Tapahtumatiedot

Asiakkaalla oli omistuksessaan rivitaloasunto ja keskustayksiö. Hänellä oli entuudestaan kotivakuutus rivitaloasunnossaan. Keväällä 2016 hän oli ottanut kotivakuutuksen keskustayksiöön vakuutusyhtiön konttorilla. Rivitaloasunnossa sattui vuotovahinko 30.10.2016. Asiakas haki korvausta ylimääräisistä asumiskuluista, erityisesti irtaimiston pakkaus-, muutto- ja varastointikuluista. Asiakas katsoi, että molemmat asunnot olivat hänen vakinaisia asuntojaan; elämäntilanteeseensa liittyvien syiden vuoksi hän asui molemmissa asunnoissaan vaikka voikin olla kirjoilla vain toisessa. Vakuutusta otettaessa ei asiakkaan mukaan ollut ilmennyt, että kirjoilla oleminen vaikuttaisi vakuutusturvaan. Keskustelussa oli todettu, että asunto on vakituisessa asuinkäytössä.

Vakuutusehtojen mukaan keskeytyskustannuksia korvataan vain vakituiseen asuntoon kohdistuvissa vahingoissa. Väestötietojärjestelmän mukaan asiakas oli 1.4.2016 alkaen ollut kirjoilla keskustayksiönsä osoitteessa. Vakuutusyhtiö katsoi keskustayksiön olevan asiakkaan vakituinen asunto. Vuotovahinko ei siten ollut sattunut asiakkaan vakituisessa asunnossa, eikä yhtiö korvannut asumiskuluja tai rivitaloasunnon irtaimiston siirtoa ja varastointia.

Asiakkaan valitus

Asiakas painottaa asuvansa kahdessa asunnossa. Vakuutusta otettaessa oli keskusteltu, että molemmat asunnot ovat vakituisia ja että asiakas oli siirtänyt kirjat yksiöön. Missään vaiheessa esiin ei tullut, että vakuutusehdot ja korvattavuus muuttuvat rivitaloasunnossa. Vakuutusehdoissakaan ei puhuta kirjoilla olemisesta vaan vakituisesta asunnosta. Vakuutuksen hinta säilyi täysimääräisenä, vaikka nyt laajan vesivahingon sattuessa vakuutus ei kata keskeytyskuluja. Asiakas ei vaadi korvausta sijaisasunnon kustannuksista vaan pelkästään irtaimen siirto- ja varastointikustannuksista (30 lainalaatikkoa, muuttomiesten ja auton kustannukset ja varastokustannukset).

Vakuutusyhtiön vastine

Ehtojen mukaan asumisen keskeytyskulut korvataan vain, jos vakinaisen asunnon käyttäminen ei ole mahdollista ilman kohtuutonta haittaa asumiselle. Vakuutusyhtiö katsoo, että ehtojen mukaisena vakuutetun vakituisena asuinpaikan sijaintina tai osoitteena on pidettävä väestötietojärjestelmään merkittyä osoitetta. Vakuutetun pääasiallinen asuminen on asunnossa, jossa hän on kirjoilla. Vahinko ei ole sattunut asiakkaan vakinaisessa asunnossa, joten keskeytyskustannukset eivät ole korvattavia.

Asiakasta keväällä 2016 palvelleen myyntineuvottelijan selostuksen mukaan asiakas oli konttorilla käydessään kertonut keskustayksiön tulevan toiseksi asunnoksi nykyisen asunnon lisäksi, joka oli vakuutettu samassa vakuutusyhtiössä. Asiakas oli kertonut yksiössä olevan irtaimen määrän olevan vähäinen ja että 10.000 euron vakuutusmäärä olisi riittävä. Tapaamisessa käytiin yhdessä läpi kotivakuutuksen tuote-esitteestä se, mitä laaja vakuutus kattaa (esitteen sivu 6). Asiakas sai tuote-esitteen mukaansa. Tapaamisessa sovittiin, että asiakkaan vakuutukseen lisätään laaja euromääräinen koti-irtaimiston vakuutusta 10.000 euron vakuutusmäärällä keskustayksiön osoitteeseen.

Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakkaalle ei ollut annettu virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa vakuutuksen sisällöstä. Keskeytyskustannukset eivät ole tälläkään perusteella korvattavia.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käyttöön on yllä siteeratun myyntineuvottelijan selostuksen lisäksi toimitettu 21.4.2016 laadittu vakuutusehdotus ja kotivakuutuksen tuote-esite.

Vakuutusehdotuksessa ei ole erillistä mainintaa asumisen keskeytyskuluista. Tuote-esitteen sivulla 3 on maininta siitä, että ”kaikki kotivakuutukset korvaavat myös tilapäisen muualla asumisen kuluja, kun kotonasi on sattunut esinevakuutuksesta korvattava vahinko”. Esitteen sivulla 6, jota myyntineuvottelija oli käynyt läpi asiakkaan kanssa, on käyty läpi laajan vakuutuksen korvattavia tapahtumia koskevat ehdot ja keskeiset rajoitusehdot. Sivulla ei ole mainintaa keskeytyskustannuksista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan asiakkaan rivitaloasunnossa sattuneesta vahingosta johtuvia irtaimiston muutto- ja varastointikustannuksia, kun asiakkaan väestötietojärjestelmän mukainen asuinpaikka ei ole ollut rivitaloasunnossa vaan hänen toisessa huoneistossaan.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi.

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 20.6.2 mukaan suoranaisen korvattavan esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan [vakuutusyhtiön] etukäteen hyväksymät kohtuulliset ja välttämättömät lisäkustannukset, jotka vakuutetulle aiheutuvat sen johdosta, että vakinaista asuntoa ei voida kokonaan tai osaksi käyttää rakennukseen tai vakuutettuun irtaimistoon kohdistuneen esinevakuutuksesta korvattavissa olevan vahingon vuoksi. […]

Asumisen keskeytymiskulut korvataan vain, jos vakinaisen asunnon käyttäminen ei ole mahdollista ilman kohtuutonta haittaa asumiselle. Korvattavia lisäkustannuksia ovat ylimääräiset asunnon ja varastoinnin vuokrauskustannukset sekä irtaimiston siirtoon liittyvät kuljetuskustannukset.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiön kielteinen päätös perustuu siihen, että asiakkaan väestötietojärjestelmään merkitty osoite on ollut hänen keskustayksiönsä osoite, kun taas asunnon käytön keskeytyminen on tapahtunut asiakkaan rivitaloasunnossa.

Lautakunta toteaa, että vakuutusehdoissa puhutaan vakinaisesta asunnosta. Ehdoissa ei kuitenkaan ole viittauksia väestötietojärjestelmän mukaisiin tietoihin, joihin vakuutusyhtiö on vedonnut. Ehtojen kohdan 20.6.2 sanamuodon perusteella ja myös kuluttajansuojalain 4 luvun 3 § huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, että vakinaisen asunnon käsitettä ei tässä voi määritellä yksinomaan väestötietojärjestelmän perusteella, vaan huomioon on asiakkaan eduksi otettava muukin hänen asumisolosuhteistaan oleva selvitys.

Tässä tapauksessa asiakas on selvittänyt asuvansa elämäntilanteensa vuoksi tosiasiallisesti kahdessa asunnossa. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt asiakkaan selostusta, ja asiakkaan kertomusta tukee se, että vakuutustietojen perusteella hänen keskustayksiössään olevan irtaimistonsa määrä on ollut vähäinen. Lautakunta katsoo näin ollen, että molemmat asunnot ovat olleet asiakkaan vakinaisessa käytössä ehtojen kohdan 20.6.2 sanamuodon mukaisella tavalla. Rivitaloasunnon irtai­miston siirto- ja varastointikustannukset ovat siten kotivakuutuksesta korvattavia keskeytyskustannuksia.

Lautakunta katsoo lisäksi, että kun riidanalaiset kustannukset ovat korvattavia vakioehtojen perusteella, asian ratkaisemiseksi ei ole tarpeen käsitellä asiakkaan väitettä siitä, että vakuutusyhtiö oli keväällä 2016 vakuutuksesta neuvoteltaessa laiminlyönyt vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuutensa.

Lopputulos

Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa rivitaloasunnon vahinkoalueelta siirretyn koti-irtaimiston muutto- ja varastointikulut vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Raulos

Jäsenet:
Sario
Uimonen
Vaitomaa
Yrttiaho