Tapahtumatiedot

Asiakkaan vahinkoilmoituksen mukaan omakotitalon keittiössä tapahtui vesivuoto, kun astianpesukoneen poistoputki vuosi alakaapiston alla olevalle lattialle ja edelleen lattiarakenteisiin.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksissään alun perin katsonut, että kyse on sinänsä korvattavasta vuotovahingosta. Yhtiön mielestä kuparisen poistoputken halkeamasta tullut vuoto ei kuitenkaan todennäköisesti ole monelta osin ollut rakennuksesta todetun kosteuden syynä. Tämän vuoksi vahingosta aiheutuneista kustannuksista on maksettu vain osakorvaus.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö on todennut muuttaneensa korvausratkaisuaan ja katsovansa asiakkaan asianpesukoneen poistoputkesta antamien uusien tietojen perusteella, että vahinko on aiheutunut asennusvirheen seurauksena. Poistoputkea on ilmeisesti kuumennettu hitsauspillillä tai vastaavalla, minkä vuoksi vahinko ei ole tyypiltään korvattava. Yhtiö ei kuitenkaan peri jo maksettuja korvauksia takaisin.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin. Hän vaatii, että korvausta maksetaan kaikkien niiden huoneiden osalta, joissa kosteusmäärityksenä on ollut vesimärkä (keittiö ja sen viereinen makuuhuone vaatehuoneineen, eteinen, tuulikaappi ja wc). Näistä tiloista on purettu betonilattia ja poistettu märät eristeet.

Vakuutusyhtiön näkemys vahingon laajuudesta perustuu vain oletuksiin astianpesukoneesta tulleesta vesimäärästä ja salaojituksen puuttumisesta. Korvattavaksi katsottu alue kattaa vain puolet keittiön ja makuuhuoneen vahingoista, vaikka vettä on päässyt paljon laajemmalle alueelle. Toimiva salaojitus löytyi korjaustöiden yhteydessä routaeristyksen alta. Vahingon laajuutta selvitettäessä mittausrei´istä on poistettu vettä vesi-imurilla, jolloin myös korvattavaksi katsotun alueen ulkopuolelta talteen otettu vesi on todettu saippuapitoiseksi. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan lisäkorvausvaatimukset perusteettomina.

Poistoputken halkeamisesta huolimatta suurin osa poistovedestä virtaa yleensä viemäriin saakka. Kosteutta on todettu paitsi vuotokohdan läheisyydessä keittiön ja viereisen makuuhuoneen lattioissa, myös rakennuksen alapohjassa olohuoneeseen saakka. Koska kartoitusyritys A:n kahdessa raportissa ei ollut kuvattu koko alapohjan kosteustilannetta, vakuutusyhtiö tilasi kosteuden lähteen selvittämiseksi B:n tutkimaan koko talon alapohjan kosteustilanteen. B:n raportin mukaan alapohjassa on todettu kosteutta miltei koko talon alalla. Kaikki käyttövesiputket on koeponnistettu ja alapohjassa ei ole todettu putkivuotoja. Kaikki viemärit on lisäksi padotettu, mutta näissäkään ei ole todettu vuotoja. Pesuhuoneen lattiakaivo on todettu epätiiviksi.  

Vakuutusyhtiö on tilannut myös yritys C:stä maakosteuden asiantuntijan paikalle selvittämään tilannetta. Asiantuntijan johtopäätösten perusteella talon alapohjassa on varsinkin ulkoseinissä ongelmia maakosteuden kanssa. Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaan talossa on ns. valesokkelirakenne, jonka ongelmana on, että sokkelin takana olevan talon rungon alaosat sijaitsevat usein lähellä ympäröivää maan tasoa tai maan tasoa alempana, jolloin puuosat ovat alttiit imemään maasta mikrobeja ja kosteutta rakenteisiin ja maakosteus pääsee nousemaan alapohjan betoniin. Näistä syistä on tärkeää, että talon ympärillä on toimiva salaojitus, joka pitää maakosteuden alhaisella tasolla peruslaatan ja anturan alapuolella. Asiakkaan rakennuksessa keittiön lattian sisäkorkeus on parikymmentä senttiä maanpinnan alapuolella. Maakosteuden riski on oleellinen tässä kohdassa taloa, kun keittiön rakenteet sijaitsevat käytännössä maan tason alapuolella.

Talon päätyseinässä, vanhan autotallin kohdalla, on julkisivun tiiliverhouksessa pitkä halkeama. Halkeama ulottuu sokkelista autotallin ikkunan alareunaan asti. Paikoin jopa tiilet ovat haljenneet. Mahdollinen syy halkeamille on maan liikkuvuus ja talon perustamistapa (maalaji on savimaa). Näiden tietojen perusteella talon perustuksissa on laajempia ongelmia.

Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että yritys A on todennut lahovaurioita keittiön ja makuuhuoneen runkopuussa. Lahovauriot viittaavat vanhempaan vesivahinkoon. Yhtiön mukaan asiakas on kertonut, että talon käyttövesiputket on uusittu edellisen omistajan asumisaikana (1990-luvulla). Vahinkotarkastuksen yhteydessä on kuitenkin todettu, että vain tietty osa käyttövesiputkista on uusittu ja muut käyttövesiputket ovat alkuperäisiä, mikä yhdessä alajuoksujen lahoamisen kanssa viittaa aiemmin sattuneeseen vesivahinkoon, joka on mahdollisesti tapahtunut jo edellisen omistajan aikana. Tämä toinen vahinkotapahtuma, sen mahdollinen sattumisajankohta samoin kuin se, onko vesivahingon johdosta tehty korjauksia tarpeellisessa laajuudessa jää kuitenkin epäselväksi.

Vakuutusyhtiö viittaa vielä vastineessaan vakuutuksenottajan velvollisuuteen asentaa astianpesukone asianmukaisesti sekä varmistua asennuksen yhteydessä siitä, että vesijohdot ovat kunnossa. Kuparinen poistoputki on ollut rakenteeltaan virheellinen ja huonokuntoinen. Vakuutusehtojen kohdan 25.3.2 mukaan korvataan vain hyväksytyllä letkuliitännällä johtoverkkoon liitetystä astianpesukoneesta vuotaneesta nesteestä aiheutunut vahinko. Tämän perusteella asennustyön tulee vastata sisällöltään ja laadultaan ulkopuolisen putkimiehen tehtäväksi tulevia toimenpiteitä. Yhtiö viittaa vielä kyseisen astianpesukoneen asennusohjeisiin, joissa todetaan, että vesiletkujen kunto tulee tarkastaa ja käytettyjä vesiletkuja ei tulisi käyttää. Vakuutusyhtiön mielestä on ilmeistä, että vanha kuparipuinen poistoputki olisi tullut uusia jo vuosia sitten ja samalla poistaa virheellinen poistoputken pidennys. Yhtiö ei pidä vahinkoa äkillisenä ja ennalta-arvaamattomana vuotovahinkona poistoputken virheellisyyden ja huonokuntoisuuden perusteella.

Vielä vakuutusyhtiö toteaa, että pesuhuoneen epätiivis lattiakaivo on saattanut vuotaa vuosien ajan. Lisäksi talon märkätilojen rakenteet ovat alkuperäiset ja kosteutta on voinut päästä niiden kautta lattiarakenteisiin.

Vakuutusyhtiö on määrittänyt maksamansa korvaukset seuraavasti:

Keittiö:
- puolet lattiasta piikataan auki, jotta märät lattiaeristeet voidaan vaihtaa uusiin
- koska pohjalaatan kosteuden koneellinen kuivatus on johtunut pääosin vahinkoon liittymättömistä syistä, kuivatusta ei 1000 euron osuutta lukuun ottamatta korvata (on mahdollista, että jonkinasteinen koneellinen kuivatus on korvatun vuotovahingonkin takia olisi ollut tarpeen)
- lattiaeristeet nostetaan piikatulta alueelta ja pintalaatta asennetaan takaisin
- keittiön pintalattia uusitaan vahinkoa edeltänyttä vastaavalla materiaalilla
- keittiökaappien sokkelit vaihdetaan/uusitaan
- vuodon vaurioittamat keittiöseinät korjataan

Makuuhuone:
- puolet lattiasta piikataan auki, jotta märät lattiaeristeet voidaan vaihtaa uusiin
- lattiaeristeet uusitaan avatulta osalta
- pintalaatta asennetaan takaisin
- makuuhuoneen pintalattia uusitaan vahinkoa edeltänyttä vastaavalla materiaalilla
- keittiön vastainen seinä ja sen tapetti korjataan

Muut korvaukset:
- kosteusmittausreiät paikataan
- rakenteiden avaukset (seinät, C:n tekemät) korjataan
- niissä tiloissa, joissa kosteusmittausreikiä tai rakenneavauksia on tehty, korvausta on suoritettu koko huonetilan pintamateriaalin uusimisesta

Vakuutusyhtiön mukaan se on arvioinut edellä selostettujen korvausten kattavan ne vahingot, jotka poistoputken vuoto on aiheuttanut vakuutetuille rakenteille sekä ne lisävahingot, jotka ovat syntyneet lisätutkimusten tekemisestä rakennuksessa.

Asiakkaan lausumat ja vakuutusyhtiön lisävastineet sekä vakuutusyhtiön uusi korvauspäätös

Asiakas toteaa, että hän ei ole missään vaiheessa väittänyt vahingon sattuneen astianpesukoneen vaihdon jälkeen. Vaihdon yhteydessä liitosletkun kunto tarkastettiin niiltä osin kuin letku oli esillä. Letku oli kunnossa ja mitään tarvetta ei ollut purkaa rakenteita ja todeta vahinko, joka oli jo tapahtunut. Astianpesukoneen vaihdon yhteydessä tarkastettiin myös astianpesukoneen sijaintipaikka, jossa ei ollut kosteutta. Vuotava poistoputken kohta sijaitsi allaskaapin alla ja kaapiston sokkelirakenne esti vuodon tulemisen esiin siihen asti, kunnes havaittiin keittiön ja makuuhuoneen välisessä seinässä kosteudesta johtuvia tummentumia makuuhuoneen puolella. Vaurio seinän pystykoolauksessa viittaa siihen, että vuoto on ollut pidempiaikainen. Alajuoksut on todettu muuten hyväkuntoisiksi purkutöiden yhteydessä.

Astianpesukoneessa on käytetty yhtenäistä n. 1.6 metrin pituista kumiputkea. Liitokset on tehty viemäriin ja poistoletkuun asianmukaisesti. Vuotokohta oli nimenomaan tässä kumiputkessa, joka oli ollut kosketuksessa kupariseen kuumavesilinjaan kaapiston alla. Kumiputki on uusittu edellisen astianpesukoneen vaihdon yhteydessä 6-8 vuotta aikaisemmin.

Vakuutusyhtiö katsoo, että lausumavaiheessa toimitettujen valokuvien ja vakuutusyhtiön niistä hankkimien asiantuntijalausuntojen perusteella astianpesukoneen poistoputken vuotovahinko ei ole aiemmasta ratkaisusta poiketen korvattava. Yhtiö ei kuitenkaan peri takaisin jo maksettuja korvauksia. 

Vakuutusyhtiö toteaa, että valokuvista pääteltynä kumiputkea on kartoitusyritys A:n valokuvan ottamisen jälkeen avattu. Asiakkaan ottamista valokuvista ilmenee, että putken sisäpuolella on selvästi havaittavissa palojälkiä. Nämä eivät ole voineet syntyä lämpimän käyttövesiputken aiheuttamina, koska käyttöveden lämpötila on enintään noin 70-75 astetta. Tältä osin vakuutusyhtiö viittaa D:n antamaan asiantuntijalausuntoon.

D:n asiantuntija on todennut käyttövesiputkista otettujen valokuvien viittaavan siihen, että putkissa ja niiden eristesolumuovissa on jälkiä hitsauspillin tai vastaavan ulkopuolisen lämmönlähteen aiheuttamasta kuumuudesta. On mahdollista, että paikassa on tehty jotakin hitsaustyyppistä työtä tai sulatettu jäätyneitä putkia. Tämä selittää myös putken sisäpinnassa olevat palamiseen viittaavat jäljet.

Vakuutusyhtiö viittaa myös kodinhoitohuoneen lattiakaivon putkiliitosten virheellisyyteen ja toteaa niiden olevan epätiiviit. Vastineeseen on liitetty tältä osin E:n lausunto, jossa käsitellään läpivientien ja korokerenkaan E:n mukaan virheellistä rakennustapaa. Kodinhoitohuone sijaitsee astianpesukoneen poistoputken vuotokohdan läheisyydessä (seinä seinässä keittiön kanssa) ja on todennäköistä, että nämä virheelliset liitokset ovat pidemmän aikaa vuotaneet vettä alapohjan rakenteisiin. Lattiakaivon epätiiviiden ja virheellisten putkiläpivientien mahdollisesti aiheuttama vuoto ei kuulu korvattavaksi.

Astianpesukone vesiputkineen on asennettu ainakin kahdesti väärin ja asiantuntijalausunnoista ilmenee, että siinä käytetty kumiputki joko ei sovellu käyttötarkoitukseensa käyttövesiputken lämpöä kestämättömänä tai vaihtoehtoisesti putkea on jossakin yhteydessä, esimerkiksi hitsatessa, kuumennettu puutteellisen suojauksen tai muun syyn takia. Lisäksi vahingon laajuuteen ovat vaikuttaneet putkivuodon lisäksi muut kosteuslähteet: epätiivit lattiakaivot, virheelliset lattiakaivon läpiviennit, lattiakaivoissa käytetyt korokerenkaat, märkätilojen puutteellinen vedeneristys sekä maakosteus ja toimivan salaojituksen puute. Edellä luetelluista syistä muodostuva vuoto tai kosteus ei ole vakuutuksesta korvattavaa vahinko.

Asiakas toteaa vakuutusyhtiön lisävastineen johdosta antamassaan lausumassa, että putken vuotokohtaa ei ole avattu millään tavalla, putkessa ollut reikä on tosin saattanut muuttaa muotoaan, kun putki irrotuksen jälkeen on ollut taitettuna säilytyksessä kylmässä varastossa. Putken sisällä olevat ”palojäljet” ovat ruoka-ainejäämiä, jotka kuivatessa ovat irronneet sisäpinnassa. ”Hitsipillin jälkien” osalta asiakas toteaa, että putkessa on juotosliitos. Saunan ja kodinhoitohuoneen lattiakaivot vuotavat, jos viemäri on tukossa ja veden pinta yltää korotusrenkaisiin, mutta tällaista tilannetta ei ole ollut.

Pesutilojen ja kodinhoitohuoneen alueen osalta ei ole haettu korvausta. Korvausta vaaditaan mittauksissa vesimäräksi todetulta alueelta, jossa on todettu saippuaa vedessä (keittiö, kaksi makuuhuonetta, wc, eteinen, tuulikaappi ja kaksi vaatehuonetta). Astianpesukonetta ei missään tapauksessa ole käytetty vahingon havaitsemisen jälkeen. Vakuutusyhtiö kielsi avaus- ja korjaustoimenpiteiden aloittamisen ennen kuin vuodon syyn paikallistamiseksi tehdyt tutkimukset tulivat suoritetuiksi (B:n raportti valmistui 9.6.2016).

F:n palonsyylausunnon ja vakuutusyhtiön tähän liittyvän lausuman osalta asiakas kertoo, että kyseiset kupariputket, joissa on nähtävissä ”palojälkiä”, on asennettu edellisen omistajan hallinta-aikana (vuosina 1990-1992) ja vuotanut kumiletku vuonna 2008-2009. Palojälkien asiayhteyttä tapaukseen on vaikea hahmottaa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä ovat olleet seuraavat selvitykset:
- A:n kosteuskartoitusraportti 1.3.2016 (kartoituspäivä 1.3.2016)
- A:n kosteuskartoitusraportti 17.3.2016 (kartoituspäivä 1.3.2016)
- B:n tutkimusraportti 9.6.2016 (tutkimuspäivät 17.5., 26.5. ja 7.6.2016)
- C:n raportti mm. ulko- ja väliseinien rakenteenavauksista 15.4.2016 (tarkastuspäivä 8.4.2016)
- D:n lausunto astianpesukoneen poistoputken vaurioitumisen syystä 3.2.2017
- E:n lausunto astianpesukoneen asennuksesta 3.2.2017
- F:n palontutkintalausunto astianpesukoneen poistoputken vaurioitumisesta 24.2.2017

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko asiakkaan astianpesukoneen poistoputken vuoto vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma, vai onko vuodon syynä ollut rakennusvirhe. Kyse on lisäksi siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus muuttaa alun perin myönteistä vuotovahingon korvauspäätöstään. Osapuolten välillä on erimielisyyttä myös siitä, onko tämän vahingon seurauksena aiheutunut kosteusvaurioita laajemmallekin alueelle kuin keittiön ja makuuhuoneen läheisyydessä oleville rakenteille.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 25.3 (Vuoto) alakohdan 2 mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut arvaamattomasti ja suoraan muun ohessa
- rakennuksen omasta kiinteästä vesi-, jätevesiviemäri- tai lämpöjohtoverkosta, höyry-, kaasu- taikka öljyputkistosta
- hyväksytyllä letkuliitännällä ja sulkuventtiilillä johtoverkkoon liitetystä kotitalouskäytössä olevasta pesu- ja astianpesukoneesta.

Ehtokohdan 25.3.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata muun ohessa
- vahinkoa, joka johtuu suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheestä, salaojaputkistosta virranneesta vedestä, maa- tai kapillaarivedestä tai kondenssivedestä
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut rakenteiden vesieristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä vuotanut neste.

Vakuutusehtojen kohdan 25.4 (Muu äkillinen ja ennalta-arvaamaton) alakohdan 1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutettua omaisuutta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti kohdannut vahinko. Kohdan 25.4.1.2 mukaan vuotovahingon korvauksen edellytyksenä on, että vuotovakuutus sisältyy vakuutukseen.

Turvaa koskevien rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen, salaojaputkistosta virranneen veden, maa- tai kapillaariveden tai kondenssiveden johdosta (ehtokohta 25.4.2.7), eikä myöskään vahinkoa, joka on aiheutunut rakenteiden vesieristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä vuotaneesta nesteestä (ehtokohta 25.4.2.8).

Asian arviointi

Korvauspäätöksen muuttaminen

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiön antama korvauspäätös sitoo lähtökohtaisesti vakuutusyhtiötä. Korvauspäätöksen lähtökohtainen sitovuus voi kuitenkin kumoutua esimerkiksi vakuutussopimuslain säännösten, varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain mukaisten pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteiden tai mahdollisesti ratkaisun jälkeen asiassa saadun uuden selvityksen perusteella.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on aluksi saamiensa kosteuskartoitusraporttien perusteella lähtenyt siitä, että astianpesukoneen poistoputkesta rakenteisiin päässeen veden syynä on ollut astianpesukoneen kuparisen poistoputken halkeaman aiheuttama vuoto. Yhtiö on vastineessaan ilmoittanut päätyneensä tällä perusteella katsomaan, että kyse on korvattavasta vuotovahingosta.

Asiakkaan 20.1.2017 Vakuutuslautakunnalle yhtiön vastineen johdosta lähettämässä lausumassa on todettu, että vuotanut kohta on ollut kumisessa poistoputkessa, josta lausumaan on liitetty myös valokuva. Yhtiö on tämän jälkeen toimittanut lautakunnalle poistoputken vauriosta kolme asiantuntijalausuntoa (D:n lausunto 3.2.2017, E:n lausunto 3.2.2017 ja F:n lausunto 24.2.2017).

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö on tehnyt aluksi korvausratkaisunsa olettaen virheellisesti, että kyse olisi ollut kuparisen poistoputken halkeamasta tapahtuneesta vuodosta. Vuotaneen putken valmistusmateriaalista yhtiölle annettu uusi tieto on lautakunnan mielestä ollut sellainen uusi selvitys, jonka perusteella yhtiöllä on ollut oikeus peruuttaa antamansa korvauspäätös. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on voinut näissä olosuhteissa arvioida asiassa saatujen lisätietojen perusteella vahingon korvattavuutta uudelleen, ja antaa asiassa uuden korvauspäätöksen.

Onko kyse korvattavasta vuotovahingosta?

Osapuolten välillä on riidatonta, että astianpesukoneesta vuotanut vesi on vuotanut poistoputkena käytetyssä kumiputkessa olleesta vauriokohdasta. Vakuutuslautakunnan vakiintuneen käytännön mukaan erilaiset putkivuodot ovat kotivakuutuksessa lähtökohtaisesti äkillisiä ja ennalta arvaamattomia, korvaukseen oikeuttavia vahinkotapahtumia joko vuotovakuutusehtojen tai AR-ehtojen perusteella. Myös nyt kyseessä olevassa asiassa lautakunta katsoo, että poistoletkun vuoto on ehtojen kohdan 25.3 tai toissijaisesti kohdan 25.4 perusteella lähtökohtaisesti korvaukseen oikeuttava tapahtuma.

Erimielisyys koskee sitä, onko kyse ollut vakuutusehtojen kohdassa 25.3.2 tarkoitetulla tavalla hyväksytystä astianpesukoneen letkuliitännästä, ja onko vaurio kaikesta huolimatta katsottava seuraukseksi vakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitetusta rakennusvirheestä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kaikissa sille toimitetuista asiantuntijalausunnoissa on päädytty siihen lopputulokseen, että vuotaneessa kumiputkessa on kuumuuden aiheuttamia palo- ja sulamisjälkiä.

D:n lausunnon mukaan poistoputken vaurioista saa sen käsityksen, että putkea on lämmitetty kaasujuotosliekillä tai kuumailmapistoolilla. Todennäköisesti tilassa on tehty joko tulityötä tai putkien lämmitystä. Vaikka lämminvesivaraaja olisi säädetty 70 asteeseen, tämä ei lausunnon mukaan aiheuta ko. vaurioita poistoputkeen. Lisäksi D:n lausunnossa todetaan, että jos lämpimän käyttöveden putken oletetaan aiheuttaneen vaurion, poistoputken materiaali on väärä, koska astianpesukoneen mukana tulevat letkut kestävät kuuman pesun. Lisäksi kuuman putken vaurioittamana vaurioituisi ensin ulkopinta, ei sisäpinta. Poistoputki on käytännössä paineeton putki, jolloin se ei voi revetä.

E:n lausunnon mukaan astianpesukoneen asennuksessa käytettävien materiaalien, kuten pesukoneen poistoletkun tulee olla riittävän kestäviä ja käyttövarmoja sekä muilta ominaisuuksiltaan sellaisia, että niitä voidaan käyttää ilman tapaturman tai hygieenisten haittojen vaaraa. Kyseinen kumiletku ei ole kestänyt ilmeisesti lämpimän käyttöveden lämpötilaa, koska letku on ollut kyseisen putken vieressä ja siinä on selviä palamisen tai sulamisen jälkiä. Koska letkulta puuttuu pätevä hyväksyntä kyseiseen käyttöön, sitä ei olisi saanut käyttää poistoletkuna.

F:n lausunnossa todetaan, että F:n käsityksen mukaan kuuman käyttöveden lämpötila ei pysty vahingoittamaan varsinkaan lämmön siirtyessä johtumalla kyseistä poistoletkua. Mikäli letku on EPDM-kumia, sen käyttölämpötilan yläraja on 110 ˚C. Lämmin käyttövesi ei saa olla kuumempaa kuin 65 ˚C missään tilanteessa. Mahdollinen puristuksissa olo ei aiheuta poistoletkuun valokuvista havaittavissa olevia jälkiä. F toteaa poistoputkesta ja putkien läpiviennistä ennen lattian avaamista otetun valokuvan kuvatekstiin viitaten, että jos lämmin käyttövesiputki olisi aiheuttanut poistoputken jatkoksen vauriot, olisi myös allaskaapin putkiläpiviennissä kuumuudesta aiheutuvaa vauriojälkeä.

F:n mielestä poistoletkussa on selkeästi havaittavissa liekin tai muun voimakkaan lämmönlähteen aiheuttama hiiltymä, joka on jo tehnyt ilmiötä ”alligatoring” eli salmiakkikuviota letkun pintaan. F pitää hiiltymän syy-yhteyttä putkityön kaasuhitsaukseen tai juottamiseen realistisena. Johtopäätöstä tukee myös Armaflex -tyyppisen putkieristeen pään sulaminen lämmön vaikutuksesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kaikkien lausunnonantajien näkemyksen mukaan putkessa on havaittavissa palamisen jälkiä. E on pitänyt lausunnossaan lämpimän käyttöveden lämpötilaa vaurioiden syynä. D ja F ovat kuitenkin pitäneet liekkiä tai muuta voimakasta lämmönlähdettä vaurioiden todennäköisimpänä aiheuttajana ja ovat todenneet, että käyttöveden lämpötila huomioon ottaen vaurio ei ole voinut syntyä käyttövesiputken kosketuksen seurauksena. D tosin on pitänyt käyttövesiputken kuumuuden aiheuttamaan vaurioitumista mahdollisena sillä edellytyksellä, että poistoputken materiaali on ollut lämmönkestävyydeltään tarkoitukseensa sopimatonta. Lautakunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että F on pitänyt käyttövesiputkea vaurion aiheuttajana epätodennäköisenä paitsi käyttöveden lämpötilan sulamisvaurion aiheuttamisen kannalta liian alhaisen lämpötilan vuoksi, myös siksi, että jos käyttövesiputken kuumuus olisi ollut vaurioiden aiheuttajana, myös putkiläpiviennissä olisi todennäköisesti palojälkiä. Myös alueella olevan toisen putkieristeen päässä on todettavissa sulamisen jälkiä, jotka viittaavat siihen, että putkea on jossakin vaiheessa hitsattu.

Asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmene, mistä materiaalista kyseinen poistoletku on valmistettu. Lisäksi kahdessa lausunnoista on päädytty siihen, että poistoletkun vieressä olleen lämpimän käyttövesiputken kuumuus ei varsin todennäköisesti ole ollut putken vaurioiden syynä. Saadun selvityksen perusteella ei voida päätyä siihen johtopäätökseen, että poistoputki olisi ollut materiaalinsa tai liitostapansa puolesta kokonaan sopimaton astianpesukoneen poistoputkeksi.

Vakuutuslautakunta arvioi edellä selostettujen lausuntojen, erityisesti F:n vauriojäljistä tekemien seikkaperäisten havaintojen perusteella asiaa siten, että kumisen poistoputken vaurioiden todennäköisin syy on putkistoon tehdyn hitsaus- tai juotostyön yhteydessä riittämättömästi suojatulle kumiletkulle liekin kuumuudesta aiheutunut palamisvaurio. Lautakunta katsoo, että palamisvaurion aiheutumista kumiselle poistoputkelle on näissä olosuhteissa pidettävä vakuutusehdoissa tarkoitettuna rakennusvirheenä. Kun otetaan huomioon, että poistoputki on käytännössä paineeton, palamisvaurion on katsottava olevan putkeen tulleen, todennäköisesti pidempään jatkuneen vuodon syynä.  Tämän vuoksi kyse ei ole vakuutusehtojen perusteella korvattavasta vuotovahingosta.

Koska lautakunta päätyy siihen, että kyse ei ole korvattavasta vuotovahingosta, asiassa ei ole tarpeen arvioida enemmälti sitä, miltä osin asiakkaan talon rakenteissa vakuutusyhtiön korvaaman alueen ulkopuolelta todettu kosteus on mahdollisesti aiheutunut astianpesukoneen poistoputken vuodosta ja miltä osin muista syistä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa lisäkorvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Sario
Uimonen
Vaitomaa
Yrttiaho