Haku

FINE-001038

Tulosta

Asianumero: FINE-001038 (2017)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 29.09.2017

Vakuutetun ja vakuutuksen ulkopuolisen yhteinen etu. Vakuutusehdon kohtuullisuus.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja A Oy:ssä työskentelevä asianajaja P oli toiminut K Ky:n asiamiehenä oikeudenkäynnissä. Vastapuoli oli vaatinut, että P velvoitetaan yhteisvastuullisesti K Ky:n ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen K:n kanssa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Niiden määrä oli vaatimusten esittämisen hetkellä 1 240 euroa.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 4.3.2016 lausunut, että vakuutetun P:n osuus vaadituista oikeudenkäyntikuluista oli yksi kolmasosa ja että oikeusturvaetu oli myönnetty tähän osuuteen. Näin ollen vakuutetun P:n osuus vaadituista oikeudenkäyntikuluista oli 413,33 euroa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on lausunut, että vastapuoli oli vaatinut oikeudenkäyntikuluja yhteisvastuullisesti P:ltä sekä K Ky:ltä ja K:lta. Tämä tarkoitti, että vastapuoli voi voittaessaan periä koko summan keneltä tahansa vastaajista. Kulujen maksajan tehtäväksi jäisi tällöin periä hänen mahdollisesti muiden puolesta maksamansa osa muilta vastaajilta. Oikeusturvaedun rajaamisen ajatuksena ilmeisesti oli, että vakuutettu voisi periä mahdollisesti maksettavakseen tulevat vakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylittävät kulut muilta asiassa vastaajina olevilta henkilöiltä. Tällöin vakuutetun kannettavaksi jäisi lopulta vain kolmasosa kuluista.

K Ky oli ylivelkainen ja asetettu konkurssiin. Pesänhoitajan arvio veloista oli noin miljoona euroa. Kommandiittiyhtiö ei siis kyennyt maksamaan itse oikeudenkäynnistä mahdollisesti aiheutuvia kuluja. Toisena vastaajana oli K Ky:n entinen vastuunalainen yhtiömies K. Hänen taloudellinen tilanteensa oli heikko, eikä hän pystynyt korvaamaan asiassa syntyneitä kuluja vakuutetulle, mikäli vastapuoli päättäisi periä koko kulujen osuuden tältä. Ainoa maksukykyinen asianosainen oli vakuutettu A Oy. Ottaen huomioon oikeudenkäynnissä olevien muiden osallisten taloudellisen tilanteen, tarkoitti tämä sitä, että tapauksessa kuluriski kohdistui täysimääräisenä nimenomaan vakuutettuun.

Vakuutuksen pääasiallinen tarkoitus oli siirtää riskiä vakuutetulta vakuutusyhtiölle. Tässä tapauksessa näin ei käynyt, sillä todellisuudessa vakuutusyhtiö

vastasi vain kolmasosasta niistä kuluista, jotka lopulta jäivät vakuutetun kannettaviksi. Oli epärealistista ajatella, että vakuutettu voisi periä oman osansa ylittävät kulut muilta riidan osapuolilta K Ky:ltä tai K:lta.

Tapauksessa vakuutusyhtiölle kuuluva riski kuuluisikin siirtää vakuutusyhtiölle siten, että vakuutusyhtiö myöntäisi oikeusturvaedun kulujen koko osuuteen. Tässä tilanteessa vakuutusyhtiöllä olisi luonnollisesti oikeus periä muilta riidan osapuolilta niitä kuluja, jotka se olisi maksanut vakuutetun maksettavaksi kuuluvan osan ylittäen. Tämä johtaisi siihen, että vakuutusyhtiö vastaisi viime kädessä siitä, voidaanko riidan muilta osapuolilta periä mahdollisia saatavia.

Oli lisäksi huomattava, ettei vakuutusehdoissa ollut selkeästi tuotu esille mahdollisuutta toimia asiassa niin kuin vakuutusyhtiö oli toiminut. Mahdollinen vakuutusehto, joka mahdollisti korvaussumman rajoittamisen yllämainitulla tavalla, oli ankara ja yllättävä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut, että oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 7.3.4 mukaan, mikäli vakuutetulla on asiassa valvottavana yhteinen etu muiden kuin tällä vakuutuksella vakuutettujen henkilöiden kanssa, vakuutuksesta korvataan vain vakuutetun osuudeksi katsottava osa kustannuksista. Vakuutetulla oli asiassa vakuutusehtojen tarkoittama yhteinen etu valvottavana K Ky:n ja K:n kanssa. Ehdot olivat yksiselitteiset eivätkä ne olleet kohtuuttomat.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä velvollisuus suorittaa korvaus vakuutuksenottajan osuuden ylittävältä osin. Asiassa on lisäksi kyse sen arvioimisesta, johtiko kyseisen ehdon soveltaminen kohtuuttomuuteen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

4.1 Vakuutustapahtuman määritelmä

Riita- ja hakemusasiassa vakuutustapahtumalla tarkoitetaan riidan syntymistä. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.

7.1.3 Mikäli riidanalaisen etuuden arvo on rahassa arvioitavissa, vakuutuksesta korvataan riita- ja hakemusasiassa sekä vakuutetun ollessa rikosasiassa asianomistajana enintään kaksinkertainen määrä riidanalaiseen etuuteen nähden. Etuuden määrää arvioitaessa ei oteta huomioon korko-, asianosais- tai asianajo- eikä oikeudenkäyntikuluvaatimuksia. Mikäli riidan kohteena on toistuvaisluonteinen maksu, määrää arvioitaessa otetaan huomioon enintään riidanalaisen kertamaksun kymmenkertainen määrä.

7.3.4 Yhteinen etu

Mikäli asiassa on kysymys olennaisesti muusta kuin vakuutetun omasta edusta taikka vakuutetulla on asiassa valvottavana yhteinen etu muiden kuin tällä vakuutuksella vakuutettujen henkilöiden kanssa, vakuutuksesta korvataan vain vakuutetun osuudeksi katsottava osa kustannuksista.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen kohdan 7.3.4 mukaan, kun vakuutetulla on yhteinen etu muiden kuin tällä vakuutuksella vakuutettujen henkilöiden kanssa, vakuutuksesta korvataan vain vakuutetun osuudeksi katsottava osa kustannuksista. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on suorittanut vakuutetun osuutta vastaavan korvauksen vaadituista kustannuksista. Vakuutuslautakunta toteaa, että ehtokohta, jonka mukaan oikeusturvavakuutuksesta korvataan vain vakuutetun osuutta vastaava osuus, on yleinen ehto oikeusturvavakuutuksissa.

Vakuutuksenottajan mukaan olisi kohtuutonta, jos vakuutusyhtiö suorittaisi oikeudenkäyntikuluista vain vakuutetun osuutta vastaavan korvauksen, koska muiden korvausvelvollisten varallisuusolot huomioiden vakuutuksenottaja joutuisi todennäköisesti maksamaan oikeudenkäyntikulut myös muiden yhteisvastuullisten osalta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Korkeimman oikeuden julkaistujen ratkaisujen KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi.

Lautakunta katsoo, että nyt kysymyksessä oleva vakuutusehtokohta 7.3.4 on sisällöltään selkeä eikä asiassa ole tullut ilmi sellaisia erityisiä seikkoja, joiden perusteella vakuutusehdon soveltamisen olisi arvioitava johtavan A Oy:n osalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Näin ollen Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Sjögren

Tulosta