Haku

FINE-001748

Tulosta

Asianumero: FINE-001748 (2018)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 13.12.2018

Vuoto uima-altaan poistoputken liitoksesta. Näyttö vakuutustapahtumasta. Vahingon korvattavuus. Rajoitusehdot. Rakennus- tai asennusvirhe. Vähitellen tapahtuva vahinko.

Tapahtumatiedot

Asiakkaan vuosina 1984-1985 rakennetussa rivitalossa oli 15.12.2015 havaittu vesivahinko, jonka syytä ei 7.1.2016 tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan tiedetty.

Useat vahinkojen kartoitus- ja korjausyritykset ovat joulukuun 2015 ja huhtikuun 2016 välisenä aikana tutkineet vaurioita ja kartoittaneet vahingon syytä ja aiheuttajaa.

Vakuutusyhtiö on tehnyt kielteisen korvausratkaisun ja katsonut, ettei vahinko kuulu kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin. 4.10.2016 päivätyssä kolmannessa korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö on katsonut, ettei mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta rikkoutumista ollut todettavissa rakennuksen korkeiden kosteusarvojen aiheuttajaksi. Rakennus- ja asennusvirheistä johtuvat kosteusvahingot eivät myöskään kuulu korvauksen piiriin.

Asiakkaan valitus

Asiakkaana oleva taloyhtiö on tyytymätön vakuutusyhtiön epäysratkaisuun ja vaatii vakuutusehtojen mukaista kokonaiskorvausta tai vaihtoehtoisesti osittaista korvausta asunto A:n kohdalta.

Alustavan tutkimuksen suorittaneen yritys J. Oy:n raporttien mukaan WC:n alueella oli selvää pintakosteutta. Kun pintalaatta oli avattu, oli todettu eristetilan olevan täysin märkä ja tasaushiekasta valuvan vettä hiekkaa puristettaessa.

J. Oy:n tutkimuksen perusteella tehtyjen selvitysten mukaan WC:n pöntön alusta oli täysin kuiva. Pesuhuoneen lattialämmityksen ei havaittu vuotaneen. Ainoaksi vaihtoehdoksi oli sen jälkeen jäänyt allaspumpun viemäriliitos.

H.R. Ky:n / HM:n suorittamien jatkotutkimusten yhteydessä on todettu, että vesi oli tullut eristetilaan ja alueen tasaushiekkaan ylhäältä päin. Ainoaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi oli jäänyt uima-altaan tyhjennysputken osittainen irtoaminen viemärin liitoskohdasta, kun allasta oli viimeksi tyhjennetty vuonna 2014. Taloyhtiö oli päättänyt uusia sadevesijärjestelmän ja samassa yhteydessä myös salaojat. HM:n raportin mukaan salaojien todennäköinen toimintaikä olisi ollut korkeintaan 20 vuotta. Uusimistyön jälkeen sadevedet ohjataan uuteen kaivoon.

Valituskirjelmässään ja lisäselvityksissään asiakas toteaa, että ongelmana taloyhtiössä on ollut sadevesien ohjaaminen tontin reunalla kulkevaan avonaiseen betonikouruun ja sitä kautta samaan kaivoon salaojien kanssa. Vuonna 1998 rakennuksen itä-pohjoisnurkan erkkeriosan seinää oli korjattu. Rakennuksen päätyyn oli silloin asennettu toinen salaoja routasuojan alapuolelle ja tehty erillinen sadevesiviemäri viereiseen ojaan.  

Salaojakaivon pumpun toimintahäiriöistä asiakas kertoo, että ensimmäinen häiriö oli ollut vuonna 1999, jolloin pumppu oli rikkoutunut ja asuntoihin oli noussut hieman vettä pohjoispuolen salaojista. Toisen kerran pumppu ei ollut toiminut vuonna 2010 rankkasateella, kun kaupungin viemäri ei ollut toiminut ja hieman vettä oli hetkellisesti noussut pohjoispuolen salaojista ns. viinikellaritasanteelle. Rakenteet eivät kuitenkaan olleet ehtineet kastua.

Asiakkaan kertomuksen mukaan epäily mahdollisesta vesivauriosta oli syntynyt uima-altaan viimeisen tyhjennyksen jälkeen vuonna 2014. Tuolloin allas oli tyhjennetty huoltoa ja valojen korjausta varten. Missään raportissa ei ole todettu, että uima-altaan poistoputkien kiinnitys olisi ollut puutteellinen tai ohjeiden vastainen. Viemäriliitos oli ollut vain noin 10 – 15 cm osittain valussa kiinni ja lievästi kallistunut. Asiakkaan käsityksen mukaan liitos oli rakennushetkellä ollut täysin mahdollista asentaa avokantiseen viettoviemäriin. Putket ja liitokset olivat olleet asianmukaisesti kiinnitettyinä ja tuettuina. Kyseinen liitos on ollut täysin peitettynä.

Vakuutusyhtiö on siteerannut HM:n mainintaa, jonka mukaan viemäriliitos on ollut vähän vinoon painuneena, mikä voisi johtua jopa alkuperäisestä rakennusvirheestä. Asiakas katsoo, että kukaan ei pysty varmuudella sanomaan, onko kysymys mahdollisesta rakennusvirheestä, vai onko liitos painunut vinoon irrotessaan, vai onko painuma tullut piikattaessa lattiaa auki. Joka tapauksessa liitos on toiminut moitteettomasti ainakin 25 vuotta.

Vakuutusyhtiö ei ole pystynyt näyttämään toteen, että vahinko johtuisi salaojien puutteellisesta toiminnasta. Näin laaja-alainen vahinko ei ole myöskään voinut syntyä eristettyjen putkien kondenssivedestä tai roiskevesien valumisesta pohjalaatalle, koska mitään saumavuotoja ei ole todettu. Ainoaksi mahdolliseksi vuodon aiheuttajaksi on osoittautunut tyhjennysputken viemäriliitoksen irtoaminen. Kyseessä on vakuutusehtojen kohdan 13.1.1 mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton vuoto.

Lisävastineissaan asiakas on todennut, että se on valmis myös neuvottelemaan vastuun jaosta vakuutusyhtiön kanssa, jos päätös edelleen perustuu oletuksiin ja todennäköisyyksiin, tai jos varmaa ja todistettavaa syytä vahingolle ei löydy. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen tekemä korvauspäätös on oikea ja vakuutussopimuksen mukainen. Vahingon aiheuttaneen kosteuden lähteitä ovat olleet ainakin salaojituksen puutteellinen toiminta ja kondenssivesi putkirakenteista pintalattian alla. Salaojien toimimattomuus on johtunut seinänvierustäytön virheellisestä toteuttamisesta. Kosteus on siirtynyt alapohjarakenteisiin rakennuksen ulkopuolelta ja noussut rakenteisiin. Viemärin mansetti on voinut vuotaa, mutta pintakosteus lattiarakenteessa johtuu normaalista pesutilojen käytöstä.

Pintalaatan ja pohjalaatan välisen tilan eristeiden kastuminen johtuu kondenssivesiongelmasta. Lattiakaivon ja poistoputken liitos näyttää olevan paikoillaan, mutta hieman väärässä asennossa. Tältä osin vakuutusehdoissa todetaan, että vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa lattiakaivon putkiläpivientien kautta rakenteisiin vuotanut neste.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutetun pitää osoittaa, että kyseessä on vahinkotapahtuma, joka täyttää vakuutusehdoissa määritellyn korvattavan vakuutustapahtuman kriteerit äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta.

Vakuutusyhtiö toteaa, että kohteen tutkimuksissa suurin painoarvo on asiakkaan oman asiantuntijan HM:n arvioilla kohteen vahinkojen aiheuttajista. Jälkikäteen tehdyissä arvioinneissa suuri painoarvo on vahinkotilanteen alussa tehdyillä tutkimuksilla ja rakenneselvityksillä, koska korjausrakentamisen aloituksen jälkeen ei ole enää mahdollista saada vahinkotilannetta vastaavia kosteusmittausarvoja.

Asiakkaan pyynnöstä vakuutusyhtiö on tilannut ulkopuolisen tavarantarkastajan JV:n tutkimaan tilanteen ja antamaan siitä lausunnon. JV:n tutkimukset ja 21.10.2017 päivätty lausunto perustuvat pääosin aikaisemmin tehtyihin eri toimijoiden kenttätutkimuksiin ja selvityksiin. Tarkastaja on käynyt kohteessa, mutta vahingon aiheuttajan selvittäviä kenttätutkimuksia kohteessa ei voitu enää suorittaa. Kohteessa oli jo tehty korjausrakennustöitä, eikä alkuperäinen vahinkotilanne ollut nähtävissä. Tämä ei poista mahdollisuutta arvioida ja todeta vahinkotapahtuman aiheuttajaa dokumentoidusta materiaalista.

JV on lausunnossaan todennut, että kosteuden nousun alapohjarakenteissa ovat aiheuttaneet alapohjarakenteiden puutteellisuudet ja puutteellisesti toiminut salaojitus. Altaan poistoputkiston painuman JV on maininnut mahdollisena rakennusaikaisena asennusvirheenä.

HM:n helmikuussa 2016 tekemien tutkimusten mukaan alapohjan kosteustilaan on vaikuttanut kolme syytä, joita ovat roiskevesirasitus (rakenteissa ei ole vedeneristystä) ja kondenssivesi (allashuoneen putkistojen kondenssivesirasitus ja altaan huollonaikainen veden nousu lattialle) sekä salaojien toimimattomuus (aiheuttanut rakennuksen alle ns. vesipatin, jolloin rakennuksen alla oleva vajovesikertymä oli noussut alapohjarakenteisiin, ja oli tällöin aiheuttanut kapillaarista kosteuden nousua). Kosteuden nousua rakenteisiin oli edesauttanut se, että tiiliset väliseinärakenteet lähtevät pohjalaatan päältä.

Lisävastineessaan 26.2.2018 vakuutusyhtiö katsoo asiakirjoihin liitetystä huoneisto A:n alakerran pohjakuvasta käyvän ilmi, että kohteen uima-altaalle on suunniteltu paineelliseksi poistoviemäriksi 42 mm kupariputki. Kohteessa asennetun muovisen viettoviemärin asennustapa poikkeaa pohjapiirustuksen mukaisesta kupariputken asennuksesta. RVV-käsikirjan (1979) mukaan kupariputkien liitostapa on hitsaaminen, hitsausjuotto, kovajuotos tai pehmeäjuotos. Näissä liitoksissa ei ole tiivisteestä aiheutuvaa liitosvuodon mahdollisuutta. Se ei ole ollut sovelias tuohon käyttöön, eikä sen kiinnitys ole ollut rakentamisajankohdan ohjeen mukainen. Puutteellinen kiinnitys ja paineen muutokset ovat vaikuttaneet haitallisesti putken paikallaan pysymiseen. Kohteessa on käytetty paineviemärin poistoputkena kumirengastiivisteellisiä muoviputkia, jotka ovat olleet lattian eristetilassa.

Lisävastineessaan 24.4.2018 vakuutusyhtiö tuo esiin osittain uutena asiana viemäriputken puutteellisen kiinnityksen. Uima-altaan poistoputken liitosten kiinnitys ja kannakointi ei ole ollut sovelias paineviemäröintiin. Pumppu oli ollut sovelias uima-altaan poistopumppuna, mutta soveltumaton tähän kohteeseen. Uusi pumppu poistaa noin 1.8-kertaisen vesimäärän vanhaan pumppuun verrattuna. Tämä aiheuttaa sen, että vääränlainen putkisto voi vioittua ja altaan tyhjennyshetkellä voi tapahtua ylitulvimista. Putkiston rakenne on vääränlainen ja vaikka se aikaisemmin on saattanut kestää altaan tyhjennyksestä virtauksen aiheuttaman paineen, niin korottunut virtaus putkistossa on saattanut aiheuttaa liitoksen aukeamisen.

Rakentamismääräyskokoelman osa D1, 1976, mainitsee, että ”viemärin asennuksessa on otettava huomioon ne mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osat saattavat joutua alttiiksi. Em. koskee sekä viemärin sijoitusta että tuki-, ohjaus- ja kiintopisteiden etäisyyksien valintaa”. Paineistetussa viemäriputkessa tapahtuu pituussuuntaista putkien liikkumista, joka estetään kiinto- ja liukupitimillä. Kiintopitimillä on tarkoitus estää liitosten irtoaminen. Irtoamista ei tapahdu normaalissa käytössä, jos putki on asennettu ja kiinnitetty ohjeiden mukaisesti.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun muassa seuraavat selvitykset:

  • L.Oy:n 28.1.2016 tekemästä kartoituksesta laadittu, 29.1.2016 päivätty tarkastusraportti, johon on lisätty tietoja 8.2.2016 tehdystä vuodon etsimisestä putkistoa kaasuttamalla. Raporttiin sisältyvistä kuvista näkyy, että uima-allas on tarkastusajankohtina ollut tyhjänä. Raportissa on mainittu asiakkaan kertoneen, että kosteuskartoitus oli tilattu talon uima-altaan takia. Raporttiin on käsin tehty merkintä ”ennen kuin se täytetään!”
  • J. Oy:n 19.12.2015, 9.1.2016 ja 19.1.2016 tekemistä kartoituksista ja lisätutkimuksista laadittu, 17.2.2016 päivätty mittausraportti.  Raportin mukaan havaintojen perusteella oli todettu ympäri kerrostilaa kosteutta pohjalaatan pinnassa. J. Oy suositteli lisätutkimuksia muun muassa pesuhuoneen lattiakaivon ja saunan muovisen poistoputken vuotomahdollisuuden selvittämiseksi.
  • H.R.Ky / HM:n 8.4.2016 raportti alapohjan kosteustilan selvittelystä ja alustavista korjausohjeista. Yritys oli tehnyt lisää alapohjan ja rakenteen alla olevan soratäytön mittauksia helmikuun 2016 loppupuolella. Raportin mukaan huoneiston A alapohjan kosteustilaan vaikuttaa pääasiassa kolme tekijää: 1. roiskevesirasitus, 2. kondenssivesirasitus ja 3. salaojitus ei toimi kunnolla.
  • H.R.Ky / HM:n 8.6.2016 päivätty selostus purkutyön etenemisestä ja laajuuden tarpeen määrittelystä.
  • H.R.Ky / HM:n 18.8.2016 päivätty raportti huoneisto A:n kosteusvaurion syyn selvittelystä. Raportin mukaan vaurio näyttää saaneen alkunsa uima-allastilan pumppuhuoneesta. Vaurion syynä on ollut altaan tyhjennysputki (HT-32) ja lähinnä sen liitokset pumppuhuoneen lattiakaivoon. Kulmakappale on ollut alaspäin väännyksissä, joten vuoto on todennäköisimmin ollut juuri tuon kulmakappaleen liitoksissa.
  • H.R.Ky / HM:n 18.8.2016 päivätty raportti alapohjan pohjalaatan kosteustilan seurannasta pintarakenteen purkamisen jälkeen.
  • H.R.Ky / HM:n 11.10.2016 selvitys neljässä valokuvassa näkyviin pumppuhuoneen lattiakaivon rakenteisiin. Selvitys on otsikoitu: ”Vastinetta 4.10.2016 tehtyihin havaintoihin ja vakuutuksenantajan johtopäätöksiin”.
  • Tavarantarkastaja JV:n 21.10.2017 päivätty lausunto asuinrivitalohuoneiston vesivahingon aiheuttajan arvioinnista.

 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko rakennuksen rakenteiden kastumisen aiheuttanut kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin kuuluva vuotovahinko. Toissijaisesti kysymys on siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut kosteusvahingon aiheutuneen salaojien toimimattomuudesta, kondenssivedestä, roiskevesirasituksesta taikka uima-altaan poistoputken liitoksissa olleesta rakennus- tai asennusvirheestä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot

Kiinteistön täysarvovakuutuksen ehtojen mukaan

  • Kohta 10.6 Esinevakuutusten yleiset korvausrajoitukset, alakohta 10.6.5 Rakennus- ja asennusvirheet. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle itselleen
    • suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
    • rakenne-, valmistus- tai aineviasta
    • perustamis- tai rakennusvirheestä.
  • Kohta 13 Vuotovakuutus, alakohta 13.2.1 Lattiakaivot. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa lattiakaivon ja korokerenkaan tai lattiakaivon ja lattian vedeneristyksen liitoksen tai lattiakaivon ja korokerenkaan putkiläpivientien kautta rakenteisiin vuotanut neste.
  • Kohta 13 Vuotovakuutus, alakohta 13.2.4 Kosteuden tiivistyminen ja homehtuminen. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa kondenssivesi tai muu kosteus (esimerkiksi maanalainen kosteus tai vesi), sienettyminen, home tai haju, ellei se ole suoranainen seuraus korvattavasta vahingosta. Tällöinkin korvataan vain vuodosta vaurioituneelle rakenteelle aiheutunut seurannaisvahinko.
  • Kohta 15 Talotekniikan rikkovakuutus, alakohta 15.2.2 Hitaasti syntyvät vahingot. Vakuutuksesta ei korvata pitkäaikaisesta vaikutuksesta aiheutuneita vahinkoja.
  • Kohta 15 Talotekniikan rikkovakuutus, alakohta 15.2.7 Suunnittelu- ja valmistusvirhe. Vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, asennus- tai valmistusvirheen vuoksi rikkoutunutta talotekniikkaa.

 

Rakentamismääräykset:

Suomen rakentamismääräyskokoelma C2, 1976,

  • kohta 2.1.4 (Kosteustekninen suunnittelu, rakenteet yleensä) Ulkoisen vedenpaineen alaisten rakenteiden on kestettävä riittävällä varmuudella vedenpaineen vaikutus. Rakenteisiin on tarvittaessa tehtävä erityinen vedenpaine-eristys tai ulkoisen vedenpaineen vaikutus on estettävä luotettavalla tavalla.
  • kohta 2.2.1 (Ala- ja välipohja sekä seinä) Rakenteiden on estettävä maaperän kosteuden ja maahan valuvien pintavesien haitallinen tunkeutuminen rakenteisiin ja sisätiloihin.
  • kohta 2.2.4 (Ala- ja välipohja sekä seinä): Ulkoseinän on oltava sellainen, ettei seinään tunkeutuvalla sade- ja sulamisvedellä, maaperän kosteudella tai sisätilasta tunkeutuvalla vesihöyryllä ole haitallisia vaikutuksia seinään ja siihen liittyvin rakenteisiin.

 

RT-kortin 813.03, kellarinseinä, 1948, kohdan 3 mukaan rakenteiden kuivana pysymiseksi on kellarien seinät kosteuseristettävä rakenteen edellyttämällä tavalla. RT-kortin 813.43, kellarinseinä, 1949, mukaan kosteuseristys voi rakenteesta riippuen olla joko seinän sisä- tai ulkopuolella. RT-kortin 813.511, kellarinseinä betonireikätiilestä, 1961, kohdan 34 (Kosteuseristys) mukaan betonireikätiilien kosteuseristys tehdään seinän ulkopinnalle.

RT-kortin 83-10153 (Kosteuden ja vedeneristys bitumista, bitumi ja kumibitumikermeistä) kohdan 2.2 (Kosteuden ja veden alaiset rakennusosat) mukaan kosteuden- ja vedeneristyksen on estettävä vetenä tai vesihöyrynä esiintyvän kosteuden pääsy rakenteisiin siten, ettei rakenteiden kosteus missään vaiheessa kohoa niin suureksi, että siitä on merkittävää haittaa rakennusosan toiminnalle. Maanvastaisissa rakennusosissa tulee olla vedeneristys, jos maapohjalla oleva vesi tai sen sisältämät aineet voivat vaurioittaa rakenteita.

Suomen rakentamismääräyskokoelman D1, 1976, kohdan 4.1 (Sadevesilaitteisto, yleiset määräykset) mukaan sadeveden poisto kiinteistön alueelta on järjestettävä luotettavalla tavalla ja siten, ettei siitä aiheudu vahingon- tai tapaturman vaaraa, tulvimista tai muuta haittaa. Kohdan 4.5.1 (Perusvesien poisjohtaminen, määräykset) mukaan rakennusten perustusten kuivatusvedet tulee johtaa siten, ettei niistä aiheudu haittaa kiinteistöjen jäte- tai sadevesilaitteistolle.

Suomen rakentamismääräyskokoelman D1, 1976, kohdan 3.4.2.1 (Viemärin sijoittaminen, määräykset) mukaan viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, että siihen ei pääse syntymään vahingollista tai häiritsevää painaumaa ja siten, että sen lämpölaajeneminen on tarvittaessa mahdollinen sekä niin, että vältytään vuotovahingolta. Kohdan 3.4.2.2 (Viemärin tukeminen) mukaan viemärin asennuksessa on otettava huomioon ne mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osat saattavat joutua alttiiksi. Em. koskee sekä viemärin sijoitusta että tuki-, ohjaus- ja kiintopisteiden etäisyyksien valintaa.

RVV-käsikirjan, 1975, kohdan 27.2 (Uima-allaslaitteisto, putkisto) mukaan kiertoputkisto mitoitetaan pienelle paineenhäviölle, että kiertopumpusta ei muodostuisi tarpeettoman suurta. Putket tehdään kuparista, ruostumattomasta teräksestä tai muovista. Muoviputkia käytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota putkien liitoksiin ja muovin lämpölaajenemiseen. Suositeltavin veden nopeus putkistossa on 0.5 – 1.0 m/s.

Suomen Kunnallisteknisen yhdistyksen julkaisun Rakennusten vesijohdot ja viemärit, 1979, kohdan 20.1 (Viemäriveden pumppaaminen, paineviemäröinti, pienten vesimäärien pumppaaminen) mukaan pumpun putkitukseen käytetään kupariputkia. Pumpun paineputken tulee päättyä vapaasti padotuskorkeuden yläpuolella sijaitsevaan kaato- tms. altaaseen.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on asiakkaan pyynnöstä hankkinut Kauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan JV:n lausunnon vesivahingon aiheuttajan arvioimiseksi.

Asiakas on katsonut, ettei JV ole tarkastuskäynnillään riittävän perusteellisesti selvittänyt olosuhteita rakennuksessa, ja että lausunnossa esitetään enemmän kysymyksiä kuin annetaan vastauksia. Vakuutusyhtiö on todennut, että koska kohteessa oli jo tehty korjausrakennustöitä, alkuperäinen vahinkotilanne ei ollut enää nähtävissä. Se ei kuitenkaan vakuutusyhtiön mielestä poista mahdollisuutta arvioida ja todeta vahinkotapahtuman aiheuttajaa dokumentoidun materiaalin perusteella.

Tavarantarkastajan raportin mukaan mahdollisia kosteusvaurioituneita alueita tai yksittäisiä kohtia ei ollut katselmushetkellä tarkasti havaittavissa, koska rakenteita oli jo purettu laajasti. JV on myös todennut, että useat toimijat olivat jo tehneet tutkimuksia, mittauksia ja selvityksiä, joissa oli jonkin verran erilaisia tuloksia ja ristiriitaisuuksia.

Raportin yhteenvedossa JV esittää näkemyksenään, että lattiarakenteissa muovikalvon alapuolisissa osissa todettu runsaampi kosteus on pääosin peräisin normaalista rakenteen alla olevasta kosteasta ja märästä maaperästä, jota osaltaan on lisännyt puutteet salaojituksessa ja rakenteissa. Kyseisessä rakenteessa ei ole riittävää tai toimivaa kapillaarisen kosteuden katkaisevaa kerrosta, maapohjaa lattioiden alla ei ole salaojitettu eikä anturoissa ole putkitusta tai tarvittavia reikiä. Maaperässä oleva kosteus ei ole päässyt purkautumaan rakennusta ympäröivään salaojaverkostoon. Osaltaan pohjamaan kosteutta on lisännyt heikosti toimiva salaojaverkosto, jonka veden poisto tapahtuu pumppaamalla.

Lattiarakenteiden sisäpuolisissa osissa ei lausunnon mukaan todennäköisesti ole vedeneristyksiä, kun otetaan huomioon rakentamisajankohta. Kun otetaan huomioon lattialaatoitusten saumat, jotka ovat kosteutta läpäisevää huokoista materiaalia ja mahdolliset hiushalkeamat, kosteutta on ajan kuluessa päässyt imeytymään ainakin märkätiloissa lattiarakenteessa olevan muovin yläpuoliseen rakenteeseen.

Pumppuhuoneen lattiakaivon osalta JV on lausunnossaan katsonut, että ilmeisesti selkeä putkiston virhe tai vaurio on lattiarakenteessa olevassa pumppuhuoneen lattiakaivosta lähtevässä putkessa, jossa on ollut painuma. Painuma on aiheuttanut sen, että putken vedenjohtokyky on heikentynyt. Painuma on todennäköisimmin jo rakennusvaiheen aikana tullut vaurio.

Ratkaisua harkitessaan Vakuutuslautakunta on kiinnittänyt huomiota H.R. Ky /HM:n 8.4.2016 tekemään yhteenvetoon, jonka mukaan alapohjan kosteustilaan on vaikuttanut pääasiassa 3 tekijää. Niitä ovat olleet roiskevesirasitus ja kondenssivesirasitus sekä se, ettei salaojitus ole toiminut kunnolla. Kosteusvaurion syyn selvittelyä koskevassa 18.8.2016 päivätyssä raportissa on kuitenkin todettu, että vaurio on saanut alkunsa uima-allastilan pumppuhuoneesta. Vaurion syynä on lattiakaivon vieressä oleva 32 mm:n HT-putkien kulmakappale ja liitos lattiakaivon liitosyhteeseen. Kulmakappale oli ollut alaspäin väännyksissä, joten vuoto on todennäköisimmin ollut juuri tuon kulmakappaleen liitoksissa.

Asiakirjoihin liitetyssä sähköpostiviestissä huoneiston A asukas HK, joka on samalla ollut taloyhtiön isännöitsijä, toteaa taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja VR:lle muun muassa seuraavaa: ”Suljettu järjestelmä lattian alla oli sitä 32 kuparia liitokset hitsattu. Tästä ei löytynyt vuotoa. Kyllä se täytyy olla heikoin lenkki eli hitsaamaton ohut muoviputki lattiakaivon kyljessä joka harvakseltaan saa kovan paineen, tiivistekin kuivuu?” Asiakirjoista ilmenee myös, että uima-allasta tyhjennettäessä vettä on roiskunut lattialle, mistä vesi on noin 10 – 30 sekunnissa valunut takaisin viemärikaivoon.

Selvitysten mukaan uima-allas on tyhjennetty vuonna 2014 (keväällä tai syksyllä), ja vuotovahinkoa on alettu epäillä joulukuussa 2015. Tämän jälkeen kyseisen asunnon asukkaan HK:n pyynnöstä J. Oy on tehnyt kosteuskartoituksen. Kartoituksen jälkeen on perusteellisesti ryhdytty selvittämään syitä rakennuksen rakenteiden kastumiseen.  Ensi vaiheessa vaurioiden syinä on pidetty roiskevesi- ja kondenssivesirasituksia sekä salaojajärjestelmän toimimattomuutta. Jatkoselvitysten yhteydessä on päädytty siihen, että uima-altaan allaspumpun viemäriliitoksen irtoaminen on syynä rakenteiden kastumiseen.

Esitettyjen selvitysten ja tavarantarkastajan lausunnon perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että vähitellen syntyneet rakennuksen kosteusvauriot ovat aiheutuneet roiskevesi- ja kondenssivesirasituksesta sekä salaojien toimimattomuudesta rakennuksen käyttöiän aikana. Kyse on vähitellen tapahtuvasta vahingoittumisesta, joka ei ole äkillistä ja ennalta arvaamatonta. Vakuutusehdoissa olevien rajoitusehtojen mukaan tällaiset hitaasti syntyvät vahingot eivät kuulu korvauspiiriin.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vuotovahingon syynä on ollut uima-allaspumpun viemäriliitoksen asennusvirhe rakennusta rakennettaessa. Koko viemäputken olisi vakuutusyhtiön käsityksen mukaan pitänyt olla 42 mm kupariputkea, kuten rakentamissuunnitelmassa oli esitetty. Putkea ei ollut kuitenkaan tehty suunnitelman mukaisesti. Osaksi käytettyjen muoviputkien liitoksia ei oltu tehty rakentamisaikana sovellettavien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Asiakas on katsonut, että viemäriputkisto on rakennettu rakentamisaikaisia määräyksiä ja ohjeita noudattaen.

Asiassa esitettyjen selvitysten perusteella Vakuutuslautakunta katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen, että uima-altaan paineenalaisen poistoveden viemäröintiä ei ole toteutettu suunnitelmien ja rakentamisaikana noudatetun hyvän rakennustavan mukaisesti. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa lattiakaivon putkiläpivientien kautta rakenteisiin vuotanut neste. Vakuutusehtojen mukaan myöskään asennus- ja rakennusvirheistä aiheutuvia vahinkoja ei korvata.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön epäävä korvausratkaisu on vakuutusehtojen mukainen. Lautakunta ei suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho

Tulosta