Haku

FINE-001176

Tulosta

Asianumero: FINE-001176 (2017)

Vakuutuslaji: Yksityistapaturmavakuutus

Ratkaisu annettu: 29.08.2017

Lakipykälät: 45

Oliko vakuutusyhtiöllä oikeus vakuutusmaksuun? Osapuolten lausumat. Lautakuntamenettely.

Tapahtumatiedot

A (s. 1955) oli sopinut vuonna 2006 yksityistapaturmavakuutuksesta, jota koskevan vakuutuskirjan mukaan hän oli vakuutussopimuksesta vakuutettu. Vakuutuskirjan mukaan B (s. 1977) oli lisävakuutettu. B on A:n lapsi. B ei asunut A:n kanssa samassa taloudessa, kun vakuutuksesta sovittiin vuonna 2006, eikä hän ole sen jälkeenkään asunut A:n kanssa samassa taloudessa. Vakuutushakemuksen mukaan vakuutusmaksu oli tuolloin A:n maksutapavalinnan mukaisesti 10 euroa kuussa yhden vakuutetun osalta.

A oli 13.9.2016 puhelimitse yhteydessä vakuutusyhtiöön. Puhelinkeskustelussa tuli esille lisävakuutettuna olemista koskevat edellytykset. Vakuutusyhtiön A:lle 11.10.2016 antaman vastauksen mukaan B ei ole vakuutusta tehtäessä vuonna 2006 asunut A:n kanssa samassa taloudessa, mitä vakuutusehdoissa edellytetään. Vakuutushakemuksessa, jolla A on hakenut vakuutusta, ei ole B:n osalta alle- tai yliviivattu sitä, onko kysymyksessä puoliso vai lapsi. Vakuutusyhtiön mukaan B on virheellisesti merkitty vakuutusyhtiön järjestelmässä A:n puolisoksi. B poistetaan vakuutuksesta takautuvasti 13.9.2016 lukien ja A:lle palautetaan tämän perusteella vakuutusmaksua 12,90 euroa.

Asiakkaan valitus

A vaatii, että vakuutusyhtiö palauttaa hänelle vakuutussopimuksen alkamisesta lukien hänen aiheettomasti maksamiaan vakuutusmaksuja. Kysymys on vakuutusmaksuista siltä osin kuin ne ovat koskeneet B:tä. Palautettava summa on A:n mukaan yhteensä 1 386 euroa. A:n mukaan hän ei ole vakuutusta tehdessään nähnyt vakuutusehtoja. Hän on aikaisemmin ilmoittanut vakuutusyhtiölle puhelimitse, että B on hänen lapsensa, ei puolisonsa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimuksen. Se viittaa vakuutusehtojen kohtaan ”Vakuutettu henkilö”. Ehtokohta määrittelee lisävakuutetuksi henkilön, joka asuu vakuutuksenottajan kanssa samassa taloudessa. Tämä merkitsee sitä, että lisävakuutetun tulee olla kirjoilla samassa osoitteessa kuin vakuutuksenottajan.

Vastineen mukaan asiassa ei ole merkitystä sillä, onko lisävakuutettu ollut vakuutuksenottajan puoliso vai lapsi, koska nämä molemmat voivat olla lisävakuutettuja. Merkityksellistä sen sijaan on se, mikä on ollut lisävakuutetun vakituinen osoite. Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 322/12. Yhtiön mukaan kyseisestä ratkaisusuosituksesta ilmenee, että vakuutuskorvausta ei tarvitse maksaa, jos lisävakuutettu ei täytä hänen ja vakuutuksenottajan yhteiselle asumiselle vakuutusehdoissa asetettuja vaatimuksia. A on vastuussa siitä, että hän on ottanut vakuutuksen B:lle, joka ei täytä vakuutusehdoissa asumiselle asetettuja vaatimuksia. Vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta palauttaa vakuutusmaksua. Vakuutusehtojen kohdassa 1.2 on selkeästi todettu edellytykset lisävakuutettuna olemiselle.

Vakuutusyhtiön mukaan se markkinoi kaikkia vakuutuksiaan kirjallisesti. A:lle toimitetussa aineistossa on ollut vakuutuksen yleiskuvaus, täydelliset vakuutusehdot ja hakemuslomake. Markkinointiesitteen (vakuutusehtojen) tärkeimpiä kohtia on vakuutetun määritelmä, jossa ilmaistaan, kenelle vakuutuksen voi ottaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys vakuutusyhtiön oikeudesta vakuutusmaksuun.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 45.1 §:n (Vakuutusmaksu vakuutuksen päätyttyä) mukaan, jos vahinkovakuutus tai sellainen henkilövakuutus, jossa vakuutuksenottajalla ei ole oikeutta saada 13 §:n 1 momentissa tarkoitettua takaisinostoarvoa, päättyy sovittua ajankohtaa aikaisemmin, vakuutuksenantajalla on oikeus vakuutusmaksuun vain siltä ajalta, jonka sen vastuu on ollut voimassa, jollei 23 §:n 1 momentista tai 24 §:n 1 momentista muuta johdu. Muu osa jo suoritetusta vakuutusmaksusta on palautettava vakuutuksenottajalle. Vakuutusehdoissa on määrättävä, miten palautettava vakuutusmaksu lasketaan. Eläkevakuutuksen ehdoissa voidaan kuitenkin määrätä, ettei maksua palauteta.

Vakuutusehtojen kohdan 1.0 (Vakuutettu henkilö) mukaan vakuutettu on Suomessa kirjoilla oleva yksityishenkilö, joka on:

1.1 vakuutussopimuksen alkaessa 18–74-vuotias [erään yrityksen] kanta-asiakas tai

1.2 hänen kanssaan samassa taloudessa vakituisesti asuva 18–74-vuotias perheenjäsen, joka voidaan lisämaksusta sisällyttää päävakuutetun vakuutukseen vakuutuskirjaan merkittynä lisävakuutettuna.

Asian arviointi

Osapuolten asiassa lausuman perusteella tapauksessa on riidatonta, että vakuutusturva ei ole ollut voimassa B:n osalta vuosina 2006–2016. Tämän takia Vakuutuslautakunta ei tutki kysymystä siitä, tulisiko B:tä pitää vakuutettuna sen perusteella, että hänet on nimeltä mainittu vakuutuskirjassa. Lautakunta ottaa kantaa ainoastaan kysymykseen siitä, onko vakuutusyhtiöllä, edellä kuvattu riidaton seikka huomioon ottaen, oikeus vakuutusmaksuun B:n osalta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tässä vakuutussopimuksessa lisävakuutetusta peritään erillinen vakuutussopimuksessa määrätty maksu, joka vastaa suuruudeltaan päävakuutetun vakuutusmaksua. A on maksanut vuosina 2006–2016 B:n osalta tätä vakuutusmaksuosuutta.

Vakuutuksen päättymistilanteita silmällä pitäen säädetyn vakuutussopimuslain 45.1 §:stä ilmenevän oikeusäännön mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus vakuutusmaksuun vain siltä osin kuin sen vastuu on ollut voimassa. Perusteettoman edun palautusta koskevien periaatteiden nojalla toisen kustannuksella aiheutunut perusteeton hyöty tulee palauttaa. Vakuutusyhtiöllä ei pääsääntöisesti ole oikeutta vakuutusmaksuun siltä osin kuin sen vastuu ei ole ollut voimassa. Poikkeuksen tästä voivat muodostaa esimerkiksi eräät vakuutuksenottajapuolen tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin liittyvät tilanteet.

A on vuonna 2006 hakenut yksityistapaturmavakuutusta itselleen ja B:lle. Kirjallisessa vakuutushakemuksessa on tiedusteltu halukkuutta sopia vakuutusturvasta ”avio/avopuolisolle ja/tai yli 18-vuotiaalle lapselle”. Kirjallisesta vakuutushakemuksesta ei ilmene, että A:lta olisi tiedusteltu sitä seikkaa, asuuko tällainen henkilö hänen kanssaan samassa taloudessa. Vakuutuslautakunnalle esitetystä selvityksestä ei ilmene, että A olisi antanut vakuutusyhtiölle vakuutusta tehtäessä vääriä tai puutteellisia tietoja. Asiassa ei ole ilmennyt A:n menettelyyn liittyviä syitä, joiden nojalla vakuutusyhtiöllä olisi oikeus vakuutussopimuslain perusteella pitää vakuutusmaksu tilanteessa, jossa vakuutusyhtiön vastuu ei ole ollut B:n osalta voimassa. Lautakunta ei ole myöskään sille esitetyn selvityksen perusteella voinut varmistua, että A olisi ennen vakuutussopimuksen tekemistä saanut materiaalia, josta vakuutusehtojen kohdassa 1.2 oleva edellytys lisävakuutetun asumisesta samassa taloudessa ilmenisi. Vakuutusyhtiö ei ole väittänyt, että A olisi tapauksessa menettänyt oikeutensa vakuutusmaksun palauttamiseen ajan kulumiseen liittyvän syyn nojalla.

Edellä todettu huomioiden, ja kun tapauksessa on osapuolten kesken riidatonta, että vakuutusturva ei ole ollut voimassa milloinkaan B:n osalta, vakuutusyhtiön tulee palauttaa A:lle B:hen kohdistunut vakuutusmaksu koko siltä ajalta, kun vakuutussopimus on ollut voimassa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä palauttamaan tässä tapauksessa A:lle B:n osalta perityt vakuutusmaksut koko vakuutuksen voimassaoloajalta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Korkeamäki

 

Jäsenet:

Ahlroth

Helenius

Kummoinen

Niklander

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia