Tapahtumatiedot

Vakuutettu P.P. on kuollut 5.2.2016. P.P:n kuolinpesän osakkaita olivat hänen alaikäiset lapsensa, jotka asuivat vakituisesti P.P:n entisen puolison kanssa. P.P:n kuolinpesän ja P.P:n vanhempien K.P:n ja T.P:n välille syntyi velkomusriita kesäkuussa 2016, jonka seurauksena kuolinpesä pani vireille velkomuskanteen K.P:tä ja P.P:tä vastaan 1.12.2016.

P.P:n kuolinpesä haki asiaa oikeusturvaetua P.P:n voimassaolevasta oikeusturvavakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja toteaa, että oikeusturvavakuutuksessa vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen kanssaan vakinaisesti asuvat henki­löt. Jos vakuutuksenottaja kuolee vakuutuskauden aikana, ovat vakuutettuina ne henkilöt, jotka vakuutuksenottajan kuollessa ovat vakinaisesti asuneet hä­nen kanssaan yhteisessä taloudessa, ellei heillä ole omaa vakuutusta. Yhtiö to­teaa, että koska kuolinpesä ei ole tässä vakuutuksessa vakuutettuna, ei vakuu­tuksesta voida korvata asian hoitamisesta aiheutuneita asianajo- ja oikeuden­käyntikuluja.

Asiakkaan valitus

P.P:n kuolinpesä oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta. Valituksessaan kuolinpesä toistaa vaatimuksensa velkomusriidasta aiheutuvien kulujen korvaamisesta P.P:n oi­keusturvavakuutuksen perusteella.

Valituksessa todetaan ensinnäkin, että kuolinpesä on nimenomaan huolehti­nut, että P.P:n vakuutukset ovat voimassa myös P.P:n kuoleman jälkeen. Näin ollen on riidatonta, että oikeusturvavakuutus on voimassa sekä riidan synty­essä että kannetta nostettaessa. Valituksen mukaan P.P:n vakuutukset siirtyvät automaattisesti koskemaan myös kuolinpesää ensisijaisesti yleisseuraannon ja toissijaisesti myös samaistamisen perusteella.

Kuolinpesä katsoo myös, että tapauksessa tule soveltaa yhtiön mainitsemaa vakuutusehtoa siten, että kuolinpesä katsotaan vakuutetuksi saman ehtokohdan perusteella. Muutoin kuolinpesä katsoo ehtokohdan ainoastaan rajaavan mahdolliset muut vakuutetut niihin henkilöihin, jotka ovat kuolinhetkellä elä­neet yhteistaloudessa vakuutuksenottajan kanssa.

Lopuksi valituksessa todetaan, että mikäli ehtoa tulkitaan siten, että kuolinpesää ei pidetä vakuutettuna, on kysymyksessä sellainen yllättävä ja ankara tai ainakin kohtuuton vakuutusehto, jota ei tule ottaa huomioon oikeusturvaa ar­vioitaessa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan asian tapahtumatiedot ja viittaa tapauk­sessa sovellettaviin vakuutusehtoihin sekä toistaa antamassaan korvauspäätöksessä lausutun.

Vastineen mukaan vakuutusehdoissa otetaan yksiselitteisesti kantaa siihen, ketkä voivat käyttää vakuutusta, mikäli vakuutuksenottaja kuolee vakuutuskauden aikana. Myös vakuutussopimuslain 33 §:ssä määritellään tyhjentävästi ne tilanteet, jolloin toinen henkilö voidaan samastaa vakuutuksenottajaan. Py­kälän mukaan samastaminen koskee vahingon aiheuttamista, suojeluohjeiden noudattamista ja pelastamisvelvollisuutta, joten sitä ei voida soveltaa nyt käsillä olevaan tapaukseen.

Selvyyden vuoksi yhtiö toteaa vielä, että yleisseuraannon perusteella kuolinpesä olisi tullut vakuutetuksi oikeusturvavakuutuksesta, mikäli P.P. olisi ollut riidan osapuolena hänen eläessään. Pelkkä vakuutettuna oleminen ei ole sellainen oikeus, joka voisi yleisseuraannon perusteella siirtyä kuolinpesälle.

Vakuutusyhtiö toteaa vielä, ettei kuolinpesän missään vaiheessa ole annettu ymmärtää, että kuolinpesä olisi vakuutettuna P.P:n vakuutuksilla, vaan nimen­omaan on ilmoitettu, että kuolinpesään kuuluva omaisuus on edelleen vakuutettuna toistaiseksi. Yhtiön näkemyksen mukaan kyseistä ehtokohtaa ei voida myöskään pitää yllättävänä ja ankarana eikä edes kohtuuttomana, vaan kysy­myksessä on yleisesti oikeusturvavakuutuksissa käytetty ehto, joka ei ole va­kiintuneelta vakuutuskäytännöstä poikkeava.

Edellä selostetuin perustein vakuutusyhtiö katsoo päätöksensä olevan vakuu­tusehtojen mukainen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa asiassa on riitaa siitä, onko kuolinpesä vakuutusehtojen tar­koittama vakuutettu oikeusturvavakuutuksessa, kun riita, jossa kuolinpesä on osapuolena, on syntynyt vakuutuksenottajan kuoleman jälkeen.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 9.2 mukaan vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen kanssaan yhteisessä taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt.

Jos vakuutuksenottaja on kuollut vakuutuskauden aikana, vakuutettuina ovat henkilöt, jotka vakuutuksenottajan kuollessa asuivat vakinaisesti hänen kans­saan yhteisessä taloudessa, ellei heillä ole omaa vakuutusta.

Vakuutetun vakinaisena asuinpaikkana pidetään väestörekisteriviranomaisen rekisteriin merkittyä osoitetta.

Asian arviointi

Oikeusturvavakuutuksen ehdoissa määritellään vakuutuksella vakuutetut henkilötahot. Ehtojen mukaan vakuutuksenottajan lisäksi vakuutettuina ovat hä­nen kanssaan yhteisessä taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Ehdossa tode­taan myös, että mikäli vakuutuksenottaja kuolee vakuutuskauden aikana, vakuutettuina ovat henkilöt, jotka vakuutuksenottajan kuollessa asuivat vakinai­sesti hänen kanssaan yhteisessä taloudessa, ellei heillä ole omaa vakuutusta.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa vakuutuksenottajana on ollut P.P., joka on kuollut 5.2.2016. P.P:n kuolinpesä on varmistanut, että P.P:n vakuutukset pysy­vät voimassa kuolinpesän eduksi. Kuolinpesä on sittemmin riitautunut pesän omaisuudesta P.P:n vanhempien kanssa. Kuolinpesän osakkaita ovat P.P:n rintaperilliset, jotka asuivat vakinaisesti äitinsä luona.

Lautakunta toteaa, että koska P.P.n lapset eivät olleet asuneet P.P:n kanssa va­kinaisesti, eivät he myöskään olleet tällöin P.P:n oikeusturvavakuutuksella vakuutettuina. Ottaen huomioon, että ehtokohdassa todetaan nimenomaisesti ne tahot, jotka ovat oikeusturvavakuutuksella vakuutettuja vakuutuksenottajan kuollessa, ei lautakunnan näkemyksen mukaan vakuutuksenottajan kuolinpesää voida pitää tällaisena tahona, mikäli ehtokohdan edellytykset eivät muu­toin täyty. Lautakunta katsoo niin ikään, että kyseinen rajaus vakuutettujen pii­rissä vakuutuksenottajan kuoleman jälkeen on varsin ymmärrettävä, ottaen huomioon muun muassa kuolinpesien potentiaaliset eroavaisuudet.

Oikeusturvavakuutuksen ehdot, joissa vakuutettujen piiri on määritelty edellä kerrotuin tavoin, ovat yleisesti käytössä markkinoilla olevissa oikeusturvavakuutuksissa. Kyseessä olevat ehdot eivät ole siten vakiintuneelta vakuutuskäytännöstä poikkeavia tai yllätyksellisiä. Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2001:135 mukaan vakuutusturvan laajuus on yleensä sopimuksenvarainen asia, ja vakuutusmaksun määrä riippuu siitä, kuinka laajaksi vakuutuksen pe­rusteella korvattavien tapahtumien piiri on sovittu. Sellaiseen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee sanotun ratkaisun mukaan suhtautua varsin pidättyvästi.

Lautakunta katsoo, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia erityisen painavia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että kyseessä olevan vakuutusehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka että sitä voitaisiin pitää yllättävänä tai ankarana. Lausutuilla perusteilla lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätös on asianmukainen.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä ehtojen mukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Hirviniemi
Korpiola
Rusanen
Toimi