Haku

FINE-000820

Tulosta

Asianumero: FINE-000820 (2017)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 12.06.2017

Tuotevastuuvakuutus. Leivässä olleen vierasesineen aiheuttamaksi ilmoitettu hammasvahinko. Selvitys tuotteen turvallisuuspuutteesta.

Tapahtumatiedot

Korvausvaatimuksen 20.11.2016 mukaan A (s. 1941) osti 10.6.2016 B Oy:n valmistaman kauraleivän. Hän söi sitä 14.6.2016 aamupäivällä kotonaan; paikalla oli lisäksi hänen avopuolisonsa. Leipää purtaessa A:n suusta kuului paukaus ja suusta tuli ulos kuulalaakerin kuula, joka on halkaisijaltaan kuusi millimetriä. Tapahtuman jälkeen A:n yläleuan vasemmanpuoleinen hammassilta alkoi heilua ja myöhemmin iltapäivällä se putosi kokonaan pois. A oli 26.6.2016 puhelimitse yhteydessä B Oy:öön, josta ilmoitettiin, että leipomon laitteet ovat kunnossa. A ilmoitti korvausvaatimuksessaan, että hänellä on tallessa kaikki vahinkoon liittyvä: leipäpussin pakkaus, leipä, kuulalaakerin kuula, rikkoontunut hammassilta sekä kaikki tositteet. A katsoi, että kuulalaakerin kuulan oli täytynyt joutua leipään joko viljan mukana tai leipomisvaiheessa B Oy:n leipomossa. Kyseessä oli tuotevastuulain mukainen turvallisuuspuute, joten A:n hammasvahingosta syntyi B Oy:lle tuotevastuulain mukainen korvausvastuu. A vaati hammashoitokuluista, matkakuluista, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta sekä asianajokuluista yhteensä 11.535,40 euron korvausta.

B Oy teki asiassa vahinkoilmoituksen tuotevastuuvakuutukseensa, minkä jälkeen tapahtunutta selvitettiin vakuutusyhtiön, A:n ja tämän asiamiehen, B Oy:n sekä leivän valmistuksessa käytettyjen viljatuotteiden valmistajan toimesta. B Oy:n edustajan 24.11.2016 vakuutusyhtiölle toimittaman sähköpostiselvityksen mukaan A oli ensimmäisen kerran puhelimitse yhteydessä leipomoon heinäkuun alussa 2016, jolloin puhelimeen vastannut henkilö vastaanotti A:n reklamaation. A:ta pyydettiin toimittamaan B Oy:lle leivästä löytynyt vierasesine asian selvittämiseksi, jolloin A ilmoitti sylkäisseensä esineen puraisun jälkeen roskiin. A:n yhteystiedot annettiin puhelun jälkeen leipomon esimiehelle asian selvittämiseksi. Esimies soitti A:lle viikolla 27 tai 28. Hän kertoi A:lle, että leipomon kaikki koneet prosessin varrelta oli tarkastettu eikä mistään ollut löytynyt rikkinäistä laakeria. Kun vahingon aiheuttanutta kuulaa pyydettiin nähtäväksi, A ilmoitti sen olevan kadonnut. Esimies kertoi A:lle, ettei vahinkoa voida korvata, koska kuulasta ei ole mitään todisteita. A tiedusteli tämän jälkeen vastuuvakuutusta, jonka olemassaolosta leipomon esimies ei ollut tietoinen. Sittemmin esimies sai tiedon vakuutuksen olemassaolosta ja pyysi tekstiviestillä A:ta täyttämään vahinkoilmoituksen. A ei reagoinut viestiin. B Oy:n edustaja katsoi selvityksessään, että kuvatun kaltainen kuula voisi päätyä leipään konerikon yhteydessä. Koneet olivat kuitenkin tapahtuneen jälkeen olleet kunnossa. Vastaavia tapauksia ei ollut tullut B Oy:n tietoon ennen A:n vahinkoa eikä sen jälkeen.

B Oy:n ja leivän valmistuksessa käytetyt viljatuotteet valmistaneen myllyn edustajat kävivät 21.12.2016 A:n asiamiehen toimistolla tarkastamassa kuulan, joka oli A:n korvausvaatimuksessa ilmoitettu vahingon aiheuttajaksi. B Oy:n edustajan vakuutusyhtiöön 21.12.2016 lähettämän sähköpostiviestin mukaan kuulan halkaisija oli noin 6,3 millimetriä ja se tarttui magneettiin. Myllyn edustajan vakuutusyhtiölle 21.12.2016 lähettämän sähköpostiviestin mukaan kuula oli siisti, siinä ei ollut esimerkiksi rasva- tai öljytahroja eikä jälkiä kulumisesta. B Oy:n edustajan sähköpostin 2.1.2017 mukaan konerikon yhteydessä olisi mahdollista, että kuulalaakerin kuula joutuisi leipään, mutta kaikki koneet ovat olleet ehjiä. Koneita huolletaan jatkuvasti kaikkien häiriöiden välttämiseksi. Jos laakeri olisi rikkoutunut, voisi olettaa, että kuulia olisi enemmän, mutta tämä on ollut ainoa tapaus. B Oy:llä ei tosin ole metallinpaljastinta, joten B Oy:n edustaja ei katso voivansa varmuudella väittää, ettei kuula olisi peräisin B Oy:ltä. Myllyn edustajan sähköpostin 2.1.2017 mukaan leivässä oli kahta myllyn tuotetta, kaurahiutaletta ja vehnäjauhoa. Molempien tuotteiden valmistuslinjalla on käytössä useita magneetteja, joihin kyseinen kuula magneettisena olisi tarttunut. Lisäksi valmiit, suljetut kaurahiutalesäkit kulkevat metallinpaljastimen läpi. Metallinpaljastin testataan päivittäin testipalalla, joka on kuulaa pienempi. Jauhot puolestaan seulotaan niin tiheällä ja monikerroksisella seulalla, ettei vieraita kappaleita pääse jauhoihin myllystä. Seulan jälkeen jauholinjalla on säkityskone, jossa on laakeri. Kyseisessä laakerissa kuulat ovat kuitenkin suurempia kuin nyt esitetty kuula. Jos kuula pääsisi laakerista pois, se ei päätyisi jauhoihin, ja koneen toiminnassa kuulan puuttuminen havaittaisiin. Laitteet, säkityskone mukaan lukien, ovat olleet kunnossa, eikä mylly pidä mahdollisena, että kuula olisi sen tuotteista peräisin.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätökset 10.1.2017 ja 20.1.2017. Yhtiö totesi, että näyttötaakka tuotevastuulain mukaisesta turvallisuuspuutteesta, vahingosta ja näiden välisestä syy-yhteydestä kuuluu vahingonkärsineelle. Yhtiö katsoi, että turvallisuuspuute oli jäänyt osoittamatta. A oli aluksi ilmoittanut, ettei leivässä ollut vierasesine ollut enää saatavilla. Vierasesine esitettiin B Oy:lle lähes viisi kuukautta vahingon sattumisen jälkeen. Lisäksi B Oy ja mylly olivat osoittaneet, ettei kuula ollut tullut leipään kummankaan valmistusprosessin aikana. Koska leivän väitetty turvallisuuspuute oli jäänyt osoittamatta, vakuutusyhtiö katsoi, ettei B Oy:llä ollut asiassa tuotevastuulain mukaista korvausvastuuta. Vahinkoa ei näin ollen korvattu vastuuvakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A katsoo edelleen, että leivässä on ollut tuotevastuulain mukainen turvallisuuspuute, joka on aiheuttanut hänelle henkilövahingon. A viittaa Kuluttajariitalautakunnan diaarinumerolla 1482/36/09 antamaan ratkaisusuositukseen, jossa on ollut kyse makkarassa olleiden luunpalojen aiheuttamasta hammasvahingosta. Kyseisessä tapauksessa Kuluttajariitalautakunta katsoi näytetyksi, että makkarassa oli ollut turvallisuuspuute ja että tästä oli aiheutunut valittajalle hammasvaurio. A katsoo, että hänen tapauksensa on tosiseikoiltaan olennaisilta osin identtinen Kuluttajariitalautakunnan tapauksen 1482/36/06 kanssa.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta toimittamassaan lisäkirjelmässä A on ilmoittanut, että hänen asiamiehelleen toimitettu kuula, jonka myllyn edustaja on käynyt tarkastamassa, ei ole ollut alkuperäinen. A on hävittänyt alkuperäisen kuulan ja on toimittanut myöhemmin asiamiehelleen mielestään vastaavanlaisen toisen kuulan. Näin ollen ei ole enää mahdollista selvittää alkuperäisen kuulan magneettisuutta eikä tehdä havaintoja sen siisteydestä tai siitä, onko siinä ollut rasva- tai öljytahroja tai kulumajälkiä.

Olennaista asiassa on, että A:n avopuoliso on nähnyt A:n kohtaaman tapaturman ja antanut asiasta kirjallisen todistajanlausunnon. Ei ole muutenkaan lainkaan uskottavaa, että vuoden 1941 heinäkuussa syntynyt A olisi keksinyt tapahtuman ja ryhtynyt sitten peräämään oikeuksiaan vakuutusyhtiötä erehdyttääkseen; kyseessähän olisi petoksen yritys. A on osoittanut asiakirjoilla niin leivän ostamisen kuin hammasproteesin rikkoutumisenkin. Hän on alusta lähtien hammaslääkäriään myöten kertonut tapahtumien kulun samalla tavalla. Vahingon syntytapa ei siten ole jäänyt epäselväksi. Vakuutusyhtiön tulee korvata A:n henkilövahinko tuotevastuuvakuutuksen perusteella.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on toistanut vastineessaan aiemman kantansa. Yhtiö on viitannut Vakuutuslautakunnan aiempaan käytäntöön (VKL 128/06 ja VKL 217/14). Jos vaurioitunut hammas on ollut ennestään esimerkiksi juurihoidettu tai siihen on kohdistunut muita toimenpiteitä, on hampaan katsottu olevan tavanomaista heikompirakenteinen ja vahingonkärsijän näyttötaakalle on asetettu erityistä painoarvoa. Jos taas hammas on ollut ennestään ehjä, on vierasesineen olemassaolon näyttövelvollisuudesta voitu tinkiä esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa vahingolla on ollut todistaja. A:n hammas ei ole ollut ennestään ehjä, joten yhtiö katsoo, ettei pelkkä todistajanlausunto riitä osoittamaan vierasesineen olemassaoloa. Lisäksi A on kertonut hävittäneensä vierasesineen roskien mukana, mutta myöhemmin esittänyt vieraaksi esineeksi kuulan, joka ei A:n aiempi kertomus ja B Oy:n tuotantoprosessia koskeva selvitys huomioiden ole voinut olla leivässä. A:n erehdytystarkoitus huomioon ottaen on katsottava, ettei tuotevastuulain mukaista vastuuta ole syntynyt.

A:n lisäkirjelmän johdosta lautakunnalle toimittamassaan lisävastineessa yhtiö on viitannut A:n ilmoitukseen, jonka mukaan tutkittavaksi toimitettu kuula ei olekaan vahingon aiheuttanut kuula. Yhtiö katsoo, että se, että A on jälleen muuttanut kertomustaan vahinkotapahtumasta, on selkeä osoitus siitä, ettei A:n kertomus tapahtuneesta ole uskottava. A ei ole missään käsittelyn aiemmassa vaiheessa kertonut vakuutusyhtiölle tai B Oy:lle, että kyseessä ei olekaan alkuperäinen vahingon aiheuttanut esine. A on selkeästi antanut asiassa virheellistä tietoa ja pyrkinyt erehdyttämään sekä B Oy:tä että vakuutusyhtiötä. A:n avopuolison todistajanlausunto ei ole riittävä todiste vahinkotapahtumasta ja tuotteen turvallisuuspuutteesta, kun otetaan huomioon A:n antamat väärät tiedot asiasta.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutettuna olevalle B Oy:lle tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa. B Oy:n puolesta on ilmoitettu lautakunnalle, ettei B Oy:llä ole asiassa lisättävää.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään seuraavat selvitykset:

- A:n valitus Vakuutuslautakunnalle 30.1.2017 ja lisäkirjelmä 28.3.2017

- vakuutusyhtiön vastine 24.2.2017 ja lisävastine 19.4.2017

- hammaslääkärin hoitokertomus 21.6.2016

- A:n korvausvaatimus B Oy:lle 20.11.2016

- vastuuvahinkoilmoitus 21.11.2016

- osapuolten (A:n asiamies, B Oy, vakuutusyhtiö, mylly) välistä sähköpostikirjeenvaihtoa ajalta 22.11.2016 ̶ 16.1.2017

- vakuutusyhtiön korvauspäätökset 10.1.2017 ja 20.1.2017

- A:n avopuolison kertomus vahinkotapahtumasta 13.1.2017

- A:n sähköposti asiamiehelleen 5.3.2017 ja 4.3.2017 päivätty selostus tapahtuneesta

- laskuja

- valokuvat leipäpussista, leivänpalasta, irronneesta hammassillasta ja 2 kpl valokuvia kuulasta

- vakuutuskirja

- vakuutusehdot.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n hammasvahinko korvata B Oy:n tuotevastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Tuotevastuulain 3 §:n (8.1.1993/99) mukaan vahingonkorvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa. Turvallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon ajankohta, jona tuote laskettiin liikkeelle, tuotteen ennakoitavissa oleva käyttö, tuotteen markkinointi ja käyttöohjeet sekä muut seikat.

Lain 4 a §:n (8.1.1993/99) mukaan vahinkoa kärsineen on näytettävä toteen vahinko, tuotteen puutteellinen turvallisuus sekä puutteellisen turvallisuuden ja vahingon välinen syy-yhteys.

Tuotevastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 1.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksenottajan elinkeinotoiminnassa liikkeelle laskeman, vakuutetun tuotteen virheellisyydestä tai puutteellisesta turvallisuudesta toiselle aiheutuneet henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella, ja joista vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Näyttötaakka korvausvastuun edellytyksistä eli tuotteen puutteellisesta turvallisuudesta, vahingosta ja vahingon ja turvallisuuspuutteen välisestä syy-yhteydestä on tuotevastuulain mukaan korvausta vaativalla. Asiassa on siten kyse siitä, onko A osoittanut, että B Oy:n valmistamassa leivässä on ollut turvallisuuspuute, joka on aiheuttanut A:n korvattavaksi vaatiman hammasvamman.

Vakuutuslautakunta viittaa edellä tapahtumatiedot-kohdassa selostettuun. Vahingon sattumistavasta on lisäksi lautakuntaprosessin aikana toimitettu lisäselvityksenä A:n ja hänen avopuolisonsa kertomukset tapahtuneesta.

A:n avopuoliso on 13.1.2017 päivätyssä lausunnossaan kertonut, että A puraisi 14.6.2016 aamupäivällä B Oy:n paperikääreestä otettua leipää, jolloin kuului paukahdus ja A päästi parahduksen. Hän sylkäisi suustaan noin 6 millimetrin paksuisen, kiiltävän kuulan, jossa oli pieniä ruostelaikkuja. Yläleuan hampaistossa ilmeni pientä heilumista. Iltapäivällä viiden hampaan silta putosi kokonaan pois. A:n 4.3.2017 päivätyn kertomuksen mukaan A on vahingon tapahduttua sylkäissyt järkytyksen johdosta leivänpalan ensin roskakoriin, jolloin hän on huomannut kuulan ja ottanut sen talteen. Illalla A tarkasteli kuulaa avopuolisonsa kanssa (tuntomerkit mm. ruosteläiskät). Vaurioiden selvittyä A ja hänen avopuolisonsa mittasivat kuulan illalla noin kuuden millimetrin paksuiseksi ja kuvasivat sen yhdessä golfpallon kanssa. A pudotti kuulan munakuppiin, mutta ei enää löytänyt kuulaa etsiessään sitä muutaman päivän kuluttua. Tapauksen selvittämiseksi/demonstroimiseksi A etsi kyseistä kuulaa jossain määrin muistuttavan esineen ja toimitti sen asiamiehelleen tietämättä, että sitä käytettäisiin magneetti- ym. laitteilla testaamiseen. A:n hammaslääkäri on joutunut korjaamaan vastaavanlaisia tapauksia useamminkin.

Hammaslääkärin hoitokertomuksen 21.6.2016 mukaan A on puraissut leivän sisällä ollutta metallikuulaa niin lujaa, että hampaat 21 ja 23 ovat katkenneet ja niissä kiinni ollut hampaiden silta (21…25) on pudonnut suuhun. Hammaslääkäri on esittänyt hoidoksi viiden hampaan implanttikantoista siltaa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A on asian käsittelyn eri vaiheissa antanut osin toisistaan poikkeavia tietoja tapahtuneesta. Otettuaan ensimmäisen kerran yhteyttä B Oy:öön A on ilmoittanut sylkäisseensä leivässä olleen kuulalaakerin kuulan roska-astiaan vahingon tapahduttua. Esittäessään B Oy:lle kirjallisen korvausvaatimuksen A on ilmoittanut, että kuula on tallella, minkä jälkeen B Oy:n ja leivän valmistukseen käytettyjen viljatuotteiden valmistajan edustajat ovat käyneet A:n asiamiehen toimistolla tutkimassa kuulaa. Asian edettyä Vakuutuslautakunnan käsittelyyn A on ilmoittanut, että kyseinen kuula ei ole ollut vahingon aiheuttaja, vaan sitä läheisesti muistuttanut kuula. Alkuperäinen kuula on kadonnut vahingon jälkeen, mutta A on kuitenkin ehtinyt valokuvata sen ennen katoamista. Ottaen huomioon A:n selvityksistä ilmenevät ristiriitaisuudet, B Oy:n ja myllyn selvitykset tuotannostaan sekä sen, että A:n vaurioituneet hampaat ovat ilmeisesti olleet heikentyneet jo ennen ilmoitettua vahinkotapahtumaa, Vakuutuslautakunta katsoo jäävän selvittämättä, että B Oy:n leivässä olisi ollut A:n korvausvaatimuksen perustana oleva turvallisuuspuute, joka olisi aiheuttanut A:lle hammasvahingon. Näin ollen B Oy:lle ei lautakunnan näkemyksen mukaan ole syntynyt tuotevastuulain mukaista korvausvastuuta asiassa. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Karimäki

Sihteeri Laine

 

Jäsenet:

Hirviniemi

Korpiola

Rusanen

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia