Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan asuinrakennuksen huoneiston G 98 kylpyhuoneesta pääsi 5.11.2014 kynnyksen yli vettä eteiseen ja muuhun huoneistoon sekä lattiarakenteiden ja porraskäytävän kautta edelleen kolmeen alapuoliseen huoneistoon ja aina rakennuksen kellaritilaan saakka. Asiassa on riidatonta, että muualle rakennukseen tulleen veden johdosta tapahtuneen vahingon havaitsemisen jälkeen asuntoon tulleiden huoltomiehen ja palokunnan edustajan toimesta kylpyhuoneessa olevan kylpyammeen todettiin olevan ääriään myöten täynnä vettä.

Vakuutusyhtiön 24.11.2016 antaman korvauspäätöksen mukaan huoltomies oli avannut huoneiston oven ja asukas oli eteisessä vesilammikossa. Kylpyamme oli ääriään myöten täynnä vettä, jota valui ammeen reunojen yli, ja kylpyhuoneen lattialla oli vaatteita. Huoltomies tarkasti viemärin toiminnan laskemalla letkulla vettä lattiakaivoon. Pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen mukaan asukas oli laskenut ammeeseen vettä, ja tämän aikana nukahtanut eteisen lattialle. Vesi oli valunut ammeen reunojen yli ja koska lattiakaivo ei ollut vetänyt, vesi on päässyt valumaan kerrostalon rakenteisiin.

Korvauspäätöksen mukaan veden ei ole osoitettu virranneen ennalta arvaamattomasti, äkillisesti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta putkistosta tai laitteesta. Huoltomiehen vettä laskemalla tekemän viemärin tarkistuksen perusteella viemäri oli toiminut normaalisti. Kylpyhuoneen lattialla on ollut vaatteita. Vesivahinko on aiheutunut, kun asukas on jättänyt vesihanan auki, jolloin vesi on valunut ammeen reunojen yli. Kun lattiakaivo ei ole vetänyt, vesi on valunut asuntoihin. Kyse on ollut vakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitetusta käyttäjän huolimattomuudesta. Vahinko ei ole kiinteistövakuutuksesta korvattava.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vesivahinko katsotaan vakuutusehtojen mukaisesti korvattavaksi vahinkotapahtumaksi. Vakuutusyhtiö ei ole näyttänyt toteen vakuutuksen rajoitusehdon soveltamisen mahdollistavia tosiseikkoja.

A Oy:n vahinkokartoitusraportin ja pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen mukaan vahingon syynä on ollut huoneiston G 98 lattiakaivon vetämättömyys tai tukkeutuneisuus. Lattiakaivon äkillinen tukkeutuminen on katsottava kiinteistövakuutuksesta korvattavaksi vahinkotapahtumaksi. Asiakas vetoaa kantansa tueksi Vakuutuslautakunnan lausuntoon VKL 90/15.

Vakuutusyhtiö ei ole ilmaissut selvästi, mitä menettelyä se pitää vetoamanaan käyttäjän huolimattomuutena. Korvauspäätöksen perusteella on epäselvää, tarkoittaako vakuutusyhtiö käyttäjän huolimattomuudella veden viemärin pääsyn estämistä vai hanan auki jättämistä. Huoltomiehen 10 päivää vahinkotapahtuman sattumisen jälkeen esittämä väite siitä, että viemäri on toiminut normaalisti, ei osoita sitä, että ”käyttäjä” olisi estänyt huolimattomuudellaan veden pääsyn viemäriin. Vakuutusehdoissa tarkoitettua käyttäjää ei ole tarkemmin määritelty vakuutusehdoissa, ja epäselväksi jää, mitä tahoa tällä ilmaisulla tarkoitetaan.

Vakuutusyhtiö väittää asukkaan sammuneen eteisen lattialle kesken veden laskemisen ammeeseen. Asukkaan sammumisesta tai ylipäänsä hänen humalatilastaan ei asiakkaan mielestä ole riittävää näyttöä.

Vakuutusyhtiö on vedonnut käyttäjän huolimattomuutena siihen, että asukas olisi jättänyt vesihanan auki tilanteessa, jossa hän on todennut lattiakaivon vetämättömyyden. Asiakkaan mielestä vakuutusyhtiö on tältä osin tulkinnut A Oy:n raporttia tarkoitushakuisesti, sillä raportista ilmenee vain, että asukas on ammeen tyhjennyksen yhteydessä havainnut, ettei kaivo vedä. Kyse on asiakkaan mielestä ensisijaisesti viemärin tukkeutumisesta aiheutuneesta vahingosta.  Näyttöä ei sen sijaan ole siitä, että asukas olisi kaivon tukkeutumisesta tietoisena lisännyt vettä ammeeseen. Kun asuntoon on menty tilanteessa, jossa koko talon sulut ovat olleet jo suljetut, ei ole mahdollista, että vesi on virrannut asuntoon saavuttaessa talonmiehen kertomalla tavalla ammeen reunojen yli.

Toissijaisesti asiakkaan muutosvaatimus perustuu siihen, että vakuutusyhtiö on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, kun se ei ole vakuutussopimuksen tekemisen yhteydessä (vakuutus on alkanut 1.1.2001) kiinnittänyt asiakkaan huomiota käyttäjän huolimattomuutta koskevaan rajoitusehtoon. Vakuutussopimus on tehty asiakkaana olevan asunto-osakeyhtiön toimesta ilman vakuutusmeklaria, ja vakuutus on jatkunut yhtäjaksoisesti tässä yhtiössä voimaantulostaan lukien. Käyttäjän huolimattomuutta on pidettävä sellaisena olennaisena vakuutusturvan rajoituksena, johon vakuutusyhtiön olisi tullut kiinnittää erikseen asiakkaan huomiota, ja tämän velvollisuutensa vakuutusyhtiö on asiakkaan mielestä laiminlyönyt.

Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön esittämä myyjän lausunto ei riitä osoittamaan, että myyjä olisi antanut tuoteselosteen asunto-osakeyhtiön edustajalle ennen kyseisen vakuutuksen alkamista.

Mikäli Vakuutuslautakunta päätyisi katsomaan, että kyse ei ole viemärin tukkeutumisena korvattavasta vahingosta ja vakuutusyhtiö on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa, asiakas vetoaa vielä vakuutusehtojen ristiriitaisuuteen hanan auki jättämistä koskevien määräysten osalta.

Vakuutusyhtiö on vedonnut hanan auki jättämiseen käyttäjän huolimattomuutena, joka oikeuttaisi korvauksen epäämiseen kokonaan. Toisaalta vakuutusehtojen kohdassa 6.6.4.2 on määräys 25 %:n erityisomavastuun vähentämisestä tilanteissa, joissa neste, höyry tai kaasu on virrannut avoimeksi jätetystä hanasta, pesukoneventtiilistä tai muusta vastaavasta käytön jälkeen suljettavaksi tarkoitetusta vesikalusteesta, mikä tarkoittaa sitä, että sanktiona avoimeksi jätetystä hanasta onkin vain korvauksen alentaminen 25 %:lla.

Selostetulla tavoin ristiriitaisia vakuutusehtoja on asiakkaan mielestä tulkittava niin, että hanan avoimeksi jättämisestä voi seurata vain 25 %:n omavastuun vähentäminen, mutta ei rajoitusehdon perusteella korvauksen epäämistä kokonaan. Auki olevaan hanaan liitettyä erityisomavastuuta koskeva ehtokohta on asiakkaan mielestä tyypiltään suojeluohjeeksi katsottava määräys, ja siihen sisältyvä seuraamus (25 %:n vähennys korvauksesta) vastaa hyvin Vakuutuslautakunnan käytännössä noudatettua suojeluohjevähennyksen suuruutta. Erityisomavastuuta koskevasta ehtokohdasta saa kaikesta huolimatta sen käsityksen, että myös hanan jäämisestä auki aiheutuvat vahingot ovat kiinteistövakuutuksesta korvattavia vahinkotapahtumia, joskin niistä vähennetään suurempi omavastuu.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Esitetyn selvityksen perusteella asukas on laskenut ammeeseen vettä, minkä toimenpiteen aikana hän on sammunut eteisen lattialle. Vakuutusehtojen mukaan korvattavan vakuutustapahtuman edellytyksenä on nesteen vuotaminen äkillisesti, ennalta-arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta rakennukseen kiinteästi asennetusta käyttövesi- tai viemäriputkistosta tms. Nyt käsiteltävässä tapauksessa ei ole kyse tällaisesta vakuutusehdoissa korvattavaksi määritellystä tilanteesta. Vettä on laskettu tarkoituksella hanasta ammeeseen eikä hanassa ole ollut mikään vikaa. Sen sijaan vesivahinko on aiheutunut siitä, että asukas on hanan avaamisen jälkeen sammunut eteisen lattialle.

Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan lausuntoihin VKL 300/04 ja VKL 404/07, joissa asukas oli nukahtanut suihkuun. Näissä tapauksissa lautakunta katsoi, ettei kyse ollut vesijohtoverkon tms. rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta vaan auki jäänyt suihku oli toiminut normaalisti, minkä johdosta kummassakaan tapauksessa kyse ei ollut vakuutusehdoissa korvattavaksi määritellystä vakuutustapahtumasta.

Vakuutusyhtiön mukaan huoneisto oli vuokrattu 1.11.2016 vahingon aiheuttaneelle vuokralaiselle. Vahinko tapahtui 5.11.2016. Viemärin ja hanojen toimivuus on tarkastettu ennen vuokrasopimuksen alkamista huoneiston siivouksen yhteydessä. Lisäksi huoltomies V on vesivahingon tapahtumahetkellä testannut viemärin toimivuuden laskemalla vettä lattiakaivoon ja todennut, että viemäri toimi normaalisti. Viemärin toiminnassa ei siis ole ollut mitään vikaa. Kylpyhuoneen lattialla on ollut vaatteita, jotka vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan mitä ilmeisemmin ovat estäneet veden pääsyn viemäriin, koska viemärin on todettu toimineen normaalisti ja vedet ovat siitä huolimatta valuneet monta kerrosta alaspäin.

Vakuutusyhtiö katsoo, että kyse ei ole kiinteistövakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta, koska vesi ei ole vuotanut äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti rikkoutuneesta tai toimimattomasta käyttövesi- tai viemäriputkistosta tms. Hanan toiminnassa ei ole todettu mitään vikaa, vaan se on jätetty auki. Myös viemäri on testattu ja senkin on todettu toimivan normaalisti. Viemärin osalta vakuutusyhtiö huomauttaa, että tilanne, jossa viemäri ei vedä, ei täytä vakuutusehdoissa korvattavaksi määriteltyä tapahtumaa, koska vesi ei tällöin vuoda viemäriputkistosta, vaan vesi ei valu tai kulkeudu viemäriputkistoon.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut käyttäjän huolimattomuudesta, kuten hanan auki jättämisestä tai veden pääsyn estämisestä viemäriin. Tapahtumapaikalla käyneen palomies L:n mukaan eteisen lattia lainehti ja vesilätäkössä makasi alastomana sammunut nainen, joka heräsi asuntoon mentäessä. Nainen oli selkeästi vahvassa humalassa ja haisi viinalta. Kylpyammeen hana oli jätetty auki ja vettä virtasi ammeen reunojen yli. Nainen kertoi käyneensä kylvyssä.

Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan lausuntoon 671/05, jossa lautakunta on todennut, että vakuutusehdoissa tarkoitettuna laitteen käyttäjänä on pidettävä ainakin huoneiston vakituista asukasta silloin, kun hän esim. avaa ja sulkee huoneistossa olevia hanoja. Vakuutuslautakunta katsoi, että rajoitusehdosta käy riittävän selvästi ilmi, että sillä on tarkoitettu rajata tuossa tapauksessa käsillä olleen kaltaiset vuotovahingot vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Lautakunta katsoi myös, että asukkaan humalatilaa oli pidettävä niin moitittavana, että käyttäjän huolimattomuutta koskevaa rajoitusehtoa voitiin soveltaa tapaukseen.

Asiakas on vedonnut kosteuskartoitusraporttiin, jonka mukaisesti asukas oli kertonut, että hän oli käynyt yöllä kylvyssä ja ammeen tyhjennyksen yhteydessä todennut, ettei kaivo vedä ja vedet ovat sitä kautta tulleet kynnyksen yli ja päässeet rakenteisiin. Vakuutusyhtiö katsoo, että mikäli asukas on todennut, että kaivo ei vedä ja siitä huolimatta jättää hanan valumaan, menettely on moitittavaa ja kyseessä on selkeästi käyttäjän huolimattomuutena vakuutusehtojen mukaisen korvauspiirin ulkopuolelle rajattu tilanne.

Vakuutusyhtiön näkemys asunnossa käyneen palomies L:n kertomuksen sisällöstä perustuu vakuutusyhtiön edustajan ja L:n välillä 7.3.2017 käytyyn puhelinkeskusteluun, josta laaditun puhelinmuistion vakuutusyhtiö on toimittanut lautakunnalle. L kertoi, että eteisen lattia lainehti ja vesilätäkössä makasi alastomana sammunut nainen, joka heräsi asuntoon mentäessä. Nainen oli selvästi vahvassa humalassa ja haisi viinalta. Kylpyammeen hana oli jätetty auki ja vettä virtasi ammeen reunojen yli. Nainen kertoi käyneensä kylvyssä.

Asiakas on vedonnut siihen, että vesi ei ole talon sulkujen sulkemisen johdosta voinut virrata ammeen reunojen yli L:n kertomalla tavalla asuntoon mentäessä. Tältä osin yhtiö toteaa, että L luonnollisesti on tarkoittanut sitä, että amme oli täynnä vettä ja sitä valui ammeen reunojen yli. Se että amme oli täynnä vettä, johtui taas siitä, että hana oli jätetty auki.

Vakuutusyhtiö katsoo, että omavastuu samoin kuin korotettukin omavastuu vähennetään vain korvattavista vakuutustapahtumista. Vuodon osalta korvattavuuden edellytyksenä tässä tapauksessa olisi rikkoutuminen tai toimimattomuus, kuten korvattavan vakuutustapahtuman määritelmästä ehtokohdassa 6.6.1 selkeästi käy ilmi. Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutusehdoissa ei ole mitään ristiriitaisuuksia eivätkä ne muutoinkaan ole epäselvät tai harhaanjohtavat.

Asiakkaan väite siitä, että kyseessä olisi suojeluohjetyyppinen ehtokohta, on perusteeton. Suojeluohjeita ovat vakuutussopimukseen otetut määräykset laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, samoin kuin määräykset siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla tulee olla tietty kelpoisuus. Suojeluohje voi olla muodoltaan käsky tai kielto toimia tietyllä tavalla. Ehtokohta 6.6.4.2 ei vakuutusyhtiön mielestä täytä mitään näistä suojeluohjeen ominaisuuksista. Käsiteltävänä olevaa vahinkoa ei voida korvata normaalilla eikä avoimeksi jätetyn hanan aiheuttamia vahinkoja koskevalla korotetulla omavastuulla, koska kyseessä ei ole korvattavan vakuutustapahtuman edellytykset täyttävä tapahtuma.

Vakuutusyhtiön mukaan kiinteistövakuutuksen tuote-esitteen sivulla 5 on tummennetulla olevan alaotsikon "Tärkeimpiä rajoituksia" alla selkeästi mainittu, että kiinteistövakuutus ei korvaa aiheutuneita vahinkoja, kun huoneiston käyttäjä on aiheuttanut vuodon huolimattomuudellaan (5. alakohta). Tämän perusteella vakuutusyhtiö katsoo, että tiedonantovelvollisuus on asianmukaisesti täytetty. Yhtiö viittaa vakuutuksen myyneen T:n sähköpostiviestiin, jonka mukaan vakuutuksia myytäessä annettiin ja annetaan aina tuoteselosteet. Asiakkaan väite siitä, että vakuutuksen myyneen T:n lausunto viittaa vain vakuutusyhtiön yleiseen toimintatapaan lakisääteisiä vakuutuksia myytäessä, ei pidä paikkaansa. Myyjä on tarkoittanut sitä, että tuoteselosteet on aina annettu sen jälkeen, kun tuoteselosteet tulivat lakisääteisiksi, toisin sanoen siitä lähtien, kun vakuutussopimuslaki tuli voimaan.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun muassa seuraavat selvitykset:

- A Oy:n raportti jälkivahingontorjunnasta 5.11.2016. Raportissa todetaan, että asunnon G 98 asukkaan kertoman mukaan hän oli käynyt yöllä kylvyssä ja ammeen tyhjennyksen yhteydessä todennut, ettei kaivo vedä ja vedet ovat sitä kautta tulleet kynnyksen yli ja päässeet rakenteisiin. Raportissa kuvataan vahinkopaikalla suoritettuja toimenpiteitä.

- A Oy:n tarkastusraportti 16.11.2016. Raportin kohdassa asiakkaan alustava kuvaus vahingosta kerrotaan seuraavaa: ”4 krs. asunto 98 lattiakaivo tukkeutunut, jolloin amme tulvinut vedet yli. Vettä tullut asuntoihin ja kellariin rakenteista.” Raportissa vahingon aiheuttajaksi todetaan tukkeutunut lattiakaivo asunnossa G 98. Lattiakaivosta ja kylpyammeesta otettujen valokuvien kohdalla todetaan ”kaivo tukkeutunut” ja ”kylpyammeen viemäri ei ole vetänyt ja vedet tulvineet yli”. Raportista ilmenee, että asunnon G 98 lisäksi vettä oli tullut runsaasti kolmeen muuhun asuntoon sekä rakennuksen porraskäytävään kaikkien kerroksien alueella, myös pohjakerroksen sisääntuloaulaan sekä sähkökeskukseen.

- Huoltomies V:n kirjallinen, 15.11.2016 päivätty lisäselvitys vesivahingosta. Selvityksen mukaan huoltomies kävi sulkemassa koko talosta sulut ennen huoneistoon menoa. Huoltomies avasi huoneiston oven, palomies meni ensin sisään ja huoltomies meni perässä. Eteisen lattialla makasi alaston nainen vesilammikossa. Kylpyhuoneen lattialla oli vaatteita. Kylpyamme oli ääriään myöten täynnä vettä. Huoltomies tarkisti viemärin toiminnan laskemalla letkulla vettä lattiakaivoon. Viemäri toimi normaalisti.

- Puhelinmuistio puhelinkeskustelusta 7.3.2017 vakuutusyhtiön lakimiehen ja palomies L:n välillä. L kertoi, että eteisen lattia lainehti ja vesilätäkössä makasi alastomana sammunut nainen, joka heräsi asuntoon mentäessä. Nainen oli selvästi vahvassa humalassa ja haisi viinalta. Kylpyammeen hana oli jätetty auki ja vettä virtasi ammeen reunojen yli. Nainen kertoi käyneensä kylvyssä.

- Pelastuslaitoksen onnettomuusseloste kyseiseen vahinkotapahtumaan liittyen. Onnettomuusselosteen kohdassa kuvaus onnettomuustilanteen kehittymisestä todetaan seuraavaa: ”…laskenut ammeeseen vettä, jonka aikana nukahtanut eteisen lattialle. Vesi valunut reunojen yli ja koska lattiakaivo ei vetänyt, vesi päässyt valumaan kerrostalon rakenteisiin.”

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko vahinkotapahtuma aiheutunut tapaustyypiltään vakuutusehtojen mukaisesti korvattavasta vuotovahingosta. Mikäli kyse on vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vuotovahingosta, arvioitavaksi tulee, onko kyse kuitenkin ollut vakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitetulla tavalla käyttäjän huolimattomuudeksi luettavasta vahingosta.  Lisäksi kyse on siitä, onko vakuutusyhtiö laiminlyönyt vakuutussopimuksen tekemisen yhteydessä tiedonantovelvollisuutensa jättäessään kiinnittämättä vakuutuksenottajan huomiota käyttäjän huolimattomuutta koskevaan rajoitusehtoon.

Vielä kysymys on siitä, onko vakuutusehtojen määräys mm. avoimeksi jätetystä hanasta virranneen aineen aiheuttamista vahingoista vähennettävästä 25 %:n erityisomavastuusta ristiriidassa esimerkiksi hanan auki jättämisenä ilmenevän käyttäjän huolimattomuutta koskevan vakuutuksen rajoitusehdon kanssa siten, että vahinko on, ottaen huomioon että omavastuu yleensä vähennetään vain korvattavista vahingoista, tämän perusteella katsottava korvattavaksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 6.6.1 (Vuoto, Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuotaminen äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta

- rakennukseen kiinteästi asennetusta käyttövesi- tai viemäriputkistosta

- rakennuksen käyttövesi- tai viemäriputkistoon kiinteästi liitetystä vesikalusteesta tai käyttölaitteesta tai näiden liitännästä. […]

Ehtokohdan 6.6.2 (Korvausrajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata muun muassa

- vahinkoa, joka on aiheutunut käyttäjän huolimattomuudesta, kuten hanan auki jättämisestä tai veden pääsyn estämisestä viemäriin

Ehtokohdan 6.6.4.2 (Korotetut omavastuut, Vesikalusteesta tai käyttölaitteesta virrannut neste, höyry tai kaasu) mukaan vesikalusteesta tai käyttölaitteesta virranneen nesteen, höyryn tai kaasun aiheuttamissa vahingoissa omavastuu on 25 % vahingon määrästä, jos aine on virrannut:

- avoimeksi jätetystä hanasta, pesukoneventtiilistä tai muusta vastaavasta käytön jälkeen suljettavaksi tarkoitetusta vesikalusteesta tai

- astian- tai pyykinpesukoneesta tai muusta vastaavasta laitteesta tai sen letkusta, jonka venttiili tai hana on suojelu- tai käyttöohjeessa määrätty suljettavaksi käytön jälkeen.

Asian arviointi

Onko kyse korvattavasta vuotovahingosta?

Tapauksessa on esitetty erilaisia näkemyksiä siitä, mistä syistä veden pääseminen kyseisen asunnon kylpyhuoneesta asunnon eteisen ja porraskäytävän kautta rakennuksen rakenteisiin on johtunut. Vakuutuslautakunta pitää pelastuslaitoksen, huoltomies V:n ja palomies L:n yhtenevien kertomusten perusteella selvitettynä, että asuntoon tultaessa asukas on nukkunut eteisen lattialla. Ottaen huomioon, että eteisen lattia on selvitysten mukaan ollut jo tällöin veden vallassa ja toisaalta L:n kertomuksen siitä, että asukas ”tuoksui viinalle” ja oli silminnähden päihtynyt, asukkaan nukahtaminen eteisen lattialle on lautakunnan mielestä johtunut määräävältä osin hänen käyttämästään alkoholista.

Asiassa tulee tästä lähtökohdasta arvioitavaksi, mistä syystä vettä on tullut kylpyhuoneesta eteiseen, jonka kautta vesi on kulkeutunut rakennuksen rakenteisiin. Lautakunta arvioi näyttöä siten, että asukas on todennäköisesti ryhtynyt laskemaan itselleen kylpyvettä kylpyammeeseen asettaen tulpan kylpyammeen viemäriaukon päälle. Kun asukas on nukahtanut vesihanan ollessa auki eteisen lattialle, vesi on noussut kylpyammeen laitojen yli ja sitä on tullut ensivaiheessa kylpyhuoneen lattialle. Valokuvista ilmenevällä tavalla kylpyammeen vieressä osittain ammeen alla on lattiakaivo, joka ei kuitenkaan ole poistanut vettä lattialla sillä seurauksella, että vettä on päässyt eteiseen ja edelleen muualle asuntoon ja rakennukseen. Ottaen huomioon vahinko- ja tutkimusraporteista ilmenevä vuotoveden erittäin suuri määrä ja asuntoon ensimmäisinä tulleiden henkilöiden kertomukset havainnoistaan, joiden mukaan asukas makasi eteisen lattialla ja kylpyamme oli täynnä vettä, kyse ei lautakunnan näkemyksen mukaan ole voinut olla asukkaan kertomalla tavalla vain kylvyssä käymisen jälkeen veden kylpyammeesta laskemisen yhteydessä viemärin väitetyn tukkeutumisen seurauksena lattialle tulleesta vedestä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että selvitys siitä, miksi lattiakaivo ei ole poistanut kylpyhuoneen lattialle tullutta vettä, on ristiriitaista. A Oy:n raporteissa viemärin kerrotaan tukkeutuneen, mutta raporteissa ei perustella lähemmin, onko tukos ollut lattiakaivossa, viemäriputkessa vai onko viemärin päällä ollut esineitä, kuten muissa kertomuksissa lattialla olleiksi mainittuja vaatteita. Mikäli raporteissa tarkoitetaan, että kyse on ollut tukoksesta viemärikaivossa tai viemäriputkessa, raporteista ei myöskään käy lainkaan ilmi, minkä asteisesta tukoksesta on ollut kysymys (kokonaan vai osittain tukossa) ja onko tukoksen poistamiseksi tehty vahingon sattumisen jälkeen toimenpiteitä. Huoltomiehen kertomuksen mukaan viemäri on vetänyt vahingon havaitsemisen jälkeen siihen vettä laskettaessa normaalisti. Huoltomies on lisäksi kertonut, että kylpyhuoneen lattialla oli vaatteita.

Vakuutusehtojen kohdan 6.6.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen vuotaminen rikkoutuneesta tai toimimattomasta viemäriputkistosta taikka käyttövesi- tai viemäriputkistoon kiinteästi liitetystä vesikalusteesta tai käyttölaitteesta.

Tapauksessa on riidatonta, että hanan auki jääminen ei ole aiheutunut hanan rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta. Asiassa esitetyn ristiriitaisen selvityksen perusteella asiassa jää selvittämättä, onko veden lattiakaivoon pääsemisen estymisen syynä ollut tukos viemäriputkessa tai lattiakaivossa, jolloin vuodon voitaisiin katsoa aiheutuneen toimimattomasta viemäriputkistosta, vai onko veden lattiakaivoon pääseminen estynyt lattiakaivon päällä olleiden vaatteiden johdosta. Vakuutusehtojen kohdan 6.6.1 sanamuodon perusteella siinä tarkoitetun viemäriputkiston toimimattomuuden ei voida tulkita kattavan tilanteita, joissa veden pääsy viemäriin on estynyt viemärin päällä olleiden esineiden, esimerkiksi vaatteiden takia. Tämän vuoksi asiassa jää näyttämättä, että kyse on ollut vakuutusehtojen kohdassa 6.6.1 tarkoitetulla tavalla korvattavasta vuotovahingosta.

Koska vahinko ei ole tapaustyypiltään korvattava, lautakunta ei katso tarpeelliseksi antaa asiassa lausuntoa siitä, onko vakuutusyhtiön katsottava laiminlyöneen tiedonantovelvollisuutensa käyttäjän huolimattomuutta koskevan rajoitusehdon suhteen.

Vakuutusehtojen ristiriitaisuus

Asiakas on vedonnut vielä siihen, että vakuutusehdot ovat ristiriitaiset, koska vakuutuksen vuotovahinko-osaan liitetyn käyttäjän huolimattomuutta koskevassa rajoitusehdon mukaan käyttäjän huolimattomuudesta tapahtuvan hanan auki jättämisen seuraamuksena on, että vahinkoa ei lainkaan korvata, mutta toisaalta erityisomavastuuta koskevan ehtokohdan 6.6.4.2 mukaan hanan auki jättämisestä aiheutunut vuotovahinko on sinänsä korvattava, mutta vahingosta vähennetään 25 %:n erityisomavastuu.  Asiakas katsoo vielä, että ehtokohtaa 6.6.4.2 on pidettävä sisältönsä puolesta suojeluohjeena.

Vakuutuslautakunta toteaa, että suojeluohjeilla tarkoitetaan vakuutussopimuslain 31 §:n mukaan määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä. Vakuutusehtojen kohdan 6.6.4.2 mukaan muun muassa avoimeksi jätetystä hanasta virranneen nesteen aiheuttaman vahingon osalta omavastuu on 25 % vahingon määrästä. Koska ehtokohdassa ei anneta määräyksiä mistään vahinkojen estämistä koskevasta menettelytavasta, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei ehtokohtaa voida pitää suojeluohjeena.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen korvattavan vuotovahingon määritelmän perusteella myös joiltakin osin avoimeksi jätetystä hanasta vuotavasta vedestä aiheutuvat vahingot voivat tulla sen perusteella korvattavaksi. Tällainen tilanne voi lautakunnan mielestä olla kyseessä esimerkiksi yllättävän viemäritukoksen sattuessa. Lisäksi erityisomavastuuta koskeva ehtokohta on sijoitettu vakuutusehdoissa omaan jaksoonsa (6.6.4, Korotetut omavastuut), joka on erillään aiemmista korvattavien vahinkotapahtumien määritelmät sisältävistä jaksoista. Lautakunta katsoo näistä syistä, että erityisomavastuuta koskeva vakuutusehto ei ole sillä tavoin epäselvä, että sen perusteella tässä tapauksessa aiheutuneen kaltaisen avoimesta hanasta vuotaneen veden aiheuttaman vahingon, jonka syynä ei kuitenkaan ole ollut viemäriputkiston tai käyttölaitteen rikkoutuminen tai toimimattomuus, olisi tulkittava vuotovahingon tunnusmerkistöä koskevasta ehtokohdasta 6.6.1 poiketen vakuutuksesta korvattava.

Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Siirala

Jäsenet:

Maso

Sario

Vaitomaa

Yrttiaho