Haku

FINE-000461

Tulosta

Asianumero: FINE-000461 (2017)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 16.05.2017

Miten vastuu asiakkaan kortilla tehdyistä oikeudettomista automaattinostoista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä? Kortin oikeudeton käyttö. Kortinhaltijan huolimattomuus.

Tapahtumatiedot

Asiakkaan kortti anastettiin Mallorcalla 2.10.2016 ja kortilla tehtiin klo 14.09 - 14.14 Suomen aikaa yhdeksän oikeudetonta automaattinostoa aiheuttaen nostokuluineen yhteensä 2.879,00 euron vahingon. Pankki sulki kortin asiakkaan sulkuilmoituksen johdosta klo 14.25.

Asiakkaan valitus

Asiakas ehdottaa, että vastuu asiassa aiheutuneesta vahingosta jaetaan tasan, 1.390 euroa asiakkaalle ja 1.390 euroa pankille.

Asiakas on nyt yli 70-vuotiaana ja 50 vuotta matkailleena tullut elämässään ensimmäistä kertaa ryöstetyksi Mallorcan saarella. Asiakas oli vaimonsa kanssa pyöräretkellä ja he joutuivat yllättäen Pollencan kaupungissa kapealla kujalla markkinatungokseen, jossa asiakkaalta varastettiin suljetusta selkärepusta pyöräilyliivi, jonka asiakas oli riisunut päältään kadun kuumuudessa. Liivin toisessa taskussa oli lompakko kortteineen ja toisessa matkapuhelin. Heidän aiemmin kohteessa useasti käydessään kaduilla ei ole ollut sellaista tungosta, jonka turvin varas voisi päästä iskemään.

Tungoksesta selvittyään ja rappuset kavuttuaan asiakas otti kuvia kukkulalta avautuvasta maisemasta klo 14.04 (Suomen aikaa). Siinä yhteydessä asiakas huomasi yllättäen reppunsa vetoketjun olevan auki ja liivin kadonneen. Kameran kuvatiedostoista he näkivät myöhemmin, että reppu oli suljettuna asiakkaan selässä ennen tungokseen menemistä viisitoista minuuttia aiemmin klo 13.49. Kahvilan pitäjä tiesi kertoa, että alueella liikkuu turisteiksi tekeytyviä varkaita. He kävelivät vielä portaat alas etsien reppua, sillä heille kerrottiin, että usein reppu, vaatteet ja lompakko kortteineen löytyvät hylättyinä mutta rahat lompakosta vietynä. Rahaa asiakkaan lompakossa oli noin 300 euroa.

Portaita laskeutuessa asiakas soitti vaimonsa puhelimella omaan numeroonsa ja kahdesti puhelin hälytti, mutta pyörille päästyä puhelin ei enää hälyttänyt ja oli täysin selvää, että puhelin ja lompakko olivat joutuneet varkaitten käsiin. Asiakas sai suljettu kortin soittamalla pankin numeroon. Puhelu alkoi noin klo 14.19 ja pankin oman ilmoitukseen mukaan sulku on tehty 14.25.

Jälkeenpäin selvisi, että kortilla oli onnistuttu nostamaan liki 3.000 euroa salaista tunnuslukua käyttäen klo 14.09-14.14 eli samaan aikaan, kun puhelin hälytti soitoista. Aikakin on sopivasti juuri ennen kortin sulkemista 14.25.

Kortin tunnusluku ei ole ollut koskaan lompakossa ylös kirjoitettuna. Ainut mahdollisuus on matkapuhelimen nelinumeroiset osoitteet ja koodit. Varkaan on täytynyt löytää suomenkielisestä valikosta osoiteluettelon ja kokeilla eri mahdollisuuksia. Asiakas muistaa usean numeron, mutta siellä oli muitakin nelinumeroisia, joita hän ei enää muista, koska vanhassa puhelimessa oli koodeja ja osoitteita, joita hän ei enää tarvinnut. Niiden joukossa on täytynyt olla tekaistun nimen alla tai osoitteen sisällä luottokortin tunnusluku, johon varas on neljännellä yrittämällään onnekkaasti osunut. Asiakas lukee huolimattomuudekseen sen, ettei ole jo ajat sitten poistanut puhelimesta kortin tunnuslukua, koska muistaa sen. Asiakas ei pidä toimintaansa kuitenkaan törkeänä ja puolustautuu sillä, että asiakkaan mielestä kolmella yrityskerralla ei voisi neuvokaskaan varas onnistua sattumalla. Sellainen ei juolahtanut mieleenkään, kun asiakas mietti väärinkäytön mahdollisuuksia varkauden tapahduttua. Asiakas ei edes varmasti voi sanoa, oliko tunnusluku siellä talletettuna. Varkauden mahdollisia seurauksia murehtiessaan asiakkaan mieleen ei edes juolahtanut ajatus, että kännykässä suomenkielisen valikon ja osoitetiedoston satojen suomalaisten nimien, puhelinnumerojen ja osoitteiden joukosta espanjalainen katuvaras löytäisi hetkessä ne neljä numeroa, jolla kortti automaatilla toimii. Varas onnistui vasta neljännellä yrittämällä, kun kyseessä oli viiden yrityskerran mahdollisuus MasterCardissa. Esim. American Express antaa vain kolme yrityskertaa. Sillä kortilla nosto ei olisi onnistunut.

Ensimmäisessä päätöksessään pankki ei mainitse lainkaan, että nostot on onnistuttu tekemään vasta kolmen epäonnistuneen tunnuslukuyrityksen jälkeen. Vasta asiakkaan soitettua pankkiin päätöksen saatuaan hän sai kuulla puhelimessa asian. Asiakas katsoo, että pankki on osoittanut vakavaa huolimattomuutta ja toiminut monessa suhteessa moitittavalla tavalla tehdessään väärinkäyttötutkimusta tarkoitushakuisesti puutteellisin tiedoin, perehtynyt huonosti tutkittavaan asiaan ohittamalla asiakkaan esittämät täydentävät tiedot, muuttanut kertomustaan ja saattanut asiakkaan järjestelmällisesti ja epäoikeudenmukaisesti huonoon valoon syyttäen törkeästä huolimattomuudesta.

Väärinkäytössä on asiakkaan mielestä kyse varkaan tuurista, kun hänen kyntensä osuivat repussa Iiiviin ja hän sai haltuunsa sekä lompakon että puhelimen. Hän oli myös onnekas, kun luottokortti oli MasterCard eikä esim. American Express, ja hän naputteli neljännellä yrityksellään oikeaan koodin. Kaiken vastuun sälyttäminen asiakkaan kontolle on pankilta tarkoitushakuista ja monen asiakkaan puolesta puhuvan näkökohdan sivuuttamista. Pankki on myös ratkaissut kantansa puutteellisin tiedoin eikä ole mitenkään kommentoinut lukuisia asiakkaan esittämiä tietoja, vaan on keksinyt omia totuuksiaan ja muuttanut kertomustaan. Asiakas ei ole myöskään pankin väittämän mukaisesti muuttanut kertomustaan, vaan on täydentänyt kuvaustaan ryöstöpäivästään. Pankista luvattiin aluksi omatoimisesti ottaa yhteyttä lisätietojen saamiseksi, jos ne osoittautuvat tarpeellisiksi. Kortin sulkeminenkin olisi onnistunut ajoissa, jos he eivät olisi kuulleet paikallisten kokemuksia, että usein lompakot kortteineen löytyvät hylättyinä ja vain rahat on viety. He etsivät liiviä juuri silloin kun varas oli automaatilla. Tunnuslukukin on ollut aikanaan asiakkaan sen tallentaessa riittävän hyvin piilotettu. Koska asiakas ei ollut poistanut puhelimestaan tunnuslukua luottaen siihen, ettei sitä voi löytää, asiakas katsoo olleensa huolimaton. Toiminnan leimaaminen törkeän huolimattomaksi on kuitenkin loukkaavaa ja liioiteltua.

Pankin vastine

Asiakkaan kiistämät nostot on tehty alkuperäisellä kortilla ennen kortin sulkemista ja kaikki tapahtumat on hyväksytty korttiin liittyvällä salaisella tunnusluvulla, jota ei voi saada selville itse kortista.

Asiakkaan kortilla ei ole ennen väärinkäyttöä ole yhtään sellaista asiakkaan omaa ostoa tai nostoa, jonka yhteydessä kortin tunnusluku olisi voitu saada selville. Asiakas oli itse viimeksi käyttänyt korttiaan maksaessaan polkupyörien vuokran. Oma osto oli tehty 2.10.2016 klo 10.23 ja kortin väärinkäyttö vasta lähes 4 tunnin kuluttua tästä, klo 14.09. Pankki ei pidä todennäköisenä sitä, että tunnusluku oli asiakkaan oman oston yhteydessä saatu selville, ja heitä olisi sen jälkeen seurattu heidän pyöräillessä usean tunnin ajan odottaen tilaisuutta kortin varastamiseen.

Pankki ei myöskään pidä mahdollisena, että varas olisi onnistunut löytämään oikean tunnusluvun asiakkaan puhelimesta jo kolmen väärän yrityksen jälkeen, mikäli tunnusluku olisi ollut naamioituna puhelimessa oleviin laajoihin nimi- ja numerotietoihin. Tunnusluvun on täytynyt olla puhelimessa helposti selvitettävässä muodossa tai lompakossa ylös kirjoitettuna ja helposti korttiin yhdistettävissä.

Lisäksi pankki toteaa, että asiakas ei ensimmäisessä reklamaatiossaan pankille mainitse mitään siitä, että tunnusluku oli kirjattuna puhelimen tietoihin. Vasta sen jälkeen kun pankki oli ilmoittanut, että väärinkäyttäjällä oli täytynyt olla tiedossaan tunnusluku, asiakas on muuttanut kertomustaan niin, että tunnusluku on ollut puhelimen tiedoissa.

Pankki katsoo siis, että asiakas on osoittanut törkeää huolimattomuutta säilyttäessään korttia ja tunnuslukua niin, että ne ovat olleet helposti yhdistettävissä toisiinsa. Tämän vuoksi hänen tulisi vastata väärinkäytöksestä aiheutuneesta vahingosta kokonaan itse.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- korttien sisältämät toiminnot ja sovellettavat ehdot
- asiakkaan ottamia valokuvia (2 kpl)

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöst
1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai
3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.
Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin korttien yhteisten ehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Korttiehtojen kortin säilyttämistä koskevan kohdan mukaan kortinhaltija sitoutuu säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti ja tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta pankista saamaansa tai itse valitsemaansa tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloistenkin olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisesta, kortin joutumisesta sivullisen haltuun sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai haltuun.

Asian arviointi

Kortin säilyttäminen ja tallellaolon seuranta

Arvioitaessa sitä millaisia varotoimia kortinhaltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on maksupalvelulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009 vp) mukaan otettava huomioon, että tavanomaisia maksuvälineitä on yleensä tarkoitettu käytettäväksi päivittäisessä maksamisessa ja niitä on sen vuoksi voitava kuljettaa mukana. Toisaalta kortinhaltijan voidaan odottaa säilyttävän korttiaan vähintään yhtä huolellisesti kuin käteistä rahaa. Ympäröivät olosuhteet ovat olennaisessa osassa arvioitaessa, mitä kortin huolellinen säilyttäminen kortinhaltijalta edellyttää. Mikäli tietyissä olosuhteissa voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa olevan esimerkiksi kohonnut riski taskuvarkauksille, voidaan myös huolellisen kortinhaltijan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota kortin säilyttämiseen. Kortinhaltijalta ei kuitenkaan voida vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä, mutta kohtuullisiin varotoimiin voidaan katsoa kuuluvan se, että kortinhaltija seuraa kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla.

Tässä tapauksessa asiakkaan kortit sisältänyt lompakko on ollut pyöräilyliivin taskussa asiakkaan repussa, josta liivi on onnistuttu anastamaan markkinatungoksessa asiakkaan huomaamatta 2.10.2016 noin klo 14 aikaan. Pankki on sulkenut ko. kortin asiakkaan sulkuilmoituksen johdosta klo 14.25.

Pankkilautakunta katsoo, että ulkomailla turistikohteessa ruuhkaisilla markkinoilla voidaan yleisen elämänkokemuksen perusteella katsoa olevan kohonnut taskuvarkausriski ja näissä olosuhteissa huolellisen kortinhaltijan tulisi kiinnittää erityistä huomiota korttinsa turvalliseen säilyttämiseen ja tallellaolon seuraamiseen.

Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan tavan säilyttää korttinsa sisältänyt lompakkonsa selkärepussa, josta se on markkinatungoksessa mahdollista anastaa kortinhaltijan huomaamatta, voida näissä olosuhteissa katsoa täyttävän korttiehtojen vaatimuksia kortin turvallisen säilyttämisen suhteen. Pankkilautakunta katsoo näin ollen asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen maksupalvelulain 53 § 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan kortin säilyttämisen suhteen.

Tunnusluvun säilyttäminen

Maksupalvelulain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 169/2009 vp.) kortin ja tunnusluvun säilyttäminen samassa lompakossa on mainittu nimenomaisesti esimerkkinä menettelystä, joka voi olla törkeän huolimatonta. Pankkilautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut kortinhaltijan menettelyn osoittavan törkeää huolimattomuutta taskuvarkaustyyppisissä tapauksissa, joissa kortin tunnusluvun katsotaan päätyneen sivullisen haltuun kortin anastuksen yhteydessä ja tunnusluvun katsotaan olleen anastajan tunnistettavissa ja yhdistettävissä korttiin.

Pankkilautakunta katsoo tässä tapauksessa saadun selvityksen perusteella, että pyöräilyliivin anastaneen sivullisen on täytynyt saada asiakkaan ko. kortin tunnusluku tietoonsa liivin toisessa taskussa olleesta asiakkaan puhelimesta, jossa tunnusluvun on täytynyt olla asiakkaan tallentamana. Tunnusluvun saaminen on tällöin edellyttänyt myös sitä, ettei asiakkaan puhelin ole ollut lukittuna esimerkiksi salasanalla. Ottaen huomioon, että asiakkaan kortilla on onnistuttu tekemään automaattinostoja hyvin pian liivin anastuksen jälkeen, lautakunta katsoo lisäksi, että tunnusluvun on täytynyt olla asiakkaan puhelimessa kaiken muun tiedon seasta melko helposti löydettävissä ja liian helposti tunnistettavissa tunnusluvuksi ja myös yhdistettävissä kyseessä olevaan korttiin.

Pankkilautakunta katsoo, ettei tunnusluvun säilyttämistä puhelimessa voida lähtökohtaisesti rinnastaa esimerkiksi tunnusluvun kirjaamiseen paperilapulle ja lapun säilyttämiseen lompakossa kortin kanssa. Kaikki edellä todettu huomioon ottaen Pankkilautakunta kuitenkin katsoo tässä tapauksessa asiakkaan tavan säilyttää korttinsa tunnuslukua – liian helposti tunnistettavassa muodossa lukitsemattomassa puhelimessa ja saman liivin toisessa taskussa kortin sisältäneeseen lompakkoon nähden - osoittavan asiakkaalta vakavaa varomattomuutta ja asiakkaan siten huolimattomuudestaan laiminlyöneen maksupalvelulain 53 § 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun säilyttämisen suhteen.

Katoamisilmoituksen tekeminen

Asiakas on huomannut reppunsa vetoketjun olevan auki ja liivin kadonneen hyvin pian anastuksen jälkeen selvittyään ensin markkinatungoksesta ja noustuaan rappuset ylös kukkulalle. Tämän jälkeen hän on kävellyt portaat alas lompakkoa etsien ennen kuin on pyörille päästyään soittanut pankkiin sulkupuhelun, jonka johdosta sulku on tehty klo 14.25.

Pankkilautakunta toteaa kortinhaltijalle maksupalvelulain 54 §:n 1 momentissa ja korttiehdoissa asetetun velvollisuuden ilmoittaa kortin katoamisesta olevan aivan olennainen korttien väärinkäytön ehkäisyn kannalta. Ainoastaan katoamisilmoituksen tekemällä kortinhaltija voi varmistua siitä, ettei kadonnutta korttia voida enää käyttää oikeudetta hänen vahingokseen. Myös pankin kannalta kortinhaltijan tekemä katoamisilmoitus on ensisijainen tapa pankin saada tieto siitä, ettei kortti ole enää kortinhaltijan hallussa, minkä perusteella pankki voi ryhtyä toimiin estääkseen kortin oikeudettoman käytön.

Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan huomattua lompakkonsa kadonneen on hänen täytynyt mieltää riski korttinsa oikeudettomasta käytöstä ja hänen olisi maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaisesti huolellisesti toimiessaan tullut ilmoittaa korttinsa katoamisesta pankille viipymättä ja ilman aiheetonta viivästystä kortin oikeudettoman käytön estääkseen. Mikäli asiakas olisi näin toiminut, olisi tapauksessa kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneelta vahingolta voitu välttyä mahdollisesti kokonaisuudessaan. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen korttiehtojen mukaista velvollisuuttaan ilmoittaa kortti kadonneeksi viipymättä sen katoamisen huomattuaan.

Ottaen kuitenkin huomioon, ettei asiakas ole käsittänyt myös kortin tunnusluvun voineen päätyä varkaan tietoon ja asiakkaan olettaneen varkaan olleen ainoastaan käteisen perässä, lautakunta pitää asiakkaan menettelyä tuossa tilanteessa ymmärrettävänä. Ottaen tämän lisäksi huomioon koko tapahtumaketjun lyhyt aikajänne Pankkilautakunta katsoo, ettei sulkuilmoituksen viivästyminen lompakon katoamisen havaitsemisesta tässä tapauksessa osoita, että asiakas suhtautuisi piittaamattomasti kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja yleisten korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan kortin ja erityisesti tunnusluvun säilyttämisen suhteen sekä katoamisilmoituksen tekemisen suhteen. Olosuhteet huomioiden Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kokonaisuutena osoittavan vakavaa varomattomuutta, mutta ei kuitenkaan asiakkaan suhtautuvan selvästi piittaamattomasti kortin ja sen tunnusluvun hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan menettely kokonaisuutena myöskään osoita maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta ja että asiakkaan vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta rajoittuu 150 euroon.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 150 euroa.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Hidén

Jäsenet:
Atrila
Kallio
Lehtonen
Pulkkinen

Tulosta