Tapahtumatiedot

Asiakkaan kellarin WC:n katosta tihkui vettä kun yläpuolella olevassa pesuhuoneessa käytiin suihkussa. Kosteuskartoittaja totesi, että vesilukko on rikki ja vuotaa. Kellarin katossa oli selkeästi kosteutta, vaikka yläkerran pesuhuoneen aiemmasta käyttökerrasta mittaushetkellä oli aikaa noin 40 tuntia.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvausratkaisun puhelimessa 31.1.2017. Korvausratkaisun mukaan lattiakaivon uusimiskustannuksista tehdään 3 %:n vuotuinen

ikävähennys lattiakaivon iän mukaan (ehtokohta 6.2.1.4). Vähennys lasketaan putkiston sekä LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- tai korjauskustannuksista. Näihin lasketaan kuuluvan myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset Ikävähennystä ei tehdä käyttöönotto- eikä sitä seuraavalta vuodelta. Vähennys lasketaan kertomalla vuodet  ikävähennysprosentilla. Lattiakaivo on vuodelta 1971, joten ikävähennys on 100 %. Lattiakaivon uusimiskustannuksista ei jää vakuutuksesta korvattavaa.

Vakuutusyhtiö on pyytänyt asiakasta ilmoittamaan, jos lattiakaivosta aiheutunut vahinko on laajempi, kuin mitä  tarkastusraportissa on arvioitu. Asiakkaalle on kerrottu, että mahdollisesta lattiakaivon rikkoutumisesta aiheutuneista vuotovahingon kuivaus- tai korjauskustannuksista tehdään 25 %:n vähennys ehtokohdan 6.2.1.3 mukaisesti (putkiston ikä 30–50 vuotta).

Asiakkaan vaatimukset FINEssä ja palveluntarjoajan kanta

Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiön päätös on kielteinen, koska korvausta ei ole maksettu lainkaan. Vakuutusyhtiön perusteluna on, että kyseessä ei ole vesivahinko, vaan ainoastaan LVI-laite/putki on rikki, joten yhtiö käsitteli asian kohdan ”6.2.1.4 LVI ja sähkölaitevähennykset” mukaan, jolloin korvaus on 0 €. Asiakkaan mielestä vahinko tulisi käsitellä kohdan ”6.2.1.3 Rakennuksen johtoverkon rikkoutumisesta aiheutuneet vuotovahingot” mukaan, jolloin asiakkaan oma osuus korjauksista olisi 25 %.

Vakuutusyhtiö on vastauksessaan todennut, että asiakas on ilmoittanut vahingosta 30.1.2017 puhelimitse vakuutusyhtiöön ja asiakkaalle on ilmoitettu suullisesti korvausratkaisu 31.1.2017 heti, kun vakuutusyhtiö on saanut kosteuskartoitusraportin.

Vakuutusyhtiön päätös ei ole kielteinen, kuten asiakas on asian ilmoittanut. Kyseessä on vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava vahinko. Rikkoutuneen lattiakaivon korjauskuluista ei jää vakuutuksesta korvattavaa 3 %:n vuotuisen ikävähennyksen jälkeen (ehto 6.2.1.4). Ja mahdollinen vuotovahinko korvataan huomioiden 25 %:n ikävähennys (ehtokohta 6.2.1.3). Kartoitusraportin arvion mukaan vuotovahinko ei välttämättä aiheuta toimenpiteitä. Omavastuu on 250 euroa, jota pienentää keskittäjäasiakkaalle kertynyt 230 euron asiakkaalle omavastuuraha.

Asiakas on lisäkirjelmässään todennut, että lattia on piikattu auki 8.2.2017 ja kostunut alue poistettu lattiakaivon ympäriltä kosteuskartoittajan ohjeiden mukaan. Kosteuskartoittaja on käynyt uudelleen 23.2.2017 mittaamassa runkolaatan kosteuden. Liitteeksi asiakas on toimittanut päivitetyn kosteuskartoitusraportin. Lattiakaivo on mennyt rikki piikatessa, mutta urakoitsija sanoi, että kaivo oli ruostunut puhki, kuten kosteuskartoittaja epäili. Asiakas on toimittanut lisäkirjelmän liitteenä urakoitsijan ottamat kuvat rikkinäisestä kaivosta.

Vakuutusyhtiö on 19.4.2017 antanut asiassa kirjallisen korvauspäätöksen. Valokuvat poistetusta valurautaisesta lattiakaivosta sekä asiakkaan sähköpostiviestin, vakuutusyhtiön on saanut FINEn kautta 23.2.2017. Kahdesta valokuvasta päätellen valurautaisessa lattiakaivossa on havaittavissa hiushalkeamia ja kaivo ruostunut yhden halkeamapinnan kohdalta. Halkeamapinnan ruostumisesta päätellen lattiakaivossa on ollut hiushalkeama jo pitemmän aikaa. Lattiakaivon korokerenkaasta ja lattiakaivon liitoksesta ei ollut kuvia.

Tarkastusraporttien perusteella pesuhuoneen lattiakaivon rikkoutumisesta ei vakuutusyhtiön mielestä ole aiheutunut vuotovahinkoa. Korjaustoimenpiteenä riittää lattiakaivon vaihto. Lattiakaivon halkeamapinnan ruostumisesta päätellen lattiakaivossa on ollut hiushalkeama jo pitemmän aikaa. Lattiakaivossa on ollut pieni tihkuvuoto, koska vahinko ei ole levinnyt laajemmalle. Alakerran WC:n katossa betonivälipohjassa suoraan lattiakaivon alapuolella on myös hiushalkema, josta vesi on päässyt vuotamaan läpi (todettu Pirkanmaan Kuivaustekniikka Oy:n kuvaamassa videoleikkeessä). Tämä on myös osaltaan estänyt veden leviämistä ja vuoto on havaittu nopeammin.

Asiakkaan omakotitalon vakuutus on alkanut Ifissä 16.9.2016. Tapaukseen soveltuvat vakuutusehdot ovat kodin omaisuusvakuutusehdot (ehto oma 200.13, voimassa 1.1.2016 alkaen). Asiakas on valinnut omakotitalolle vakuutuskirjan mukaisesti laajan turvan.

Asiakkaan omakotitalo on rakennettu vuonna 1971 ja lattiakaivo on alkuperäinen. Lattiakaivon ikä on siis 45 vuotta. Koska vahinko rajautuu rikkoutuneen lattiakaivon vaihtamiseen, vakuutusyhtiö soveltaa ehtokohdan 6.2.1.4 mukaista putkiston ikävähennystä 3 %/vuosi. Ikävähennys lasketaan 44 v * 3 %/v. Ikävähennys on 100 %, joten lattiakaivon uusimiskustannuksista ei jää vakuutuksesta korvattavaa. Toisaalta lattiakaivon halkeama ruostumisjäljistä päätellen kaivo on ollut rikki mitä todennäköisemmin jo ennen vakuutuksen alkamista, jolloin vahinko ei kuuluisi Ifissä 16.9.2016 alkaneen kotivakuutuksen piiriin.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kodin omaisuusvakuutusehdot

Ehto oma 200.13 voimassa 14.6.2016 alkaen

3.6 LVI-laiteturva

Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton LVI-laitteen tai

-putkiston välitön rikkoutuminen.

6 VAHINKOJEN KORVAAMINEN

6.1. Korvaamisen perusteet

Vakuutettu omaisuus ja valittu vakuutusturva on merkitty vakuutuskirjaan.

6.1.1 Välitön esinevahinko

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle vakuutuksen

voimassaoloaikana äkillisesti ja ennalta arvaamatta sattuneesta

tapahtumasta aiheutunut välitön esinevahinko vakuutuskirjaan merkityn

vakuutusturvan mukaisesti. Korvaamisperusteena esinevahingossa on

välittömästi vahingosta aiheutunut menetys, joten käytettyä esinettä ei aina

korvata uuden esineen hinnasta.

6.2.1.4 LVI- ja sähkölaitevähennykset

Rakennuksen putkiston sekä lämpö-, vesi-, ilmastointi- (LVI) ja sähkölaitteiden

(S) vahingoissa vahingon määrä lasketaan siten, että korvattavista korjauskustannuksista vähennetään vuotuiset ikävähennykset seuraavasti:

• rakennuksen putkisto, sähkökaapelit ja sähköjohdot 3 %
• lämpöpumput 9 %
• muut LVI- ja sähkölaitteet mukaan lukien lämmityskaapelit 6 %

Vähennys lasketaan putkiston sekä LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- tai korjauskustannuksista. Näihin lasketaan kuuluvan myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu-, täyttö- ja niihin liittyvät työkustannukset.

Laitteen ja putkiston ikä lasketaan kalenterivuosina laitteen tai putkiston käyttöönotosta tai putkiston uusimisesta. Laitteen yksittäisen osan korjaus- ja jälleenhankintakustannuksista tehdään ikävähennys koko laitekokonaisuuden

iän mukaan, vaikka yksittäinen osa olisikin nuorempi. Vähennystä ei tehdä käyttöönotto- eikä sitä seuraavalta vuodelta. Ikävähennysten laskennassa ensimmäisenä käyttöönottovuotena pidetään sitä vuotta, jolloin laite tai putkisto on otettu käyttöön. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön. Ikävähennys tehdään myös vahinkovuodelta. Vähennys lasketaan vuodet x ikävähennysprosentti.

Näitä vähennyksiä ei voida poistaa lisämaksullakaan.

6.2.1.3 Rakennuksen johtoverkon rikkoutumisesta aiheutuneet vuotovahingot

Vuodosta aiheutuneen vahingon määrä lasketaan tekemällä korvattavista rakennuksen korjauskustannuksista putkiston iän mukaan määräytyvä vähennys

seuraavasti, ellei vakuutuskirjaan ole muuta merkitty.

Putkiston ikä                Vähennys korvattavan vahingon korjauskustannuksista

0 - 29 vuotta                 0 %

30 - 50 vuotta              25 %

yli 50                           50 %

Vähennys lasketaan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vahingon määrästä.

Putkiston ikä lasketaan kalenterivuosina rakennuksen käyttöönotosta tai putkiston uusimisesta. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta putkisto on otettu käyttöön. Ikävähennys tehdään myös vahinkovuodelta. Vähennys lasketaan vuodet x ikävähennysprosentti.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi.

Ratkaisusuositus

Asiassa on erimielisyyttä siitä, minkä suuruinen ikävähennys lattiakaivon rikkoutumisesta aiheutuneen vahingon korjauskuluista on tehtävä. Asiassa on riidatonta, että lattiakaivon korjauskuluiksi katsottavasta kulujen osuudesta ei ikävähennyksen johdosta jää maksettavaa.

Vakuutusyhtiö on vastineessaan ja viimeisimmässä korvauspäätöksessään vedonnut siihen, että vuoto on mahdollisesti alkanut jo ennen vakuutuksen voimaantuloa. FINE kuitenkin toteaa, että vakuutusyhtiö on antanut asiassa suullisesti ja sähköpostiviestien välityksellä korvauspäätöksen, jonka mukaisesti lattiakaivon vuotaminen rakenteisiin on katsottu tapaustyypiltään korvattavaksi vahinkotapahtumaksi. Tämän vuoden 2017 tammikuussa havaittua vuotoa koskevan korvauspäätöksen vakuutusyhtiö on tehnyt ennen vuotanutta lattiakaivoa ympäröivien rakenteiden avaamista tietoisena asiakkaan talon rakennusvuodesta ja siitä, että kotivakuutus tässä yhtiössä on alkanut vasta syyskuussa 2016. Näistä syistä FINE pitää vakuutusyhtiön antamaa, vuotovahingon korvausperusteen osalta myönteistä korvauspäätöstä tässä tapauksessa vakuutusyhtiötä sitovana.

Asiassa esitettyjen selvitysten perusteella FINE katsoo, että viemärikaivon poistamisen yhteydessä tapahtunut rakenteiden avaaminen on selvitysten perusteella sinänsä liittynyt vaurioituneen lattiakaivon poistamiseen ja korjaamiseen. Vakuutusyhtiö on kuitenkin itsekin viitannut asiakkaalle antamissaan päätöksissä ja viesteissä siihen, että arvioitua laajemmaksi osoittautuva vuotovahinko voi tulla vakuutuksesta korvattavaksi vuotovahinkoa koskevan ikävähennyksen mukaisesti. Kosteuskartoitusraportin mukaan rakenteiden avaamisen yhteydessä runkolaatan on kuitenkin havaittu olevan kostea noin 0,2 m²:n alueelta. Kosteuskartoittaja on pitänyt koneellista kuivausta tarpeettomana, koska ”rakenne kuivuu.”

Vuotovahingolla tarkoitetaan vakuutusehtojen mukaan sitä, että esim. lattiakaivosta virtaava neste kastelee rakennuksen rakenteita ja aiheuttaa näin kuivaus- ja korjaustarvetta. FINE pitää yllä mainituista syistä selvitettynä, että vuotovesi on kastellut rakennuksen välipohjan rakennetta sisältä päin valuessaan rakenteiden läpi kellarikerroksen WC:n kattoon. Kosteuskartoitusraportin perusteella kosteutta on ollut vielä rakenteiden purkamisen jälkeen havaittavissa. Kostunutta rakennetta on myös asiakkaan mukaan poistettu kosteuskartoittajan ohjeiden mukaisesti, mitä vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt.  

Esitetyn selvityksen perusteella tapauksessa on FINEN näkemyksen mukaan aiheutunut paitsi lattiakaivon rikkoutuminen, myös rikkoutumisesta aiheutuvaa vuotovahinkoa rakenteille. Kun lattiakaivo on poistettu, vuotovahingosta rakenteisiin jäänyt kosteus on voitu kuivattaa samassa yhteydessä kun syöpynyt lattiakaivo on vaihdettu ja tähän liittynyt betonivalu on kuivunut. Kylpyhuoneen lattiarakenteen avaus- ja rakennustoimilla on näin ollen korjattu sekä rikkoutumisvahinkoa että vuotovahinkoa. FINE katsoo tässä tapauksessa aiheutuneen myös vuotovahinkoa siitä huolimatta, että rakenteiden kastumisen kuivaaminen ei ole edellyttänyt koneellista kuivausta.

Tapaukseen sovellettavat vakuutuksen vakioehdot jättävät epäselväksi, sovelletaanko kaikkiin rikkoutumisvahingon korjaamiseksi tehtyihin toimenpiteisiin rikkoutumisvahinkojen ikävähennysehtoja silloinkin, kun tapauksessa on sattunut myös vuotovahinko, joka tulee korjatuksi samoilla toimenpiteillä joilla rikkovahinkoa korjataan. Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan yksipuolisesti laadittuja vakiosopimusehtoja tulee epäselvyystilanteessa tulkita kuluttajan hyväksi. FINE tulkitsee tapaukseen sovellettavia kotivakuutusehtoja kuluttajan hyväksi siten, että tähän vahinkoon tulee taloyhtiön vaatimuksen mukaisesti soveltaa osin rikkoutumis- ja osin vuotovahinkojen ikävähennysehtoja. Tämä ratkaisu vastaa oheisen Vakuutuslautakunnan lausunnon 758/06 mukaista ratkaisukäytäntöä.

Asiassa ei ole esitetty selvitystä rakenteiden avauskustannuksista ja toisaalta lattiakaivon vaihtamiseen liittyvistä työ- ja materiaalikustannuksista. Tarkemman selvityksen perusteella FINE arvioi, että rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannuksista tulee korvata puolet (1/2) siten, että näihin kustannuksiin sovelletaan vakuutusehtojen kohdan 6.2.1.3 mukaista 25 %:n ikävähennystä.

Lopputulos

FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö määrittää rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset ja korvaa näistä puolet 25 %:n ikävähennystä soveltaen. Muilta osin FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Siirala

Esittelijä Turunen