Haku

FINE-001093

Tulosta

Asianumero: FINE-001093 (2017)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 16.08.2017

Lämminvesivaraajan rikkoutuminen. Vedeneristeen läpi vuotanut neste. Vakuutusyhtiön vastuu korjaustyön laadusta. Kuka oli korjaustyön tilaaja?

Tapahtumatiedot

Asiakkaana olevan kommandiittiyhtiön hallitseman kiinteistön omakotitalorakennuksen autotallissa oli tapahtunut vuonna 2006 vuotovahinko, josta vakuutusyhtiö on korvausvastuussa kiinteistövakuutuksen perusteella. Pesualtaan sekoittajan lämminvesiputkiliitos oli haljennut ja vedet olivat vuotaneet autotallin ja rakennuksen lattiarakenteisiin. Vuotovahingon kuivaus- ja korjaustyöt suoritti pääosin A Oy.

Kommandiittiyhtiö reklamoi A Oy:lle korjaustöissä olevista virheistä, ja pidättäytyi maksamasta korjaustöihin liittyviä maksuja A Oy:lle. Tämän johdosta A Oy pani 1.2.2010 vireille velkomusoikeudenkäynnin, jossa vastaajina olivat kommandiittiyhtiö ja M.T. Oikeudenkäynti päättyi käräjäoikeuden 31.10.2011 vahvistamaan sovintoon, jossa osapuolet sopivat muun ohessa kommandiittiyhtiön ja M.T:n yhteisvastuullisesti A Oy:lle maksettavaksi tulevasta määrästä sekä siitä, että osapuolilla ei enää vahvistetussa sovinnossa määriteltyjen toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen ole toisiaan kohtaan vaatimuksia A Oy:n suorittamien kuivaus- ja korjaustoimenpiteiden osalta.

Rakennuksen WC-tilassa tapahtui 5.6.2015 uusi vuotovahinko, kun lämminvesivaraaja vuosi WC:n lattialle ja lattiakaivoon. Tässä yhteydessä vuotovettä pääsi osaksi valumaan WC:n seinä- ja lattiarakenteisiin sekä edelleen alapohjaan.

Vakuutusyhtiö katsoi kommandiittiyhtiölle (jäljempänä asiakas) antamassaan korvauspäätöksessä 23.6.2015, että varaajan alla olevien putkien läpiviennit oli tiivistetty ohjeiden vastaisesti. Koska työvirheestä aiheutuneet vuotovahingot on rajattu kiinteistövakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, vuotovahingosta aiheutuneista kustannuksista ei makseta korvausta kiinteistövakuutuksen perusteella. Lämminvesivaraajan korjauskulut olivat kuitenkin vakuutusehtojen mukaisesti korvattavia.

Asiakkaan uudelleenkäsittelypyynnön johdosta 8.9.2015 antamassaan päätöksessä vakuutusyhtiö katsoi, että se ei vakuutusehtojensa mukaan toimi eikä myöskään ole tässä tapauksessa toiminut korjaustyön tilaajana. Jos lattiakaivollisen WC-tilan lattia olisi ollut vesieristetty rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti, varaajan vuodosta ei olisi aiheutunut vesivahinkoa kiinteistön rakenteille. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii, että 5.6.2015 tapahtuneen vuotovahingon vahvistetaan olevan vakuutusyhtiön korvausvastuulla. Ensisijaisesti vaatimus perustuu siihen, että lämminvesivaraajan vuoto on asiakkaan mielestä ollut ennalta arvaamaton, äkillisesti ja suoraan rikkoutuneesta putkistosta johtuva vahinko ja siten tapaustyypiltään korvattava vuotovahinko.

Vuodon aiheuttanut lämminvesivaraaja ja siihen liittyvät putkiasennukset läpivienteineen on tilattu vakuutusyhtiön toimesta vuonna 2006 kiinteistövakuutuksesta korvattujen korjaustöiden yhteydessä. Asiakas ei osallistunut korjaustyön tekijän valintaan eikä päässyt sopimaan siitä, mitä korjaustöitä kiinteistöllä tehdään. Toissijaisesti asiakkaan vaatimusten perusteena on, että vakuutusyhtiö vastaa vahingosta korjaustyön tilaajana. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja K on tilannut korjaustyön A Oy:ltä, valvonut sen suorittamista ja maksanut A Oy:n laskut, jotka A Oy lähetti suoraan vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö ja K ovat myös tilanneet A Oy:ltä korjaustyöselostuksen ja kustannusarvion sekä sopineet A Oy:n kanssa töiden suorittamista.

Asiakas reklamoi korjaustyön virheistä ja työn laadusta sekä A Oy:lle että vakuutusyhtiölle, ja vaati ensin, että virheet korjataan. Myöhemmin asiakas vaati, että A Oy:n loppulaskujen maksamisesta suoritusvirheisiin vedoten pidättäydytään. Vakuutusyhtiön ja vahinkotarkastaja K:n kanta kuitenkin oli se, että työt täyttävät niille asetetut laatuvaatimukset ja A Oy:n laskut tulee maksaa. Vahinkotarkastaja K jopa painosti asiakasta hyväksymään virheellisen työn ja siitä syntyneet laskut.

Vakuutusyhtiö ei antanut suostumustaan sille, että se olisi korvannut tilaamansa A Oy:n korjaustyön virheiden korjaamisesta aiheutuneita kuluja. Vakuutusyhtiö vetäytyi koko asiasta jättäen asian ratkaistavaksi asiakkaan ja A Oy:n välillä. Asiakkaan ja A Oy:n välisen oikeudenkäynnin päätyttyä sovintoon vakuutusyhtiön tilaamien A Oy:n korjaustöiden virheet jäivät kiinteistöön, koska A Oy ei suostunut korjaamaan virheitä, ja myöskään vakuutusyhtiö ei korvannut virheiden korjauksista aiheutuvia kuluja. Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö on menetellyt huolimattomasti vakuutussopimuksen mukaisten velvollisuuksiensa täyttämisessä, kun se on hyväksynyt A Oy:n virheellisen korjaustyön, vaikka virheet olivat tiedossa jo työn suorittamisen aikana.

Asiakas on A Oy:n tekemän korjaustyön jälkeen teettänyt omia selvityksiään eri asiantuntijoilla. A Oy ja vakuutusyhtiö on kutsuttu kaikkiin näihin selvityksiin liittyviin tarkastuksiin, mutta kumpikaan ei ole saapunut paikalle. Tarkastusten yhteydessä rakenteita on avattu vain sen verran, että virheet on voitu todeta, mutta rakenteisiin ei ole tehty mitään muutoksia, vaan ne on suljettu tarkastusten jälkeen sellaisinaan umpeen. Asiakkaan mukaan kaikkia A Oy:n tekemään työhön liittyviä virheitä ei ole asiakkaan toimesta teetetyissä tarkastuksissa voitu todeta, koska virheet ovat olleet rakenteissa sisällä ja sen vuoksi ne olisivat vaatineet vielä lisäselvityksiä, joita vakuutusyhtiö ei suostunut enää teettämään. Tämän vuoksi myös putkiläpivientien tiivistämättömyys, joka on vain yksi A Oy:n virheistä, on jäänyt huomaamatta.

Asiakkaan mukaan M.T. tilasi vahingon jälkeen A Oy:n paikalle vain vuotovahingon jälkeistä kosteuskartoitusta ja kuivauksen aloittamista varten. Vahinkotarkastaja K sopi tämän jälkeen itse suoraan A Oy:n kanssa korjaustöiden aloittamisesta. Tähän sopimukseen M.T. ei millään tavoin osallistunut. Asiakas vetoaa siihen, että A Oy:n tilausvahvistukseen työn tilaajaksi on merkitty vakuutusyhtiö/K. Myös A Oy:n korjaustyöstä lähettämään laskuun 25.9.2006 on merkitty tilaajaksi vakuutusyhtiö/K.

Vakuutusyhtiö on väittänyt, että K:n ja M.T:n välillä olisi käyty 8.2.2006 puhelinkeskustelu korjaustöiden tilaamisesta. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, koska tuolloin ei ollut vielä tietoa siitä, mitä korjaustyöt tulevat pitämään sisällään. Asiakkaan mukaan K:n lausumassa oleva maininta siitä, että rakennukseen olisi tuolloin todettujen putkivuotojen lisäksi päässyt myös sulamisvettä rakennuksen ulkopuolelta, ei pidä paikkaansa. Mikäli tällaista ulkopuolelta tullutta vettä olisi ollut, vakuutusyhtiö ei todennäköisesti olisi korvannut vuoden 2006 vahingosta mitään.

Oikeudenkäynnissä asiakas vetosi A Oy:n suoritusvirheiden lisäksi siihen, että asiakas ei ole ollut korjaustöiden tilaaja, vaan vakuutusyhtiö.  Vakuutusyhtiö ei ollut osapuolena oikeudenkäynnissä, mutta se tuki taustalla A Oy:n vaatimuksia oikeudessa ja sopi yhdessä A Oy:n kanssa asiakkaan mielestä puolueelliseksi katsottavan tarkastajan toimesta tehdystä tarkastuksesta. Kanneasia ei päättynyt tuomioon, vaan osapuolten väliseen sovintoon ja riita-asiaan ei sen vuoksi saatu asiakkaan käsityksen mukaan käräjäoikeuden ratkaisua. Asiakas ei saanut sovinnossa mitään hyvitystä A Oy:n suorituksessa olleista virheistä, vaan A Oy vain luopui osasta vaatimuksistaan asiassa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina.  Vahinkotarkastus on tehty normaalin käytännön mukaisesti ja tarkastuksista on laadittu raportit. A Oy on tilattu paikalle normaalimenettelyn mukaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiön tarkastaja on toiminut tiedonvälittäjänä korjausyrityksen ja vahinkokohteen välillä.

Vakuutusyhtiö voi käydä paikalla tekemässä vahinkotarkastuksen itse tai tilata paikalle yhteistyökumppaninsa, joka kartoittaa vahingon. Vakuutusyhtiö suosittelee tarkastuksen tai kartoituksen tulosten perusteella asiakkaalle yhtä tai useampaa hyväksi havaittua yhteistyökumppania. Tällöin asiakas voi päättää, käyttääkö hän suositellun toimijan palveluita, tilaako paikalle eri yrityksen vai tekeekö korjaustyön itse. Asiakas tekee sopimuksen korjaustöistä, hyväksyy tilaajana korjaustöiden laskut, ja toimittaa ne edelleen vakuutusyhtiöön korvauksen maksamista varten, mikäli vahinko on vakuutuksesta korvattava. Vakuutusyhtiö ei itse tee vahinkopaikalla mitään korjaustöitä.

Vakuutusyhtiölle ei pelkän kustannusten korvaamisen perusteella synny vastuuta urakoitsijan työn laadusta. Vakuutusyhtiö ei ole tässä tapauksessa toiminut työn tilaajana eikä valvojana. Vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta valvoa korjausten suorittamista, vaan valvontavelvollisuus on rakennustöiden suorittajalla ja/tai tilaajalla. Töiden toteutuksesta ja laadusta vastaavat rakennustyön suorittaja sekä urakan valvoja, jos sellainen on nimetty. Jos korjaustöiden suorituksessa havaitaan puutteellisuuksia, asiakkaan tulee kääntyä korjaustyöt suorittaneen tahon puoleen.

Vakuutusyhtiön mukaan asiassa jää näyttämättä, että uusimman vuotovahingon aiheuttaneet rakennusvirheet olisivat suoranaisesti seurausta aiemmin tapahtuneesta vahingosta tai sen korjaustöistä. Vakuutusyhtiö ei vastaa korjaustöiden laadusta eikä toimi töiden tilaajana. Pelkkä laskujen maksajana toimiminen ei tee vakuutusyhtiöstä töiden tilaajaa eikä valvojaa. Vakuutusyhtiö ohjeistaa vakuutusehtojensa ja korvauskäytännön mukaisesti aina vakuutuksenottajaa toimimaan tilaajana, jolloin laskut osoitetaan tilaajalle. Tässä tapauksessa laskun laskutusosoitteeksi on kirjattu M. T. ja vakuutusyhtiön edustaja on toiminut asiassa vakuutuksenottajan apuna välittäen korjauskohteen yhteystiedot A Oy:lle. Vakuutusyhtiö ei ole tilaajan asemassa eikä näin ollen vastuussa korjaustöistä tai mahdollisista siinä aiheutuneista rakennusvirheistä.

Vakuutusyhtiö viittaa HTT-tavarantarkastaja V:n raporttiin 8.11.2007, jonka mukaan kohteen virheet ja puutteet voidaan katsoa vähäisiksi. M.T:n riitautettua tavarantarkastuksen Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnan asiantuntijajaosto on 10.3.2008 todennut, että tavarantarkastusta koskeva valitus ei anna aihetta jatkotoimenpiteisiin. HTT V:n tekemässä tavarantarkastuksessa ei havaittu mitään olennaisia virheitä.

Oikeudenkäyntiin liittyvän käräjäoikeuden yhteenvedon mukaan M.T. oli ensisijaisesti vaatinut, että A Oy korjaa tekemänsä rakennusvirheet ja suorittaa kesken jääneet korjaustyöt päätökseen. A Oy ei suostunut näihin vaatimuksiin. M. T. oli tämän jälkeen rakenteet avaamalla ja viemärit kuvaamalla teettänyt asiantuntijaselvityksiä virheistä ja niiden korjauskustannuksista. A Oy:n edustajaa ei kutsuttu paikalle, kun lattiat avattiin insinööritoimisto P:n tekemää tarkastusta varten, eikä myöskään P:n tarkastukseen.

Vakuutusyhtiö kiinnittää huomiota siihen, että vesivahinko on esillä olevassa tapauksessa aiheutunut sen vuoksi, että vuotovesiä on päässyt alapohjaan sekä seinien alahelmoihin tiivistämättömien putkiläpivientien kautta. Käräjäoikeuden yhteenvedon perusteella putkiläpivientien tiivistämättömyydestä ei ole reklamoitu, A Oy:n korjaustyöt ovat jääneet kesken, M.T. on itse avannut rakenteita ja A Oy:llä ei ole tietoa siitä, mitä lattiaeristyksille on tehty lattian avaamisen yhteydessä. Vakuutusyhtiö katsoo, että asiassa ei ole näyttöä siitä, että vesivahinko olisi millään tavoin syy-yhteydessä A Oy:n suorittamiin korjauksiin. Lisäksi asiakas on itse luopunut vaatimasta virheiden korjausta ja korvauksia A Oy:ltä sopimalla asian käräjäoikeudessa.

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan väitteet siitä, että vakuutusyhtiön tarkastaja K olisi vastoin vakuutuksenottajan näkemystä hyväksynyt kyseiset lämminvesivaraajan putkien läpivientien virheelliset asennustyöt vuonna 2006 kiinteistöllä sattuneen vuotovahingon korjausten yhteydessä ja tilannut A Oy:n suorittamaan korjaustyöt. K kiistää kaikki asiakkaan väitteet. K on muistiinpanojensa mukaan keskustellut M.T:n kanssa kyseisestä vahinkoasiasta maanantaina 13.2.2006, jolloin M.T. ilmoitti K:lle tilanneensa A Oy:n paikalle. Käräjäoikeuden yhteenvedossa on A Oy:n kannevaatimusten perusteisiin lisäksi kirjattu, että A Oy on suoritetun työn ja vuokrattujen laitteiden perusteella lähettänyt vaatimuskohdissa 1-5 mainitut laskut työt tilanneelle M.T:lle, ja että A Oy on vastaanottanut tilauksen M.T:ltä 9.2.2006.

K:n mukaan asiakkaan väitteet siitä, että K olisi sopinut suoraan A Oy:n kanssa korjaustöiden suorittamisesta ja K olisi painostanut asiakasta hyväksymään virheellisen työsuorituksen, eivät pidä paikkaansa. M.T. oli tilannut A Oy:n paikalle jo ennen kuin asiasta on hänen toimestaan vakuutusyhtiöön ensimmäistä kertaa ilmoitettu. K on keskustellut M.T:n kanssa ensimmäisen kerran 13.2.2016, jolloin M.T. on ilmoittanut tilanneensa A Oy:n paikalle. K:n ja M.T:n puhelinkeskustelun 8.3.2006 mukaan M.T. sopii A Oy:n kanssa kiinteistön korjauksesta. M.T. on itse sopinut ja tilannut kartoitus-, kuivaus ja korjaustyöt A Oy:ltä.

Vakuutusyhtiö ei ole tilannut eikä teettänyt mitään korjaustöitä kohteessa. A Oy on merkinnyt virheellisesti vakuutusyhtiön ja K:n tilausvahvistukseen työn tilaajaksi. A Oy:n virheellisesti vakuutusyhtiölle osoittama lasku on yhtiön toimesta palautettu lähettäjälle. A Oy:tä on pyydetty osoittamaan ja toimittamaan lasku työn tilaajalle. Vakuutusyhtiö katsoo, että sillä ei myöskään ole mitään osuutta siihen, että M.T. on oikeudenkäynnin yhteydessä luopunut vaatimasta korvausta A Oy:ltä.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu muun muassa seuraavat selvitykset:

- A Oy:n 5.6.2006 vastaanotettua rakennustyön tilausta koskeva asiakirja. Asiakirjan merkintöjen mukaan tilaaja on Vakuutusyhtiö/K. Yhteyshenkilön ja laskutusosoitteen kohdalle on merkitty M.T. Asiakirjan kohdassa ”vahingon laatu” on merkintä ”Vesivahingon aiheuttamat korjaustyöt BaCe-laskelman mukaan”.

- A Oy:n lasku 25.9.2006. Laskun kuvauksena on ”vesivahingon aiheuttamat remonttityöt tarjouksen mukaan sekä lisätyöt sopimuksen mukaan 5.7. – 13.9.2006. Laskuun tilaajaksi on merkitty vakuutusyhtiö/K. 

- HTT-tarkastaja V:n 8.11.2007 päivätty tarkastuskertomus, joka koskee vesivahingon kuivatuksen ja sen jälkeisten korjaustöiden tarkastusta ilmenneiden erimielisyyksien syiden selvittämiseksi. Tarkastuskertomuksessa ei käsitellä lämminvesivaraajan asentamista tai WC-tilan vedeneristystä ainakaan läpivientien osalta.

- Rakennusinsinööri P:n asiantuntijalausunto 8.2.2009 vuotovahingon korjaustöiden jälkeisestä tilanteesta. Lausunnossa ei käsitellä lämminvesivaraajan asentamista tai WC-tilan vedeneristystä ainakaan läpivientien osalta.

- Käräjäoikeuden otsikoimaton ja päiväämätön asiakirja (16 sivua), joka on asiakirjan sisällön perusteella suullisen valmisteluistunnon pöytäkirja

- Käräjäoikeuden 31.10.2011 vahvistama sovinto ja tuomio oikeudenkäyntikulujen osalta

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Esillä olevassa asiassa on ensi vaiheessa kysymys siitä, onko 5.6.2015 ilmennyt WC:ssä olevan lämminvesivaraajan vuotovahinko asiakkaan kiinteistövakuutuksesta korvattava vahinko, vai onko vuotoveden pääsemisessä lattia- ja seinärakenteisiin kyse kiinteistövakuutuksen työvirhettä koskevan rajoitusehdon perusteella evättävästä vahingosta.

Mikäli vahinko ei ole vakuutusehtojen perusteella korvattava vuotovahinko, tapauksessa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö asiakkaan väitteen mukaisesti tilannut aiemmin tapahtuneen vesivahingon jälkeisen korjaustyön ja siten myös vahingon aiheuttaneen lämminvesivaraajan ja siihen liittyvät putkiasennustyön. Mikäli vakuutusyhtiötä voidaan pitää työn tilaajana, arvioitavaksi tulee, onko vakuutusyhtiö suhteessa asiakkaaseen vastuussa A Oy:n toteuttaman aiemman vesivahingon korjaustyön yhteydessä tapahtuneeksi väitetyn virheen (lämminvesiputkien läpivientien puutteellinen tiivistäminen) seurauksena aiheutuneesta vahingosta. Tässä yhteydessä tarkasteltavaksi tulee myös kysymys siitä, onko lämminvesiputkien läpivientien tiivistyksen jääminen puutteelliseksi aiheutunut A Oy:n tekemästä asennustyöstä, vai vakuutusyhtiön esittämästä muusta syystä, kuten korjaustöiden jäämisestä kesken tai myöhemmin tehdystä rakenteiden avaamisesta tutkimuksia varten ja eristyksen jäämisestä rakenteiden sulkemisen yhteydessä puutteelliseksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kiinteistövakuutuksen ehtojen kohdan 6.6.1 (Vuoto, Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuotaminen äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta

- rakennukseen kiinteästi asennetusta käyttövesi- tai viemäriputkistosta

- rakennuksen käyttövesi- tai viemäriputkistoon kiinteästi liitetystä vesikalusteesta tai käyttölaitteesta tai näiden liitännästä. Korvauksen edellytyksenä kuitenkin on, että liitäntä on tehty hyväksytysti yhtenäisellä ja tarkoitukseen sopivalla paineen kestävällä letkulla ja että vesiliitännässä on tarkoitukseen sopiva venttiili tai hana ja että vuodon syynä on vesikalusteen, käyttölaitteen tai näiden liitännän mekaaninen rikkoutuminen

- rakennuksen lämmitystä tai ilmastointia palvelevasta kiinteästi asennetusta putkistosta, laitteesta tai suljetusta säiliöstä

- kiinteästi asennetusta pore- tai uima-altaan putkistosta tai rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiputkistosta
- rakennuksessa harjoitettavaa liike-, tuotanto-, harrastus- tai muuta vastaavaa toimintaa palvelevasta putkistosta, laitteesta tai suljetusta säiliöstä

- CEA:n (COMITÉ EUROPÉEN DES ASSURANCES) teknisten ohjeiden mukaan suunnitellusta ja asennetusta sammutuslaitteistosta

Ehtojen kohdan 6.6.2 (Korvausrajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata muun ohessa
- vahinkoa, joka on aiheutunut vedeneristeen läpi tai vedeneristeen läpivientien tai vedeneristeen liitosten kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä

- vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai vakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta käsiteltäessä tehdystä työvirheestä.

Asian arviointi

Onko lämminvesivaraajan vuodosta aiheutunut rakenteiden kastuminen vakuutusehtojen perusteella korvattava vahinkotapahtuma?

Vakuutuslautakunta toteaa, että veden vuotaminen rikkoutuneesta lämminvesivaraajasta on vakuutusehtojen kohdan 6.6.1 mukaisesti lähtökohtaisesti korvaukseen oikeuttava vahinko. Lautakunnalle ei ole toimitettu tarkempaa asiakirjaselvitystä kuten kosteuskartoitusraporttia siitä, minkälaisessa ja missä sijaitsevassa WC-tilassa olleesta varaajasta vuoto on tarkalleen ottaen tapahtunut, millä tavoin vuoto on tapahtunut ja mitä kautta vettä on päässyt WC-tilan seinä- ja lattiarakenteisiin. Osapuolet eivät myöskään ole esittäneet selvitystä siitä, minkälainen WC-tilan vedeneristys on muilta osin kuin putkien läpivientien kohdalla ollut. Osapuolet ovat kuitenkin lausumissaan olleet yhtä mieltä siitä, että vettä on päässyt rakenteisiin lämminvesivaraajan putkien puutteellisesti tiivistettyjen läpivientien kautta samoin kuin siitä, että rakenteiden kastumiseen johtanutta putkiläpivientien asennustapaa on tässä tapauksessa pidettävä hyvän rakennustavan vastaisena ja vedenerityksen kannalta puutteellisena.

Vakuutuslautakunnan käytännössä on vakiintuneesti katsottu, että jos sinänsä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vuotovahingosta johtuen vesi pääsee lattian läpi rakenteisiin sellaisessa tilassa, jonka lattian tai muiden pintojen olisi tullut olla vedenpitäviä, ei tämän seurannaisvahingon katsota johtuneen vuodosta, vaan hyvän rakentamistavan vastaisesta rakenteesta. Näistä syistä Vakuutuslautakunta katsoo myös tässä tapauksessa, että rakenteiden kastumisen syynä ei tässä tapauksessa ole ollut WC-tilassa tapahtunut vuoto, vaan vakuutusehtojen kohdassa 6.6.2 tarkoitettu työvirhe. Tämän vuoksi veden rakenteisiin pääsemisestä aiheutuneet vauriot eivät ole vakuutukseen sovellettavien vakioehtojen perusteella kiinteistövakuutuksesta korvattavia.

Onko vakuutusyhtiö ollut aiemman vuotovahingon korjaustyön tilaaja?

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauskäytännössä on vakiintuneena lähtökohtana se, että vakuutusyhtiö ei toimi korjaustyön tilaajana mutta korvaa korjaustyöstä aiheutuneet laskut vakuutusehtojen mukaisesti. Yhtiön toimiessa tällä tavoin maksajan roolissa sille ei synny vastuuta itsenäisesti toimivan korjausurakoitsijan työn laadusta eikä velvollisuutta valvoa korjaustyön suorittamista. Vakuutusyhtiön vastuu rajoittuu vakuutusehtojen mukaisen korvauksen suorittamiseen. Korvausta vaativan tulee riitatilanteessa näyttää, että vakuutusyhtiön rooli on poikennut tavanomaisesta maksajan roolista.

Asiakas on esittänyt, että sen jälkeen kun asiakas oli aluksi tilannut kosteuskartoituksen ja kuvaustyöt, vahinkotarkastaja K on itse sopinut A Oy:n kanssa korjaustöiden aloittamisesta ja tilannut A Oy:ltä korjaustyöselostuksen.  Asiassa esitetyssä korjaustyön tilausta koskevassa asiakirjassa korjaustyön tilaajaksi on merkitty vakuutusyhtiö/K. Sama merkintä on korjaustyötä koskevassa laskussa.

Vakuutusyhtiö on kiistänyt, että se olisi tilannut korjaustyötä A Oy:ltä. Yhtiön ja vahinkotarkastaja K:n mukaan M.T., joka on asiakkaana olevan kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies, oli tilannut A Oy:n ensimmäistä kertaa vahinkokohteeseen jo ennen kuin vahingosta oli M.T.:n toimesta ilmoitettu vakuutusyhtiöön ensimmäistä kertaa. K on kertomansa mukaan keskustellut M.T.:n kanssa ensimmäisen kerran 13.2.2016, jolloin M.T. on ilmoittanut tilanneensa A Oy:n paikalle. K kertoo edelleen lausumassaan, että rakennusalan yrittäjänä vuosikymmeniä toiminut M.T. nimenomaan ilmoitti haluavansa tilata A Oy:n suorittamaan omakotitalonsa vesivahinkokorjaukset. M.T. ja A Oy olivat olleet pitkän aikaa yhteistyökumppaneita rakennuskorjaustöissä. K:n mukaan hänen ja M.T.:n välisessä puhelinkeskustelussa 8.3.2006 M.T. kertoi sopivansa itse A Oy:n kanssa kiinteistön korjauksesta. K:n mukaan M.T. myös sopi kartoitus-, kuivaus- ja korjaustöistä A Oy:n kanssa sekä tilasi ne A Oy:ltä.

K:n mukaan A Oy on virheellisesti kirjannut vakuutusyhtiön korjaustyön tilaajaksi ja tämä asia on tullut vakuutusyhtiön tietoon vasta myöhemmin tilausvahvistuksesta ja laskusta. Vakuutusyhtiö kertoo huomauttaneensa A Oy:tä virheellisistä kirjauksista ja pyytäneensä korjaamaan ne. Lisäksi vakuutusyhtiö on pyytänyt A Oy:tä palauttamaan laskun tilaajana olevalle kommandiittiyhtiölle / M.T.:lle. K kiistää, että hän olisi tilannut myöskään korjaustyöselostusta. K:n mukaan A Oy on M.T.:n tilauksesta kosteuskartoituksen yhteydessä tehnyt esityksen suositeltavista toimenpiteistä vesivahinkoon liittyen. Vakuutusyhtiö kuitenkin pyysi A Oy:ltä kustannuslaskelman, koska M.T. ei halunnut kilpailuttaa korjaustyötä. Kustannuslaskelmaan vakuutusyhtiöllä ei ollut huomauttamista.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiakkaan vetoaman korjaustyön tilaamista koskeva merkintä ja laskun vastaava merkintä viittaavat sinänsä siihen, että vakuutusyhtiö olisi ollut tapauksessa korjaustyön tilaaja. Vakuutusyhtiö on kuitenkin yksityiskohtaisin perusteluin kiistänyt, että se olisi ollut tilanteessa korjaustyön tilaaja. K, joka on vakuutusyhtiön puolesta vahinkoasiaa hoitanut, on kertonut, että A Oy on valikoitunut vahinkokohteeseen pikemminkin siitä syystä, että A Oy on ollut M.T.:n kumppani, jonka M.T. itse on aktiivisesti halunnut korjaustyön toteuttajaksi.

Osapuolten Vakuutuslautakunnalle esittämät kertomukset siitä, miten korjaustyön tilaamista koskevat keskustelut ovat edenneet ja mikä taho on lopulta ollut korjaustyön tilaajana, ovat keskeisiltä osiltaan ristiriitaiset. Lautakunta pitää sinänsä mahdollisena, että korjaustyön tilaamista koskevaan lomakkeeseen, joka on kaikesta päätelleen A Oy:n itsensä ilman vakuutusyhtiön tai asiakkaan myötävaikutusta laatima dokumentti, on erehdyksessä A Oy:ssä kirjattu korjaustyön tilaajaksi vakuutusyhtiö, ja tämä kirjaus on kertautunut myös korjaustyötä koskevassa laskussa. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, että yksin lomakkeen merkintöjen perusteella ei voida päätyä siihen johtopäätökseen, että vakuutusyhtiö olisi tässä tapauksessa tilannut korjaustyön. Asiassa esitetty selvitys ei myöskään osoita, että vakuutusyhtiö olisi asiakkaan esittämällä tavoin valvonut korjaustyötä muuten kuin korvaamiensa laskujen asianmukaisuutta niiden määrän ja laskujen vahingosta aiheutuneisiin korjaustoimenpiteisiin liittymistä koskevan seurannan osalta.

Vakuutuslautakunta pitää tarkasteltavana olevan korjaustyötä koskevan toimeksiannon antajatahon selvittämistä ja toimeksiantosopimukseen liittyviä vastuita koskevan erimielisyyden ratkaisun kannalta merkityksellisenä myös käräjäoikeuden vahvistamaa sovintoa asiassa. Käräjäoikeus on 31.1.2011 vahvistanut kantajana olleen A Oy:n ja vastaajina olleiden kommandiittiyhtiön ja M.T.:n välillä sovinnon, jonka mukaisesti kommandiittiyhtiön ja M.T.:n on tullut yhteisvastuullisesti maksaa A Oy:lle sovinnossa mainitut määrät sekä huolehtia eräistä muista sopimuksen mukaisista velvoitteista. Osapuolten välisen oikeudenkäynnin asetelman perusteella lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiötä ei voida tässä tapauksessa pitää kommandiittiyhtiön ja M.T.:n oikeudenkäynnissäkin omaksumasta asetelmasta poiketen korjaustyön tilaajana ja A Oy:n sopimuskumppanina. Vakuutusyhtiö ei tämän vuoksi ole korvausvastuussa asiakkaan väittämistä korjaustyöhön liittyvistä virheistä.

Mistä vedeneristyksen puutteellisuus on johtunut?

Vakuutuslautakunta toteaa lopuksi, että osapuolten toimittamissa lausunnoissa ja selvityksissä ei ole merkintöjä kyseisen lämminvesivaraajan asennustoimenpiteistä tai myöskään kyseessä olevan WC tilan vedeneristysratkaisuista. Osapuolten kertomukset siitä, mitkä tekijät ovat johtaneet läpivientien vedeneristyksen jäämiseen puutteelliseksi, ovat ristiriitaisia.

Nyt esitetyn selvityksen perusteella asiassa jää Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan edellä mainituista syistä epäselväksi, onko lämminvesiputkien läpivientien tiivistyksen jääminen puutteelliseksi ylipäänsä aiheutunut A Oy:n tekemästä asennustyöstä, vai muista syistä, kuten korjaustöiden jäämisestä rakennusurakkasopimukseen perustuvaa maksuvelvollisuutta koskevan riidan alettua kesken, tai myöhemmin M.T:n toimeksiannosta tehdystä rakenteiden avaamisesta tutkimuksia varten ja eristyksen jäämisestä tässä yhteydessä puutteelliseksi. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiötä ei tästäkään syystä voitaisi pitää vastuullisena rakenteiden kastumisesta vuotovahingon yhteydessä siinäkään tilanteessa, että vakuutusyhtiö voitaisiin katsoa korjaustyön tilaajaksi.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Siirala

 

Jäsenet:

Maso

Sario

Vaitomaa

Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia