtien. Päätöksen mukaan koska samaan työsuhteeseen perustuva lakisääteinen eläke on suurempi kuin lisäeläke, lisäeläkettä ei jää maksettavaksi.

Eläkesäätiö antoi A:lle aiheettomasti maksetun lisäeläkkeen takaisinperintää koskevan päätöksen. Eläkesäätiön mukaan se on maksanut A:lle ajalta 1.9.2016–31.1.2017 liikaa eläkettä 2 929,74 euroa. Eläkesäätiö ilmoitti perivänsä aiheettomasti maksetun eläke-etuuden kokonaisuudessaan takaisin A:lta.

A pyysi eläkesäätiötä kohtuullistamaan takaisinperintää. A:n mukaan hän ei tiennyt syys- ja lokakuun alussa 2016 saavansa lakisääteisen työkyvyttömyyseläkkeen. Sitä koskeva päätös saapui hänelle 4.10.2017. Hän ei ole toiminut asiassa vilpillisesti.

A kertoo jääneensä sairauslomalle syyskuussa 2015 sydänsairauden vuoksi. Hän teki kesäkuussa 2016 lakisääteistä työkyvyttömyyseläkettä koskevan hakemuksen. Työeläkeasian käsittelyn kestäessä hän joutui hakemaan työttömyyspäivärahaa. Kun tieto lakisääteisen eläkkeen myöntämisestä saapui, hän alkoi kiireellä toimia, jotta työttömyyskorvauksia ei maksettaisi. Tässä yhteydessä lisäeläkeasia ei tullut mieleen, koska A oli vuosien ajan ajatellut jäävänsä eläkkeelle maaliskuussa 2017. A ei ollut lukenut kunnolla vuosittain tullutta kirjettä, jossa kehotettiin ilmoittamaan muusta eläkkeestä, ja hän unohti asian.

A:n mukaan hänen tulonsa ovat romahtaneet sairauden vuoksi. Hän oli vajaan vuoden sairauspäivärahalla, jonka nettomäärä oli noin 1 000 euroa kuukaudessa. A:n mukaan vuoden 2017 tasossa hänen lakisääteinen eläkkeensä on 1 393,66 euroa kuukaudessa ja verojen jälkeen 1 114,93 euroa. Hänen puolisonsa käyttövaraksi jää kuukausittain 1 157 euroa. Talouden välttämättömät kuukausimenot ovat yhteensä 2 365,29 euroa, mistä vuokran osuus on 1 088 euroa.

Vakuutuslaitoksen ratkaisusuosituspyyntö

Eläkesäätiö pyytää FINEltä ratkaisusuositusta lisäeläkkeen takaisinperinnästä. Vakuutuslaitos huomauttaa, että eläkepäätöksessä 2.11.2009 eläkkeensaajaa on pyydetty ilmoittamaan, mikäli hänelle myönnetään jokin muu eläke tai korvaus. Päätöksessä ilmoitetaan myös, että mahdollisesti myönnettävä korvaus saattaa vaikuttaa myönnettyyn eläkkeeseen ja liikaa maksettu eläke tullaan perimään takaisin. A on ilmoittanut hänelle myönnetystä lakisääteisestä eläkkeestä, kun hän on saanut eläkesäätiöltä vuosittaisen kirjeen, jossa muistutetaan asiasta. Eläkesäätiö katsoo, että perusteita liikamaksun kohtuullistamiselle ei ole. A:lla on ollut tieto siitä, että lakisääteisen eläkkeen myöntämisestä on ilmoitettava heti. Perittävä määrä ei myöskään ole vähäinen. Tästä johtuen eläkesäätiö perii liikamaksun täysimääräisenä.

Vakuutetun vastaus

Vakuutuslautakunta on varannut A:lle tilaisuuden antaa vastaus vakuutuslaitoksen ratkaisusuosituspyyntöön. A ei ole antanut asiassa kirjallista lausumaa.  Lautakunta toteaa, että A:n vaatimuksena asiassa on takaisinperinnästä luopuminen kokonaan tai osittain ja että lautakunnalla on käytettävissä kohdasta ”Tapahtumatiedot” ilmenevät tiedot.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys eläkesäätiön oikeudesta periä takaisin A:lle aiheettomasti maksettua lisäeläkettä. Asiassa on riidatonta, että eläkesäätiö on maksanut A:lle aiheettomasti liian suurta lisäeläkettä. Asianosaiset eivät ole erimielisiä A:n lisäeläkkeen laskemistavasta tai liikaa maksetun lisäeläkkeen määrästä.

Sovellettavat lainkohdat

Eläkesäätiölain 62 §:n mukaan, jos toimintapiiriin kuuluva henkilö tai muu etuudensaaja on saanut etuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu etuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen toimintapiiriin kuuluvan henkilön tai etuudensaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu etuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista etuuksista. Kulloinkin suoritettavasta etuudesta ei saa toimintapiiriin kuuluvan henkilön tai edunsaajan suostumuksetta kuitenkaan vähentää enempää kuin kuudesosan siitä etuuden osasta, joka jää jäljelle sen jälkeen, kun etuudesta on ennakkoperintälain (418/59) nojalla toimitettu ennakonpidätys tai rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/78) nojalla peritty lähdevero.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutetun oikeus saada lisäeläkettä eläkesäätiöstä perustuu eläkesäätiön sääntöihin. Vapaaehtoisessa lisäeläkkeessä on kysymys lakisääteisen eläketurvan täydentämisestä, ja lisäeläkkeen määrä sovitetaan yhteen vakuutetulle kuuluvan lakisääteisen eläketurvan kanssa.

Eläkesäätiön oikeudesta periä aiheettomasti maksettu etuus säädetään eläkesäätiölaissa. Sen mukaan aiheettomasti maksettu etuus on perittävä takaisin. Aiheettomasti maksettu etuus voidaan kuitenkin jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen etuudensaajan vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Vakuutuslautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään kiinnittänyt huomiota eläkesäätiölain 62 §:n mukaista takaisinperintää arvioidessaan muun ohella siihen seikkaan, kuinka aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperintä toteutetaan.

Tässä tapauksessa eläkesäätiö perii A:lta hänelle aiheettomasti maksettua etuutta viiden kuukauden ajalta. Takaisinperittävän etuuden euromäärä on 2 929,74 euroa. Eläkesäätiö on kertonut, että se perii summan kokonaisuudessaan takaisin.

Asiassa ei ole edes väitetty, että aiheettoman etuuden maksaminen olisi johtunut A:n vilpillisestä menettelystä. Toisaalta takaisin perittävän etuuden määrää, 2 929,74 euroa, ei voida pitää vähäisenä, jolloin takasinperinnästä luopuminen vähäisyysperusteella ei tule kysymykseen. Arvioidessaan sitä, voidaanko A:lle aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä pidättäytyminen katsoa kohtuulliseksi, Vakuutuslautakunta katsoo seuraavaa.

A on saanut tietää lakisääteisen työeläkkeen myöntämisestä 4.10.2016, jolloin syys- ja lokakuun 2016 lisäeläkesuoritukset oli jo pantu maksuun. Selvityksestä ei ilmene erityistä syytä sille, minkä takia A ei ole lakisääteisestä eläkkeestä tiedon ja eläkesuorituksen saatuaan ilmoittanut asiasta lisäeläkkeen myöntäneelle eläkesäätiölle. Vaikka A:n toiminnassa ei ole ollut vilpillisyyttä, johtuu lisäeläke-etuuden aiheeton maksuunpaneminen kolmen viimeisen kuukauden osalta siitä, että hän ei ole ilmoittanut hänelle myönnetystä lakisääteisestä eläke-etuudesta. Eläkesäätiön menettelyllä ei ole osaa siihen, että A:lle on maksettu aiheettomasti lisäeläke-etuutta.

A:n antaman selvityksen mukaan A:n työeläkelakien mukainen eläke on vuoden 2017 tasossa ennen veroja 1 393,66 euroa kuukaudessa sekä niiden jälkeen 1 114,93 euroa eikä A:lla ole muita säännöllisiä tuloja. Saatu selvitys huomioiden Vakuutuslautakunta katsoo A:n oman maksuvaran jäävän asumismenojen ja hänen muille välttämättömille menoille varattavan osuuden jälkeen vähäiseksi.

Huomioon ottaen olosuhteet, joissa A:lle on maksettu aiheettomasti lisäeläke-etuutta, sekä maksetun etuuden euromäärä, Vakuutuslautakunta katsoo, että tapauksessa ei ole syitä luopua aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä kohtuusperusteella. Eläkesäätiöllä on oikeus periä A:lta aiheettomasti maksetun eläke-etuuden pääoma eli 2 929,74 euroa kokonaisuudessaan. Tähän päätyessään lautakunta kuitenkin pitää A:n maksuvarasta ja taloudellisesta asemasta saatu selvitys huomioiden kohtuullisena, että A:lla on oikeus palauttaa sanottu pääoma erissä. Kohtuullisen kuukausittaisen palautuserän määränä lautakunta pitää tässä tapauksessa 50 euroa, mikäli A ei itse päätä palauttaa suurempaa kuukausittaista erää. A:n palautusvelvollisuus koskee hänen tällä tavalla keskeisiltä osin toimiessaan vain aiheettomasti maksetun eläke-etuuden pääomaa ilman, että hänelle aiheutuisi viivästysseuraamuksia.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta eläkesäätiön ratkaisuun periä takaisin perusteetta maksetun eläke-etuuden pääoma. A voi halutessaan palauttaa pääoman kuukausierissä siten, että kuukausittain palautettavan erän suuruus on vähintään 50 euroa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Varapuheenjohtaja Kummoinen
Sihteeri Korkeamäki

Kokoonpano:

Melander (puheenjohtaja)
Ahlroth
Kaitemo
Kummoinen (varapuheenjohtaja)
Niklander
Sibakov

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia