Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 7.9.2016 mukaan A:lle (s. 1995) määrättiin 21.12.2011 Ketipinor-lääkitys unettomuuden hoitoon. Noin kuukauden kuluttua lääkityksen alkamisesta A:lla todettiin diabetes. A:n suvussa ei esiinnyt diabetesta eikä mitään muitakaan diabeteksen riskitekijöitä ollut. A katsoi, että diabetes oli aiheutunut lääkityksestä ja haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että sairauden tai vamman korvaaminen lääkevahinkovakuutuksesta edellyttää, että se on todennäköisessä syy-yhteydessä lääkkeen käyttöön. Yhtiö piti epätodennäköisenä, että A:lla todettu diabetes olisi vain ja ainoastaan Ketipinor-lääkkeen aiheuttama. Lääkkeen käytön syy-yhteys henkilövahinkoon ei siten ollut niin todennäköinen, että korvausta voitaisiin maksaa. Lisäksi vakuutusyhtiö viittasi vakuutuksen rajoitusehtoon, jonka mukaan lääkevahinkona ei pidetä sairautta tai vammaa, joka johtuu virheestä lääkkeen antamisessa tai määräämisessä tai on syntynyt sellaisen toimenpiteen yhteydessä, johon ei olisi pitänyt ryhtyä kyseisen lääkkeen tarkoitettu ja ennalta tunnettu vaikutus huomioon ottaen. Yhtiö totesi, ettei Ketipinoria suositella annettavaksi alle 18-vuotiaille, koska lääkkeen vaikutuksia ei ole tarpeeksi selvitetty nuorilla. A:lle oli määrätty Ketipinoria hänen ollessaan 16-vuotias. Yhtiön kannan mukaan ei ollut esitetty mitään pakottavaa syytä Ketipinorin antamiseen 16-vuotiaalle. Näin ollen kyseessä oli todennäköisesti virheestä lääkkeen määräämisessä aiheutunut vahinko. Vakuutusyhtiö ohjasi A:ta tekemään asiassa potilasvahinkoilmoituksen.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että hänellä todettu I tyypin diabetes on aiheutunut Ketipinor-lääkkeen käytöstä, ja että se tulee korvata joko lääkevahinkovakuutuksesta tai potilasvakuutuksesta. Diabeteksen myötä A on saanut toistuvasti infektioita, verensokerin heittely vaikuttaa mielialaan ja jatkuva hoitotasapainon tavoittelu aiheuttaa stressiä ja ahdistusta, mikä vaikuttaa suuresti A:n mielenterveyteen. Lisäksi A:n näkökyky on diabeteksen myötä heikentynyt huomattavasti, mikä vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävästi A:n työntekoon taiteilijana. A on toimittanut Vakuutuslautakunnalle lisäselvityksenä Potilasvahinkolautakunnan 20.12.2017 päivätyn ratkaisusuosituksen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa syy-yhteyden osalta korvauspäätöksessään esitettyyn. Yhtiö ei pidä todennäköisenä, että Ketipinor olisi aiheuttanut A:lle diabeteksen.

Viitaten Potilasvahinkolautakunnan asiassa antamaan ratkaisusuositukseen yhtiö katsoo päätöksestään poiketen, että lääkkeen määräämisessä tai antamisessa ei ole tapahtunut virhettä.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 21.12.2011 ̶ 13.1.2012. Nuorisopsykiatrin tekstin 21.12.2011 mukaan A:lla on ollut pitkäaikaista masennusta ja unettomuusoireilua, johon on helmikuusta 2011 alkaen ollut lääkityksenä Seronil annoksella 20 mg x 1. Syksyn 2011 aikana oirekuvaan on tullut mukaan paniikkioireilun tyyppisiä kohtauksia, joihin on liittynyt näköharhoja ja muita epätoden kokemuksia sekä kokemus vartalon ja raajojen nykimisestä. Lääkitykseen on lisätty Ketipinor annoksella 25 mg x1. A:lle on ohjelmoitu aivosähkökäyrä (EEG) oireiden elimellisen syyn poissulkemiseksi. Merkinnän 28.12.2011 mukaan aivosähkökäyrä on ollut normaalin rajoissa. Tutkimuksessa on todettu alentunut vireys, minkä on arvioitu voivan liittyä lääkitykseenkin.

Sisätautien sairauskertomustekstin 10.1.2012 mukaan A on tullut nuorisopsykiatrin lähetteellä hoidettavaksi tuoreen diabeteksen takia. Syksyn 2011 A on ollut infektiokierteessä, hänellä on ollut toistuvia poskiontelotulehduksia. Laihtumista, erityistä janottamista tai lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta ei ole ollut. Laboratoriokokeissa 14.1.2012 glukoosi on ollut yllättäen 14.2. Osastolla pikamittarilla mitatessa sokeri on ollut 24.6. A on otettu osastolle seurantaa ja insuliinilääkityksen aloittamista varten. Merkinnän 11.1.2012 mukaan A:n suvussa ei ole diabetesta. Merkinnän 13.1.2012 mukaan lääkitykseksi on aloitettu Lantus iltaisin ja ateriainsuliiniksi Novorapid.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla tammikuussa 2012 todettu I tyypin diabetes korvata Ketipinor-lääkkeen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2016 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevien selvitysten mukaan A:lle on 21.12.2011 määrätty Ketipinor-lääkitys pitkäaikaisen masennus- ja unettomuusoireilun ja paniikkikohtausten hoitoon. A:lla on 10.1.2012 diagnosoitu I tyypin diabetes. Potilasvahinkolautakunta on ratkaisusuosituksessaan 20.12.2017 pitänyt lääkehoitoa asianmukaisesti toteutettuna. Ketipinorin vaikuttava aine on ketiapiini, joka kuuluu psykoosilääkkeiden ryhmään. Ketipinorin tuoteselosteen mukaan lääkkeen melko harvinaisena haittavaikutuksena (voi esiintyä enintään 1 käyttäjällä 100:sta) tunnetaan diabetes tai sen paheneminen.

Tyypin 1 diabetes johtuu haiman insuliinia tuottavissa saarekkeissa sijaitsevien beetasolujen autoimmuunitulehduksesta, jonka seurauksena solujen toiminta ja niissä tapahtuva insuliinin tuotanto loppuu asteittain. Hoidoksi tarvitaan insuliinin korvaushoitoa. Diabetes yleensä puhkeaa, kun toimintakykyisiä soluja on jäljellä enää noin viidesosa. Itse sairaus eli autoimmuunitulehdus on ollut haimassa jo kuukausia tai vuosia ennen varsinaisen diabeteksen puhkeamista. Sitä, mikä aiheuttaa kullakin henkilöllä solusaarekkeita tuhoavan autoimmuunitulehduksen, ei tarkasti tunneta. Taustalla on perinnöllinen alttius sekä virusten ja suoliston omien mikrobien yhteisvaikutus. Vain pienellä osalla tyypin 1 diabetekseen sairastuvista on ennestään omassa perheessä diabetesta.

Vakuutuslautakunta katsoo edellä esitettyyn viitaten, ettei A:lla vain kolmen viikon kuluttua Ketipinor-lääkityksen alkamisesta todettu diabetes ole todennäköisessä syy-yhteydessä lääkkeen käyttöön. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.  

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Paakkari
Soinila