Tapahtumatiedot

Asiakkaan vahinkoilmoituksen mukaan hänen henkilöautoaan (Skoda Fabia) oli kolhittu tuntemattomalla ajoneuvolla 19.8.2016 sen ollessa pysäköitynä. Vahinkoilmoituksen mukaan vauriot ovat ajoneuvon vasemmassa takakulmassa. Vasen takapuskuri on haljennut ja noussut sijoiltaan sekä takalamput lähteneet sijoiltaan. Ajoneuvon rungon ja rakenteiden vauriot selvinnevät korjauksen yhteydessä. Asiakas haki vaurioista korvausta autovakuutuksestaan.   

Vakuutusyhtiö korvasi ajoneuvon vaurioita koskevat korjauslaskut. Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään 11.11.2016, että korvauksen hakijan tulee esittää riittävä näyttö korvattavasta vakuutustapahtumasta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella jää näyttämättä, että ajoneuvon taka-akseli olisi vaurioitunut puheena olevassa vahingossa. Vahinkotarkastaja on todennut, että syy-yhteyttä vahingon ja taka-akselin vaurion välillä ei ole. Yhtiö ei voi maksaa korvausta taka-akselin korjauskuluista.

Asiakas esitti vakuutusyhtiölle oikaisupyynnön, jossa hän kuvaili tarkemmin vahinkopaikkaa. Vahinko on sattunut toisen ajoneuvon kääntyessä tien päässä, jolloin se on törmännyt asiakkaan ajoneuvon vasempaan kulmaan juuri takarenkaan viereen (vasemman kyljen puolelle).  Asiakas totesi myös, että korjaustyön yhteydessä takapuskurin asennus ei onnistunut ensimmäisellä kerralla. Tämä johtui asiakkaan käsityksen mukaan siitä, että ajoneuvon perä oli vinossa. Perän vinous havaittiin näin korjauksen yhteydessä heti, mutta sen syy on selvinnyt vasta myöhemmin virallisessa nelipyöräsuuntauksessa. Skoda Latvian edustaja oli asiakkaan hakiessa autoa tarkastuksesta kysynyt asiakkaalta ilman tietoa vahingosta, onko vasempaan takapyörään törmätty. Riidanalainen vaurio on näin ollen syntynyt osumasta auton takakulmaan. 

Vakuutusyhtiö ei 30.11.2016 antamansa korvauspäätöksen mukaisesti muuttanut päätöstään.  

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että myös hänen autonsa taka-akselille ja takarenkaan ripustukselle aiheutuneet vahingot korvataan vakuutuksesta. Törmäyskohta on ollut ajoneuvon vasemman takakulman renkaan vieressä/takarenkaassa. Vahinkoina on pintapuolisessa tarkastelussa havaittu puskurin painauma, takavalon vaurioituminen, puskurin halkeaminen sekä laajat pinnalliset naarmu/painaumat ajoneuvon vasemmassa kulmassa takarenkaan vieressä.

Asiakas on vahinkoilmoituksessa nimenomaisesti pyytänyt tarkistamaan ajoneuvon rungolle ja ohjauskulmiin syntyneet vauriot. Vahinkojälkien perusteella on ollut selvää, että osuma on ollut voimakas ja tapahtunut toisen ajoneuvon kääntyessä kohti asiakkaan ajoneuvon kylkeä ja rengasta. On ollut selvää, että vahingon aiheuttanut ajoneuvo on osunut myös asiakkaan ajoneuvon vasempaan takarenkaaseen. Osumajälki on matalalla puskurissa ja tästä syystä vasemmasta takakulmasta puskurin yläosa on repeytynyt irti ja samalla myös takalamppu on vaurioitunut.

Asiakkaan pyynnöstä huolimatta ajoneuvon rakenteita tai aurauskulmia ei selvitetty korjausten yhteydessä. Uuden puskurin asentamisessa oli ongelmia ja puskuri jouduttiin kiinnittämään uudestaan, koska sitä ei saatu asennettua suoraan. Tämäkin osoittaa, että ajoneuvon runko oli mahdollisesti vääntynyt törmäyksen johdosta.

Asiakas vei ajoneuvonsa lyhyen ajan jälkeen tapahtuneesta ajoneuvon merkkihuoltoon ja pyysi säätämään ajoneuvon aurauskulmat. Huollosta oltiin viipymättä yhteydessä kulmien säätötyön käynnistyessä ilmoittaen, että ajoneuvossa on kolarin/yhteentörmäyksen aiheuttama vahinko vasemmassa akselissa. Akselin ilmoitettiin vääntyneen. Valtuutettu maahantuoja/merkkihuolto toimitti ohjauskulmista selvityksen. Merkkihuollon selvityksen mukaan ajoneuvon vasemman takarenkaan osalta kallistuma on 0,18 astetta. Kyseessä ei ole tavanomainen vähäinen eroavuus. Kolarivaurion (19.8.2016) korjauksen  

jälkeen asiakkaan ajoneuvo ei ole ollut osallisena muussa vahingossa. Ajoneuvo on myös huollettu merkkihuollossa huolto-ohjelman mukaisesti. Ajoneuvo on vuosimallia 2013 eli käytännössä uusi.

Asiakkaan saatua merkkihuollosta tiedon ajoneuvon vaurioitumisesta myös akselin osalta hän ilmoitti asiasta viipymättä vakuutusyhtiölle, ja toimitti yhtiölle myös selvityksen aurauskulmista ja akselin vääntymisestä. Sittemmin vakuutusyhtiö kiisti vastuunsa kyseisestä akselin vauriosta. Syy-yhteyden puuttumista ei ole perusteltu lainkaan.

Asiakas katsoo, että vahinko on aiheutunut vakuutusehtojen mukaan korvattavasta tapahtumasta. Ajoneuvo ei ole ollut vakuutusyhtiölle ilmoitetun vahinkotapahtuman jälkeen onnettomuudessa. Näin ollen vahinko ei ole voinut johtua muusta kuin kyseisestä vasemman takakulman vauriosta. Tämä on selvää myös ajoneuvosta otettujen valokuvien perusteella. Ajoneuvon puskuri on haljennut painauman johdosta, puskurin alaosaan tullut isku on ponnauttanut puskurin yläkulman auki vääntäen puskurin koko sivun osalta auki, ja vielä tämän lisäksi takalamppu on vaurioitunut. Etäisyyttä takalampun ja osumakohdan välillä on n. 1 metri. Tämä osoittaa, että osuman liike-energia on ollut huomattava. Osuma on tullut pysäköityyn ajoneuvoon, jossa on ollut käsijarru päällä. Tällöin ajoneuvo ei ole päässyt liikkumaan voiman johdosta vaan koko liike-energia on sitoutunut osumakohtaan eli vasempaan takarenkaaseen. Tämä voima on vääntänyt akselia ja mahdollisesti koko ajoneuvon runkoa. Tällaiset ajoneuvolle aiheutuneet vauriot eivät synny vähäisestä osumasta. Myös ajoneuvossa puskurissa ollut valkoinen, n. 50 cm:n pituinen pitkittäinen jälki osoittaa, että asiakkaan ajoneuvoon osunut auto on työntynyt pitkälle ajoneuvon runkoon vasemman puskurin ja renkaan kohdalta.

Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiö ei ole huomioinut ajoneuvossa olevia vauriojälkiä vasemman takarenkaan takana. Myös korjaamon työmääräyksen maininta siitä, että ”…puskuri murtunut ja pullottaa sivusta, lokasuoja varmaan vähän sisässä…” osoittaa myös lokasuojan olleen rikki. Asiakkaan mielestä vauriot osoittavat, että törmäys ei ole tullut vakuutusyhtiön esittämällä tavalla takaa, vaan vasemmalta takaviistosta.

Vakuutusyhtiön apunaan käyttämä Suomen Vahinkotarkastus Oy (jäljempänä SVT) on väittänyt perusteettomasti, että asiakkaan toimittama mittauspöytäkirja on tehty Virossa. Mittaukselta ei puutu SVT:n esittämällä tavalla VAS-hyväksyntää, sitä koskevaa pöytäkirjaa ei vain pyydetty toimittamaan. Mittauspöytäkirjasta ilmenee, että vasemmassa takarenkaassa on negatiivinen aurauskulma, mikä tarkoittaa sitä, että takarenkaan takaosa on vääntynyt sisäänpäin ja etuosa ulospäin. Tämä on vasemman takarenkaan taakse tulleen osuman luonnollinen seuraus. Asiakkaan ajoneuvoa ei ole saatu vakuutusyhtiön väittämällä tavalla korjattua yhdellä kertaa, vaan auto on jouduttu tuomaan korjaamolle uudelleen. Kyse ei siten ole vakuutusyhtiön väittämällä tavalla selvästä ja pienestä vauriosta. Asiakas kuvaa laajasti puskuriin tulevan iskun vaikutuksia ajoneuvon rakenteisiin. Asiakas valittaa myös siitä, että hänen pyytämiään dokumentteja ei ole toimitettu hänelle vakuutusyhtiöstä.

Asiakas toteaa vielä, että vaurion aiheutumisen jälkeen ajoneuvo ei kulkenut suoraan. Ennen onnettomuutta puoltamista ei ollut havaittavissa. Tämän johdosta ajoneuvo tarkastettiin tarkemmin maahantuojalla asian selvittämiseksi ja havaittiin vääntymä ajoneuvon akselistossa. Asiakas hämmästelee sitä, miksi korjaamo ei ajoneuvon ensi kertaa korjattavaksi tuomisen yhteydessä ole selvittänyt rungon vääntymiä ja aurauskulmien vaurioitumista. Akselin vääntymä jäi kolarikorjauksessa huomaamatta, mutta se on huomattu Skodan merkkihuollossa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Yhtiö on antanut myönteisen korvauspäätöksen 22.8.2016 ja ajoneuvoon tulleet vauriot on korjattu 29.8. - 1.9.2016 välisenä aikana. Kaksi kuukautta ajoneuvon korjauksen jälkeen (4.11.2016) asiakas on ilmoittanut myös ajoneuvonne taka-akselin vääntyneen nyt puheena olevassa vahingossa.

Ajoneuvon vauriot on tarkastettu 24.8.2016 korjaustyön myöhemmin tehneellä autokorjaamolla A, joka on Skodan merkkiliike. Tarkastuksessa on havaittu takapuskurin päällysteen halkeama ja puskurin pinnan taipuma, joka on vaurioittanut vasenta takavaloa. Takapelti, vasen takalokasuoja, vanne ja rengas ovat olleet vauriottomat. Vaurioista voidaan päätellä törmäyksen voiman olleen hyvin pieni, koska takapuskuri ei ole painunut kiinni takapeltiin, vaikka törmäys on kohdistunut ajoneuvon takapuskurin vasempaan päähän takaapäin.

SVT Oy:n asiantuntija R on käynyt ajoneuvon korjaustapahtumaa läpi A:n jälkimarkkinointipäällikkö S:n kanssa. S:n mukaan ajoneuvon vauriot olivat selkeät ja ne korjattiin. S:n mukaan taka-akselin ohjauskulmien arvojen poikkeaminen ohjearvoista ei johdu puheena olevasta vahingosta. Asiakkaan toimittamasta, 2.11.2016 päivätystä ohjauskulmien mittauspöytäkirjasta puuttuu paljon perustietoja, jotka tulevat normaalisti VAS-hyväksyttyihin mittauspöytäkirjoihin, koska niillä varmistetaan mittauksen oikeellisuus. Toimitetussa mittauspöytäkirjassa taka-akselin aurauksen mittausarvo on valmistajan ilmoittaman aurauksen ohjearvon rajoissa. Yksittäisten pyörien osalta ne ovat mittauspöytäkirjassa punaisella. Myös ajoneuvon molempien etupyörien Caster-arvot poikkeavat tehtaan mitta-arvoista.

Vakuutusyhtiö katsoo, että jo korvattu törmäysvahinko ei ole syy-yhteydessä taka-akselin ohjauskulmien poikkeamiseen tehtaan mitta-arvoista. Ajoneuvon vasempaan takakulmaan on aiheutunut vähäinen törmäysvaurio, jonka korjauskustannus on ollut 1086,73 euroa. Taka-akseli, ajoneuvon runko tai ripustukset eivät ole voineet vaurioitua tällaisessa vahingossa, sillä törmäys on hyvin pieni ja aiheuttanut ajoneuvoon vain pintapuolisia vaurioita.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välillä on erimielisyyttä siitä, onko asiakkaan ajoneuvon taka-akselin ohjauskulmien poikkeaminen ajoneuvoa koskevista ohjearvoista aiheutunut 19.8.2016 tapahtuneesta, ilmeisesti tuntemattomaksi jääneen ajoneuvon törmäyksestä aiheutuneesta vahingosta.  

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 4.1.1 mukaan kolarivakuutus korvaa suoranaisen esinevahingon, jonka on aiheuttanut
- yhteentörmäys
- tieltä suistuminen
- kaatuminen
- äkillinen ja ennalta arvaamaton, vakuutuksen kohteeseen ulkopäin vaikuttanut tapahtuma
- vakuutetun kohteen kuljettaminen muilla kulkuneuvoilla

Vakuutusehtojen kohdan 4.7 mukaan pysäköintivakuutus korvaa pysäköidylle ajoneuvolle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon, kun vahingon aiheuttajaa ei saada selvitettyä.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että korvauksen hakija voi luotettavasti selvittää vakuutusyhtiölle vahingon tapahtuma-ajan ja -paikan.

Vakuutusehtojen kohdan 14.2 alakohdan Bonusluokka mukaan vakuutusmaksua alennetaan tai korotetaan muista vakuutusmaksun muutosperusteista riippumatta vakuutukseen sovellettavan vakuutusyhtiön kaskon maksuperusteiden bonusluokkamääräysten mukaisesti. Bonusluokkaa korottavat vakuutetun ajoneuvon vahingottomat vakuutuskaudet ja sitä alentavat kolarivakuutuksen perusteella maksettavat korvaukset.

Asian arviointi

Asiakas on valituksessaan todennut, että hänen käsityksensä mukaan kyse on pysäköintivakuutuksesta korvattavasta vahingosta. Vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä on viitattu kolarointivakuutuksen ehtoihin. Vakuutuslautakunnalle toimitetun vakuutuskirjan perusteella asiakkaan autovakuutukseen kuitenkin kuuluu myös pysäköintivakuutus.

Asiakkaan vahinkoilmoituksen perusteella asiakkaan ajoneuvon vaurioitumisessa kyse on pysäköitynä olleelle ajoneuvolle tuntemattomaksi jääneen ajoneuvon törmäyksestä aiheutuneesta suoranaisesta esinevahingosta. Vahingon tapahtuma-aika ja paikka on selvitetty asiakkaan vahinkoilmoituksessa. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt asiakkaan näkemystä siitä, että kyse on pysäköintivakuutuksesta korvattavasta vahingosta. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko tulee korvata kolarivakuutuksen sijaan pysäköintivakuutuksesta.

Asiakas on lisäksi tyytymätön vakuutusyhtiön menettelytapoihin ja kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että vakuutusyhtiö on väittänyt asiakkaan auton ohjauskulmien mittauksen tapahtuneen Virossa. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole toimittanut asiassa korvausratkaisujensa perusteena olevia dokumentteja asiakkaalle hänen pyyntönsä mukaisesti.

Vakuutuslautakunnan toimivaltaan ei kuulu yleisten menettelytapoja tai asiakaspalvelun laatua koskevien suositusten antaminen. Tämän vuoksi lautakunta ei käsittele lähemmin asiakkaan esittämiä yleisiä vaatimuksia vaan käsittelee jäljempänä selostetulla tavoin ainoastaan vaurioiden syy-yhteyttä vahinkotapahtumaan koskevaa riitaa. Lautakunta kuitenkin toteaa, että asiakkaan toimittaman mittauspöytäkirjan perusteella mittaus on tehty Latviassa ja vakuutusyhtiön Viroa koskevassa maininnassa on nähtävästi kyse sekaannuksesta. Lisäksi kaikki vakuutusyhtiön asian aiemman käsittelyn yhteydessä FINElle toimittamat selvitykset on lähetetty tiedoksi myös asiakkaalle, ja asiakkaalle on niiden suhteen varattu tilaisuus antaa lausumansa asiassa.

Osapuolten välisen erimielisyys koskee sitä, onko asiakkaan ajoneuvon vasemman takapyörän ns. aurauskulman muutos aiheutunut 19.8.2016 tapahtuneessa vahinkotapahtumassa. Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Korvauksen hakijalla on myös näyttövelvollisuus siitä, että korvattavaksi vaaditut vahingot ovat syy-yhteydessä vahinkotapahtumaan.

Tässä tapauksessa asiakas on esittänyt, että hänen ajoneuvossaan olevat vauriot viittaavat voimakasenergiseen törmäykseen, joka on vaurioittanut takapuskurin lisäksi myös ajoneuvon vasenta sivua ja näiden myötä ajoneuvon taka-akselin vasenta puolta ja mahdollisesti myös runkoa. Vakuutusyhtiö puolestaan katsoo, ettei taka-akseli ole voinut vaurioitua tässä vahingossa ajoneuvon vaurioiden laadun ja vähäisyyden sekä niiden perusteella arvioidun törmäyssuunnan johdosta.

Vakuutuslautakunnalle toimitetusta SVT:n asiantuntija R:n 22.3.2017 päivätystä lausunnosta ilmenee, että takapuskurin päällysteessä on halkeama ja puskurin pinnan taipuma on vaurioittanut vasenta takavaloa. Takapellissä, vasemmassa takalokasuojassa, takavanteessa ja renkaassa ei havaittu mitään vaurioita. Valokuvista voidaan nähdä takapuskurin vasemman pään pullistuneen hieman ulospäin. Tämä johtuu takapuskurin vasempaan päähän takaapäin tulleesta törmäyksestä.

R:n mukaan mikäli törmäys olisi osunut puskuriin vasemmasta sivusta, puskuri olisi painunut sisäänpäin ja aiheuttanut samalla vasempaan takalokasuojaan vaurioita. Lokasuojassa ei kuitenkaan ole vaurioita. Valokuvassa näkyy lieviä naarmuja puskurissa, joiden perusteella törmäyksen voidaan katsoa tulleen takaviistosta. Törmäyksen voima on R:n mukaan ollut hyvin pieni, koska takapuskuri ei ole painunut takapeltiin kiinni, eikä siten ole aiheuttanut takapeltiin vaurioita.

R toteaa ohjauskulmien mittapöytäkirjan perusteella, että mittaus on tehty kaksi kuukautta sen jälkeen kun ajoneuvo on luovutettu korjaamolta asiakkaalle. Asiakkaan kertoman mukaan mittaus on tehty Virossa. R viittaa vielä Skodan merkkiliikkeestä saatuihin tietoihin kyseisen automallin taka-akselin mittojen ohjearvoista. R katsoo, ettei vasempaan takakulmaan tulleella törmäyksellä ole syy-yhteyttä asiakkaan ajoneuvon taka-akselin ohjauskulmien poikkeamiseen tehtaan mitta-arvoista.

Vakuutuslautakunta toteaa, että ajoneuvosta toimitettujen valokuvien perusteella asiakkaan ajoneuvon vauriot ovat vähäiset, eivätkä ne viittaa suurella nopeudella tai muutoinkaan erityisen voimakkaalla energialla tapahtuneeseen törmäykseen. Vasemmasta lokasuojasta ei ole havaittavissa painumista, jota lokasuojaan olisi lautakunnan näkemyksen mukaan väistämättä aiheutunut, mikäli toinen ajoneuvo olisi osunut asiakkaan auton takarenkaaseen. Tämän vuoksi asiassa jää näyttämättä, että törmäyksen aiheuttanut toinen ajoneuvo olisi osunut suoraan asiakkaan ajoneuvon vasempaan takarenkaaseen. Takapuskurin pullistuminen vähäisessä määrin ulospäin viittaa lautakunnan näkemyksen mukaan takaa tai takaviistosta ajoneuvoon tulleeseen osumaan.  Asiassa esitetty selvitys ei myöskään osoita, että asiakkaan ajoneuvon takapuskuriin tullut osuma olisi vaurioittanut ajoneuvon muita rakenteita siten, että auton taka-akseli olisi tässä yhteydessä vaurioitunut. Korjaamon työmääräyksen takalokasuojaa koskeva merkintä ei anna aihetta muuttaa tätä arviota.

Vakuutuslautakunta pitää osapuolten välillä sinänsä riidattomana, että asiakkaan ajoneuvon vasemman takapyörän ohjauskulmaa koskeva mittausarvo poikkeaa valmistajan antamista ohjearvoista. Ajoneuvosta todettujen vaurioiden perusteella jää kuitenkin osoittamatta, että tämä poikkeama olisi aiheutunut asiakkaan ilmoittaman vahinkotapahtuman seurauksena. Tässä arviossaan lautakunta on antanut merkitystä myös sille, että asiakas on ilmoittanut ajoneuvon takarenkaan poikkeavasta ohjauskulmasta yhtiölle vasta noin kahden kuukauden kuluttua korjaustyön tekemisestä, vaikka hän on toisaalta kertonut valituksessaan, että hän havaitsi ajoneuvonsa ”puoltavan” heti vahingon jälkeen. 

Vakuutuslautakunta pitää edellä mainituista syistä vakuutusyhtiön asiakkaan ajoneuvon ohjauskulmien muutoksen osalta antamaa kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa korvattavaksi katsomansa kolarivahingon kolarivakuutuksen sijaan pysäköintivakuutuksesta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kolarivahingon korvaamisen johdosta tehty bonusluokan alennus tulee poistaa. Muilta osin lautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Varapuheenjohtaja Vaitomaa
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Sario
Yrttiaho