Tapahtumatiedot

Venevakuutuksen kohteena oleva pulpettivene oli uponnut laiturissa yöllä 3.-4.9.2016. Vahinkoilmoituksen mukaan veneeseen oli yön aikana tullut niin paljon vettä, että veneen perä ja kone upposivat osittain, akku kokonaan. Asiakas kertoi käyneensä veneellä 3.9. illalla, jolloin hän oli tyhjentänyt sen vedestä. Kotiin tultaessa oli alkanut sataa, ja yön aikana sade oli muuttunut kaatosateeksi. Vahinkoyönä oli satanut koko kuukauden sademäärä kerralla. Vettä oli tullut niin paljon, että seudulla kellarit tulvivat ja tori oli muuttunut lammikoksi. Heti aamulla asiakkaat olivat huomanneet, että vettä oli mennyt heidänkin autotalliinsa. He ehtivät veneelle klo 7.30 vain todetakseen vahingon jo sattuneen. Pelastuslaitos ei ehtinyt tulla apuun, koska kellarit tulvivat joka puolella.

Vene oli aiemmin ollut ammattikalastuskäytössä ja joskus hyvin vaikeissa olosuhteissa vettä puolillaan, mutta sillä oli aina päästy kotiin. Koskaan se ei ollut uponnut. Vahingossa ei ollut kyse asiakkaan välinpitämättömyydestä, eikä vahinkoa voitu estää; eihän kukaan seiso sateista yötä veneen vieressä. Asiakkaan mukaan kyseessä oli äkillinen, ennalta arvaamaton ulkoinen tapahtuma.

Vakuutusyhtiö totesi, että Ilmatieteen laitoksen mukaan vettä oli satanut koko yön varsin runsaasti. Yhtiön mukaan vesisade ei kuitenkaan ollut ehtojen mukaan korvaukseen oikeuttava tapahtuma. Tuulilukemat olivat mereltä; keskituuli on ollut ylimmillään 7,5 m/s, puuskat 12,8 m/s. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei asiassa ollut havaittu ehtojen edellyttämää äkillistä ja ennalta arvaamatonta ulkoapäin tullutta vahingon aiheuttajaa.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii uppoamisvahingon korvaamista veneliikkeen kustannusarvion mukaisesti 3.700 eurolla. Vahinko on sattunut yön aikana, eivätkä he olleet voineet estää sitä. Vene olisi kestänyt pinnalla yhden yön, jos kyse olisi ollut normaalista tai kovastakin sateesta. Nyt vettä tuli yhdessä yössä käsittämätön määrä. Jos sateen runsaus olisi ollut ennalta tiedossa, asiakas olisi nostanut veneen ylös.

Vakuutusyhtiöstä oli neuvottu tekemään vahinkoilmoitus ja saattamaan kor­jaus alulle veneliikkeessä. Asiakasta olisi pitänyt pikemminkin neuvoa odottamaan korvauspäätöstä. Jos päätöksen kielteisyys olisi ollut tiedossa, asiakas ei olisi vienyt venettä minnekään. Asiakas kritisoi yhtiön korvauskäsittelyä.

Vakuutusta otettaessa kukaan ei ollut kertonut asiakkaille siitä, että veneessä pitäisi olla jonkinlainen tyhjennysjärjestelmä, eikä tällaista edellytetä vakuutusehdoissakaan. Juuri kellään ei ole tyhjennysjärjestelmää perämoottoriveneissä.

Samassa laiturissa upposi samana yönä kaksi muutakin venettä. Tämäkin kertoo olosuhteiden poikkeuksellisuudesta. Paikalliset erot olivat suuria, joten vakuutusyhtiön mainitsema mittauspiste ei kerro vahinkopaikan olosuhteista.  Asiakas viittaa paikallislehden vahinkoyötä koskevaan uutisointiin. Esimerkiksi paikallinen tori on huomattavasti lähempänä kyseistä laituripaikkaa kuin Ilmatieteen laitoksen mittauspiste.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusehtojen mukaan veneen uppoamista ei korvata, ellei se johdu vakuutusehdoissa erikseen mainituista syistä. Korvattavia ovat vahingot, jotka johtuvat ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta. Esimerkkinä ovat karilleajo, pohjakosketus, yhteentörmäys ja kaatuminen sekä myrskystä ja rajuilmasta aiheutuneet vahingot veneen koko ja ominaisuudet huomioon ottaen. Jos vene on laiturissa, korvattavuus edellyttää yli 15 m/s keskituulen nopeutta.

Vakuutuksenottajalla on näyttövelvollisuus korvattavan tapahtuman sattumisesta. Asiakas on vedonnut poikkeuksellisen runsaaseen sateeseen. Kun venettä säilytetään laiturissa, siinä tulee olla sade- ja roiskevesien tyhjennys poistoputkien tai pumpun avulla. Ilmatieteen laitoksen vahinkopaikkaa lähinnä olevan mittauspisteen havaintojen mukaan vuorokauden sademäärä on ollut 21,6 mm ja keskituuli ylimmillään 7,5 m/s. Virallisten tietojen mukaan vahinkoajankohtana ei ole ollut kyse mitenkään poikkeuksellisista luonnonolosuhteista. Yleisesti ja myös Ilmatieteen laitoksen mukaan poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa sademäärä on 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa. Tapahtuma-alueella oli runsaita paikallisia sadekuuroja, mutta Suomessa esiintyy tavanomaisesti runsaita sateita, eikä muitakaan poikkeuksellisia luonnonolosuhteita ollut. Kyse ei ole ollut myöskään vakuutusehtojen mukaisesta myrskystä tai rajuilmasta. Vakuutusyhtiö ei muuta korvauspäätöstään.

Selvitykset

Ilmatieteen laitoksen Ilmastopalvelun toimittamien tietojen mukaan vahinkopaikkaa lähinnä olevassa mittauspisteessä vuorokauden sademäärä oli 3.9.2016 klo 9.00 – 4.9.2016 klo 9.00 välisenä aikana ollut 21,6 mm. Voimakkainta sade oli ollut klo 19.00–0.00.

Paikallislehden artikkelin mukaan vahinkoseudulla oli kyseisen yön aikana satanut 50 mm tai enemmänkin. Pelastuslaitos oli pumpannut taloihin valunutta vettä eri puolilla kaupunkia. Laitoksen edustajan arvion mukaan kyse oli lattiakaivoista tulvineesta vedestä, sillä järjestelmä ei ollut ehtinyt vetää kaikkea kertynyttä sadevettä.

Ilmatieteen laitoksen edustajan mukaan sademäärät olivat vaihdelleet voimakkaasti: nyt kyseessä olevan veneen uppoamispaikkaa lähinnä olevalla mittausasemalla oli todettu 21,6 mm sademäärä, toisella lähiseudulla olevalla asemalla 50 mm sademäärä. Sade oli kuuroittaista, ja paikalliset erot olivat aika suuria. Vettä oli joka tapauksessa tullut paljon. Lehden lukijoiden ilmoittamien tietojen mukaan he olivat mitanneet uppoamispaikan lähistöllä 55 mm ja yli 60 mm sademääriä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riitaa siitä, onko asiakkaan veneen uppoaminen venevakuutusehtojen mukaan korvattavaksi tuleva tapahtuma. Asiakas on myös katsonut, että hänen korvauskäsittelyn kuluessa saamansa neuvot korjauksen aloittamisesta ovat olleet virheellisiä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Tapaukseen sovellettavien venevakuutusehtojen kohdan 41.1.1 mukaan laajan venevakuutuksen perusteella korvataan […] vakuutuksen kohteelle
-ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta, kuten karille ajosta, pohjakosketuksesta, yhteentörmäyksestä tai kaatumisesta aiheutuneet vahingot
- myrskystä tai rajuilmasta aiheutuneet vahingot veneen koko ja ominaisuudet huomioon ottaen. Veneen ollessa laiturissa, poijussa tai telakoituna, katsotaan korvattavan vakuutustapahtuman sattuneen, kun keskituulen nopeus on yli 15 m/s
[…]

Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 41.1.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata mm. vahinkoa, joka on aiheutunut veneen uppoamisesta, ellei vahinko ole aiheutunut kohdassa 41.1.1 mainitusta syystä.

Asian arviointi

Korjausta koskeva neuvonta

Asiakkaan selostuksen mukaan hän oli tiedustellut vakuutusyhtiöstä, kannattaisiko vahingosta tehdä vahinkoilmoitus. Tällöin häntä oli kehotettu ilmoittamaan vahingosta ja neuvottu soittamaan veneliikkeeseen ja aloittamaan kor­jaus. Asiakkaan mielestä häntä olisi pitänyt neuvoa odottamaan korvauspäätöstä. Hän ei olisi tehnyt moottorille mitään, jos olisi tiennyt korvauspäätöksen olevan kielteinen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että yleisesti tiedossa olevin tavoin veneen perämoottori on uppoamistilanteessa syytä saada nopeasti tarkastettavaksi ja korjattavaksi, jotta vahingot pysyvät mahdollisimman vähäisinä ja esimerkiksi korroosiovaurioiden kehittymiseltä voidaan välttyä. Tässä tilanteessa neuvo moottorin viemisestä korjattavaksi on ollut perusteltu siitä riippumatta, korvaako vakuutus vahinkoa vai ei. Lisäksi asiakas ei tuossa vaiheessa ollut vielä tehnyt vahinkoilmoitusta, joten hänelle on täytynyt olla selvää, ettei vakuutusyhtiö ollut vielä voinut tehdä korvaamista koskevaa päätöstä.

Vahingon korvattavuus vakuutusehtojen mukaan

Vakuutusehtojen mukaan uppoamisvahinkoja ei korvata muutoin kuin ehtojen kohdan 41.1.1 mukaisissa tilanteissa. Tuulitietojen perusteella tässä tapauksessa ei ole ollut kyse myrskystä tai rajuilmasta. Uppoamisvahingon syyksi on esitetty hyvin runsas sade yhden yön aikana.

Lautakunta toteaa, että tässä venevakuutuksessa erilaiset sääilmiöt voivat olla korvaukseen oikeuttavia syitä. Tämä ilmenee siitä, että ehdoissa myrsky ja rajuilma on nimenomaisesti mainittu korvattaviksi, sekä siitä, että pohjakosketusta, kaatumista ynnä muuta koskeva ehtokohta on muotoiltu väljäksi. Lähtökohtaisesti jostain muustakin kuin ehdoissa erikseen mainitusta ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta aiheutuva vahinko on siten ehtojen mukaan korvattava.

Sade on vakuutuskohteeseen ulkoapäin vaikuttava tapahtuma. Lautakunta katsoo lisäksi, että nyt käsillä oleva yhden yön ajalle ajoittuva ja noin viiden tunnin ajanjaksolle painottuva runsas sade on vakuutusehtojen mukainen äkillinen tapahtuma. Tällainen sade ei ole ruostumisen tai lahoamisen tyyppinen hitaasti etenevä prosessi, eikä tapauksessa ole kyse myöskään tilanteesta, jossa vene olisi jätetty esimerkiksi viikkojen ajaksi ilman seurantaa.

Ratkaisevaksi asiassa jää sen arvioiminen, onko kyseisenä yönä vallinnut sade ollut vakuutusehtojen mukainen ennalta arvaamaton tapahtuma. Vakuutusalalla ennalta arvaamattomuudella tarkoitetaan vakiintuneesti tapahtumia, jotka ovat harvinaisia ja siten yllättäviä, että objektiivisesti tarkasteltuna niitä ei ole voinut ennakoida. Ratkaisevaa ei siten ole se, että vahinko useimmiten tulee vakuutetulle yllätyksenä.

Lähtökohtaisesti Suomen oloissa ei ole yllättävää, että syksyisin voi esiintyä runsaitakin sateita. Kesän ukkosmyrskyissä esiintyy toistuvasti tilanteita, joissa sadevesi voi esimerkiksi kaupunkialueilla peittää tiealueita alleen tai tunkeutua rakennusten alakertaan. Vaikka nyt käsillä olevassa vahinkotapahtumassa sade onkin ollut runsasta, selvitys ei kuitenkaan osoita olojen olleen niin poikkeuksellisia, että kyse olisi vakuutusehtojen kohdan 41.1.1 mukaisesta ennalta arvaamattomuudesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön antamia korjausneuvoja asianmukaisina ja katsoo, että vakuutusehtojen mukaiset korvattavuuden edellytykset eivät täyty tässä tapauksessa. Tämän vuoksi lautakunta ei suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Raulos

Jäsenet:
Siirala
Sario
Uimonen
Vaitomaa