Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan asiakas oli 22.8.2015 osunut moottoriveneellään kesken ajon johonkin, esimerkiksi uppotukkiin. Selkeä tömähdys oli kuulunut. Vene oli nostettu ja vetolaite purettu. Potkurissa ei juurikaan ollut vaurioita mutta muuten vetolaite oli vaurioitunut. Asiakas ilmoitti lisäksi, että vene oli syksyllä 2014 saanut pohjakosketuksen, josta oli jäänyt naarmuja evään. Vahinko oli tuolloin tarkistettu, eikä se ollut edellyttänyt korjaustoimia.

Korvauskäsittelyn kuluessa vakuutusyhtiö pyysi vahingon syystä tavarantarkastaja A:n lausunnon ja asiakas tavarantarkastaja B:n lausunnon. Ne ovat lopputuloksiltaan keskenään ristiriitaisia. Asiakas esitti myös veneliikkeen ja Volvo Penta -moottoreiden maahantuojan selvityksiä vahingon syystä.

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksissään, että vetolaitteen vaihteiston hammasrattaasta oli todettu puuttuvan palanen. Vetolaitteessa tai potkureissa ei yhtiön mukaan ollut sellaisia törmäysjälkiä, jotka olisivat voineet aiheuttaa vaihteiston rikkoutumisen. Vaurion syytä ei voitu varmasti todeta. Vakuutusyhtiö katsoi jäävän osoittamatta, että kyseessä olisi ollut vakuutusehtojen mukainen ulkoisen tapahtuman aiheuttama vahinko.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan vakuutusehtojen mukaisesti vetolaitteen korjauslaskun 6.741,40 eur, uudet potkurit 2.500,00 eur sekä asiakkaan hankkiman tavarantarkastaja B:n lausunnon 732,47 eur, kaikki yhteensä 9.973,87 eur viivästyskorkoineen vahinkohetkestä 22.8.2015 lukien.

Vetolaite oli vaurioitunut potkureihin 21.10.2014 ja 22.8.2015 tulleiden iskujen seurauksena, joko yhdestä osumasta tai molempien yhteisvaikutuksesta. Hankkimiinsa selvityksiin viitaten asiakas katsoo, että muut mahdolliset syyt (ylikuumeneminen, materiaalin väsyminen, huollon laiminlyönti ym.) on poissuljettu.

Asiakas toteaa, että 21.10.2014 venettä talvisäilöön vietäessä oli kuulunut kolahdus ja vene oli heilahtanut, kun potkuri oli osunut johonkin vedenalaiseen. Tästä oli jäänyt potkuriin ja vetolaitteen alaevään jäljet. Huolto ei tuolloin tajunnut tarkistaa vetolaitteen sisäosia, ja ulkopintojen vauriot korjattiin talven aikana. Toisessa vahingossa 22.8.2015 vene törmäsi liukuvauhdissa johonkin kelluvaan: ensin kuului kova pamaus ja sen jälkeen kova kolina perästä.

Venehuollossa todettiin vetolaitteen yläpyörästön rikkoutuneen iskuista, ja silppu oli mennyt kaikkiin laakereihin. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja, veneliike, vetolaitteen korjannut merkkiliike ja tavarantarkastaja B olivat todenneet potkureissa osumajäljet. Myöhemmin kun koko vetolaite avattiin, koko vetävän ketjun todettiin olevan rikki (potkurit, alalaakeripesä, murtosuojaholkki, yläpyörästö, ylälaakeripesä). Merkkikorjaamon mukaan tämä voi aiheutua vain potkurien osumisesta johonkin.

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja oli kertomansa mukaan autovahinkotarkastaja. Hänen tarkastaessaan vahinkoa vetolaitetta ei vielä ollut purettu kokonaan. Muutaman puretun osan perusteella hän oli päätynyt käsitykseen väsymismurtumasta. Merkkikorjaamon tutkimuksissa yläpyörästön rattaista löytyi halkeamia ja rikkoutumismekanismi, joka osoittaa rikkovan voiman tulleen potkureilta akseleita pitkin yläpyörästölle. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö oli tilannut tavarantarkastuksen HTT A:lta, jolla ei ollut venepuolen hyväksymisryhmän tarkastusoikeutta. Asiakas piti A:n toimintaa ja raporttia virheellisenä, minkä vuoksi hän valitti Keskuskauppakamarin Tavarantarkastuslautakuntaan. Lautakunta katsoi A:n menetelleen tavarantarkastusohjesäännön vastaisesti ja antoi tälle varoituksen.

Tämän jälkeen asiakas teetti uuden tavarantarkastuksen HTT B:llä, jonka yhteystiedot asiakas oli saanut Keskuskauppakamarilta. B:n raportti tukee merkkikorjaamon ja Volvo Penta Nordicin lausumia siitä, että vaurio johtuu ulkoisesta tekijästä. Nyt käsillä oleva koko vetävän ketjun rikkoutuminen ei ole mahdollista muutoin kuin potkurien kautta tulleen iskun seurauksena.

Asiakas on oheistanut runsaasti selvitystä vaatimuksensa tueksi. Hän katsoo aineiston osoittavan seuraavaa:
- HTT B:n tavarantarkastuskertomus osoittaa, ettei kyse ole väsymismurtumasta eikä ylikuumenemisesta vaan vauriojäljistä ilmenevin tavoin äkillisen osuman aiheuttamasta vahingosta. B on todennut potkurin lavankärjen muodonmuutoksen ja vauriojäljet sekä sen, että potkureihin kohdistuvat iskut rasittavat vaihteistoa, vaikka erikoispotkureihin ei synny huomattavia muodonmuutoksia tai vaurioita. Ongelmana ovat erikoispotkureiden vahvat materiaalit suhteessa vaihteiston materiaaleihin.
- Merkkikorjaamon lausunto vauriomekanismista on yksiselitteisesti se, että vain potkurin kautta tullut isku voi rikkoa rattaan hampaat molemmilta puolilta, keskenään kosketuksissa olevat hampaat ja koko vetävän ketjun osat. Jos kyse olisi ollut sisäisestä rikkoutumisesta, esimerkiksi laakeripesät, murtoholkki ja vaihteensiirtoholkki eivät olisi voineet vaurioitua kuten nyt oli tapahtunut.
- Veneliikkeen vahvistus ja valokuva osoittavat syksyllä 2014 sattuneen osuman. Evän urien ja potkurin reunaan tulleiden jälkien syntyminen kovaan materiaaliin ei ole mahdollista kuin merkittävästä osumasta.
- Asiakkaan laatima vertailu ja Volvo Penta Nordicin vahvistusviesti rattaiden alkuperäisestä mustasta väristä osoittavat, ettei kyse ole ollut ylikuumenemisesta.
- Huoltokirjamerkinnät osoittavat, että kaikki huollot oli tehty ajallaan ja enimmäkseen ennen virallisen huoltovälin täyttymistä.
- Merkkikorjaamon työmääräys ja perävetolaitteen räjäytyskuva ym. tekninen selvitys perävetolaitteen rakenteesta osoittaa koko vetävän ketjun rikkoutuneen; muiden lausuntojen perusteella tämä on mahdollista vain potkurin kautta tulleesta iskusta.
- Merkkikorjaamon lausunto öljyn väristä ja alavaihteen kestävyydestä osoittaa, ettei kyse ollut ylikuumenemisesta ja että koko vetävä ketju voi rikkoutua vaikka alavaihteisto kiinteän rakenteensa vuoksi ei rikkoudukaan.
- Volvo Penta Nordicin vahvistus osoittaa, että murtoholkki ei välttämättä rikkoudu ja että vetolaitteen rikkoutuminen voi johtua pelkästään syksyn 2015 iskusta tai vuosien 2014 ja 2015 osumien yhteisvaikutuksesta
- Volvo Penta Nordicin vahvistus Nibral-potkureiden kovuudesta osoittaa, että kyse on ollut kovimmista saatavilla olevista Volvo Penta -potkureista. Potkurimateriaalin kovuuden vuoksi niissä ei välttämättä näy merkittäviä vaurioita, vaikka vetolaitteen vetävät osat olisivat vaurioituneet. Tässä tapauksessa potkureista on löydetty selvät osumajäljet, mikä ilmenee mm. vahinkotarkastajan ottamasta valokuvasta ja B:n tarkastuskertomuksesta
- Keskuskauppakamarin päätös HTT A:lle annetusta varoituksesta osoittaa osaltaan, ettei vakuutusyhtiön A:lta tilaamaa tarkastusraporttia voida käyttää tässä asiantuntijalausuntona. A:n esittämä pinioni-rattaan murtumasuunta on vastoin rattaaseen tulevaa voimaa, mikä on fysiikan lakien vastaista. Kyseinen hammas ei ole voinut hajota ”väsyen” vastoin hampaaseen vaikuttavaa moottorilta tulevaa voimaa. Lisäksi kyseisestä pinioni-rattaasta otetusta kuvasta ilmenee, että rattaan hampaat olivat rikkoutuneet rattaan vastakkaisilta puolilta. Tämä on mahdollista vain kun kaikki kolme ratasta (pinioni ja sen ylä- ja alapuolella olevat rattaat) saavat ulkoisen iskun samaan aikaan. Kaikki kolme ratasta olivat vaurioituneet yhtenevistä kohdista. Tätä A ei ottanut huomioon, minkä lisäksi hän ei ollut käsitellyt koko rikkoutuneiden osien ketjua tai edes havainnut potkureiden osumajälkiä. Hän oli hakenut vain ennakkokäsitystään tukevia seikkoja.
- Asiakas toteaa vielä, että Keskuskauppakamarin mukaan hyväksymisryhmä myönnetään, kun henkilöllä katsotaan olevan riittävä asiantuntemus kyseisestä alueesta tavarantarkastusten tekemistä varten. Tätä hyväksymisryhmää A ei pyynnöstä huolimatta ollut saanut, minkä vakuutusyhtiökin tiesi.

Yhteenvetona asiakas katsoo, että toisistaan riippumattomat asiantuntijat ovat lausunnoissaan todenneet vetolaitteen rikkoutumisen syyksi potkureiden osumasta tulleen iskun. Tämä on puhtaasti tekninen arvio, jonka kannalta ei ole merkitystä sillä, mitä tapahtumasta on aluksi kirjattu puutteellisten tietojen varassa merivartiostossa tai korjaamon työmääräyksessä. Asiakkaallakaan ei vahingon satuttua ollut selvää käsitystä siitä, mitä oli tapahtunut.

HTT B:llä on paitsi Keskuskauppakamarin virallinen venepuolen tarkastusoikeus myös vuosikymmenien kokemus veneilystä, venetekniikasta ja lukemattomista venepuolen vetolaitteiden tarkastuksista. Hän tuntee hyvin myös Nibral-potkureiden materiaalin kovuuden ja merkityksen vetolaitteen vaurioitumisen kannalta. Tarkastuksessaan B oli huomannut lukuisia vahingon kannalta merkityksellisiä seikkoja, jotka A oli ohittanut täysin. Myös merkkikorjaamon henkilökunnan asiantuntemus on ensiluokkaista, kun kyse on Suomessa eniten vetolaitteita korjanneesta korjaamosta.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö katsoo, että vetolaite on rikkoutunut ilman ulkoista syytä. Periaatteessa on mahdollista, että vetolaite on rikkoutunut ulkoisen syyn vaikutuksesta asiakkaan kuvaamalla tavalla. Yhtiö pitää tätä kuitenkin hyvin epätodennäköisenä. Se, että tapahtuma on mahdollinen, ei riitä täyttämään korvauksenhakijan näyttövelvollisuutta korvattavan tapahtuman sattumisesta.

Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakkaan kritisoima HTT A on voimansiirron ja siihen liittyvien osien asiantuntija. Esimerkiksi sen arvioiminen, onko hammasrattaassa väsymisen vai äkillisen iskun aiheuttama vaurio, on hyvin samantyyppistä veneen ja muiden kulkuvälineiden voimansiirron osalta. Se, että A:lla ei ole muodollista pätevyyttä toimia tavarantarkastajana veneiden osalta, ei vaikuta edellä todettuun. Vakuutusyhtiö pitää A:n johtopäätöksiä luotettavana selvityksenä vahingon syystä. A on todennut vaurion syyksi eteenpäinajorattaan väsymisvaurion. Rattaan vaurioitumisesta on syntynyt lisää vaurioita vetolaitteessa.

Yhtiön käsityksen mukaan HTT B:llä ei ole nimenomaan voimansiirron ja sen komponenttien osalta yhtä laajaa asiantuntemusta kuin A:lla. Lisäksi B ei totea vaurion syyksi ulkoista iskua, vaan hän on pitänyt sitä mahdollisena syynä. Tarkastuskertomuksensa lopuksi B toteaa, että vaurion alkuperäistä syytä ei ole voitu selvittää.

Vakuutusyhtiön mukaan merkkikorjaamon asiantuntemusta ei voi verrata HTT A:n asiantuntemukseen. Merkkihuoltona kyseinen korjaamo ei myöskään ole täysin ulkopuolinen lausunnonantaja ottaen huomioon, että asiakas oli aluksi vaatinut korvausta myös valmistajan virhevastuun perusteella. Esitetyissä Volvo Penta Nordicin lausumissa ei ole otettu kantaa nyt kyseessä olevan vaurion syyhyn tai siihen, millä todennäköisyydellä vaurio johtuu ulkoisesta tai sisäisestä syystä. Yhtiön mielestä lautakunta ei voi ratkaista asiaa merkkikorjaamon lausunnon perusteella.

Vaurioon johtaneiden syiden osalta yhtiö katsoo, että
- Vetolaitteessa olevan murtoholkin on tarkoitus pettää potkurin osuessa johonkin. Murtoholkki ei välttämättä tällöin toimi, ja vaihteisto voi vaurioitua, mutta tämä on epätodennäköistä.
- Potkureiden keskiöissä ei ole havaittu merkkejä osumasta. Lisäksi on todennäköistä, että kovaankin potkuriin jää selkeitä osumajälkiä tilanteessa, jossa vetolaite vaurioituu ulkoisen osuman johdosta. Näin on etenkin, kun asiakkaan mukaan tapauksessa on ollut kaksi osumaa. Vaurion kannalta merkittäviä vauriojälkiä ei kuitenkaan yhtiön mukaan ole todettu, ja potkurin lavoissa olevat vähäiset naarmut ovat olleet veneen suuntaisia, ei potkurin pyörimisen suuntaisia.
- On epätodennäköistä, että syksyllä 2014 sattunut osuma olisi rikkonut vetolaitteen vasta elokuussa 2015.
- Kokonaisuutena jää epäselväksi, onko vetolaite osunut ulkoiseen esteeseen elokuussa 2015. Asiakkaan kuvaama pamaus on voinut johtua vetolaitteen rikkoutumisesta. Merkkikorjaamon työmääräykseen on kirjattu, että vetolaite on ”alkanut ajossa kilisemään”. Kirjaus voi olla puutteellinen, mutta yleensä omistaja venettä huoltoon tuodessaan ilmoittaa selvästi, jos veneellä on ajettu karille tai osuttu muuhun ulkoiseen esteeseen.
- Merivartiostolta saatujen tietojen mukaan tämä tapahtuma oli kirjattu teknisen vian aiheuttamaksi ohjailukyvyttömyydeksi. Normaalimenettely on, että jos asiakas ilmoittaa törmänneensä kelluvaan tai muuhun kohteeseen, tapahtuma kirjataan karilleajona/pohjakosketuksena ja todennäköisesti tehtäisiin lisäksi erillinen kirjaus vesiliikennettä mahdollisesti vaarantavasta esteestä. Sellaista tässä tapauksessa ei ollut tehty.

Selvitykset

Lautakunnan käyttöön on toimitettu
- Vahinkotarkastajan kertomus 31.8.2015 pidetystä tarkastuksesta
- Veneliikkeen vahvistus vuonna 2014 sattuneesta osumasta (8.9.2015)
- HTT A:n tavarantarkastuskertomus 28.2.2016
- HTT B:n tavarantarkastuskertomus 25.4.2016
- Keskuskauppakamarin Tavarantarkastajalautakunnan päätös A:lle annetusta varoituksesta
- Merkkikorjaamon lausunto vetolaitteen vauriomekanismista 1.1.2016, lausunto öljyn väristä ja alavaihteen kestävyydestä 29.6.2016 ja työmääräys 21.10.2015
- Volvo Penta Nordicin viestejä rattaiden alkuperäisestä väristä, murtoholkin toiminnasta ja potkureiden kovuudesta
- Huoltokirjamerkinnät
- Merivartioston selostus tapahtumasta tehdyistä merkinnöistä
- Lisäksi valokuvia ja asiakkaan laatimia yhteenveto- ja vertailudokumentteja sekä Volvo Penta -räjäytyskuva

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys vetolaitteen vaurioitumisen korvaamisesta ja ensi sijassa näytön arvioimisesta sen osalta, onko vahingon syynä asiakkaan kuvaama ulkoinen tapahtuma vai laitteen sisäinen rikkoutuminen, joka ei johdu mistään ulkoisesta syystä. Korvausta hakevalla on näyttötaakka korvattavan tapahtuman sattumisesta, vakuutusyhtiöllä puolestaan materiaalin väsymisestä tai muusta korvattavuuden ulkopuolelle jäävästä vahingon syystä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien venevakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vesillä sattuneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko, jonka syynä on
- myrsky, keskituulen nopeus 15 metriä/sekunnissa
- törmäys kiinteään tai liikkuvaan esineeseen
- muu äkillinen ja ennalta arvaamaton, edellä mainittujen kaltainen, ulkoinen tapahtuma. Tällaisena ei pidetä vahinkoa, joka on aiheutunut veneessä olevan henkilön tai eläimen liikkumisesta tai veneessä olevasta esineestä.

Vakuutussopimuslain 70 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

Pykälän 3 momentin mukaan viivästyneelle korvaukselle on maksettava korkolaissa (633/82) säädetty viivästyskorko.

Asian arviointi

Vetolaitteen vaurioituminen

Vakuutusyhtiö on kirjelmissään pitänyt asiakkaan kuvaamaa vahinkomekanismia periaatteessa mahdollisena mutta epätodennäköisenä. Vakuutuslautakunta ymmärtää tämän perusteella riidattomaksi, että vaurioitumisen johtuminen ulkoisesta syystä on teknisesti mahdollista. Arviointi keskittyy siihen, onko ulkoinen tekijä todennäköinen vaurion syy. Kilpailevaksi syyksi vakuutusyhtiö on esittänyt materiaalin väsymisestä johtunutta sisäistä rikkoutumista.

Vahinkotarkastaja on tehnyt arvion väsymismurtumasta tilanteessa, jossa vetolaitetta ei vielä ollut purettu. Kokemusperäisesti tiedetään, että väsymismurtumia esiintyy vetolaitteissa, mutta vahinkotarkastus on tehty siten varhaisessa vaiheessa, että tätä arviota on pidettävä alustavana.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että hyväksytyn tavarantarkastajan lausunnolle esimerkiksi esineen arvosta tai vahingon syystä on annettava lähtökohtaisesti erityinen painoarvo. Tämä johtuu siitä, että tavarantarkastaja on osapuolista riippumaton, puolueeton asiantuntija. Aiheen ilmetessä tästä lähtökohdasta on kuitenkin poikettava.

Tavarantarkastaja A on todennut, että rattaiden murtumajäljet viittaavat sekä väsymismurtumaan että äkillisiin murtumiin, mutta hän on pitänyt väsymismurtumaa vahingon pää- tai alkusyynä. Hänellä ei kuitenkaan ole ollut asianmukaista hyväksymisryhmää veneiden tavarantarkastusten tekemiseen, ja tarkastukseen on Tavarantarkastajalautakunnan päätöksen mukaan liittynyt muitakin menettelyllisiä puutteita. Mikä tärkeämpää, moottorin valmistajalta ja merkkikorjaamolta saatujen selvitysten perusteella A:n arvio vahingon syystä on perustunut virheellisiin lähtötietoihin. Rattaissa tai öljyssä ei ollut A:n olettamaa ylikuumenemisesta johtuvaa värjäytymistä tai likaantumista. A:n raportista ei ilmene, että hän olisi ottanut huomioon Nibral-potkurimateriaalin ominaisuudet tai pinion-rattaan molemminpuolisen vaurioitumisen. Vakuutuslautakunta katsoo, että nämä seikat heikentävät A:n raportin johtopäätösten luotettavuutta.

Tavarantarkastaja B on raportissaan selostanut erikoispotkureiden materiaalin kovuuden voivan johtaa siihen, että vaihteisto vaurioituu vaikka potkureissa ei juuri ole muodonmuutoksia. Hän on dokumentoinut potkurin osumajäljet ja sen, ettei hammaspyörissä tai niiden pinnoitteessa näy ylikuumenemisen jälkiä. B:n kanta ylikuumenemisen osalta vastaa Volvo Penta Nordicin ilmoitusta. B on myös selostanut hammaspyörien vaurioiden kokonaisuuden ja todennut, että äkillisissä osumissa murtoholkkien antama suoja ei ole täydellinen. Murtosuojaa koskeva arvio on yhdenmukainen Volvo Penta Nordicin selostuksen kanssa. B:n mukaan hammasrattaiden rosoiset vauriopinnat ja pinioni-rattaan vastakkaiset vauriot viittaavat äkilliseen tapahtumaan, ja potkureissa havaitut osumajäljet voivat johtaa rattaissa havaittuihin vaurioihin. Loppupäätelmänään B toteaa olevan mahdollista, että vaurio on tapahtunut yhdestä tai useammasta iskusta potkureihin ja vaihteistoon. Vaurion alkuperäistä syytä ei tarkastetuista osista (kolme hammaspyörää ja potkurit) voida varmuudella selvittää.

Muun selvityksen osalta lautakunta toteaa, että veneliikkeen 8.9.2015 päiväämän selvityksen perusteella 27.10.2014 venettä ylös nostettaessa oli havaittu osumavaurioita vetolaitteen evän alaosassa ja potkurin reunassa. Nämä tarkastettiin silmämääräisesti. Huoltokirjamerkintöjen perusteella moottoria ja vetolaitetta oli huollettu asianmukaisesti.

Vetolaitteen korjanneen merkkikorjaamon selostuksen (1.1.2016) perusteella pinioni-rattaan vaurioituminen vastakkaisilta puolilta ja pystyakselien molempien rattaiden vaurioituminen vastaavilta kohdilta voi aiheutua vain potkurin tai potkurien kautta tulleesta yhdestä tai useammasta iskusta. Potkureissa havaitut vahinkojäljet vahvistavat vauriomekanismin. Lautakunta toteaa, että korjaamon tekninen arviointi tältä osin on yhdensuuntainen tavarantarkastaja B:n 25.4.2016 laatiman arvioinnin osalta. Vaikka asiassa on aluksi ollut kyse myös valmistajan virhevastuusta, lautakunta pitää korjaamon arviointia uskottavana ottaen huomioon korjaamohenkilöstön pitkäaikaisen kokemuksen ja sen, että korjaamo oli käynyt vetolaitteen läpi kokonaisuudessaan. Heidän teknistä syy-yhteyttä koskeva arviointinsa on yhdensuuntainen tavarantarkastaja B:n arvion kanssa ja toisaalta tavarantarkastaja A:n päätelmiä heikentävät edellä todetut seikat.

Lautakunta katsoo lopuksi, että tapauksessa esitetyn selvityksen kokonaisuudessa keskenään yhdensuuntaiset tekniset arviot ovat merkityksellisempiä kuin alkuvaiheessa tehdyt merivartioston tai merkkikorjaamon kirjaukset tapahtumien kulusta. Kirjaukset perustuvat vahinkotilanteessa tehtyihin ilmoituksiin, ja niihin voi liittyä useita epävarmuustekijöitä.

Näiden syiden vuoksi Vakuutuslautakunta käytettävissään olevan selvityksen perusteella pitää todennäköisenä, että vetolaitteen vaurioituminen johtuu syksyllä 2014 ja kesällä 2015 sattuneista ajonaikaisista osumista johonkin esteeseen. Kyseessä on siten venevakuutuksesta korvattavaksi tuleva vahinko, jonka korvauksesta vakuutusyhtiöllä on oikeus vähentää kaksi omavastuuosuutta.

Tavarantarkastuslausunnon korvaaminen

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että asiantuntijalausunto tai muu vastaava erityinen maksullinen selvitys on korvattava vahingon selvittämiskustannuksena esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa asiakkaan hankkima selvitys osoittaa vakuutusyhtiön kielteisen korvauspäätöksen virheelliseksi. Tässä tapauksessa B:n tavarantarkastuskertomus on ollut tarpeen asian selvittämiseksi. Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa tavarantarkastaja B:n tavarantarkastuskertomuksen hankkimiskulut.

Viivästyskorko

Asiakas on vaatinut viivästyskorkoa vahinkopäivästä 22.8.2015 lukien. Vakuutussopimuslain 70 §:n mukaan viivästyskorko tulee kuitenkin maksettavaksi vasta alkaen kuukauden kuluttua siitä, kun asian ratkaisemiseksi tarpeellinen selvitys oli toimitettu vakuutusyhtiön käyttöön.

Lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa kaikki lautakunnalle esitetty tavarantarkastusaineisto, veneliikkeen lausunto sekä merkkikorjaamon ja Volvo Penta Nordicin antamat selvitykset ovat olleet tarpeen yhtiön korvausvastuun selvittämiseksi. Vakuutusyhtiö on siten velvollinen maksamaan viivästyskorkoa korjauskustannuksille ja tavarantarkastuskustannuksille alkaen kuukauden kuluttua siitä, kun viimeinenkin näistä selvityksistä oli yhtiön käytettävissä. Päivämääristä päätellen viimeinen yhtiölle toimitettu selvitys saattaa olla merkkikorjaamon lausunto öljyn väristä ja alavaihteen kestävyydestä (29.6.2016).

Lopputulos

Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vaaditut vetolaitteen korjauskustannukset, potkurien uusimisen ja B:n tavarantarkastuslausunnon kahdella omavastuuosuudella vähennettynä. Lautakunta suosittaa näille korvauksille viivästyskorkoa alkaen kuukauden kuluttua siitä, kun esitetyt selvitykset olivat vakuutusyhtiön käytettävissä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Raulos

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vuori