Tapahtumatiedot

C oli mennyt hallitsemansa huoneiston vaatehuoneeseen hakemaan muovista koristekuusta. Poliisille esitutkinnassa antamansa kertomuksen mukaan C oli käyttänyt tupakansytyttimen liekkiä valonlähteenä käydessään läpi vaatehuoneen muovikasseja. C oli havahtunut siihen, että jokin oli syttynyt tuleen huoneessa. C:n seuraava muistikuva on hänen havahtuessaan lattialta. C oli soittanut hätäkeskukseen ja mennyt asunnon parvekkeelle odottamaan palokuntaa. C oli nauttinut alkoholia ennen tapahtumaa ja hän oli puhaltanut alkometriin 1,1 promillen veren alkoholipitoisuutta osoittavan lukeman. C oli käräjäoikeudessa tuomittu tapahtuneesta yleisvaaran tuottamisesta.

Kiinteistö kärsi mittavia palo-, kuumuus-, savu- ja nokivahinkoja. Vakuutusyhtiö A on korvannut D Oy:n kiinteistövakuutuksen perusteella D Oy:n kiinteistölle aiheutuneet vahingot. Vakuutusyhtiö A on vaatinut maksamiaan korvauksia takaisin C:ltä, jolla on vastuuvakuutus vakuutusyhtiö B:ssä. Vakuutusyhtiö B on katsonut, että vakuutusyhtiö A:lla ei ole takaisinsaantioikeutta C:ltä, koska C ei ole aiheuttanut vahinkoa törkeällä huolimattomuudella.

Valitus

Vakuutusyhtiö A:n mukaan vaatehuoneessa säilytetään yleisesti paljon tavaraa ja myös helposti syttyvää materiaalia. Tupakansytyttimen liekin kanssa muovikassien läpikäyminen helposti syttyviä materiaaleja sisältävässä vaatehuoneessa aiheuttaa vakavaa vaaraa. Helposti syttyvistä materiaaleista johtuen tulipalo syttyy helposti ja palo myös leviää helposti. Kerrostaloasunnon syttyessä palo aiheuttaa vakavaa vaaraa paitsi kyseisessä asunnossa itse asuville myös talon muille asukkaille.

Tulipalon mahdollisuuden suuri todennäköisyys vallinneissa olosuhteissa on ollut C:n tiedossa ja hänellä olisi ollut mahdollisuus välttää vahinkoseuraamus toimimalla huolellisesti. C:n olisi ollut varsin helppo siirtää muovikassit vaatehuoneesta muualle huoneistoon, jossa oli parempi valaistus. Tupakansytyttimen liekin valon avuksi ottaminen vaatehuoneessa osoittaa niin poikkeavaa toimintaa, että se täyttää törkeän huolimattomuuden kriteerit.

C on toiminnallaan ottanut tietoisen riskin vahingon aiheutumisesta ja rikkonut yleistä huolellisuusvelvoitetta niin vakavalla tavalla, että kysymyksessä on törkeä huolimattomuus. Vakuutusyhtiö A:lle on siten siirtynyt oikeus vakuutussopimuslain 75 §:n nojalla saada vastuuvakuutuksesta korvausmäärä, jonka se on vahinkotapahtuman johdosta vakuutuksenottajalle suorittanut.

Vastaus

Törkeä huolimattomuus on lähellä tahallisuutta. Jos vakuutettu esimerkiksi tietoisesti laiminlyö normaalit varotoimet ja saa aikaan tilanteen, jossa vahingonvaara on suuri, voidaan huolimattomuutta pitää törkeänä. Oikeuskäytännössä huolimattomuutta on yleisesti pidetty törkeänä, kun toiminta on ollut lähellä tahallista menettelyä ja siten häikäilemätöntä ja välinpitämätöntä seurausten suhteen. Usein tuottamusta on pidetty törkeänä silloin, kun toisten henkilökohtaiseen turvallisuuteen on suhtauduttu välinpitämättömästi. Tuottamuksen astetta on myös pidetty sitä törkeämpänä, mitä odotettavampaa vahingon tapahtuminen on vahinkoteon olosuhteissa ollut.

Arvioitaessa mahdollisuutta välttää vahinko, ovat vahingonaiheuttajan asemaan liitettävät velvoitteet tuottamusarvostelun lähtökohtana. Näin ollen tuottamuksen aste määräytyy sen perusteella, missä määrin vahingonaiheuttaja on laiminlyönyt sen huolellisuuden noudattamisen, jota tällaisessa asemassa olevalta voidaan vaatia. Yksinomaan se seikka, että vakuutettu on vakuutustapahtuman sattuessa alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena, ei ole osoitus törkeästä huolimattomuudesta.

C on käyttänyt tupakansytytintä valonlähteenä etsiessään joulukoristeita. Sytyttimen käyttö valonlähteenä puutteellisissa valaistusolosuhteissa on varsin tavanomaista. Kysymys ei ole vakiintuneen toimintasäännön rikkomisesta, jota pidetään yhtenä törkeän huolimattomuuden arviointikriteerinä. C:n toiminta ei ole ollut sen laatuista, että hänen olisi tullut ymmärtää toimintaan sisältyvä erityinen vaara vahingon aiheutumisesta.

C ei ole osannut esitutkinnassa kertoa, miksi hän on käyttänyt sytytintä vaatehuoneessa. C:n toiminnassa on ollut kyse kyseisessä tilanteessa heränneestä mielijohteesta ja hetken ajattelemattomuudesta. Yleisen elämänkokemuksen mukaan henkilöt eivät tavallisesti suhtaudu piittaamattomasti tai häikäilemättömästi oman terveytensä tai omaisuutensa vahingoittumiseen. Tässä tapauksessa C:n oma omaisuus ja terveys ovat palon johdosta olleet ensisijaisesti vahingon vaaran kohteena. On epäuskottavaa, että C tietoisesti suhtautuisi välinpitämättömästi, häikäilemättömästi tai piittaamattomasti oman omaisuutensa vahingoittumiseen ja etenkin mahdolliseen henkilövahinkoon.

Käräjäoikeuden tuomion mukaan C on käyttänyt valon tehosteena varomattomasti sytytintä. Käräjäoikeuden tuomiossa käytetty sana ”varomattomasti” ei tarkoita, että C:n huolimattomuus asiassa olisi ollut törkeää. Myöskään alkoholilla ei ole tässä tapauksessa osoitettu olevan tuottamuksen asteen arvioimisen kannalta merkitystä.

Koska vahinkoa ei yllä mainituilla perusteilla ole aiheutettu törkeällä huolimattomuudella, ei vakuutusyhtiö A:lle ole siirtynyt takaisinsaantioikeutta vahingonaiheuttajaa kohtaan.

Vakuutuksenottajan lausuma

C:lle on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. C ei ole määräajassa antanut lausumaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö A:lla oikeus vaatia vakuutusyhtiö B:ltä D Oy:lle suorittamiaan korvauksia. Tämä vakuutusyhtiö A:n takautumisoikeus riippuu siitä, onko C aiheuttanut tulipalon törkeällä huolimattomuudella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 75 §:n mukaan vakuutetun oikeus vaatia kolmannelta henkilöltä korvausmäärä, jonka vakuutuksenantaja on hänelle suorittanut, siirtyy vakuutuksenantajalle vain, jos kolmas henkilö on aiheuttanut vakuutustapahtuman tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta taikka on lain mukaan velvollinen suorittamaan korvausta huolimattomuudestaan riippumatta.

Asian arviointi

Lautakunta toteaa, että huolimattomuuden astetta arvioitaessa on tarkoituksenmukaista lähteä tavallista huolimattomuutta koskevasta oletuksesta. Siten vaadittavasta huolellisuusstandardista poikkeaminen tulee luokitelluksi törkeäksi huolimattomuudeksi vain, jos tähän voidaan osoittaa erityisiä perusteita.

Törkeän huolimattomuuden ollessa kyseessä on tarkasteltavan toiminnan oltava lähellä tahallisuutta. Törkeän huolimattomuuden tunnusmerkkeinä on lisäksi painotettu subjektiivista moitittavuutta. Korkein oikeus on esimerkiksi viitannut toimintaan, joka on häikäilemätöntä ja välinpitämätöntä seurausten suhteen (KKO 1997:103). Subjektiivisen asenteen lisäksi arvioinnissa voidaan ottaa objektiivisena elementtinä huomioon se, kuinka paljon vahingonaiheuttajan menettely määrällisesti poikkeaa siitä, mitä häneltä olisi vaadittu.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa vahinko on aiheutunut, kun C on käyttänyt tupakansytytintä valonlähteenä vaatehuoneessa. Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ei käy ilmi tulipalon tarkka syttymissyy, mutta tulipalon on joka tapauksessa aiheuttanut C:n sytytin.

Lautakunta toteaa, että C:n toiminta on sinänsä ollut huolimatonta. Sytyttimen käyttäminen valonlähteenä vaatehuoneessa on aiheuttanut vahingonvaaran, joka C:n on tullut tiedostaa. C:n huolimattomaan toimintaan on voinut myös vaikuttaa hänen päihtymystilansa. Nämä seikat puhuvat C:n toiminnan moitittavuuden puolesta. Toisaalta sytyttimen käyttö pimeissä sisätiloissa valonlähteenä ei liene kovin poikkeuksellista eikä siitä välttämättä aiheudu vahingonvaaraa. Päihtymystila ei myöskään yksin tee huolimattomuudesta törkeää. Tulipalo on myös tapahtunut C:n kotona ja hän on soittanut palon huomattuaan hätäkeskukseen, mikä osoittaa, että hän ei ole ollut välinpitämätön toimintansa seurauksista. Myöskään se seikka, että C on tuomittu yleisvaaran tuottamuksesta käräjäoikeudessa ei tee hänen toiminnastaan törkeän huolimatonta. C:n voidaan siten katsoa aiheuttaneen vahingon tavallisella huolimattomuudella.

Lopputulos

Edellä mainituin perustein lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö A:lle ei ole siirtynyt oikeutta vaatia maksamiaan korvausmääriä vakuutusyhtiö B:ltä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Rusanen

Sihteeri Mäenpää

Jäsenet:

Hirviniemi

Korpiola