Haku

FINE-000410

Tulosta

Asianumero: FINE-000410 (2017)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 16.08.2017

Vuotovahinko. Hanakulman tihkuvuoto. Rajoitusehtojen soveltaminen. Rakennusvirhe. Vedeneristys.

Tapahtumatiedot

Vuonna 1989 rakennetun rivitalon erään huoneiston kylpyhuoneessa ja wc:ssä havaittiin 10.4.2016 kosteusvaurioita lattiassa ja seinässä. 13.4.2016 suoritetun kosteuskartoituksen mukaan pesuhuoneen suihkukaapin takana olleen, pinta-asennetun hanakulman sulkuventtiili on vuotanut, minkä johdosta betonilaatta ja tiiliseinän alaosa ovat kastuneet. Pesuhuone on alkuperäisessä kunnossa ilman vesieristeitä. Vuoto oli loppunut sen jälkeen kun putkimies oli uusinut molemmat hanakulmat. Pesuhuoneessa ja wc:ssä oli laatan alla ollut märkää noin 1,5 neliömetrin alueella. WC:n ja pesuhuoneen välisen seinän alaosissa oli märkiä arvoja noin 1 juoksumetriä. Hanakulmat vaihtaneen putkimiehen ilmoituksen mukaan helmiliitoksessa oli ollut merkkejä tihkuvuodosta. Helmiliitos ei ollut putkimiehen ilmoituksen mukaan löystynyt.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksissään katsonut, että vahinko on ollut seurausta puutteellisista vedeneristyksistä ja läpivientien tiivistämättömyydestä. Sulkuventtiili on vuotanut pidemmän aikaa ja kyse on ollut tihkuvuodosta. Asiassa ei ole osoitettu, että neste olisi virrannut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rakennusta palvelevasta vesijohdosta (ehdot 8.1.1). Liitosten vähitellen tapahtuvasta löystymisestä aiheutuneita vahinkoja ei korvata. Koska kylpyhuoneessa ei ollut vedeneristystä, rakenteille aiheutunut vahinko on seurausta rakennevirheestä. Vahinko ei ole kiinteistövakuutuksesta korvattava.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja vaatii, että vakuutusyhtiö velvoitetaan korvaamaan vuototapahtumasta aiheutuneet vahingot kiinteistövakuutuksen perusteella ja että vakuutusyhtiö velvoitetaan korvaamaan vakuutuksenottajalle asiassa aiheutuvat asianajokulut. Asiassa on kysymys siitä, mistä vahinko on alun perin johtunut ja onko lattiassa rakennusvirhe. Jos lattiassa on rakennusvirhe, mikä on virheen merkitys vahingon syntymiselle. Kysymys on myös siitä, mitä vakuutuksen ehtokohtia voidaan soveltaa.

Vakuutuksenottaja kertoo, että vuoto on syntynyt äkillisesti, koska 22 vuotta käytössä olleessa huoneistossa ei ole aikaisemmin ollut ongelmia. Tämä on ensimmäinen vuotovahinko taloyhtiössä, jossa on 15 asuntoa. Rakennus on rakennettu vuonna 1989 voimassa olleiden rakentamismääräysten ja hyvän tavan mukaisesti. Pesuhuoneessa on ollut suihkukaappi, jossa on ollut sataprosenttinen vedeneristys. Asunnossa on tehty vuonna 2011 kuntokartoitus, jolloin tilan on todettu olleen kunnossa.

Vakuutuksenottaja toteaa, että tihkuvuoto hanakulman liitoksesta on selkeästi aiheuttanut seinärakenteen kostumisen hanakulmasta alaspäin. Helmiliitoksen äkillinen pettäminen on aiheuttanut (tihku)vuodon. Vuoto on syntynyt äkillisesti esimerkiksi äkillisestä paineen muutoksesta tai paineiskun seurauksena. Näitä voidaan pitää luonnollisena syynä vuodolle. Vuotoa ei ole voitu havaita ajoissa, koska putki oli vuotanut väliseinän sisälle ja koska hanakulman edessä oli ollut suihkukaappi. Vakuutuksenottaja katsoo, että seinällä olevasta hanakulmasta tapahtunut vuoto on imeytynyt seinään ja sieltä lattiarakenteisiin. Lattian vedeneristyksellä ei ole adekvaattia vaikutusta vahingon syntymiseen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiassa ole perusteita muuttaa korvauspäätöstä.  Kyse on siitä, täyttääkö sulkuventtiilin tihkuvuoto vakuutusehdoissa vuotovahingon korvattavuudelle asetetut edellytykset. Jos kyse on korvattavasta vahingosta, katsotaanko rakenteiden vaurioitumisen varsinaiseksi syyksi kyseinen vuoto vai vedeneristyksen puutteellisuus.

Vakuutusehtojen (kohta 8.1.1) mukaan korvattavuuden edellytyksenä on rikkoutuminen. Vuoto on aiheutunut helmiliitoksen tihkuvuodosta. Asiassa ei ole esitetty selvitystä liitoksen rikkoutumisesta. Putket ja hanakulmat ovat olleet pinta-asennettuja. Helmiliitos ei ole vuotanut seinälle eikä seinän sisälle. Helmiliitoksen alapuolella oleva seinä ei ole kastunut. Vakuutusyhtiö viittaa vahinkokartoittajan lisäselvitykseen, jonka mukaan vesi on valunut putkea pitkin lattialle, jos jommassakummassa liitoksessa on ollut vuoto. Kosteus on noussut kapillaarisesti tiiliseinään ja osittain edennyt wc:n puolelle betonilattiaan.

Vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan rakennevirheistä aiheutuvat vahingot on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutusyhtiö toteaa, että märkätilojen lattioilta on edellytetty vedenpitävyyttä jo paljon aikaisemmin kuin rakennuksen rakentamisvuonna 1989. Asiassa voidaan vedota rajoitusehtojen kohtaan 8.2.5 vedeneristysten puutteellisuudesta ja kohdassa 8.2.11 mainittuun hyvän rakentamistavan vastaiseen rakentamiseen. Muun muassa Suomen Rakentamismääräyskokoelman D1 1987 mukaan lattiakaivollisen tilan tulee olla kauttaaltaan vesitiivis. Vahinko ei ole korvattava, koska vahingon syynä on lattiakaivollisen lattian vedeneristyksen puutteellisuuksia.

Vakuutusyhtiö toteaa vielä, että Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että jos vahinko aiheutuu rakennusvirheen tai hyvän rakentamistavan vastaisen rakenteen seurauksena, kyse ei ole vakuutuksen perusteella korvattavasta vahinkotapahtumasta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

- EP:n Vahinkopalvelu Ky:n tarkastusraportti 13.4.2016 suoritetusta vahinkotarkastuksesta. Raporttiin sisältyy kohteesta otettuja valokuvia sekä pohjapiirros, johon on merkitty vahingoittunut alue.
- valokuvat seinän ja lattian mittaustuloksista kosteusmittarilla
- Rakennus- ja kuivaustekniikka RT:n raportti 20.10.2011 myyntiä varten tehdystä kartoituksesta siihen sisältyvine valokuvineen.

Asianosaiset ovat myös liittäneet asiakirjoihin Suomen Rakentamismääräyskokoelman ohjeita ja määräyksiä eri ajankohdilta.

Vahinkotarkastuksesta laaditun raportin mukaan vahingon aiheuttanut kuparinen käyttövesiputki on asennettu vuonna 1989 pinta-asennuksena. Pesuhuoneessa suihkukaapin takana hanakulman sulkuventtiili on vuotanut pidemmän aikaa, minkä johdosta betonilaatta ja tiiliseinän alaosa ovat kastuneet. Raportin mukaan pesuhuone on alkuperäisessä kunnossa ilman vesieristeitä. Vuoto oli loppunut, kun putkimies oli vaihtanut kummankin hanakulman uuteen.

Vakuutusyhtiö on lisäksi kysynyt vahinkotarkastuksen tehneeltä kosteuskartoittajalta JJ:ltä tarkentavia kysymyksiä raporttiin liittyen. JJ on ilmoittanut sähköpostiviestissä, että vesi on valunut putkea pitkin lattialle, jos jommassakummassa liitoksista on ollut vuoto. Vesi ei ole valunut seinän sisään. Rakenteet ovat olleet pitkän ajan kosteusrasituksessa. Kun pesuhuoneessa ei ole ollut vesieristyksiä, kosteus on noussut kapillaarisesti tiiliseinään ja osittain edennyt wc:n puolelle betonilaattaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riitaa siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan asunto-osakeyhtiön vesijohdon sulkuventtiilin rikkoutumisesta johtuneen vuotovahingon kiinteistövakuutuksesta. Jos kyse on vakuutuksesta korvattavasta vuotovahingosta, voiko vakuutusyhtiö evätä korvauksen rajoitusehtojen perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vuotovahinkovakuutuksen (8.1 Korvattavat vakuutustapahtumat)

- kohdan 8.1.1 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on vakuutuksen voimassaoloaikana aiheutuneen tapahtuman takia virrannut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta ja rakennusta palvelevasta kiinteästi asennetusta vesijohdosta
- kohdan 8.2.10 (Kuluminen, ruostuminen ja muut vähitellen tapahtuvat syyt) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu liitosten vähitellen tapahtuneesta löystymisestä
- kohdan 8.2.5 (Roiskevesi ja puutteelliset vesieristeet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu roiskevedestä tai puuttuvien tai puutteellisten vesieristeiden johdosta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä tai tunkeutuneesta kosteudesta
- kohdan 8.2.11 (Rakentamis-, suunnittelu- ja käyttövirheet sekä huollon laiminlyönti) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Asian arviointi

Vahingon korvattavuus

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan pesutilan hanakulma on alkanut vuotaa ja hanakulmasta tihkunut vesi on kastellut lattia- ja seinärakenteita. Vakuutuslautakunta katsoo vakiintuneeseen käytäntöönsä viitaten, että tällainen tapahtuma on lähtökohtaisesti tapaustyypiltään korvaukseen oikeuttava vuotovahinko.

Vakuutuslautakunnan toteaa, että seuraavissa rakentamismääräyksissä on rakennuksen rakentamisaikaan edellytetty märkätilan lattian vedeneristämistä:   
- Suomen Rakentamismääräyskokoelman C2 Veden ja kosteudeneristys, Määräykset 1976, mukaan (kohta 2.2.3) kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutuman ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin.
- Rakennustietosäätiön ohjetiedoston (RT-kortti 83-10153, vuosi 1982) mukaan märkien huonetilojen lattioissa tulee olla vedeneristys. Vedeneristystä ei tarvita, jos rakenne on vedenpitävä.
- Suomen Rakentamismääräyskokoelman, D1 1987, mukaan lattiakaivollisissa huonetiloissa lattian on edellytetty olevan vedenpitävä.

Vahinkotarkastusraportista ilmenee, että pesuhuoneen laatan alla lattiassa on ollut ”suoraan” betoni ja seinässä laatan alla tiiliseinä. Raporttiin on erään kuvan yhteyteen merkitty, että vettä on valunut seinään ja lattialle suihkukaapin takana, ja että pesuhuoneessa ei ole vesieristeitä. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei raportista ilmene, että seinä olisi vesijohdon kiinnityskohdasta ollut märkä. Sen sijaan tarkastusraportin mukaan betonilaatta ja tiiliseinän alaosa ovat kastuneet vuodon johdosta.

Vakuutuksenottaja on korostanut sitä, että pesuhuoneen suihkukappi on ollut sataprosenttisesti vedeneristetty. Asunnossa oli vuonna 2011 tehty kuntokartoitus, jolloin tilan oli todettu olleen kunnossa. Vakuutuslautakunta toteaa, että suihkukaapin vedeneristyksellä ei ole merkitystä, kun arvioidaan pesuhuoneen vedeneristystä. Asiaa on arvioitava sen mukaan, mikä on ollut huonetilan lattian ja seinien vedeneristys, ja missä vuotanut putki on ollut.  Suihkukaappi on Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan osaltaan estänyt vuodon havaitsemisen heti sen alettua.

Esitetyillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että pesuhuoneen lattiassa ei ole ollut asianmukaista vedeneristystä.

Vakuutuksen rajoitusehtojen kohtien 8.2.5 ja 8.2.11 mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus kieltäytyä korvaamasta vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu mm. puutteellisesta vedeneristyksestä tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Edellä todetun pohjalta Vakuutuslautakunta pitää tässä tapauksessa vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden kannalta ratkaisevana sitä tulkintakysymystä, katsotaanko rakenteiden kastumisen syyksi hanakulman vuoto vai tilan lattiarakenteiden puutteellisuus.

Vakuutuslautakunnassa on käsitelty useita tapauksia, joissa laite- tai putkivuoto on sattunut pesutilassa, jonka lattiarakenteen olisi tullut olla vedenpitävä, mutta jossa ei ole ollut esimerkiksi vedeneristystä lainkaan. Näissä tapauksissa lautakunta on katsonut, että vuotovahingon eli rakenteiden kastumisen syynä ei ole huonetilassa sattunut vuoto vaan asianmukaisen vedeneristyksen puuttuminen tai muu sellainen rakenteiden puutteellisuus.

Aiemman käytäntönsä mukaisesti Vakuutuslautakunta tässäkin tapauksessa katsoo, ettei rakenteiden kastumisvahingon syynä ole hanakulman  vuoto vaan se, että pesutila oli toteutettu rakentamisaikaisen hyvän rakentamistavan vastaisesti, minkä vuoksi vuotovesi oli päässyt rakenteisiin.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on oikeus evätä korvaus puutteellista vedeneristystä ja hyvän rakentamistavan vastaista rakentamista koskevien rajoitusehtojen perusteella. Koska liitoksen kiristäminen ei ollut tyrehdyttänyt vuotoa, lautakunta katsoo, ettei kyse ole ollut siitä, että liitos olisi vähitellen löystynyt.

Asianajokuluvaatimus

Finanssialan sopimuspohjaisen asiakasorganisaation (FINE) ohjesäännön 6 §:n mukaan Vakuutuslautakunta ei käsittele sille osoitetun valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Lautakunta voi kuitenkin käsitellä riitaa siitä, ovatko nämä kustannukset korvattavia oikeusturvavakuutuksesta.

Tässä asiassa lautakunnalta ei ole pyydetty ratkaisusuositusta oikeusturvavakuutuksen osalta, eikä lautakunta siksi käsittele esitettyä kuluvaatimusta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä evätä korvaus puutteellista vedeneristystä ja hyvän rakentamistavan vastaista rakentamista koskevien rajoitusehtojen perusteella vakuutusehtojen mukaisena. Vakuutuslautakunta ei suosita korvauspäätöksen muuttamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Pellikka

Jäsenet:

Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho