Haku

FINE-001307

Tulosta

Asianumero: FINE-001307 (2017)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 15.11.2017

Vahingon korvattavuus. Äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Vesipostin jäätymisestä aiheutunut vuotovahinko.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan omistaman vuonna 1996 valmistuneen kaksikerroksisen paritalon toisessa huoneistossa (pinta-ala 108 m2) oli 5.1.2017 havaittu vesipostin rikkoutuneen jäätymisen seurauksena. Asunnossa vuokralaisena asuneen henkilön kuoltua asunto oli jäänyt tyhjilleen syyskuun 2016 alussa. Asuntoa tyhjentäneen henkilön on kerrottu kääntäneen alakerran lattialämmityksen katkaisimen kiinni-asentoon. Huoneiston lämpötila oli syksyn 2016 aikana laskenut ja sen vesiposti oli jäätynyt. Tämän seurauksena oli aiheutunut vuotovahinko lattia- ja seinärakenteisiin sekä kiinteisiin kalusteisiin.

Vakuutuksenottajan vakuutuskirjassa on Vakuutusturvan tarkemmat tiedot –kohdassa maininnat ”omaisuusvakuutus perustaso” ja ”vuoto ja LVI”.

Vakuutusyhtiö oli 18.1.2017 päivätyssä korvauspäätöksessä katsonut, ettei vahinko ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton, koska lämmitystä oli pienennetty ja ulkolämpötila oli ollut hyvin alhainen sekä koska vuoto oli ollut pidempiaikainen. Vakuutus ei korvaa kulumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta syystä aiheutuvaa vahinkoa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja vaatii valituksessaan ja lisäkirjelmissään myönteistä ratkaisusuositusta vahinkoasiaan liittyen. Se katsoo, että kyse on ollut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta.  Asunnossa asunut henkilö oli kuollut kesällä 2016. Hänen tavaroitaan pois siirtänyt henkilö oli vahingossa  kääntänyt valokatkaisimena pitämänsä lattialämmityksen ja keittiön lämmityksen säätökatkaisimen alas kiinni-asentoon.

Katkaisimen ulkoasu ei eroa valaisinkatkaisijoista, eikä ”valaisinkatkaisimen” yläpuolella oleva pieni tarra ole informatiivisesti niin selkeä, että asiaa tuntemattoman tulisi siitä heti ymmärtää tarran viittaavan lämmityksen päälle tai pois kytkemiseen. Tarrassa olevasta tekstistä ”oloh…lattial..keittiö” ei välttämättä selkeästi ilmene katkaisijoiden todellinen tarkoitus. Katkaisimiin ei myöskään ole merkitty suuntaa, milloin lämpötila on kytketty päälle ja milloin ei. Lämmitystä ei ole katkaistu koko huoneistosta, vaan se on suljettu vain alakerrasta osittain.

Epähuomiossa tehdystä lämpötilan säätämisestä aiheutunutta jäätymisvahinkoa olisi tässä tapauksessa tarkasteltava kokonaisuutena. Ennalta arvaamattomuuden määrittää kysymys siitä, onko katkaisin käännetty pois päältä tarkoituksella vai vahingossa. 

Vakuutuksenottaja toteaa, että suojeluohjeet sitovat vakuutuksenottajaa, ja katsoo, että taloyhtiössä asuva henkilö samastetaan vakuutuksenottajaan. Asunto on ollut kuolinpesän hallussa. Kuolinpesä ei ole käyttänyt asuntoa hyödykseen, eikä se ole samaa taloutta kuin asunnon entinen omistaja. Taloyhtiön ulkopuolisen henkilön aiheuttamaa suojeluohjeen laiminlyöntiä ei voida tulkita vakuutuksenottajan vahingoksi.

Kyseinen huoneisto ei ole yleinen taloyhtiön suoranaisella vastuulla oleva tyhjä tila. Taloyhtiö on olettanut kuolinpesän huolehtivan tilojen kunnossapidosta käymällä siellä säännöllisesti. Taloyhtiölle tuleva vakuutusehtojen mukainen suojeluohjevelvoite tulee siitä, että taloyhtiön nimeämä edustaja ei ole käynyt viikon välein ko. tyhjässä tilassa suorittamassa tarkastusta, että kaikki on kunnossa.

Tässä tapauksessa tuottamus ei ylitä törkeää huolimattomuutta kenenkään taholta. Vakuutusyhtiön esittämä 50 prosentin vähennys tuntuu alan yleiseen käytäntöön verrattuna hyvinkin ankaralta ratkaisulta. Huomattavasti oikeudenmukaisempi linjanveto olisi 10 prosentin vähennys, jos Vakuutuslautakunta katsoo suojeluohjevähennyksen oikeutetuksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo vastineessaan ja lisäkirjelmissään, ettei vahinko ole ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Asiassa ei voida pitää selvitettynä, että lämmöt olisi laitettu pois päältä vahingossa. Sillä, mistä syystä lämmöt on laitettu pois päältä, ei kuitenkaan edes ole asiassa ratkaisevaa merkitystä, koska putkien jäätyminen lämmityksen puuttuessa ei ole objektiivisesti ennalta arvaamatonta.

Lämmitys oli kytketty pois päältä kesällä 2016, kun asuntoa oli tyhjennetty. Vesipostin jäätyminen on tapahtunut tammikuussa 2017. Näin ollen asunto on ollut tyhjillään useita kuukausia eikä pakkaskauden alkaessa kukaan ole huolehtinut riittävästä lämmityksestä. Vakuutuksenottajan tulisi huolehtia pakkaskauden alkaessa, että kiinteistön tilojen lämmitys on toiminnassa ja että se on riittävä estämään esimerkiksi putkien jäätymisvahingot. Vahinkotapahtumassa ei ole mitään ennalta arvaamatonta, kun Suomen talvioloissa asunto jätetään oman onnensa nojaan eikä kukaan tarkista, että huoneisto on kunnossa ja lämmitys on riittävä.

Vakuutusyhtiö toteaa myös, että riittävä lämmitys olisi pitänyt varmistaa ennen pakkaskauden alkua erityisesti, kun asunnossa ei ole asunut ketään, joka olisi voinut todeta lämmityksen puuttumisen. Pakkaskauden aikana putket pikkuhiljaa jäätyvät, mistä jossain vaiheessa aiheutuu putken rikkoutuminen ja veden valuminen huoneistoon. Vahinkoa ei voida pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana.

Jos Vakuutuslautakunta katsoisi vahingon vakuutuksesta korvattavaksi, vakuutusyhtiö toissijaisesti toteaa, että korvausta tulisi suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella alentaa vähintään 50 prosentilla. Suojeluohjeiden mukaan putkistot on suojattava jäätymiseltä ja käyttövesiputkiston sulkuventtiili on suljettava tilassa, joka on yli viikon pituisen ajan käyttämättömänä. Käyttövesi- ja lämmitysputkistojen jäätyminen on estettävä pitämällä tilan lämpötila riittävän korkeana. Käyttämättä tai normaalia vähäisemmällä käytöllä olevat tilat on tarkastettava vähintään kerran viikossa nimetyn henkilön toimesta. Kyseisten tarkkojen suojeluohjeiden noudattaminen on laiminlyöty ja vahinko on ollut suoraa seurausta tästä laiminlyönnistä.

Vakuutusyhtiö toteaa, että asunto-osakeyhtiö on itse vastuussa rakennuksen rakenteista ja että se on ollut tietoinen siitä, ettei asunnossa asu ketään. Asunto-osakeyhtiöllä on ollut vakuutusehtojen mukaan velvollisuus huolehtia siitä, ettei putkisto pääse jäätymään. Vakuutusehdoissa mainittu viikon tarkastusväli ei ole asiassa oleellinen, kun lämmitystä ei ilmeisesti ole tarkistettu kertaakaan koko talven aikana.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut 11.1.2017 suoritetusta vahinkokartoituksesta laadittu, 16.1.2017 päivätty kartoitusraportti sekä valokuva sähkökytkimestä.

Kartoitusraportista ilmenee, että vahingon havaintohetkellä ulkolämpötila on ollut hyvin alhainen ja että asunnon ikkunoiden sisäpinnat olivat jäätyneet suuren sisäilman kosteuden vaikutuksesta ja sen seikan vuoksi, että osassa alakertaa oli lattialämmitys pois päältä. Kartoitushetkellä keittiön ulkonurkkauksen lämpötila oli ollut noin +2 oC. Raportin mukaan vesiposti oli rikkoutunut muovisen vesiputken yläpuolella olevan takaiskuventtiilin kohdalta ja myös liitososien kohdilta. Vesiputki oli ollut jäässä myös pidemmälle huoneistoon päin. Vahinkoalue on käsittänyt keittiön ja olohuoneen sekä eteistilan alueen. Kastuneen alueen muovimatto- ja laminaattilattioiden pinta-ala on ollut yhteensä 26,5 m2 ja uusittavaa lattiapinta-alaa on ollut yhteensä 34 m2. Vahinkoalueella seinäpinnat ja seinät ovat kastuneet 90 – 170 cm korkeudelle lattiapinnasta ylöspäin. Keittiön alakaapistojen kaikki rungot ovat kastuneet vähintään taustalevyjen sekä sokkeliosien osalta. Myös huoneistojen välinen seinä on kastunut keittiökaapistojen takaa yläkaapistojen alareunaan saakka.

Lisäselvitykset

Vakuutuksenottaja on Vakuutuslautakunnan pyynnöstä toimittanut seuraavaa lisäselvitystä:

- Asunto 3 C 6 oli asukkaan hallinnassa vuokrasopimuksen perusteella. Sopimus oli 21.7.2016 irtisanottu päättymään 31.8.2016. Asukkaan kuolemasta 31.7.2016 oli ilmoitettu isännöitsijälle pian kuoleman jälkeen.  Kuolinpesän edustaja oli tyhjentänyt asunnon elokuun 2016 aikana.

- Asunto-osakeyhtiö velvoittaa osakkeenomistajia pitämään sähkösopimuksen voimassa, koska lämmitys toimii sähköllä.

- Asunnon omistava taho oli tehnyt uuden sähkösopimuksen, joka oli voimassa 4.10.2016 alkaen. Asuntoa oli tämän jälkeen esitelty.

- Vahingon oli tammikuussa 2017 havainnut vuokravälittäjä asuntoa esitellessään. Isännöitsijä oli huolehtinut vahingon korjaustoimien aloittamisesta.

- Vuokrasuhteen irtisanomisen yhteydessä vuokralaiselle jaetaan muuttosaate. Siinä painotetaan sitä, ettei sähkösopimusta voi katkaista jäätymisvaaran vuoksi. Vaikka asukas ei muuttosaatetta saisikaan, olisi tuplavarmistuksena vuokraajan käynti ja isännöitsijän huoneistotarkastus.

- Muuttosaatteessa korostetaan, ettei sähköä saa katkaista. Sähkösopimus tulee kuitenkin irtisanoa.

- Irtisanomisilmoitus tullut perille –muuttosaatteen mukaan sopimuksen päätyttyä suoritetaan huoneistotarkastus. Lisäksi saatteessa todetaan näin: ”Taloissa joissa on suora sähkölämmitys, sähköä ei saa kokonaan katkaista jäätymisvaaran vuoksi. Mikäli muutatte ennen irtisanomisajan päättymistä, pyydän olemaan yhteydessä meihin tai vuokraukseen, että voimme siirtää sähkösopimuksen nimiimme.”

- Sähkölämmitystaloissa tehdään nykyisin sähkösopimus osakkeenomistajan nimiin heti kun irtisanomisilmoitus saadaan. Isännöitsijä korostaa, että täten asunnoissa on aina sähköt päällä eikä katkoa sähkötoimitukseen tule.

Lisäselvitysten osalta vakuutusyhtiö viittaa siihen, että lausuntopyynnössä ei ole puhuttu sähköjen katkaisemisesta pääkytkimestä, vaan siitä, että lämmitys on katkaistu lämpötilan säätimestä. Asiakirjoista ilmenee, että ennen vuokravakuuden palauttamista tarkistetaan, että kaikki on kunnossa ja tehdään huoneistotarkastusraportti. Huoneiston käy tarkastamassa sekä vuokraaja että isännöitsijä. Asiakkaalla on ollut täysi mahdollisuus ja myös velvollisuus varmistua sähköjen ja lämmityksen päällä olosta hyvissä ajoin ennen talvea ja vahingon syntymistä. Kun asiakas ei ole laittanut lämmitystä päälle ennen pakkaskautta, putkien jäätyminen ei ole objektiivisesti arvioiden ennalta arvaamatonta. Menettely osoittaa lisäksi sen, että asiakas on laiminlyönyt vakuutuksen suojeluohjeiden noudattamisen.

Vakuutuksenottaja on vielä todennut, että vakuutusyhtiön teoriaa lämmityksen päälle laittamattomuudesta kannattaa arvioida sitä seikkaa vasten, ettei lämmitystä oltu katkaistu kaikkialta huoneistosta. Lämmitys oli suljettu vain osittain valokatkaisimen näköisistä kytkimistä ja vain yhdestä tilasta. Vakuutuksenottaja pyytää arvioimaan, kumpi on todennäköisempää, se että vain yhtä lämmityselementtiä ei ole haluttu laittaa päälle koko talveksi vai se, että se on vahingossa käännetty pois päältä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä,

a) onko vesipostin jäätyminen ja siitä aiheutunut vuoto seurausta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, ja jos kyse on korvattavasta tapahtumasta,

b) voiko vakuutusyhtiö evätä korvauksen vetoamalla rajoitusehtoon

c) voiko vakuutusyhtiö suojeluohjeen laiminlyöntiin vetoamalla vähentää korvausta ja mikä on suojeluohjevähennyksen määrä, jos huolimattomuus on ollut vähäistä suurempaa?

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Yhtiö on lisäksi velvollinen pitämään kunnossa lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät.

Vuoto ja LVI –turva

Omaisuusvakuutuksen yleisten sopimusehtojen (2 Vakuutustapahtumaa koskevia määräyksiä) mukaan

- kohta 2.1 (Vakuutustapahtuma): vakuutustapahtumalla tarkoitetaan tuotealuekohtaisissa vakuutusehdoissa tarkemmin määriteltyä tapahtumaa, jonka toteutuminen ja ajankohta on äkillinen ja ennalta arvaamaton. 

Omaisuusvakuutuksen asuinrakennusten ehtojen (Vuoto ja LVI –turva) kohdan 5.3 (Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto) mukaan

- korvattavia vahinkoja ovat (muun muassa) vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen sekä

- vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai –laitteesta.

Korvauspiirin rajoitusehtojen (kohdan 5.3 loppuosassa) mukaan vuoto ja LVI -turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu (muun muassa) kulumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta syystä.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt puheena olevan vakuutussopimuksen mukaan rakennus on vakuutettu omaisuusvakuutuksen perustason Vuoto ja LVI –turvalla. Omaisuusvakuutuksen yleisten sopimusehtojen kohdassa 2.1 vakuutustapahtuma on määritelty siten, että sillä tarkoitetaan tuotealuekohtaisissa vakuutusehdoissa tarkemmin määriteltyä tapahtumaa, jonka toteutuminen ja ajankohta on äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Kohdan 5 (Vakuutusturva) alkuosan mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon.

Alakohdassa 5.3 (Vuoto ja LVI –turva) esitetään, millä tavalla rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto korvataan. Korvattavia vahinkoja ovat (muun muassa):

- vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen

- vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteistä LVI-putkistosta tai –laitteesta.

Vakuutuksenottaja on kertonut olettaneensa kuolinpesän huolehtivan tilojen kunnossapidosta käymällä siellä säännöllisesti. Vakuutuslautakunta toteaa, että esitetyn selvityksen mukaan kyseisessä asunto-osakeyhtiössä pidetään vuokrasuhteen päättymisen jälkeen ja ennen vuokravakuuden palauttamista huoneistotarkastus, jossa tarkistetaan että kaikki on kunnossa. Tämän vuoksi ja kun vuokrasuhde on päättynyt, kuolinpesällä ei ole 31.8.2016 jälkeen ollut velvollisuutta huolehtia huoneiston lämmittämisestä.

Asunto-osakeyhtiöllä on ollut osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n mukainen velvollisuus pitää kunnossa muun muassa lämmitys- ja sähkö- sekä muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Nyt puheena olevan asunnon jäätyä tyhjilleen asunto-osakeyhtiön olisi tullut viimeistään lämmityskauden alkaessa varmistua siitä, että asunnon lämmitys on päällä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vesipostin jäätyminen on ennalta arvattava ja odotettavissa ollut seuraus siitä, ettei huoneiston lämmitystä ole ennen pakkaskauden alkua kytketty päälle. Vuotovahinko ei kuulu kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta. Koska kyse ei ole vakuutuksesta korvattavasta vahingosta, Vakuutuslautakunta ei lausu rajoitusehtojen soveltamisesta tai suojeluohjeiden noudattamisesta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Pellikka

 

Jäsenet:

Maso

Rantala

Sario

Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia