Tapahtumatiedot
Asunto-osakeyhtiön rivitalorakennuksen (rv. 1983) huoneistoissa on havaittu sisäilmaongelmaan viittaavaa hajua. Yläpohjaa tutkittaessa on tehty mikrobivaurioihin viittavia löydöksiä. Rakennuksessa on helmikuussa 2016 tehty kosteuskartoitus, jossa hajuhaitan on todettu voivan johtua useasta eri syystä. Raportissa on viitattu mm. yläpohjan ja varastojen tuuletukseen, salaoja- ja sadevesijärjestelmiin sekä asuntojen koneelliseen ilmanvaihtoon. Hajuhaitan syy ei selvinnyt.
Kesäkuussa 2016 päivätyn sisäilmatutkimusraportin mukaan yläpohjan tuuletuksen havaittiin olevan puutteellinen. Yläpohjan höyrynsulkumuovin havaittiin olevan epätiivis läpivientien ja limitysten kohdilta ja höyrynsulkumuovissa havaittiin paikallisia reikiä. Savupiippujen kohdilla höyrynsulku oli haurastunut ja rikkoontunut. Yläpohjan palokatkoseinissä havaittiin jälkiä kosteudesta. Asunnon 1 kattoikkunan rakenteissa havaittiin kosteuden aiheuttamaa jälkeä ja homekasvustoa ja kattoikkunan havaittiin kondensoivan kosteutta. Raportin yhteenvedossa on todettu, että yläpohjan eristeissä on mikrobikasvustoa ainakin asunnon 1 kohdalla. Mikrobikasvustoa on havaittu myös asunnon 1 kattoikkunan rakenteissa sekä asunnon 4 räystäänaluslaudoissa. Lisäksi yläpohjassa on todettu sisäilmaongelmaan viittaava hajua ja yläpohjan tuulettuvuus on todettu aistinvaraisten tarkastelujen perusteella riittämättömäksi.
Joulukuussa 2016 päivätyn korjausurakan valvontaraportin mukaan elokuussa 2016 on purkutöiden yhteydessä todettu, että yläpohjan höyrynsulkumuovi on laaja-alaisesti epätiivis. Siinä on raportin mukaan ollut runsaasti reikiä, aukkoja, epätiiveyskohtia ja suuria alueita, joissa muovi on ollut ratkenneena. Raportin kuvissa on nähtävissä höyrynsulkumuovissa repaleisuutta ja repeytymiä. Syyskuussa 2016 oli tuolloin remontoitavana olleen huoneiston 4 valvontakäynnin yhteydessä tarkasteltu myös muiden asuntojen höyrynsulun kuntoa ja läpivientien toteutusta ja todettu, että läpivienneissä on käytetty läpivientikappaleita, mutta höyrynsulku on reikäinen.
Vakuutusyhtiö on antanut helmikuussa 2016 kielteisen korvauspäätöksen katsoen, että kyse ei ole mistään vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta.
Lokakuussa 2016 asiakas on hakenut muutosta asiaan vakuutusyhtiön sisäisestä muutoksenhakuelimestä vedoten siihen, että kyseessä on ollut ennalta-arvaamaton materiaalirikko ja ilmavuoto, jota ei ole pystytty havaitsemaan ongelman luonteen vuoksi.
Vakuutusyhtiö on todennut, että kiinteistön yläpohjan ongelmien ei ole osoitettu johtuneen mistään vakuutusehtojen mukaan korvattavista syistä. Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että ainakin osasyynä mikrobiongelmaan on yläpohjan puutteellinen tuuletus. Höyrynsulkumuovin rikkoutumisen osalta vakuutusyhtiö on katsonut, että kyseessä ei ole vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Rikkoutumisen syy ei ole tiedossa. Jos materiaali haurastuu ja rikkoutuu pidemmän ajan kuluessa, kyseessä ei ole vakuutusehtojen tarkoittama vahinkotapahtuma.
Asiaa on käsitelty vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakuelimessä uudelleen tammikuussa 2017. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiön tulisi korvata viranomaisten pakottavasta määräyksestä aiheutuneet lisäkustannukset. Vakuutusyhtiö on todennut, että näitä ylimääräisiä lisäkustannuksia korvataan silloin, kun kyseessä on vakuutuksen perusteella korvattava esinevahinko.
Asiakkaan vaatimukset FINEssä ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas vaatii vahinkojen korvattavuuden tutkimista uudelleen. Asiakas tuo esiin, että remontin edetessä huomattiin höyrynsulkumuovin rikkoutuminen ja palokatkojen puutteellisuus. Asiakas viittaa vakuutusehtoihin ja katsoo, että
höyrynsulkuongelmassa on kyse ennalta-arvaamattomasta materiaalirikosta ja ilmavuodosta, jota ei ole pystytty havaitsemaan ongelman luonteen vuoksi. Höyrynsulun epätiiveys on syynä siihen, että kylmyys ja kuumuus ovat päässeet yläpohjassa kohtaamaan ja tämän seurauksena sisäkattomateriaali on saastunut.
Asiakas toteaa myös, että rakennusvalvonta on määrännyt palokatkot korjattaviksi. Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen viranomaismääräyksistä aiheutuvista kustannuksista, koska alkuperäinen vahinko ei ole heidän mukaansa korvattava, mutta vakuutusehdoissa ei mainita, että mikäli alkuperäinen vahinko ei ole korvattava, myöskään viranomaismääräyksistä koituvia kustannuksia ei korvattaisi. Lisäksi viranomaismääräyksen lisäkustannukset kuuluvat 3.14 Muut korvattavat kustannukset otsikon alle, mikä erottaa ne alkuperäisestä vahingosta ja sen korvattavuudesta.
Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan asiassa annettuihin korvauspäätöksiin sekä toteaa lisäksi, että yläpohjan tuuletuksen puutteellisuus on rakennusvirhe, jota ei ole aiheuttanut mikään vakuutuksesta korvattava tapahtuma. Myöskään höyrynsulkumuovin rikkoutuminen ja siitä aiheutuneet seurannaisvaikutukset eivät ole korvattavia. Höyrynsulkumuovin rikkoutumisen syystä ei ole esitetty selvitystä, mutta sen on mahdollisesti aiheuttanut muovin hapertuminen ajan myötä tai kyse on rakennusvirheestä. Rakennuksen vahingot eivät ole aiheutuneet mistään vakuutusehtojen kohdissa 3.2–3.13 määritellyistä tapahtumista, eikä korjauskuluja korvata tämän vuoksi miltään osin.
Asiakas on vielä lisäkirjelmässään tuonut esiin, että vakuutusehdoissa ei missään yksiselitteisesti kerrota, että mikäli alkuperäinen vahinko ei kuulu korvauksen piiriin, myöskään viranomaismääräyksistä koituneita kuluja ei korvattaisi. Lisäksi asiakas tuo esiin, että tähän liittyvä teksti on ”Muut korvattavat kustannukset” -otsikon alla, mikä erottaa sen alkuperäiseen vahinkoon liittyvistä korvausehdoista. Tämän perusteella asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö on velvollinen kustantamaan viranomaismääräyksistä koituneet kulut kokonaisuudessaan.
Asiakas toteaa myös, että rakennus on rakennettu vuoden 1983 määräysten mukaisesti ja on kaupungin rakennusvalvonnan hyväksymä, eikä näin ollen voi olla kyse rakennusvirheestä. Asiakas katsoo, että vahingon syy on ensisijaisesti höyrynsulkumuovin rikkoutuminen, eikä voida yksiselitteisesti analysoida, mikä on aiheuttanut muovin rikkoutumisen. Näin ollen vahinkoa ei voida osoittaa korvauksen piiriin tai sen ulkopuolelle kuuluvaksi, josta johtuen kustannusvastuu tulee jakaa puoliksi taloyhtiön ja vakuutusyhtiön kesken.
Vakuutusyhtiöllä ei ole ollut lisäkommentoitavaa asiaan.
Lain säännökset ja sopimusehdot
Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Kiinteistön täysarvovakuutuksen ehdot KI01 (voimassa 1.1.2016 alkaen)
ES 3 Korvattavat vahingot, niihin liittyvät rajoitukset ja erityiset korvaussäännöt
Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta jäljempänä määritellystä tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
Korvaus on enintään omaisuuden, kunkin esineen tai omaisuuserän sovittu vakuutusmäärä vahinkohetken mukaisesti indeksillä tarkistettuna. (ks. kohta Indeksiehdot)
Lisäksi vakuutuksesta korvataan suoranaisen esinevahingon korjaamiseksi tai jälleenhankinnan suorittamiseksi välttämättömät vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset ja maan kaivu- ja täyttökustannukset.
3.1 Omavastuu
--
3.2 Palo tai noki
--
3.3 Salama
--
3.4 Räjähdys
--
3.5 Sammutuslaitteiston laukeaminen
--
3.6 Murtautumisen yhteydessä tapahtunut varkaus ja vahingonteko
--
3.7 Avainvahinko
--
3.8 Vahingonteko
--
3.9 Vuoto
Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.
Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta:
• rakennusta palvelevasta vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, jäähdytys-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta tai näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta tai
• aineen säilytysastiasta.
--
3.10 Vesikatteen vuoto
--
3.11 Myrsky
--
3.12 Villieläimen tunkeutuminen sisälle
--
3.13 Koneen tai laitteen rikkoutuminen
--
3.14 Muut korvattavat kustannukset
Vuokratulon keskeytys
Vakuutuksen kohteena on tästä sopimuksesta korvattavan esinevahingon seurauksena vakuutetusta rakennuksesta saamatta jäänyt vuokratulo. Korvauksen määrää laskettaessa vuokratulosta vähennetään säästyneet kiinteistön hoitokustannukset.
Ehtokohdassa on tarkempia määräyksiä saamatta jääneen vuokratulon laskennasta täysarvokohteiden ja vakuutusmäärällisten kohteiden osalta.
Viranomaismääräyksen lisäkustannukset
Vakuutuksesta korvataan rakennusvahingoissa korjaamista tai rakentamista koskevista viranomaisten pakottavista määräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset, kuitenkin enintään 20 % suoranaisen esinevahingon ja siihen edellä olevan mukaisesti kuuluvien kustannusten yhteismäärästä.
Jos vakuutus perustuu sovittuun, ensiriskin mukaiseen vakuutusmäärään, kokonaiskorvauksen ylimpänä rajana on vakuutusmäärä.
Uhkaavan vahingon torjunta
Suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan vakuutuksesta korvattavan vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta aiheutuneita kustannuksia ehdoissa tarkemmin määritellyllä tavalla.
Maaperälle aiheutuneet vahingot
Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle sattuneen korvattavan esinevahingon seurauksena vakuutuksenottajan omistaman tai hallitseman kiinteistön maaperän pilaantumisesta aiheutuneita kustannuksia ehdoissa tarkemmin määritellyllä tavalla.
Lisävahingot
Vakuutuksesta korvataan ehdoissa tarkemmin määritellyllä tavalla lisäksi korvattavan vahingon seurauksena tapahtunut vakuutuksen kohteen anastus, katoaminen tai muu vahingoittuminen sekä kylmyyden, kuumuuden, sateen tai muun vastaavan syyn aiheuttama vahinko, jos vahinko on ollut kohdissa 3.2–3.12 mainitun korvattavan vahingon välitön seuraus.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys toisaalta siitä, onko vahinko ylipäätään korvattava, sekä siitä, tuleeko vakuutusyhtiön korvata tapauksessa viranomaisten määräyksistä aiheutuvia lisäkustannuksia ehtojen kohdan ES 3.14 perusteella.
Näyttötaakka korvattavan vahingon sattumisesta on korvausta hakevalla. Korvauksen hakijan tulee siis pystyä osoittamaan, että vauriot ovat aiheutuneet jostakin sellaisesta syystä, joka on vakuutusehdoissa määritelty korvattavaksi.
Tässä tapauksessa mikrobivaurioiden pääsyyksi on esitetty yläpohjan höyrynsulkumuovin rikkoutumista, josta syystä yläpohjaan on päässyt tiivistymään kosteutta. Rakennusta tutkittaessa on todettu höyrynsulkumuovin olevan laajalti epätiivis ja rikkonainen. Vaurioitumisen syy on epäselvä. Yläpohjan tuulettuvuus on myös ollut puutteellinen.
FINE toteaa, että yläpohjan rakenteellisista syistä johtuva tuuletuksen puutteellisuus ei ole korvaukseen oikeuttava tapahtuma. Myöskään höyrynsulkumuovin rikkoutumisen osalta ei ole esitetty mitään vakuutusehtojen mukaista korvaukseen oikeuttavaa syytä. Näin ollen FINE katsoo, että tapauksessa ei ole osoitettu, että yläpohjan mikrobivauriot olisivat aiheutuneet korvattavasta syystä. Vaatimus puolikorvauksen maksamisesta tosiseikoiltaan epäselväksi jäävässä tilanteessa ei perustu vakuutusehtoihin eikä todistustaakkasääntelyyn.
Asiassa on riitaa myös ehtojen kohdan ES 3.14 mukaisten viranomaismääräysten lisäkustannusten korvaamisesta. Siltä osin FINE toteaa, että kiinteistön täysarvovakuutuksessa on lueteltu korvattavat vahinkotapahtumat vakuutusehtojen kohdassa ES 3. Sen alakohdassa 3.1 ovat omavastuun vähentämistä koskevat säännökset, alakohdissa 3.2–3.13 korvattavien vahinkotapahtumien mukaan nimetyt alaluvut, joissa on kussakin kerrottu, minkä laatuisia vahinkoja vakuutuksesta korvataan kunkin ehtokohdan perusteella, sekä alakohdassa 3.14 otsikolla ”Muut korvattavat kustannukset” muita kustannuseriä, joita vakuutuksesta korvataan.
Voimassa olevan oikeuden mukaan sopimusehtoja tulee tulkita lähtökohtaisesti yleisen kielenkäytön ja sanamuotonsa mukaisesti. Ehtoja tulee myös lukea asiayhteydessään kokonaisuutena.
Kohdan ES 3 otsikossa on mainittu, että kohdassa ovat korvattavat vahingot, niihin liittyvät rajoitukset ja erityiset korvaussäännöt. Ehtokohdan alussa on todettu, että vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta jäljempänä määritellystä tapahtumasta. Otsikointinsa ja sisältönsä perusteella ehtojen kohdassa ES 3.14 luetellut kustannukset ovat juuri tällaisia suoranaisen esinevahingon lisäksi korvattavia muita kustannuksia, joita korvataan kun esinevahinko on aiheutunut ehtokohdassa ES 3.2–3.13 mainituista syistä. Ehtojen kohtaa ES 3 kokonaisuutena lukien sen alakohdat eivät ole epäselviä.
Näiden syiden vuoksi FINE katsoo, ettei ehtojen kohtaa 3.14 ole perusteltua tulkita siten, että siinä mainitut kustannukset olisivat itsenäinen, päävahingon korvattavuudesta riippumaton korvattava erä. Viranomaismääräysten lisäkustannusten korvaaminen edellyttää sitä, että kyse olisi tästä vakuutuksesta muutoinkin korvattavaksi tulevasta vahingosta. Näin ollen FINE ei tässä asiassa suosita korvausta myöskään näiden lisäkustannusten osalta.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Johtava neuvonantaja Raulos
Esittelijä Salo