Tapahtumatiedot

Asiakkaalla on alaikäisen tyttärensä B:n yhteishuoltajuus tämän äidin C:n kanssa. C on avannut pankin konttorissa 27.12.2013 B:lle tilin, jolle C on tiliä avattaessa tehnyt 3.999 euron talletuksen. Myöhemmin tilille on tehnyt talletuksia B:n isovanhemmat. Asiakkaalle tilin olemassaolo selvisi toukokuussa 2016.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää ratkaisusuositusta kysymykseen, onko pankilla ollut oikeus toimia holhoustoimilain vastaisesti ja tehdä asiakkaan alaikäisen lapsen tilisopimus vain toisen huoltajan suostumuksella toista lapsen huoltajaa asiassa tiedottamatta.

Asiakas vaatii, että B:n tili pankissa tulee sulkea ja varat tulee siirtää toisessa pankissa olevalle tilille, johon lapsen molemmilla huoltajilla on tilin katselu- sekä käyttöoikeus. Tapahtuneiden seikkojen valossa asiakas ei missaan nimessä halua, että B:n varallisuutta säilytetään tai hoidetaan pankin toimesta millään muotoa.

Asiassa on riidatonta, että kysymyksessä on B:n äidin C:n yksin avaama tili, johon C on tilin avaamisen yhteydessä tehnyt 3.999 euron talletuksen. Pankin epämääräiset viittaukset isovanhempien väitettyihin toivomuksiin ovat tilin avaamisen ja pankin menettelyn laillisuuden arvioimisen kannalta merkityksettömiä. Isovanhemmat eivät ole kyseistä tilisopimusta tehneet, eivätkä ole tilin avaamisen yhteydessä mitään talletuksia tehneet. Pankin väitteet liittyen isovanhempien toivomuksiin ja keskusteluihin isovanhempien kanssa ovat lisäksi täysin yksilöimättömiä niin keskustelujen ajankohdan kuin keskustelujen sisällönkin osalta. Tilin avaamisen liittyvistä asiakirjoista ei löydy mitään tukea pankin väitteille isovanhempien liittymisestä tilin avaamisasiaan. Tilisopimuksessa ei missään ole sanallakaan mainittu, että se olisi lahjoitustili ja jotenkin avattu B:n lukuun.

Pankin käsitys, että toinen huoltajista voisi, omia ja mahdollisia muiden henkilöiden lahjoituksia varten, yksin avata alaikäiselle lapselle tilin, on asiakkaan käsityksen mukaan virheellinen ja voimassa olevan oikeuden vastainen kanta. Kaiken lisäksi pankki on yhdessä B:n kanssa sopinut ja toteuttanut tilin avaamisen sellaisin järjestelyin, että tilin avaaminen, tilin olemassaolo ja tilillä olevat varat eivät koskaan selviä asiakkaalle, ellei B informoi asiasta tälle. Kyseinen tili on B:n ja pankin välisin sopimuksin liitetty B:n verkkopankkiin, ja tiliin on B:lle annettu katseluoikeus. Tilin avaamishetkellä lapsen lähivanhempi on ollut asiakas, joka on aina ollut ja edelleen on lapsen laillinen huoltaja ja edunvalvoja, ja lapsen koti ja osoite on ollut asiakkaan osoite. Mitään ilmoitusta, tietoa, yhteydenottoa tms. ei pankista ole tilin avaamisesta mennyt asiakkaalle.

Asiakkaan käsityksen mukaan voimassa olevan oikeuden sisältö ei voi olla se, että tilejä voidaan avata laillisesti ja sellaisin järjestelyin, että se että saako lapsen toinen huoltaja ja edunvalvoja koskaan tietää tilistä, on täysin riippuvainen siitä informoiko tilin avannut huoltaja asiasta toista huoltajaa. Tämä mahdollistaa sen, että toinen huoltaja ei koskaan saa tietää tilin ja sillä olevien varojen olemassaolosta.

Asiakkaan käsityksen mukaan ei tilin avaamisen laillisuuden kannalta voi myöskään olla merkitystä sillä, minkä suuruinen lahjoitussumma tilille ollaan tiliä avattaessa tekemässä, tai onko lahjansaaja tai lahjanantaja entuudestaan pankin tuttu. Molemmat vanhemmat yhdessä huolehtivat lapsen edunvalvojalle kuuluvista tehtävistä eikä tähän ole em. poikkeusta silloin jos toinen huoltajista on esim. pankin tuttu tai jos pankkiasioinnissa ei ylity jokin tietty euromäärä. Perustelun ilmeinen virheellisyys seuraa jo siitä tosiasiasta, että tiliä avattaessa talletussumma voi olla pieni, mutta sen jälkeen voidaan tilille käytännössä vapaasti tehdä uusia talletuksia.

Asiakkaan käsityksen mukaan on syytä epäillä myös, että B on tiliä avattaessa saanut tiliin myös käyttöoikeuden, eli olisi halutessaan voinut tiliä ja varoja myös käyttää. Tähän viittaa erityisesti pankin haluttomuus antaa tilistä tietoja asiakkaalle sen jälkeen kun tilin olemassaolo oli asiakkaalle toukokuussa 2016 selvinnyt, ja se että pankki yritti tällöin painostaa asiakasta pikaisesti allekirjoittamaan tiliin Iiittyviä valtakirjoja. Tilisopimuksessa on käyttöoikeudet -kohdassa merkinnät siitä, että B:llä on yksin käyttöoikeus tiliin. Käsin tehty jälkikäteinen merkintä, jolla väitetään 27.12.2013 poistetun sopimuksesta ko. tilinkäyttöoikeus, voi olla tehty esim. vasta siinä yhteydessä kun asiakas vaati tilistä selvitystä.

Vaikka B:llä olisi alun perin ollutkin vain katseluoikeudet, ei tällä ole merkitystä. Alaikäisen lapsen edunvalvojana asiakkaalla on lain mukaisia velvollisuuksia, jotka edellyttävät että asiakas kaikissa tilanteissa on tietoinen lapsensa tileistä ja varallisuudesta. Edunvalvojalla on mm. velvollisuus huolehtia siitä, että omaisuus on sijoitettu siten, että sen säilymisestä on riittävä varmuus ja että sille saadaan kohtuullinen tuotto. Edunvalvojalla on ilmoitusvelvollisuus maistraatille, mikäli lapsen varallisuuden määrä ylittää 20.000 euroa.

Asiassa tulee huomioida myös se seikka, että tilin avaamisen yhteydessä tehty lahjatalletus on B:n tekemä. Myös lahjaoikeustoimien vastaanottamiseen ja hyväksymiseen liittyvä harkinta ja päätöksenteko kuuluvat edunvalvojan velvollisuuksiin. Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään asiassa, jossa vastapuolena on edunvalvoja itse. Huomioiden, että B oli itse tilin avaamisen yhteydessä tehdyn lahjatalletuksen osapuoli, korostaa tämäkin sitä, että pankki ei olisi saanut sivuuttaa toista huoltajaa tilin avaamiseen liittyen. Tilisopimuksessa ei missään ole sanallakaan mainittu, että se olisi lahjoitustili ja jotenkin avattu B:n lukuun.

Merkitystä ei ole silläkään seikalla, että huoltajallakin on omat velvollisuutensa informoida lapsen toista huoltajaa lapsen varallisuusasioista. Se, että myös B:n olisi pitänyt informoida, ei tietenkään poista pankin laiminlyöntiä tai tee siitä yhtään sen vähemmän moitittavaa.

Yhtä merkityksetön on pankin perustelu, että katseluoikeus verkkopankin kautta voi olla vain asiakkaalla, jolla on verkkopankkisopimus pankin kanssa. Sillä täysin sattumanvaraisella seikalla, onko toisella huoltajalla samassa pankissa verkkopankkisopimus, ei tietenkään voi olla merkitystä sen kannalta, mitä velvollisuuksia pankilla voimassa olevan oikeuden perusteella on alaikäisen lapsen tilinavaamistilanteessa.

Asiassa ei myöskään ole merkitystä sillä, että huoltajat voivat nyt yhdessä sopia tilinkäyttöoikeuksista, tiliotteista, tilin lopettamisesta ym. Ensinnäkin, tilannetta ei poista se seikka, että huoltajat voivat teoriassa nyt jälkikäteen yhdessä sopien yrittää korjata pankin virheiden aikaansaamaa tilannetta. Toiseksi, tämä ei tietenkään edes onnistu, jos huoltajat eivät pysty sopimaan asiasta.

Pankki ilmoittaa virkatodistuksesta tarkistaneensa tiedot yhteishuoltajuudesta. Lukuisista pyynnöistä huolimatta pankki ei ole virkatodistusta asiakkaalle toimittanut. Maistraatista saadun tiedon mukaan myöskään maistraatista ei ole virkatodistustietoja tilattu. Asiakkaan käsityksen mukaan pankin väite yhteishuoltajuuden tarkistamisesta lapsen virkatodistuksesta on virheellinen.

Lisäksi kirjallisessa tilisopimuksessa on ehto, jonka mukaisesti asiakkaan kuuluisi saada postitse kuukausittain tiliote. Asiakas ei kuitenkaan koskaan saanut pankista yhtäkään tiliotetta tai muutakaan ilmoitusta. Pankki väittää, että konttorilla on sovittu tiliotteiden menevän vain äidille verkkopankkiin. Asiakkaalle pankki on kuitenkin kirjallisesti ilmoittanut, että mitään sopimusmuutoksia ei ole tehty, ja että sopimusmuutokset laaditaan aina kirjallisina.

Usealle pankin väitteille ei löydy mitään tukea asiakirjoista, vaan väitteet ovat suoraan asiakirjojen vastaisia tai muuten ristiriitaisia. Kaiken kaikkiaan tilanne muistuttaa tyypillistä riitaan liittyvää tilannetta, jossa osapuoli yrittää yhä uusilla virheellisillä väitteillä, epätosilla väitteillä ja puoli-totuuksilla kehitellä tarinaansa välttyäkseen vastuustaan, ja sitä mukaa kun näin sepitetty kertomus uhkaa paljastua, sitä yritetään paikkailla yhä uusilla väitteillä. Asiallista pankkitoimintaa ei ole myöskään se, että pankki sen sijaan että myöntäisi virheensä, edelleenkin pakonomaisesti väittää lain mukaiseksi menettelyään koskien tilin avaamista alaikäiselle lapselle, joka menettely poikkeaa kaikkien muiden pankkien käytännöistä.

Asian ydin on edellä todetusti se lain suojaama intressi, että edunvalvojalla on oikeus olla päättämässä tilisopimuksista, ja edunvalvojalla on oikeus ja velvollisuus tietää lapsen pankkitilit ja tilivarat. Asiassa on siis kysymys lapsen eli edunvalvottavan taloudellisesta intressistä. Koska pankki on kieltäytyy oikaisemasta virhettään, eli lainvastaisesti ylläpitää lain vastaisessa järjestyksessä syntynyttä tilisopimusta ja tilannetta, on lapsen taloudellinen intressi vaarannettu ja edelleenkin vaarannettuna. Huoltajalla ei ole edellytyksiä hoitaa laista seuraavia velvollisuuksiaan, mikäli pankki ei noudata omia velvollisuuksiaan. Yksi edunvalvojan tehtävistä on varmistaa, että pankit ja muut toimijat eivät edunvalvottavaa koskevissa sopimuksissa toimi lainvastaisesti.

Pankin menettelystä johtuen on myös syntynyt konkreettista taloudellista vahinkoa. Vahinko on aiheutunut kun asiakas ei ole pankin virheistä johtuen voinut B:n edunvalvojana velvollisuuksiensa mukaisesti vaikuttaa siihen, että B:n omaisuudelle saadaan kohtuullinen tuotto.

Pankin vastine

Asiakkaan tyttären B:n äiti C on avannut tilin B:lle pankin konttorissa 27.12.2013. Pankki on tiennyt yhteishuoltajuudesta, joka näkyy lapsen virkatodistuksesta. Tili on avattu C:n ja isovanhempien toivomuksesta lahjoitustarkoituksessa, ja tilisopimuksen on allekirjoittanut C. Jos tili avataan lahjoitustarkoituksessa, lahjanantaja voi avata tilin yksinkin. Tilinavauksen yhteydessä C:lle on kerrottu, että tilinomistajan ollessa alaikäinen tiliä saavat käyttää ainoastaan huoltajat yhdessä, elleivät huoltajat yhdessä toisin sovi. Ensimmäisen talletuksen tilille on tehnyt C tilin avaamisen yhteydessä, seuraavat talletukset ovat tehneet isovanhemmat joulu- ja syntymäpäivälahjoina. Tiliä on käytetty ainoastaan lahjoituksiin tilinomistajalle eikä tiliä ole ollut tarkoituskaan käyttää muuhun niin kauan kuin tilinomistaja on alaikäinen.

Pankin käsityksen mukaan lahjanantaja voi avata tilin lahjansaajalle lahjoitustarkoituksessa. Tili avataan lahjansaajan nimiin. Lahjanantaja allekirjoittaa tilisopimuksen. Lahjanlupauslain mukaan Iahjoitus katsotaan täytetyksi, kun joku on lahjoittamisen tarkoituksessa toisen nimiin tallettanut pankkiin rahaa ja pankki on vastaanottanut lahjoitetun omaisuuden lahjansaajan lukuun. Alaikäisen lahjansaajan tililtä voivat nostaa rahaa vain huoltajat yhdessä, elleivät huoltajat sovi muuta tilinkäyttöoikeuksista.

Tilin avaaminen lahjoitustarkoituksessa on tullut ilmi keskusteluissa C:n ja isovanhempien kanssa. Lahjoitustarkoitus käy ilmi myös tilille tehtyjen talletusten viestikentistä. Pankissa ei ole erityistä tilityyppiä lahjoitustarkoituksessa avatuille tileille, vaan tilinä käytetään jotain pankin maksutiliä, tässä tapauksessa Sijoitustiliä.

Pankissa konttori päättää yksittäistilanteessa tilin avaamisesta. Merkitystä voi olla esim. sillä, onko kysymys tavanomaisesta lahjoituksesta ja onko lahjansaaja tai lahjanantaja entuudestaan pankin asiakas. Kyse ei ole lahjansaajien tai lahjanantajien eriarvoisesta kohtelusta, vaan siitä onko kyseessä pankin arvion mukaan tavanomainen liiketoimi vai ei.

Holhoustoimesta annetun lain mukaan huoltajat edustavat alaikäistä yhdessä. B:n tilin käyttöoikeus on suoraan holhoustoimilain mukaan ainoastaan molemmilla huoltajilla yhdessä, koska huoltajat eivät ole sopineet muuta tilinkäyttöoikeuksista. Huoltajien pitää informoida toisiaan alaikäisen asioista ja sopia tarvittaessa tilin käyttämisestä.

C:llä on katseluoikeus tilitapahtumiin verkkopankkinsa kautta. Katseluoikeuden saamiseksi C on merkitty pankin järjestelmään käyttöoikeutetuksi, jonka nimi tulostuu tilisopimukselle. Koska äidillä ei ole muuta käyttöoikeutta kuin katseluoikeus, nimi on vedetty tilisopimuksesta yli. Tilisopimus näyttää kömpelöltä ja harhaanjohtavalta johtuen tekniikan kömpelyydestä tässä asiassa. Katseluoikeus verkkopankin kautta voi olla vain asiakkaalla, jolla on verkkopankkisopimus pankin kanssa.

Tilinavauksesta lähtee tieto tiliotteella lapsen osoitteeseen tai huoltajan verkkopankkiin. Tässä tapauksessa tiliote on mennyt äidin verkkopankkiin. Asiasta on sovittu konttorissa tilin avaamisen yhteydessä.

Huoltajat voivat yhdessä sopia tilinkäyttöoikeuksista ja tiliotteen toimittamisesta haluamallaan tavalla. Huoltajat voivat myös yhdessä päättää tilin lopettamisesta ja varojen siirtämisestä toiselle tilille. Asian järjestämiseksi huoltajien toivomalla tavalla pankki pyytää olemaan yhteydessä pankin konttoriin.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

-tilisopimus B:lle 27.12.2013 avatusta tilistä
-asiakkaan Finanssivalvonnalle asiassa tekemä selvityspyyntö
-Finanssivalvonnan kirje (8.9.2016) asiakkaalle koskien Finanssivalvonnan toimenpiteitä asiakkaan viestin johdosta
-Finanssivalvonnan selvityspyyntö P´pankille (8.9.2016)
-Pankin vastaus Finanssivalvonnan selvityspyyntöön (4.10.2016)
-asiakkaan maistraatista 24.1.2017 saama sähköposti, jonka mukaan ko. yksikköön ei ole tullut virkatodistustilausta B:stä
-asiakkaan ja pankin välisiä sähköposteja
-asiakkaan tekemä taulukko, jossa verrataan B:n tilillä olleiden varojen toteutuneita tuottoja valitun indeksirahaston tuottoon
-tiliotteita
-tilisopimus B:lle toiseen pankkiin 20.6.2011 avatusta tilistä ja 7.7.2011 päivätty Käyttöoikeuslomake –alaikäiset tilit –liite

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Pankkilautakunnan on tapauksessa ratkaistava, onko alaikäisen B:n nimissä tehty tilisopimus pätevä ainoastaan toisen edunvalvojan C:n hyväksymänä, ja jos ei, tuleeko pankin yksin asiakkaan tekemän vaatimuksen johdosta siirtää tilillä olevat varat toisessa pankissa B:n nimissä olevalle tilille.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 4 § 1 momentin mukaan

Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa, jollei jäljempänä toisin säädetä. Tuomioistuin voi tämän luvun mukaisesti kuitenkin vapauttaa huoltajan edunvalvojan tehtävästä ja tarvittaessa määrätä muun henkilön alaikäisen edunvalvojaksi.

Lain 30 §:n mukaan

Jos päämiehellä on useampia edunvalvojia, heidän tulee yhdessä huolehtia edunvalvojalle kuuluvista tehtävistä, jollei tuomioistuin ole päättänyt tehtävien jaosta edunvalvojien kesken.
Jos joku edunvalvojista ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua päätöksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, hänen suostumuksensa asiassa ei ole tarpeen. Asiasta, jolla on huomattava merkitys päämiehelle, voivat edunvalvojat kuitenkin päättää vain yhdessä, jollei päämiehen etu ilmeisesti muuta vaadi.
Jos edunvalvojat eivät ole yksimielisiä asiassa, josta heidän tulee yhdessä päättää, ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, edunvalvoja voi pyytää holhousviranomaisen päätöstä siitä, kenen mielipidettä on noudatettava. Päätöstä on haettava siltä holhousviranomaiselta, joka 46 tai 47 §:n mukaan valvoo edunvalvojan toimintaa.

Lain 36 §:n mukaan

Oikeustoimi, jonka tekemiseen edunvalvojalla ei ollut kelpoisuutta, ei sido päämiestä.
Oikeustoimi, jonka edunvalvoja on tehnyt ilman tarvittavaa lupaa, ei sido päämiestä, ellei holhousviranomainen, jolta lupaa olisi pitänyt hakea, sitä jälkeenpäin edunvalvojan hakemuksesta hyväksy. Sopijapuolen oikeudesta vetäytyä sopimuksesta on tällöin soveltuvin osin voimassa, mitä 27 §:n 2 momentissa säädetään.
Jos oikeustoimi, jonka edunvalvoja on tehnyt, ei 1 momentin mukaan ole sitova, edunvalvojan velvollisuudesta korvata sopijapuolelle aiheutunut vahinko on soveltuvin osin voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) 25 §:ssä säädetään.

Lain 89 §:n mukaan

Edunvalvojalla on tehtäviinsä kuuluvissa asioissa oikeus saada ne tiedot, joihin päämiehellä olisi itsellään oikeus, jollei erikseen toisin säädetä.
Edunvalvojalla on ilman päämiehensä suostumusta oikeus avata vain sellaisia päämiehelleen saapuneita kirjeitä tai niihin rinnastettavia suljettuja viestejä, joiden voidaan lähettäjän nimen tai muun erityisen seikan perusteella päätellä koskevan asiaa, josta edunvalvojan tulee huolehtia.

Lahjanlupauslain (625/1947) 4 §:n mukaan

Jos joku lahjoittamisen tarkoituksessa on toisen nimiin
1)pankkiin tallettanut rahaa, arvopapereita tai muuta irtainta omaisuutta,
2)arvopaperinvälitysliikkeeseen tallettanut arvopapereita taikka
3)arvo-osuusrekisteriin siirtänyt toisen arvo-osuustilille kirjattavaksi arvo-osuuksia
pidättämättä itselleen oikeutta määrätä siitä, mitä on talletettu tai siirretty, pidetään lahjoitusta täytettynä, kun pankki tai arvopaperinvälitysliike on vastaanottanut lahjoitetun omaisuuden lahjan saajan lukuun tai kun lahjoitetut arvo-osuudet on kirjattu lahjan saajan arvo-osuustilille.
Mitä 1 momentissa on säädetty, on voimassa, vaikka talletuksesta tai siirrosta annettu todistus on jäänyt lahjan antajan haltuun.
Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti voimassa, kun lahjan antaja on siirtänyt lahjan saajan nimiin varoja tililtä tai talletuksesta, joka hänellä on pankissa, arvopaperinvälitysliikkeessä tai arvo-osuusrekisterissä.

Asian arviointi

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen ja erityisesti kyseessä olevan tilin tilisopimuksen perusteella, että tiliä ei ole avattu B:n isovanhempien tai C:n tekemän ns. notariaattilahjoituksen yhteydessä. Notariaattilahjoituksessa pankki ottaisi lahjoituksen vastaan lahjansaajan puolesta ja varat talletettaisiin lahjansaajan nimiin avattavalle tilille, jolle tilin avaaja ei lahjanlupauslain 4 §:n mukaisesti pidättäisi itsellään käyttöoikeutta ja jota koskevaan tilisopimukseen kirjattaisiin lahjoitustarkoitus. Näin ollen lautakunta katsoo kyseessä olevan tilin olevan Sijoitustili-sopimuksen ja sen yleisten ehtojen mukainen B:n nimiin C:n yksin avaama tili, jolle C on tilin avaamisen jälkeen tehnyt tilisiirron ja B:n isovanhemmat ovat myöhemmin tehneet tilisiirtoja viestikenttiin kirjoitettujen viestien perusteella lahjoitustarkoituksessa B:lle.

Pankkilautakunta toteaa, että kun vajaavaltaisella on useampia edunvalvojia, edunvalvojien tulee holhoustoimilain 30 §:n mukaisesti yhdessä huolehtia edunvalvojille kuuluvista tehtävistä, ellei tuomioistuin ole päättänyt tehtävien jaosta edunvalvojien kesken. Näin ollen vajaavaltaisen edustaminen edellyttää kaikkien edunvalvojien myötävaikutusta ja oikeustoimi voi siten käydä pätemättömäksi sen vuoksi, että sillä ei ole kaikkien edunvalvojien hyväksyntää. Jos esimerkiksi vain toinen yhteishuoltajina olevista vanhemmista on edustanut alaikäistä huollettavaansa oikeustoimessa, ei huollettava ole ollut oikeustoimessa laillisesti edustettuna, sillä toisella huoltajalla ei ole yksinään kelpoisuutta edustaa huollettavaansa. Toisen edunvalvojan puuttumisen takia pätemättömän oikeustoimen pätemättömyys on lähtökohtaisesti korjauskelpoista ja pätemättömyys voi korjautua esimerkiksi jälkikäteisen hyväksymisen perusteella.

Pankkilautakunta katsoo, että tässä tapauksessa pankki ei ole huolehtinut siitä, että asiakas olisi B:n toisena edunvalvojana saanut tiedon B:n nimiin avatusta tilistä ja siitä, että tilisopimukselle olisi saatu asiakkaan hyväksyntä. Tältä osin Pankkilautakunta katsoo pankin menetelleen moitittavalla tavalla ja hyvän pankkitavan vastaisesti. Kun asiakas ei ole - hänen saatuaan vuosia tilin avaamisen jälkeen tiedon ko. tilistä - antanut hyväksyntäänsä tilille, Pankkilautakunta katsoo tilisopimuksen olevan sopimuksena pätemätön.

Tapahtuneen seurauksena pankissa on nyt talletettuna B:n nimissä hänelle lahjoitettuja varoja. Pankkilautakunta toteaa, että huolimatta pankin virheellisestä menettelystä asiassa, ei pankki voi nyt yksin asiakkaan esittämän vaatimuksen johdosta siirtää ko. varoja toisessa pankissa B:n nimissä olevalle asiakkaan ja C:n yhdessä avaamalle tilille. Siitä, mitä varoille tehdään ja siirretäänkö ne mahdollisesti asiakkaan esittämän mukaisesti toiseen pankkiin, on asiakkaan ja C:n B:n yhteishuoltajina sovittava yhdessä.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo pankin menetelleen moitittavalla tavalla jättäessään huolehtimatta siitä, että B:n nimiin avattavalle tilille saadaan myös asiakkaan hyväksyntä B:n toisena edunvalvojana. Koska asiakas ei ole hyväksyntäänsä tilisopimukselle antanut, on ko. sopimus pätemätön. Lautakunta katsoo kuitenkin, ettei pankki voi yksin B:n vaatimuksesta siirtää pankkiin B:n nimiin talletettuja varoja, vaan päätös varojen siirtämisestä on asiakkaan ja C:n tehtävä B:n yhteishuoltajina yhdessä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää

Sihteeri Hidén

Jäsenet:

Atrila
Lehtonen
Kallio
Pulkkinen