Haku

FINE-001161

Tulosta

Asianumero: FINE-001161 (2017)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 24.10.2017

Todennäköinen syy-yhteys reaktiivisen niveltulehduksen hoitoon määrättyjen lääkkeiden käytön ja vahingonkärsineen näkökyvyn heikkenemisen ja keuhko-oireiden välillä. Tuliko näkökyvyn heikkeneminen ja keuhko-oireet korvata lääkevahinkona?

Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 13.1.2017 mukaan A:lle (s. 1976) määrättiin reaktiivisen niveltulehduksen hoitoon 12.5.2016 Salazopyrin-lääkitys. Lääkitystä tehostettiin 31.8.2016 Oxiklorinilla ja Prednisolonilla ja samalla Salazopyrinin annosta pienennettiin. A:lla oli lisäksi käytössään Ketomex- ja Zolt-lääkkeet. A:n ylävartalolle, yläraajoihin ja kasvoihin ilmaantui 16.9.2016 kuumottavaa ja punoittavaa ihottumaa. Myös suun limakalvot ja kieli olivat kipeät. A:ta hoitanut reumatologi suositteli Salazopyrinin ja Oxiklorinin keskeytystä ja kortisonilääke Prednisolonin annosnostoa. Ihottuma hankaloitui tämänkin hoidon aikana ja A hakeutui 18.9.2016 päivystykseen, missä kortisonin annosta nostettiin ja määrättiin rinnalle Kestine. A oli 18.9.2016 tarkkailuosastolla. A joutui 19.9.2016 hakeutumaan ihottuman hankaloitumisen takia uudelleen päivystykseen. Myös hengittäminen oli ajoittain raskasta. Predisolonia epäiltiin mahdolliseksi allergisen ihottuman syyksi ja kortisoniksi vaihdettiin Dexametason. A oli sisätautiosastolla 19. ̶ 20.9.2016. Hän joutui 20.9.2016 hakeutumaan ihotautipäivystykseen ihottuman edelleen hankaloiduttua. Hänellä oli tulotilanteessa kasvoissa, korvissa, rintakehällä, yläselässä ja vatsalla tarkkarajaista, voimakkaan punoittavaa ihottumaa, minkä lisäksi hänellä oli lievää hengenahdistusta. A oli ihottuman takia ihotautien vuodeosastolla 20. ̶ 30.9.2016. A kävi 6.10.2016 optikolla näkönsä heikentymisen vuoksi. Tuolloin hänellä todettiin aiempiin lukemiin verrattuna poikkeavan korkeat silmänpaineet. Näkö on jäänyt huonoksi ja A on joutunut hankkimaan uudet silmälasit. A haki lääkevahinkovakuutuksesta korvausta ihottumasta, keuhko-oireista ja näön huonontumisesta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja oireiden välillä. Yhtiö katsoi, että A:lla todettu ihottuma oli Oxiklorin-lääkkeen käytöstä aiheutunut henkilövahinko. Näön heikkenemisen osalta yhtiö katsoi todennäköisen syy-yhteyden puuttuvan. A on likinäköinen ja hänellä on ollut silmälasien tarvetta jo ennen alkanutta ihoa-oireita. Tiedetään, että Oxiklorin voi aiheuttaa yleisenä haittavaikutuksena silmäongelmia. A:n kohdalla lääkitys kesti kuitenkin vain kaksi viikkoa. Lisäksi yhtiö totesi, ettei A:n näkökyvystä ollut esitetty selvitystä optikon 6.10.2016 suorittamaa tarkastusta edeltävältä ajalta. Yhtiö ei päätöksessään ottanut kantaa A:n keuhko-oireiden korvattavuuteen. 

Asiakkaan valitus

A pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa ja vaatii näkökyvyn heikkenemisen ja keuhko-oireiden korvaamista lääkevahinkovakuutuksesta.

Oxiklorin-lääkkeen käytön ja A:n näön heikkenemisen välillä on vahva ajallinen yhteys. Silmälasireseptin 8.4.2014 mukaan oikean silmän linssin voimakkuus on ollut -0,25, CYL -1,5 ja vasemman -0,5, CYL -1,5. Lääkevahingon jälkeisen, 7.10.2016 päivätyn silmälasireseptin mukaan oikean silmän linssin voimakkuus on -0,5, CYL -1,75 ja vasemman -0,75, CYL -1,75. Nimenomaan Oxiklorinin tiedetään aiheuttavan yleisenä haittavaikutuksena silmäongelmia. Ottaen huomioon lääkkeen tunnetut haittavaikutukset ja vahvan ajallisen yhteyden näön heikkenemisen on katsottava johtuvan lääkityksestä. Toissijaisesti A katsoo, että lääkevahingon hoidossa käytetty kortisoni on aiheuttanut silmäongelmat. A vaatii korvausta uusista silmälaseista sekä näön heikkenemisen aiheuttamasta tilapäisestä ja mahdollisesta myöhemmin ilmenevästä pysyvästä haitasta.

A:lle aiheutui lääkevahingon seurauksena myös hengenahdistusta, mikä tuotiin lääkevahinkoilmoituksessa ilmi. Vakuutusyhtiö ei ole ottanut keuhko-oireisiin lainkaan kantaa päätöksessään. Keuhkojen toiminta lähes puoliintui, mikä käy ilmi PEF-puhallustuloksista kahden viikon ajalta. Varsinkin öisin A:n oli vaikea hengittää ja hän joutui sairaalassa öisin ja joskus päivisinkin hengittelemään lääkettä. A vaatii keuhko-oireiden huomioimista korvauksia määritettäessä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa näköoireiden osalta korvauspäätökseensä ja toteaa, ettei A:n valituksessa ole esitetty asian arviointiin vaikuttavaa uutta selvitystä. Yhtiö toteaa lisäksi, ettei ole todennäköistä, että näköoireet olisivat korvausvastuun perustavassa syy-yhteydessä myöskään kortisonilääkitykseen.

A:n keuhko-oireiden osalta yhtiö toteaa, että A:lla on sairauskertomusmerkinnän 19.9.2016 mukaan ollut vähäistä hengitysoireistoa ihottuman pahenemisvaiheessa. Myöhemmin potilasasiakirjoissa on vain mainintoja hengitystieoireista, mutta ei tilankuvausta hengitysongelmia koskien. Potilasasiakirjojen mukaan A ei myöskään ole saanut mitään erityistä hoitoa hengitystieoireisiinsa. Salazopyrin voi sinänsä aiheuttaa melko harvinaisena haittavaikutuksena hengenahdistusta ja tuntemattomalla esiintyvyydellä keuhkorakkulatulehdusta eli alveoliittia. A:lla ei ole kliinisesti todettu hengenahdistusta tai alveoliittia. Hengitystieoireet ovat olleet anamnestista tietoa. A:n mahdolliset hengitystieoireet ovat olleet lieväasteisia ja niillä ei ole ollut vaikutusta tilapäisen haitan suuruuteen.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 28.4. ̶ 15.11.2016. Lisäksi käytössä on silmälasireseptejä.

Reumatologin tekstin 12.5.2016 mukaan A:lle on määrätty niveltulehduksen hoitoon Salazopyrin- ja Doximycin-lääkkeet. Merkinnän 31.8.2016 mukaan tilanne on ollut edelleen aktiivinen ja lääkitykseen on lisätty Oxiklorin ja kortisonilääke Prednison. Reumatologin puhelinkontaktitekstin 16.9.2016 mukaan A:lle on tullut allerginen reaktio: nokkosihottumaa, kielen ja huulten turpoamista ja suu rikki. A:ta on neuvottu keskeyttämään Salazopyrin- ja Oxiklorin-lääkitykset ja nostamaan kortisoniannosta.

Päivystyksen sairauskertomustekstin 18.9.2016 mukaan A on hakeutunut päivystykseen ihottuman takia. Kliinisessä tutkimuksessa on todettu hieman turvoksissa olevat ja punottavat korvanlehdet ja laaja-alainen, tummanpunottava ekseemaihottuma ylävartalolla ja käsivarsissa. Alaraajoissa on todettu vähäisiä muutoksia. Kielessä on todettu kosketusaristusta ja poskien limakalvoilla joitakin yksittäisiä näppyjä. Rintalastan vasemmalla puolella alhaalla on tuntunut pientä painoarkuutta; A on kertonut tunteneensa samassa kohdassa yskiessä ja syvään hengittäessä terävää kipua. A:n oireita on pidetty ilmeisenä lääkeainereaktiona. A:lle on määrätty laboratoriokokeita ja thoraxkuva. Tutkimusten jälkeen A on kotiutettu; kortisoniannosta on nostettu ja kortisonin rinnalle on määrätty lääkitykseksi Kestine.

Ihotautien päivystysosaston tekstin 20.9.2016 mukaan A on tullut päivystykseen ihottuman edelleen laajennuttua. Ihottuma-alueelta on otettu koepala, minkä lisäksi on määrätty laboratoriokokeita. A on otettu jatkohoitoon ihotautien vuodeosastolle. Ihotautien vuodeosaston alkuarvion 20.9.2016 mukaan A:lla on ollut myös hengitysoiretta. Merkinnän 22.9.2016 mukaan A:lla on ollut lievää hengenahdistusta 18.9.2016 alkaen; erityisesti syvään hengen vetäminen on ollut vaikeaa. Keuhkolääkäri on katsonut thorax-kuvan, jossa on nähty vasemmalla nestettä keuhkopussissa. Keuhkolääkäri on suositellut jatkotutkimuksena keuhkovaltimoiden TT-tutkimusta keuhkoveritulpan poissulkemiseksi ja keuhkopussissa olevan nesteen määrän arvioimiseksi. Merkinnän 23.9.2016 mukaan tutkimuksessa ei ole tullut esiin akuuttia. A:lla on ollut edelleen hengenahdistusta ja lisäksi yskää erityisesti makuulla ollessa. Oireiston johdosta on aloitettu Atrodual-lääkitys ja päätetty aloittaa jatkossa PEF-seuranta.

Osastohoitojaksoa 20. ̶ 30.9.2016 koskevan ihotautien vuodeosaston loppulausunnon mukaan A:n ihottuman paikallishoitoon on osastohoidon aikana käytetty kasvoille Apolar Cremoria, vartalolle ja raajoille Bemetson Cremoria ja hiuspohjaan Elocon-liuosta. Lisäksi on ollut käytössä kortisonilääke Prednisolon. Oireiden on epäilty A:lla aiemmin olleen Raynaud’n oireilun ja niveloireiden vuoksi liittyvän mahdollisesti Lupus erythematosukseen (ns. punahukka, autoimmuunisairaus), minkä vuoksi on 24.9.2016 aloitettu uudelleen Oxiklorin-lääkitys. Seuraavana päivänä ihotilanne on jälleen lehahtanut ja A:lle on alkanut ilmaantua punoitusta ja kuumotusta molempiin korvannipukoihin. Laboratoriokokeissa ei ole löytynyt viitteitä autoimmuunisairaudesta. Hengenahdistusoireiden vuoksi tehdyssä PEF-seurannassa ei ole todettu selkeää vuorokausivaihtelua eikä vastetta avaavalle lääkitykselle. Keuhkolääkäri on suositellut A:ta jatkamaan PEF-seurannan loppuun, yhteensä noin kahden viikon ajan, ja avaavaksi lääkitykseksi kotiin on aloitettu Ventoline. Fysioterapeutti on 29.9.2016 tehnyt A:lle rasitustestin juoksumatolla happisaturaatioseurannassa. Tässä ei ole todettu lääkityksen tarvetta rasituksen yhteydessä. Hengenahdistusta tai hengityksen vinkumista ei ole tullut esiin. A on 30.9.2016 kotiutunut hyvävointisena. Kotiutumisvaiheessa A:n korvalehdissä on todettu edelleen lievää punoitusta. Vartalolla ja raajoissa ihottuma on alkanut kuoriutua ja käsivarsissa on ollut jäljellä pientä aktiivista ihottumaa. Prednisolon-annoslasku on ohjelmoitu ja ihon kotihoitoon on jatkunut Bemetson-voide vartalon ja raajojen ihottumaan. Kasvojen ihottumaan on määrätty Locoid-emulsiovoide, kutinaa helpottamaan on kirjoitettu Menthol Decubal -voide ja perusvoiteeksi on määrätty Canoderm.

Potilaspuhelua 4.10.2016 koskevan tekstin mukaan ihottuma on ollut hitaasti paranemassa ja hengenahdistus on ollut vähäisempää, joskin A on toistaiseksi ottanut iltaisin varalta Ventolinea. A on kertonut hengästyvänsä tavallista herkemmin pienessäkin kävelyssä. A on ollut huolissaan näkömuutoksista, joita on ollut jo hoitojakson alkuvaiheessa. Aluksi A on epäillyt sumean näön taustalla rasvan menemistä silmiin, mutta tämä on jatkunut sittemmin ilman rasvausta. A on kertonut näön olevan välillä normaali; välillä tarkentaminen on ollut vaikeaa. Lääkäri on kehottanut A:ta mittauttamaan silmänpaineen. Puhelinkontaktia 6.10.2016 koskevan merkinnän mukaan A ei ole näköongelman vuoksi pystynyt menemään töihin eikä esimerkiksi ajamaan autoa. A on nähnyt normaalisti pientäkin tekstiä esimerkiksi sanomalehdistä, mutta hiemankin kauemmaksi (muutamien metrien päähän) katsottaessa näkö on ollut hämärä, ei kuitenkaan putkimainen tai muutoin poikkeava. Myös optikko on todennut kauas näkemisen olleen huonoa. A:sta on tehty lähete iho- ja allergiasairaalan silmälääkärille. Merkinnän 11.10.2016 mukaan A on käynyt 7.10.2016 silmälääkärillä, joka ei ole todennut muuta poikkeavaa kuin heikentyneen kaukonäön. Silmänpaineet ovat olleet kontrolloituna normaalit, 17 mmHg molemmissa silmissä. A:n hengenahdistusoireet ja yskä ovat palanneet 2 ̶ 3 päivää aikaisemmin ilman flunssan tai muun infektion oireita. Lääkäri on arvioinut, että oireisto saattaa liittyä kortisonilääkityksen vähittäiseen laskuun. Oireistoon on aloitettu Flixotide Diskus, minkä lisäksi on kehotettu tarvittaessa edelleen käyttämään Ventolinea ja aloittamaan nenäoireisiin Dymista.

Ihotautien poliklinikan jälkikontrollikäyntiä 15.11.2016 koskevan sairauskertomustekstin mukaan Prednisolon-hoito on loppunut noin 2 viikkoa aikaisemmin. Kasvoissa on todettu vielä hyvin lievää punoitusta molemmissa poskipäissä, muualla iho-oireita ei ole enää ollut. Silmäoireet ovat väistyneet, joskin näöntarkkuudessa on ollut edelleen ongelmia. Hengenahdistusoireisiin A on käyttänyt Flixotidea hetken aikaa, mutta lopettanut lääkityksen oireiden loppuessa. Dymista on ollut edelleen käytössä. Lääkäri on arvioinut, että A:n laaja-alainen ja voimakasoireinen ihoreaktio on liittynyt Oxiklorin- ja/tai Salazopyrin-lääkitykseen, mitä arviota myös oireiden loppuminen lääkityksen lopettamisen jälkeen on vahvistanut. Kontrollikäyntejä ihotautien poliklinikalle ei ole enää sovittu.  

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n näön heikkeneminen ja hengenahdistusoireet korvata lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lle on 12.5.2016 määrätty Salazopyrin-lääkitys niveltulehduksen hoitoon. Oireiden jatkuttua lääkitykseen on 31.8.2016 lisätty Oxiklorin ja Prednison. A:lle on tämän jälkeen kehittynyt voimakas ja laaja-alainen ihottumareaktio, jonka johdosta A on mm. ollut ihotautien vuodeosastolla hoidettavana 20. ̶ 30.9.2016. A:lla on lisäksi ollut 18.9.2016 lievää hengenahdistusta, jonka johdosta hänellä on ollut osastohoidon aikana ja jonkin aikaa sen jälkeen käytössä avaava lääkitys ja hänelle on tehty kahden viikon PEF-seuranta. A:n kaukonäkö on heikentynyt ihottumareaktion kanssa samanaikaisesti.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n silmänpaine on Oxiklorin- ja Prednison-lääkkeiden käytön aloittamisen jälkeen ollut lyhytaikaisesti koholla, mutta tilanne on korjaantunut. Lautakunta pitää sinänsä todennäköisenä, että silmänpaineen kohoaminen on liittynyt Prednison-lääkkeeseen. Tämä ei kuitenkaan selitä näön pysyvää heikkenemistä. Vakuutuslautakunta ei pidä todennäköisenä, että A:n näön heikkeneminen olisi seurausta Oxiklorin- tai Prednison-lääkkeen käytöstä.

A:lla on ollut sairaalahoidon aikana lieviä keuhko-oireita. Oireiden syytä tutkittaessa ei ole todettu keuhkoissa sellaisia muutoksia, jotka voisivat olla A:n käyttämien lääkkeiden aiheuttamia. Vakuutuslautakunta ei siten pidä todennäköisenä myöskään keuhko-oireiden ja lääkkeiden käytön välistä syy-yhteyttä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa lisäkorvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Norio-Timonen

Sihteeri Laine

 

Jäsenet:

Jokelainen

Järvinen

Paakkari

Soinila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia