Tapahtumatiedot
Vakuutuksen kohteena olevan, 1968 rakennetun omakotitalon kylpyhuoneen ja wc:n lattiakaivot tulvivat 6.11.2016. Viemärin tukkeutumisen seurauksena välipohja kastui. Myös katto- ja seinärakenteissa oli veden aiheuttamia vaurioita.
Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan vahinko oli aiheutunut lattiakaivon korokerenkaan läpivientien kautta rakenteisiin vuotaneesta vedestä. Rajoitusehtojen mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu lattiakaivon vuodosta. Vakuutus ei myöskään korvaa tukkeutuneen viemärin avaamiskustannuksia.
Asiakkaan valitus
Vakuutuksenottaja vaatii, että vakuutusyhtiö maksaa vakuutuksesta täyden korvauksen. Toissijaisesti hän vaatii vakuutusyhtiötä maksamaan korvauksena Vakuutuslautakunnan kohtuulliseksi katsoman osuuden.
Vakuutuksenottaja katsoo, että asiassa on riidatonta, että vesivahinko oli äkillinen. Viemäri oli tukkeutunut äkillisesti. Tulviminen on luonteeltaan äkillistä. Riidatonta on myös se, että vesivahinkoa ei olisi syntynyt, jos viemäri ei olisi tukkeutunut.
Vakuutuksenottajan näkemyksen mukaan vesivahingon aiheuttajana ei ole voinut olla veden vuotaminen rakenteisiin lattiakaivojen korokerenkaiden läpivientien kautta. Tällainen vahinko ei luonteeltaan ilmene äkillisesti vaan vahinko syntyisi hiljalleen pitkän ajan kuluessa. Kohteessa ei ole havaittu olleen pitkäaikaisen vuotamisen seurauksena syntyneitä vahinkoja.
Lisäkirjelmässään vakuutuksenottajan asiamies kertoo, että asunnossa on havaittu kosteutta myös pesuhuoneen suihkuttelualueen seinien alaosissa. Jos vesi olisi päässyt rakenteisiin läpivientien korokerenkaiden kautta, vesi ei olisi voinut päätyä seinien alaosaan. Vesivahinko olisi lisäksi nyt todettua paljon suppeampi, jos se olisi tapahtunut lattiakaivojen korokerenkaiden kautta. Kirjelmässä todetaan myös, että lattiakaivo menee aika ajoin tukkoon myös normaalissa käytössä. Lattiakaivo on ollut toiminnassa useita vuosikymmeniä, joten se on ollut normaalin käytön seurauksena tukossa useita kertoja. Kosteusvaurioita ei ole kuitenkaan havaittu asunnossa vuosikymmeniin. Vakuutusyhtiön johtopäätös, että normaalissa käytössä vettä ei pääsisi rakenteisiin, on virheellinen.
Vakuutuksenottaja katsoo, että vakuutusyhtiö ei ole ainakaan riittävässä määrin näyttänyt toteen, että vahinko olisi syntynyt lattiakaivojen läpivientien tai lattiakaivojen vuotamisen seurauksena. Viemärin tukosta ja siitä seurannutta veden tulvimista on itsessään pidettävä riittävänä äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkotapahtumana, josta seuranneet vahingon vakuutusyhtiön on ainakin osittain korvattava. Kartoitusraportin tietojen perusteella ei voida pitää todennäköisenä, että vesi olisi päätynyt rakenteisiin ainakaan pelkästään lattiakaivojen tai niiden korokerenkaiden vuotamisen seurauksena.
Vakuutuksenottaja myöntää, että lattiakaivojen eristyksessä on havaittu jotain puutteita. Vesi ei kuitenkaan ole päätynyt rakenteisiin ainakaan yksin sen johdosta, että lattiakaivojen veden eristys olisi ollut puutteellista. Todennäköisintä on, että vesi on päätynyt rakenteisiin osin lattiakaivojen ja osin viemärin tiivistysten puutteellisuuden seurauksena. Tällöin vakuutusyhtiön olisi korvattava ainakin osa tapahtuneesta vahingosta.
Jos Vakuutuslautakunta katsoo vahingon aiheutuneen yksin veden vuotamisesta rakenteisiin lattiakaivojen kautta, lautakunnan on arvioitava onko rajoitusehto sellainen olennainen rajoitus vakuutusturvaan, josta vakuutusyhtiön olisi tullut kertoa vakuutuksenottajalle ennen vakuutuksen ottamista.
Vakuutuksenottaja on ollut siinä uskossa, että hänellä voimassa oleva kotivakuutus antaa vakuutusturvaa asunnossa tapahtuvien vesivahinkojen varalta. Tämä turva on yksi tärkeimmistä syistä kotivakuutuksen hankkimiselle. Vakuutusyhtiöllä on vakuutusta myöntäessään ollut asianmukaiset tiedot, joten vakuutusyhtiö on tiennyt, ettei talossa ole nykymääräysten mukaista vedeneristystä. Millaiseen vesivahinkoon vakuutuksesta saisi korvauksen tapauksenmukaisessa asunnossa? Jos vakuutuksenottajan vakuutusturva todella on vakuutusyhtiön päätöksen mukaisesti todella suppea, vakuutusyhtiön olisi pitänyt kertoa vakuutuksenottajalle tästä.
Vakuutuksenottaja on käsittänyt, että viemärien tukkeutumisesta lopulta johtunut vesivahinko on sellainen vahinkotapahtuma, josta seuranneet kustannukset vakuutusyhtiön on ainakin osittain korvattava.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö pitää tekemiään korvauspäätöksiä vakuutusehtojen mukaisina. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jos lattiakaivo tai korokerengas vuotavat. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei myöskään korvata tukkeutuneen putken avaamiskustannuksia.
TRV-Palvelut Oy:n 28.3.2017 tekemästä lisätutkimuksesta selviää, että wc:n lattiakaivon putkiläpiviennin juuressa on selvä reikä, josta näkyy korokerenkaan takana oleva betoni. Raportissa on myös mainittu, että pesuhuoneen lattiakaivon korokerenkaaseen tehty läpivienti on tiivistämätön ja putki on yhdistetty kaivoon leikkaamalla reikä korokerenkaaseen. Kyseiset liitokset eivät ole vedenpitäviä, ja vedellä on niistä pääsy rakenteisiin.
Vakuutusyhtiö toteaa, että viemäritukos on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, mutta vesivahinko rakenteille on aiheutunut sen seurauksena, että vesi on vuotanut rakenteisiin lattiakaivojen tiivistämättömien läpivientien kautta. Vahingon syntymiselle ei ole osoitettu mitään muuta syytä. Jos vuodon todetaan aiheutuneen osittain tai kokonaan jostain muusta syystä, vakuutusyhtiö tekee korvauspäätöksen vakuutusehtojen mukaisesti uusien selvitysten perusteella. Vakuutusyhtiölle on annettava mahdollisuus tarkastaa vahinko ennen sen korjaamista, eli jos viemäreissä todetaan vuotoja, vakuutusyhtiölle on annettava mahdollisuus todeta vuodot ennen kuin viemärit korjataan.
Vakuutuksenottajalle on tehty kotivakuutus 27.1.2009. Hänelle on annettu tuoteseloste ennen sopimuksen päättämistä. Tuoteseloste on yhteenveto vakuutusten sisällöstä, korvausperusteista ja olennaisimmista korvausrajoituksista. Siinä on myös todettu, että yksityiskohtaisempaa tietoa vakuutusturvasta saa tutustumalla lisäksi vakuutusehtoihin. Kirjalliset vakuutusehdot on toimitettu vuosittain, eikä vakuutuksenottajalla ole ollut estettä tutustua niihin ennen sopimuksen tekoakaan.
Itse vakuutusta on kuvattu kertomalla, että […] ovat kaikkein kattavimpia vakuutuksia, joista korvataan sellaiset äkilliset ja odottamattomat vakuutetulle omaisuudelle sattuneet vahingot, joita ei ole erikseen vakuutusehdoissa suljettu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Tuoteselosteessa on esimerkkiluettelo vakuutuksenottajan omalle vastuulle jäävistä vahingoista.
Puheena olevan korvauspäätöksen perusteina olleita kahta rajoitusehtoa ei ole erikseen nostettu esiin vakuutusta myytäessä. Viimeistään tuoteselosteeseen tutustuessaan asiakkaalle on kuitenkin pitänyt käydä selväksi, että kaikkein kattavimmankin kotivakuutuksen korvauspiirissä on rajoituksia. Asiassa ei ole edes väitetty, että vakuutuksenottaja olisi myyntitilanteessa nimenomaisesti kertonut olevansa hankkimassa vakuutusta erityisesti vesivahinkojen varalle. Kirjallisuudessa on katsottu, että vakuutuksenantaja ei ole oma-aloitteisesti velvollinen ryhtymään selvittämään, kuinka todennäköinen vahinkoriski vakuutuksenhakijalla omaisuutensa osalta saattaa olla.
Korvauspäätöksessä tarkoitettujen rajoitusehtojen ei voida katsoa olevan soveltamisalaltaan niin laajoja, että ne olennaisesti kaventaisivat vakuutuksenottajan vakuutusturvaa. Lattiakaivon korokerenkaan läpivientien epätiiviydestä aiheutuva vahinko on hyvin spesifi vahinkotyyppi, joka edustaa tilastollisesti äärimmäisen pientä osaa kotitalouksien vahingoissa. Tukkeutuneen viemärin avaamiskustannuksia koskeva rajoitusehdon osalta vakuutusyhtiö lisäksi toteaa kyseisten kustannusten yleensä jäävän niin pieniksi, että rajoitusehdon ei voida katsoa tältäkään kannalta olevan merkittävä. Vakuutuksen korvauspiiri ei puheena olevien rajoitusten johdosta ole olennaisesti suppeampi kuin muiden vakuutusyhtiöiden vastaavissa vakuutuksissa. Puheena olevia rajoitusehtoja ei ole ollut tarvetta erikseen nostaa esiin vakuutusta tehtäessä.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut
-Tarkastusraportti 9.11.2016 tehdystä vahinkokartoituksesta. Kohdassa ”Mikä aiheutti vahingon ja miksi” mainitaan, että todennäköisesti vuoto rakenteisiin on tullut lattiakaivojen korokerenkaan läpivientien kautta, jotka ajalleen tyypillisen rakennustavan mukaan eivät ole tulvimistilanteissa vesitiiviitä. Raportista ilmenee, että kyseinen metallinen viemäri oli asennettu 1968.
-28.3.2017 tehdystä lisätutkimuksesta laadittu tarkastusraportti. Yhteenvedossa on todettu, että wc:n lattiakaivossa havaittiin selkeä reikä korokerenkaan läpiviennin juuressa, jonka takana näkyi betoni. Vuotoa korokerenkaan kautta tapahtuu ainoastaan silloin, kun kaivo on tulvillaan vettä.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko viemärin tukkeutumisesta aiheutunut rakennuksen rakenteiden kastumisvahinko korvattava kotivakuutuksesta. Asiassa on myös kyse sen arvioinnista, oliko vakuutusyhtiö täyttänyt vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa rajoitusehtojen osalta ja oliko vakuutusyhtiöllä oikeus vedota niihin.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutusehtojen mukainen korvauspiiri
Kotivakuutusehtojen laajan tason ehtojen kohdan 4.1 mukaan […] korvaavat äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat muun muassa vuotovahingot sekä rikkoutumisvahingot.
Korvausrajoitusten mukaan vakuutuksesta ei korvata
-kohta 4.5/18 vahinkoa, joka on aiheutunut lattiakaivon tai sen korokerenkaan tai märkätilan putkiläpivientien vuotamisesta tai vedeneristyksen puutteellisuudesta
-kohta 4.5/19 sulattamiskustannuksia, huolto- tai tilapäiskorjauksia, eikä tukkeutuneen putken tai laitteen puhdistus- tai avaamiskustannuksia.
Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus vakuutussopimusta tehtäessä
Vakuutussopimuslain 5 §:n (Tiedot ennen sopimuksen päättämistä) mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.
Vakuutussopimuslain 9 §:n (Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista) mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
[…] sopimuksen tuoteselosteessa 1.6.2007 on kerrottu muun muassa seuraavaa:
-Mitä muuta on hyvä tietää kun tekee vakuutussopimuksen –kohdassa on todettu, että tässä tuoteselosteessa on edellä kerrottu pääpiirteittäin rakennus- ja irtaimistovakuutusten sekä vastuu- ja oikeusturvavakuutusten sisältö. […]-sopimuksen vakuutusehdoissa sekä yleisissä sopimusehdoissa on myös paljon yleistä tietoa vakuutussopimukseen liittyvistä käsitteistä, joista kerrotaan pääpiirteittäin tämän tuoteselosteen loppuosassa.
-Rakennuksen ja irtaimiston vakuutuksiin valittu vakuutusturvan taso vaikuttaa siihen, millaisia vahinkoja vakuutuksista korvataan. Turvan tason voi valita kolmesta eri vaihtoehdosta.
-[…] ovat kaikkein kattavimpia vakuutuksia, joista korvataan sellaiset äkilliset ja odottamattomat vakuutetulle omaisuudelle sattuneet vahingot, joita ei ole erikseen vakuutusehdoissa suljettu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Laaja taso on turvallinen ja suositeltava vakuutusmuoto monelle erilaiselle omaisuudelle.
-Kohdassa ”Vakuutuksenottajan omalle vastuulle jääviä vahinkoja” mainitaan, että vaikka rakennuksen ja irtaimiston vakuutukset korvaavat monia vahinkoja, osa vahingoista jää aina vakuutuksenottajan omalle vastuulle.
-Luettelossa ”Vakuutuksesta ei korvata esimerkiksi” on mainittu mm. sulattamiskustannukset, huolto- tai tilapäiskorjaukset sekä tukkeutuneen putken tai laitteen puhdistus- tai avaamiskustannuksia.
-Taulukossa ”Esimerkkejä […]-sopimuksen piiriin kuuluvista vahingoista” mainitaan talon viemäriputkiston vuotaminen alapohjassa vaurioittaen rakennusta.
Asian arviointi
Vakuutuslautakunta toteaa, että mahdollisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin arviointiin vaikuttaa tässä tapauksessa ensinnäkin se, onko kyse vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vahingosta.
Jos kyse ei ole kotivakuutuksen ehtojen mukaan korvattavasta vahingosta, rajoitusehtojen soveltamista koskevaa asiaa ei ole tarpeen tarkastella lainkaan.
Jos kyse on korvattavasta vahingosta, keskeistä on ratkaista se, sovelletaanko tässä tapauksessa korokerengasta koskevaa rajoitusehtoa sillä perusteella, että se on olennainen rajoitusehto, josta olisi pitänyt vakuutusta tehtäessä kertoa asiakkaalle.
Jos kyse ei ole olennaisesta vakuutusturvan rajoituksesta, vakuutusyhtiöllä on oikeus vedota rajoitusehtoon. Jos vakuutusyhtiön voidaan katsoa osoittaneen, että kyse on rajoitusehdon tarkoittamasta korokerenkaan vuotovahingosta, korvaus voidaan evätä.
Vakuutuksenottajalle vakuutusta tehtäessä annetusta tuoteselosteesta ilmenee tukkeutuneen putkiston puhdistus- ja avaamiskustannusten jääminen korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutusyhtiö voi tällä perusteella vedota näitä kustannuksia koskevaan rajoitusehtoon. Tällä seikalla ei ole merkitystä, jos kyse ei ole vakuutuksesta korvattavasta vahingosta.
Onko vuotovahinko korvattava vakuutuksesta?
Vahinkoilmoituksen mukaan viemäri oli tuntemattomasta syystä tukkeutunut, minkä seurauksena rakennuksen välipohja oli kastunut. Vahingon kartoitusraportin mukaan vuoto rakenteisiin on todennäköisesti tullut lattiakaivojen korokerenkaan läpivientien kautta, jotka ajalleen tyypillisen rakennustavan mukaan eivät ole tulvimistilanteessa vesitiiviitä. Suoritetusta lisätutkimuksesta tehdyn raportin yhteenvedossa on todettu, että wc:n lattiakaivossa oli selkeä reikä korokerenkaan läpiviennin juuressa, jonka takana näkyi betoni. Lisäksi yhteenvedossa on todettu, että vuotoa korokerenkaan kautta tapahtuu ainoastaan silloin, kun kaivo on tulvillaan vettä.
Vakuutuksenottaja on myöntänyt, että lattiakaivojen eristyksissä on puutteita. Vesi on päätynyt rakenteisiin osin lattiakaivojen ja osin viemärin tiivistysten puutteellisuuden seurauksena. Hän on kuitenkin katsonut, että vakuutusyhtiön tulisi korvata ainakin osa tapahtuneesta vahingosta. Epäselväksi on jäänyt, miltä osin kustannukset olisivat vakuutuksenottajan mielestä tässä tapauksessa korvattavia.
Vakuutuslautakunta katsoo, ettei rakenteiden kastumisen syynä ole viemärin tukkeutumisesta aiheutunut veden tulviminen vaan asianmukaisen vedeneristyksen puuttuminen tai muu sellainen rakenteiden puutteellisuus. Edellä mainituista syistä Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kyseinen vahinko ole äkillinen ja ennalta arvaamaton. Vakuutusehtojen mukaan sitä ei korvata vakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus
Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin esitöiden (HE 114/1993 vp) mukaan vakuutuksen ottamista harkitsevalle henkilölle on annettava riittävästi tietoja, jotta hän voi arvioida vakuutuksen tarkoituksenmukaisuutta, verrata tarjolla olevia vaihtoehtoja ja saada oikean käsityksen vakuutusturvan kattavuudesta. Vakuutuksen valitsemiseksi on tarpeen selvittää vakuutusehdoista esimerkiksi vakuutusturvan sisältö, keskeiset korvausperusteet ja seikat, jotka ehtojen mukaan voivat johtaa korvauksen alentamiseen tai epäämiseen.
Lautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan vakuutusyhtiö oli antanut asiakkaalle vakuutusta myytäessä 1.6.2007 alkaen käytössä olleen tuoteselosteen. Tuoteselosteen antamista asiakkaalle pidetään riittävänä toimenpiteenä vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi.
Tuoteselosteessa on kerrottu, että osa vahingoista jää aina vakuutuksenottajan omalle vastuulle, vaikka rakennuksen ja irtaimiston vakuutukset korvaavat monia vahinkoja. Vakuutusyhtiön käyttämä rajoitusehto koskien tukkeutuneen putken tai laitteen puhdistus- tai avaamiskustannuksia on mainittu tuoteselosteen sivulla 7.
Vakuutuslautakunta toteaa, että lattiakaivon tai korokerenkaan vuotamista tai vedeneristyksen puutteellisuutta ei ole erikseen mainittu rajoitusehtoja esittelevässä esimerkkiluettelossa tai muuallakaan tuoteselosteessa. Vakuutuksenottaja on ilmoittanut käsittäneensä, että viemärien tukkeutumisesta johtunut vesivahinko on sellainen vahinkotapahtuma, josta seuranneet kustannukset vakuutusyhtiön on ainakin osittain korvattava.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehdoissa yleensä kuvataan ensin korvattavan vakuutustapahtuman tunnusmerkistö, eli se, mitä vakuutus korvaa. Laajassa kotivakuutuksessa tunnusmerkistöön kuuluu sekä tapahtuman äkillisyys että sen ennalta arvaamattomuus. Tämän jälkeen ehdoissa mainitaan niitä tunnusmerkistön sinänsä täyttävä vakuutustapahtumia tai menetyksiä, joita vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata. Tällaisten rajoitusten voidaan katsoa olevan vakuutukseen sisältyviä varsinaisia rajoitusehtoja.
Lisäksi Vakuutuslautakunta toteaa, että laajojen ns. all risk –vakuutusten korvauspiiriä on usein täsmennetty kertomalla tunnusmerkistön kuvaama asia, mutta käänteisesti ja toisin sanoin. Esimerkiksi hitaasti kehittyviä vahinkotapahtumia koskeva rajoitusehto (ns. epävarsinainen rajoitusehto) sisältää ajatuksen siitä, että vähitellen tapahtuva vahinko ei ole äkillinen.
Vakuutuslautakunta katsoo, että lattiakaivon tai sen korokerenkaan tai vedeneristyksen puutteellisuudesta aiheutunutta vahinkoa koskeva rajoitusehto on tässä tapauksessa vain esimerkki ei-korvattavasta vakuutustapahtumasta. Tällaista vahinkoa ei voida pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana, eikä se sen vuoksi merkitse olennaista vakuutusturvan rajoitusta.
Vakuutuslautakunta katsoo selvitetyksi, että lausunnonpyytäjälle on kerrottu riittävällä tavalla vakuutussopimukseen liittyvistä rajoitusehdoista. Vakuutussopimus on nyt puheena olevia rajoitusehtoja koskevilta osin voimassa vakioehtojen mukaisesti.
Vielä Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön tulee tehdä mahdollisten uusien selvitysten perusteella uusi korvauspäätös, jos vuodon todetaan osittain tai kokonaan aiheutuneen jostakin muusta syystä.
Vakuutuslautakunta toteaa myös, että vakuutusehtojen ja hyvän vakuutustavan mukaista ei ole maksaa edes osittaista korvausta vahingosta, joka ei kuulu vakuutuksen korvauspiiriin.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta katsoo vakuutusyhtiön korvauspäätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen, eikä suosita lisäkorvausta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Varapuheenjohtaja Sario
Sihteeri Pellikka
Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Yrttiaho