Tapahtumatiedot

B Oy ja vakuutusyhtiö olivat sopineet vapaaehtoisesta ryhmäeläkevakuutuksesta, jossa vakuutettuina ovat työnantajan palveluksessa olevat henkilöt eläkeryhmittäin. Vakuutussopimus on tullut voimaan 1.6.2005. Vakuutuksen tullessa voimaan työntekijä saattoi valita, liittyikö hän ryhmäeläkevakuutukseen. Vakuutusmaksun maksoivat vakuutussopimuksen mukaan työnantaja ja vakuutetut puoliksi. Vakuutetuille kuului vakuutussopimuksen mukaan vapaakirjaoikeus, jos heidän työsuhteensa päättyi ennen eläkeikää.

Ennen eläkejärjestelyn alkamista B Oy:n henkilöstölle annettiin kirjallista materiaalia eläkejärjestelystä. A (syntynyt vuonna 1974) liittyi vakuutettuna mukaan eläkejärjestelyyn ja hänet liitettiin vakuutukseen sen alkaessa 1.6.2005. Hän kuului eläkeryhmään, jonka vakuutussopimuksen mukainen eläkeikä on 61 vuotta. Tässä eläkeryhmässä eläke päättyy vakuutetun täyttäessä 63 vuotta.

B Oy:n ja vakuutusyhtiön sopima lisäeläkejärjestely päättyi 1.1.2017 siten, että B Oy ei enää maksa vakuutusmaksuja. A esitti tammikuussa 2017 vakuutusyhtiölle vaatimuksen vakuutussäästöjen takaisinostosta. Vakuutusyhtiöstä ilmoitettiin A:lle, että takaisinosto ei ole mahdollinen. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutetulla ei ole takaisinosto-oikeutta. Vakuutuksenottajan lopettaessa vakuutusmaksujen maksamisen A:n vapaakirja muodostui sekä työnantajan että hänen itsensä maksamien vakuutusmaksujen perusteella. Sen vakuutussäästön määrä oli 14 518,85 euroa 31.12.2015. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutussäästöjen arvo oli 15 887,43 euroa 28.6.2017.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen kieltäytyä vakuutussäästön takaisinostosta. Hän vaatii takaisinostoarvon maksamista. Toissijaisesti hän vaatii itse maksettujen vakuutusmaksujen palauttamista.

A:n mukaan vakuutettujen asema on merkittävästi muuttunut vakuutuksen irtisanomisen myötä. Koko sopimuksen tarkoitus on menettänyt merkityksensä vakuutetuista riippumattomista syistä. Laskennallinen tuotto on romahtanut sijoituksen jäätyä tälle tasolle. Vakuutusyhtiön kulut syövät vakuutuksessa olevat varat. A:n mukaan vakuutettuja ei kuultu vakuutusta irtisanottaessa. Työnantajan ja vakuutettujen välillä ei ole kirjallisesti sovittu toimintatavoista ryhmäeläkevakuutuksen irtisanomistilanteessa. Tapauksessa on muodostunut tilanne, jossa kenenkään välillä ei ole voimassa olevaa sopimusta.  

A:n mukaan työnantaja tai vakuutusyhtiö eivät kertoneet vakuutusta otettaessa, että takaisinosto ei ole mahdollista vakuutussopimuksen päättyessä. Irtisanomistilanteesta tai irtisanomisen mahdollisuudesta ei ole kerrottu mitään. Valituksessaan A toteaa, että hänen henkilökohtaiset varansa ovat vakuutusyhtiön hallussa. Takaisinostolle ei ole vakuutussopimuksesta tai laista johtuvaa estettä. Takaisinostolle tai varojen siirtämiselle toiseen eläkevakuutukseen ei ole myöskään verotuksesta johtuvaa estettä.  Vakuutusyhtiö on lisäksi myynyt eläkevakuutukset toiselle yhtiölle, mistä tulisi muodostua oikeus takaisinostoon.

A:n mukaan 2 000 euron kertasuoritusta koskevasta ehdosta ei ole kerrottu vuonna 2005. Hän ei olisi liittynyt vakuutukseen, jos olisi tiennyt rajoituksesta. Vakuutusehtoja ei voi muuttaa ilman, että siitä muodostuisi irtisanomisoikeus. Intrassa oli aikaisemmin ohjeistus, jonka mukaan vakuutus päättyy irtisanoutuessa tai irtisanottaessa, jolloin omat varat ja määrätyin edellytyksin työnantajan maksamat varat siirtyvät vakuutetun haltuun. A mainitsee lisäksi, että hänelle ei ole jaettu tai näytetty kaikkia papereita, joihin asiassa vedotaan. Lisäksi on tapauksia, joissa irtisanotuille tai irtisanoutuneille vakuutetuille on maksettu varat.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimuksen. Yhtiö esittää vastineenaan seuraavan.

Vapaakirjaoikeus ja takaisinosto

Ryhmäeläkevakuutuksen perusominaisuutena on se, että vakuutuksessa ei ole vapaata takaisinosto-oikeutta. Kyse on sidotusta säästämisestä tulevaisuudessa koittavaan eläkeaikaan. Takaisinosto-oikeuden rajoittamista ei ole kielletty ryhmäeläkevakuutuksen osalta vakuutussopimuslaissa tai muuallakaan lainsäädännössä.

Vakuutusyhtiön mukaan vapaakirjaoikeus tarkoittaa, että vakuutetulla on vapaakirjan saadessaan oikeus kertyneiden eläkesäästöjen perusteella sopimuksen mukaisessa eläkeiässä maksettavaan vanhuuseläkkeeseen sekä mahdolliseen kuolemantapaus- ja työkyvyttömyysturvaan. Vapaakirjan saadessaan vakuutettu ei saa mitään muita oikeuksia vakuutukseen. Vakuutettu ei siten ole saanut oikeutta vakuutuksen takaisinostoon. A on muiden vakuutuksenottajaan työsuhteessa olleiden vakuutettujen tavoin saanut vakuutusehtojen kohdan 2.6 mukaisesti 31.12.2016 täyden vapaakirjan vakuutuksen eläkesäästöihin, joka on laajempi kuin vakuutussopimuksen kohdan 9 mukainen vapaakirjaoikeus työsuhteen päättyessä. 

Sovellettavat vakuutusehdot ja kertasuoritus

Vakuutusyhtiön mukaan vakuutetulla ei ole ollut vuoden 2005 eikä vuoden 2011 vakuutusehtojen perusteella vapaata ja ehdotonta takaisinosto-oikeutta.

Vuoden 2010 marraskuussa on kaikille ryhmäeläkevakuutuksen vakuu­tuksenottajille toimitettu vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain 20 a §:n mu­kainen tiedote, jossa on kerrottu yleisiin vakuutusehtoihin tehdyistä muutoksista, niiden voimaantulosta sekä uudet vakuutusehdot. Vakuutusehtoihin on 1.1.2011 alkaen tehty kertasuorituksen osalta vähäinen muutos, jolla on laskettu kertasuorituksen euromäärää, mutta laajennettu oikeutta saada kertasuoritus myös vapaakirjaoikeuden syntyessä se­kä poistettu edellytys vakuutetun terveydentilan selvittämisestä vastuuvalintaan liittyen. Tämän tiedottamisen jälkeen on erikseen vuoden 2012 huhtikuussa sähköpostilla tiedotettu B Oy:n yhteyshenkilöä ehtomuutoksesta ja samalla

pyydetty häntä julkaisemaan muuttuneet tiedot B:n Oy:n intras­sa. B Oy on sähköpostitse hyväksynyt ehtomuutoksen ja ilmoittanut, että nämä uudet tiedot on lisätty intraan. Siellä on kaikkien vakuutettujen luettavana tietoa ryhmäeläkevakuutuksesta. Kysymyksiä ja vastauksia -kohdassa on käyty läpi 2 000 euron rajaa koskevaa asiaa selkeästi. Kyseessä on vakuutussopimuksen vähäinen muutos ja siitä on tiedotettu riittävällä tavalla vakuutuksenottajaa.  Vakuutuksenottaja on hyväksynyt vielä erikseen muutoksen. Tähän tapaukseen sovelletaan 1.1.2011 voimaan tulleita va­kuutusehtoja. A on kirjelmissään viitannut vakuutuksenottajan intran materiaaleihin, joten hän on ollut tietoinen vakuutuksen sisällöstä ja rajoista.

Vuoden 2011 vakuutusehdoissa ei ole annettu vakuutetulle takaisinosto-oikeutta, vaan vakuutusyhtiölle on annettu oikeus yksittäisessä rajatussa tilanteessa (vakuutussäästöjen ollessa alle 2 000 euroa) maksaa kertasuorituksella vakuutussäästö. Palkkakerroinkorotuksen perusteella vuoden 2017 tasossa kertasuoritusraja on 2 217,08 euroa. A:n vakuutussäästöt ovat selvästi yli (15 584,98 euroa per 4.8.2017) ehtojen mukai­sen kertasuoritusrajan.

Mikäli vastoin vakuutusyhtiön näkemystä tapaukseen sovellettaisiin vuoden 2005 vakuutusehtoja, ovat A:n vakuutussäästöt selvästi yli myös näiden ehtojen mukaisen kertasuoritusrajan, joka oli 4 950 euroa ja vuoden 2017 tasossa 6 127,65 euroa. A on maksanut vakuutusaikana omamaksuosuuksia yhteen­sä 6807 euroa. Myös nämä omamaksuosuudet ovat yli ehtojen mukaisen kerta­suoritusrajan.

Vakuutuksesta annetut tiedot

Ryhmäeläkevakuutussopimus tehdään vakuutuksenottajan ja vakuutusyhtiön välillä. Vakuutussopimuslaki ei edellytä vakuutussopimuksen toimittamista vakuutetuille. Vakuutussopimusta ja -ehtoja voidaan soveltaa vakuutusyhtiön ja vakuutetun väliseen suhteeseen, vaikka vakuutussopimusta ja vakuutusehtoja ei ole toimitettu vakuutetulle.

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan B Oy:n työntekijöillä on ollut käytettävissä ennen vakuutukseen liittämistä yksityiskohtainen materiaali. Tässä materiaalissa kuvataan muun muassa, että kyseessä on ryhmäeläkevakuutus, jossa vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä eläkeikä on 61 vuotta ja eläkettä maksetaan 63 vuoden ikään. Lisäksi materiaalissa kuvataan vakuutusmaksut, sijoituskohteet, sen hetkinen verotus, eläkeikä ja vapaakirjan edellytykset, turvat kuoleman ja työkyvyttömyyden varalta sekä oikeus kieltäytyä vakuutuksesta. Materiaalissa ei mainita missään kohdassa, että vakuutetulla olisi takaisinosto-oikeus vakuutussäästöihin ennen sopimuksen mukaista eläkeikää.

A on ennen vakuutukseen liittymistä saanut käyttöönsä edellä kuvatun materiaalin. Hänelle on kerrottu vakuutussopimuksen keskeinen sisältö. Tästä materiaalista ei ole voinut jäädä kuvaa, että vakuutetuilla olisi takaisinosto-oikeus. Vapaakirjaoikeus terminä sisältää itsessään tiedon siitä, että vakuutusta ei voi takaisinostaa, sillä vapaakirjaoikeus saadaan yleensä takaisinoston sijaan. Tämä periaate on kuvattu muun muassa yksilöllisten eläkevakuutusten osalta vakuutussopimuslain 13 §:ssä. 

A:lle on lähetetty vuosina 2013–2016 vuosittain tiedotteet, joissa on kerrottu eläkeajan olevan 1.11.2035 - 31.10.2037. Lisäksi tiedotteissa on todettu, että hänellä on työnantajan ottama ryhmäeläkevakuutus, jonka säästöt voi nostaa lisäeläkkeenä sovitusta eläkeiästä alkaen. Tiedotteista ei ole voinut jäädä kuvaa, että vakuutetulla olisi takaisinosto-oikeus ennen sopimuksen mukaista eläkeikää. A:lle toimitetuilla tiedotteilla ja asiakirjoilla on täydennetty vakuutussopimuslain mukaista tiedonantovelvollisuutta.

Vakuutuksen päättyminen 31.12.2016

Kysymyksessä on B Oy:n ja vakuutusyhtiön välinen ryhmäeläkevakuutussopimus, jonka B Oy on voinut vakuutuksenottajan ominaisuudessa irtisanoa. B Oy on irtisanonut sopimuksen päättymään 31.12.2016, mikä tarkoittaa, ettei B Oy enää maksa sopimukseen vakuutusmaksuja. Vakuutetulla ei ole sopimuksessa vakuutuksenottajan oikeuksia eli vakuutetulla ei ole oikeutta purkaa tai takaisinostaa sopimusta. Sopimuksen päättyminen ei tuo takaisinosto-oikeutta vakuutetuille. Vakuutussopimuksen päättymisestä on tiedotettu vakuutettuja. Tiedotteessa kerrotaan, että säästöt ovat nostettavissa eläkeiässä eikä siinä luvat takaisinosto-oikeutta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko vakuutetun asemassa olevalla A:lla oikeus takaisinostaa vakuutussäästö tai sen osa. Tapauksessa on kysymys tilanteesta, jossa vakuutettu A on ollut työsuhteessa vakuutuksenottajaan tämän irtisanoessa vakuutuksen 31.12.2016.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 2.4 §:n (Määritelmiä) mukaan työnantajan työntekijäryhmälle ottamaa eläkevakuutusta, jonka käsittämää lisäeläketurvaa ei ole saatettu työntekijäin eläkelain (395/61) alaiseksi (vapaamuotoinen työeläkevakuutus), pidetään kuitenkin tätä lakia sovellettaessa ryhmävakuutuksena, vaikka työnantaja perisi osan vakuutusmaksusta työntekijältä.

Ennen 1.11.2010 voimassa olleen vakuutussopimuslain 4 §:n (Ryhmävakuutukseen sovellettavat säännökset) mukaan ryhmävakuutukseen sovelletaan tämän lain 1–4, 8, 15, 18, 20, 22–37, 44, 46, 48–51, 55, 56, 59–61 ja 67–82 §:n säännöksiä. Ryhmävakuutukseen, joka on voimassa ainoastaan tilapäisen, sovittuun paikkaan tehtävän käynnin tai enintään kuukauden kestävään toimintaan osallistumisen ajan, sovelletaan kuitenkin vain lain 1–4, 8, 22–37, 55, 59–61, 69–75, 81 ja 82 §:n säännöksiä.

1.11.2010 voimaan tulleen vakuutussopimuslain (14.5.2010/426) 4 §:n (Ryhmä­vakuutukseen sovellettavat säännökset) mukaan ryhmävakuutukseen sovelletaan 1–4, 8, 15, 18, 20, 20 a, 22–37, 44 ja 46 §:n, 47 §:n 3 momentin, 48–51, 55, 56, 59–61 ja 67–82 §:n säännöksiä. Ryhmävakuutukseen, joka on voimassa ainoastaan tilapäisen, sovittuun paikkaan tehtävän käynnin tai enintään kuukauden kestävään toimintaan osallistumisen ajan, sovelletaan vain 1–4, 8 ja 22–37 §:n, 47 §:n 3 momentin, 55, 59–61, 69–75, 81 ja 82 §:n säännöksiä.

Vakuutussopimuslain 76.1-2 §:n (Ryhmävakuutuksesta annettavat tiedot) mukaan jos ryhmävakuutussopimuksessa on sovittu, että vakuutuksenantaja pitää luetteloa ryhmävakuutuksen piiriin kuuluvista vakuutetuista, vakuutuksenantajan on ryhmävakuutuksen voimaan tultua ja sen jälkeen kohtuullisin väliajoin lähetettävä vakuutetuille tiedot vakuutusturvan laajuudesta, vakuutusturvan olennaisista rajoituksista, vakuutussopimukseen perustuvista vakuutetun velvollisuuksista sekä siitä, millä tavalla vakuutuksen voimassaolo riippuu vakuutetun kuulumisesta ryhmävakuutussopimuksessa mainittuun ryhmään. Jos vakuutetuista ei pidetä luetteloa, edellä mainitut tiedot on annettava vakuutetuille olosuhteet huomioon ottaen sopivalla tavalla.

Jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on jättänyt vakuutetulle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutuksen katsotaan olevan voimassa vakuutetun hyväksi sen sisältöisenä kuin hänellä oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Vakuutussopimuksen kohdan 8 (Vakuutusmaksu) mukaan -- vakuutusmaksun maksavat vakuutuksenottaja ja vakuutetut puoliksi. --

Vakuutusehtojen (Voimassa 1.4.2005 alkaen ja Voimassa 1.1.2011 alkaen) kohdan 2.4 mukaan, jos vakuutuksenottaja haluaa irtisanoa sopimuksen, irtisanominen on tehtävä kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä. Irtisanomisen seurauksena sopimus lakkaa.

Vakuutusehtojen (Voimassa 1.4.2005 alkaen ja Voimassa 1.1.2011 alkaen) kohdan 2.6 mukaan vakuutussopimuksen lakatessa kohtien 2.4 ja 2.5 mukaisissa tilanteissa siihen asti kertyneet edut muutetaan kohdan 7 mukaisesti vapaakirjoiksi. 

Vakuutusehtojen (Voimassa 1.1.2011 alkaen) kohdan 2.6 mukaan vakuutussopimuksen lakatessa kohtien 2.4 ja 2.5 mukaisissa tilanteissa vakuutetuilla on oikeus eläkesäästöjä vastaaviin turviin eli ns. vapaakirjoihin kohdan 8 mukaisesti.

Vakuutusehtojen (Voimassa 1.4.2005 alkaen ja Voimassa 1.1.2011 alkaen) kohdan 7 (Vakuutuksen lakkaaminen) mukaan jos vakuutettu ei enää täytä vakuutussopimuksen mukaista henkilöryhmävaatimusta tai vakuutetun työsuhde vakuutuksenottajaan päättyy ennen kuin hän on oikeutettu saamaan vakuutussopimuksen mukaista eläkettä, vakuutus lakkaa hänen osaltaan hänen työsuhteensa päättyessä. Tällöin vakuutuksenottajalla on oikeus vakuutetun osalle kertyneeseen takaisinostoarvoon, ellei toisin ole sovittu tai kohdasta 8 muuta johdu. Takaisinostoarvo hyvitetään vakuutuksenottajalle viimeistään seuraavan vuosilaskennan yhteydessä.

Vakuutusehtojen (Voimassa 1.4.2005 alkaen) kohdan 8 (Vapaakirja) alakohdan 8.1 mukaan vakuutetulla on työsuhteen päättyessä oikeus vapaakirjaan vanhuuseläkkeen sekä mahdollisen kuolemantapaus- ja työkyvyttömyysturvan osalta, jos vapaakirjasta on vakuutussopimuksessa sovittu. Vakuutuksen lakatessa kokonaan vakuutetulla on kuitenkin riippumatta siitä, mitä vapaakirjaoikeudesta on vakuutussopimuksessa sovittu, oikeus edellä mainittuihin vapaakirjoihin. Vakuutuksen lakatessa kokonaan käytetään se osa vakuutussäästöistä, joita ei tarvita vakuutusmaksujen lyhennykseksi, kunkin vakuutuksenottajaan työsuhteessa olevan vakuutetun hyväksi vakuutettujen vakuutussäästöosuuksien suhteessa.

Vakuutusehtojen (Voimassa 1.1.2011 alkaen) kohdan 8 (Vapaakirja) alakohdan 8.1 mukaan vakuutetulla on työsuhteen päättyessä oikeus kertyneiden eläkesäästöjen perusteella sopimuksen mukaisessa eläkeiässä maksettavaan vanhuuseläkkeeseen sekä mahdolliseen kuolemantapaus- ja työkyvyttömyysturvaan (oikeus vapaakirjaan), jos tästä oikeudesta on vakuutussopimuksessa sovittu.  

Vakuutusehtojen (Voimassa 1.4.2005 alkaen) kohdan 10 (Korvausten hakeminen ja maksaminen) alakohdan 10.1.8 mukaan vakuutetulle voidaan hakemuksesta suorittaa vapaakirja kertasuorituksena edellyttäen, että kertasuorituksen määrä on pienempi kuin 4 950 euroa (vastaa vuoden 2005 työeläkeindeksin pistelukua 2047) ja vakuutetun terveydentilassa ei ole tapahtunut tai lähiaikoina ole odotettavissa olennaista vastuuseen vaikuttavaa muutosta.

Vakuutusehtojen (Voimassa 1.1.2011 alkaen) kohdan 10 (Korvausten hakeminen ja maksaminen) alakohdan 10.4 (Yleistä) kohdan 10.4.2 mukaan mikäli vakuutussäästöjen määrä eläkeajan alkaessa tai vapaakirjaoikeuden syntyessä on alle 2 000 euro, [vakuutusyhtiöllä] on oikeus suorittaa eläke tai syntynyt vapaakirja kertasuorituksena 30 päivän kuluessa satuaan suorituksen maksamiseen tarvittavat tiedot.

Asian arviointi

Asetelma

Vapaaehtoisessa eläkevakuuttamisessa on kysymys sidotusta pitkäaikais­säästä­misestä, jossa verotusta koskevat määräykset vaikuttavat vakuutustuotteiden sisältöön ja useissa tilanteissa myös siihen, miten vakuutuksenottaja tai vakuutettu voi saada säästövarat nostettua ennen eläketapahtumaa.

Tarkasteltava vakuutussopimuksessa on kysymys A:n työnantajan ja vakuutusyhtiön välillä sovitusta ryhmäeläkevakuutussopimuksesta. Kyse on sopimusjärjestelystä, jossa A:n työnantaja on järjestänyt työntekijöilleen lakisääteisen työeläkejärjestelmän tuottamaa laajempia eläke-etuuksia. Kuvatussa sopimusasetelmassa vakuutettu on edunsaajan asemassa ja hänen oikeutensa eläke-etuuteen muodostuu vakuutuksenottajan asemassa olevan työnantajan sekä vakuutusyhtiön sopiman vakuutussopimuksen sisällön perusteella. Vakuutettu ei ole tällaisessa järjestelyssä vakuutussopimuksen sopijapuoli siinäkään tapauksessa, että työnantaja on perinyt osan vakuutusmaksuista häneltä.

A:n vakuutussopimuksen sisällön mukainen oikeus perustuu siihen, että hän säilyttää vakuutuksenottajan irtisanoessa vakuutussopimuksen vapaakirjaoikeuden. Tämä tarkoittaa sitä, että A on säilyttänyt eläkeoikeuden vakuutussopimuksen sisällön mukaisesti.

Ohjesääntönsä mukaan Vakuutuslautakunta on toimivaltainen käsittelemään vain vakuutussuhteeseen liittyviä lain ja vakuutusehtojen tulkintaa ja soveltamista koskevia erimielisyyksiä. Tämän vuoksi lautakunta voi käsitellä asiaa vain siltä osin, kuin se koskee sitä suoritusvelvollisuutta, joka vakuutusyhtiöllä on ryhmäeläkevakuutussopimuksen perusteella. Lautakunta ei voi ottaa asiaan kantaa sikäli kuin se mahdollisesti koskisi sitä, mitä A:n työsuhteeseen kuuluvista eläke-eduista oli sovittu tai olisi tullut sopia hänen ja hänen työnantajansa välillä.

Vakuutuslautakunta tarkastelee asiassa ensi vaiheessa sitä, onko vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta koskevilla säännöksillä vaikutusta A:n oikeuden sisältöön. Tämän jälkeen tarkastellaan A:n oikeutta takaisinostaa vakuutussäästö. 

Ryhmävakuutuksesta annetut tiedot

Vakuutuksenantajan ryhmävakuutusta koskevan tiedonantovelvollisuuden sisällöstä säädetään vakuutussopimuslain 76.1 §:ssä. Sen mukaan vakuutetulle on ryhmävakuutuksen voimaan tultua ja sen jälkeen kohtuullisin väliajoin lähetettävä tiedot vakuutusturvan laajuudesta, vakuutusturvan olennaisista rajoituksista, vakuutussopimukseen perustuvista vakuutetun velvollisuuksista sekä siitä, millä tavalla vakuutuksen voimassaolo riippuu vakuutetun kuulumisesta ryhmävakuutussopimuksessa mainittuun ryhmään. Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on jättänyt vakuutetulle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutuksen katsotaan olevan voimassa vakuutetun hyväksi sen sisältöisenä kuin hänellä oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutussopimuslain 76.1 §:n mukainen tiedonantovelvollisuus ei koske vakuutetun vakuutustarpeen arvioimista ja vakuutuksen valitsemista. Tämän lainkohdan mukainen tiedonantovelvollisuus tulee täytettäväksi, kun ryhmävakuutussopimus tulee yleisesti voimaan. Lisäksi vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksesta tietoja kohtuullisin väliajoin, esimerkiksi kerran vuodessa.

Tässä asiassa on riidatonta, että A on ennen eläkejärjestelyn perustamista saanut kirjallista materiaalia. Materiaali koostuu selostuksesta, joka on otsikoitu nimellä ”B Oy:n ryhmäeläkevakuutus” sekä siinä mainituista liitteistä. Vakuutusyhtiön mukaan tällä kirjallisella materiaalilla on toteutettu vakuutussopimuslain 76 §:n mukainen tiedonantovelvollisuus. Vakuutusyhtiö ei ole väittänyt, että A:lle olisi vakuutuksen perustamisvaiheessa muulla tavalla tietoja ryhmävakuutuksen sisällöstä. A:n mukaan työnantaja tai vakuutusyhtiö eivät kertoneet vakuutusta otettaessa vakuutuksen irtisanomisen mahdollisuudesta, eivätkä siitä, että takaisinosto ei ole mahdollista tällaisessa tilanteessa.

Vapaaehtoisessa eläkevakuuttamisessa on kysymys pitkäaikaisesta ja sidotusta menettelystä, jonka tarkoituksena on kerryttää eläke-etuutta, ja johon liittyy erityinen verokohtelu. Vakuutuslautakunta katsoo, että nämä seikat ilmenevät A:lle annetun eläkejärjestelyä koskeneen selosteen kohtien ”Verotus” ja ”Eläkeikä” muodostamasta kokonaisuudesta sekä selosteen liitteestä ”Kollektiiviset eläkevakuutukset ja omat maksuosuudet”.

Selosteen kohdassa ”Eläkeikä” tarkastellaan ajanjaksoa, jolloin eläkettä maksetaan. Samassa kohdassa käsitteellään myös vakuutetun oikeutta eläkesäästöön työsuhteen päättyessä ennen eläkeikää, mistä tilanteesta A:n tapauksessa ei ole kysymys. Vakuutetun on myös tullut valita määräpäivään mennessä, liittyykö hän tähän ryhmäeläkevakuutukseen. Tätä valintaa koskevassa ilmoituksessa on eri eläkeryhmien kohdalla todettu vakuutetun eläkeikä ja se, mihin ikään saakka järjestelyn mukaista eläkettä maksetaan. Ilmoituksessa on lisäksi teksti, jonka mukaan ”[j]os liityn ryhmäeläkevakuutukseen, en voi enää myöhemmin erota siitä”.

A:lle annetusta materiaalista ei ilmene, että vakuutetulla olisi yleistä tai vakuutuksen irtisanomistilanteisiin liittyvää oikeutta nostaa eläkesäästöt ennen eläkeikää. Kun samalla selosteesta, sen liitteistä ja eläkejärjestelyyn liittymistä koskevasta valintamenettelystä ilmenee eläkejärjestelyn sidottu luonne, vakuutetun on katsottava saaneen tiedon siitä, että eläkesäästö on nostettavissa vasta eläkeaikana. Materiaaliin perusteella A ei ole voinut jäädä siihen käsitykseen, että hänellä olisi käsillä olevassa tilanteessa oikeus takaisinostaa häneen kohdistuva eläkesäästö ennen eläkeikää.

Lautakunta toteaa, että ryhmävakuutuksessa vakuutussäästön kertyminen vakuutetulle voi päättyä eri syistä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi vakuutetun palvelussuhteen päättyminen tai vakuutussopimuksen irtisanominen. Kun vakuutettu on saanut tiedon siitä, että eläkesäästö on nostettavissa vasta eläkeaikana, ei vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuuden näkökulmassa merkitystä jää sille, päättyykö eläkesäästön kerryttäminen tai sille, mistä syystä säästön kerryttäminen päättyy. Kysymys siitä, mitä vakuutuksenottajan asemassa oleva työnantaja ja vakuutettu työntekijä ovat mahdollisesti sopineet ryhmäeläkevakuutukseen pitämisestä voimassa ja rahaston kerryttämisestä, tai mitä heidän olisi näistä seikoista tullut sopia, ei kuulu Vakuutuslautakunnan toimivaltaan.

A:n on saanut tiedon edellä kuvatuista seikoista ennen sitoutumistaan eläkejärjestelyyn. Tapauksessa ei ole merkitystä sillä, että näiden tietojen antaminen ajoittuu ryhmävakuutuksen voimaantuloa edeltävään aikaan. Vakuutuksen vuosi-ilmoituksissa on vuosina 2005–2012 todettu eläkeikä ja kerrottu, että lopullinen eläke lasketaan vakuutusehtojen mukaan eläkeajan alun vakuutussäästöjen perusteella. Vuosina 2013–2016 vuositiedotteissa on todettu, että säästöt voi nostaa lisäeläkkeenä sovitusta eläkeiästä alkaen ja että vakuutetulla on työsuhteen päättyessä ehdollinen oikeus eläkesäästöjä vastaaviin turviin. A ei ole vuositiedotteiden perusteella voinut käsittää, että vakuutussäästöt olisivat nostettavissa ennen eläkeaikaa.

Vakuutuslautakunnalle ei ole vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuuteen perusteella syytä tarkastella A:n ryhmäeläkevakuutukseen perustuvaa oikeutta vakuutussopimuksesta ja vakuutusehdoista poikkeavalla tavalla.

A:n oikeus takaisinostoon vakuutussopimuksen sisällön perusteella

Vakuutussopimuslain 4 §:n perusteella lain 13 §:ää, joka koskee vakuutetun vapaakirja- ja takaisinosto-oikeutta, ei sovelleta ryhmävakuutuksiin. Tämän takia A:lla ei vakuutettuna ole vakuutussopimuslain säännöksiin perustuvaa vapaakirjaoikeutta eikä hänellä myöskään ole vakuutussopimuslain säännöksiin perustuvaa takaisinosto-oikeutta. A:n vapaakirjaoikeuden sisältö perustuu tässä tapauksessa vakuutussopimuksen sisältöön.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutussopimuksen lakatessa siihen asti kertyneet edut muutetaan vapaakirjoiksi eli vakuutetulla on oikeus kertyneitä eläkesäästöjä vastaavaan vakuutusturvaan. Vuosien 2005 ja 2011 vakuutusehdot eivät eroa sisällöltään tämän oikeuden muodostumisen osalta. Tarkasteltava ryhmäeläkevakuutussopimus, mukaan lukien sekä vuoden 2005 vakuutusehdot että vuoden 2011 vakuutusehdot, ei sisällä nimenomaisia vakuutetun takaisinosto-oikeutta koskevia määräyksiä. A:n oikeutta arvioitaessa merkitystä ei ole sillä seikalla, onko vakuutusyhtiö maksanut kertasuorituksella eläkesäästön tai osan siitä työsuhteen päättyessä joillekin vakuutetuille.  

Tarkasteltaessa vuoden 2005 vakuutusehtoja olisi vapaakirjan kertasuoritus toteutettavissa vakuutetulle vasta, kun eläketapahtuma on sattunut, ja sillä edellytyksellä, että vapaakirjan määrä jää vakuutusehdoissa määritellyn rajan alapuolelle. Tämä raja on vuoden 2017 tasossa 6 127,65 euroa. Vuoden 2011 sopimusehtojen perusteella vakuutusyhtiöllä on oikeus suorittaa syntynyt vapaakirja kertasuorituksella, jos sen arvo on vapaakirjaoikeuden syntyessä alle 2 000 euroa

Selvityksen perusteella A:n hyväksi voimassa olevan vapaakirjan arvo on 28.6.2016 ollut 15 887,43 euroa. A:n vapaakirjan arvo ylittää selkeästi sekä vuoden 2005 että vuoden 2011 vakuutusehdoissa määritellyn vakuutussäästön kertasuoritusta koskevan euromäärärajan. Vakuutussäästön kertasuoritus A:lle ei voi tulla kysymykseen riippumatta siitä sovellettaisiinko asian arviointiin vuoden 2005 vai vuoden 2011 vakuutusehtoja. Tämän huomioiden Vakuutuslautakunta ei tarkastele asiassa vuonna 2011 tehtyä vakuutusehtojen muutosta eikä arvioi edellä lausuttua lähemmin A:n oikeutta kertasuoritukseen vuoden 2005 tai vuoden 2011 vakuutusehtojen muun sisällön perusteella.

Vakuutusyhtiön mukaan A:n mainitsema kannansiirto ei koske tätä ryhmäeläkevakuutusta, vaan eräitä yksilöllisiä vakuutuksia. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön kertomaa uskottavana eikä sillä ole syytä tältä osin tutkia asiaa enemmälti. A:lla ei ole myöskään lakiin tai vakuutussopimuksen sisältöön perustuvaa oikeutta siirtää ryhmävakuutuksen takaisinostoarvoa toiseen eläkevakuutukseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen 
Sihteeri Korkeamäki

Jäsenet:
Koskiniemi
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov