Tapahtumatiedot

Vakuutettu 13-vuotias C oli 11- ja 13-vuotiaiden kavereidensa kanssa leikkinyt sytyttimellä ladossa, jossa oli säilytetty muun muassa olkipaaleja, kuituhamppua ja puutavaraa. Käsissä tuleen sytytetty heinätukko oli tippunut heinäkasaan, joka oli syttynyt heti tuleen. Pojat olivat yrittäneet sammuttaa liekkejä turhaan, jonka jälkeen he olivat yrittäneet hakea lähitaloista apua. Kun tämäkään ei ollut onnistunut, niin C oli soittanut isälleen, joka oli soittanut hätäkeskukseen.

Lato irtaimistoineen tuhoutui tulipalossa täysin. Vakuutusyhtiö A suoritti palovahingon johdosta ladon omistajan omaisuusvakuutuksen perusteella korvauksia yhteensä 36 100,00 euroa. Vakuutusyhtiö A on hakenut maksettuja korvauksia takaisin vahingonaiheuttajilta, koska C oli kavereineen yhteisvastuussa vahingosta ja vahinko on sen mukaan aiheutettu törkeällä huolimattomuudella. C:n vastuuvakuutusyhtiö B on myös katsonut vahingon aiheutetun törkeällä huolimattomuudella ja korvannut vakuutusyhtiö A:lle sen maksaman korvauksen vähennettynä 1/3:lla ja omavastuulla. Vakuutusyhtiö A vaatii C:ltä sitä osaa korvauksesta, jota vakuutusyhtiö B ei ole korvannut sille.

Asiakkaan valitus

Vahinkoa ei ollut aiheutettu törkeällä vaan tavallisella huolimattomuudella. Asiassa tuli ottaa huomioon se, että C oli vahinkohetkellä ollut 13-vuotias eikä kyse ollut aikuisesta henkilöstä.

Vakuutusyhtiön vastine

Tuottamuksen astetta arvioidessa tarkastellaan sitä, kuinka merkittävästi vahingonaiheuttajien osoittama ajattelemattomuus ja huolimattomuus poikkeavat tavanomaisesta toiminnasta. Tapahtumahetkellä C oli 13-vuotias. Vahingonaiheuttajan kehitystasossa ei ole ilmoitettu tuottamusarviointiin vaikuttavia poikkeavuuksia. Tuottamuksen astetta ei ole arvioitu vertaamalla vahingonaiheuttajien toimintaa aikuiselta odotettavaan toimintaan, vaan vertaamalla siihen huolellisuuden tasoon, jota vastaavan ikäiseltä ja samalla kehitystasolla olevalta henkilöltä voidaan olettaa. Käsitys tulesta, tulen käyttäytymisestä ja paloturvallisuudesta syntyy hyvin varhaisella iällä. Oikeuskäytännössä korvausvastuun palovahingoissa on katsottu syntyvän jopa alle kouluikäisen vahingonaiheuttajan kohdalla.

Vahingonaiheuttajat ovat toimineet ikäänsä nähden erityisen moitittavalla tavalla. Myös vahingonaiheuttajan vastuuvakuutusyhtiö on katsonut vahingonaiheuttajien toiminnan ilmentävän törkeää huolimattomuutta. Tulipalo on saanut alkunsa, kun vahingonaiheuttajat ovat sytyttäneet heinätukon palamaan ladon sisällä. Heinätukko on tippunut käsistä heinäpaalulle, josta tuli on alkanut leviämään. Ladossa on säilytetty helposti syttyvää materiaalia, kuten olkipaaleja ja kuituhamppua sekä lankkuja ja kuivaa puutavaraa. Lato oli lautarakenteinen.

Lähiympäristössä oli puustoa, pensaita, ruohikkoa ja peltoa. Tulta on siis käsitelty tilanteessa, jossa tulen hallitsematon leviäminen on ollut erittäin todennäköistä. Yleisen elämänkokemuksen mukaan 13-vuotias on jo riittävän kypsä ymmärtämään tilanteeseen riittyneen erityisen korkean riskin tulen leviämisestä. Tämän ikäinen ymmärtää tulenkäytön vaarallisuuden jo itsessään, lisäksi tulella on leikitty herkästi syttyvien materiaalien ympäröimänä.

Tulen sytyttäminen tällaisessa ympäristössä ilmentää seurauksista piittaamatonta, tietoista riskinottoa. Tilannetta ei voida rinnastaa pelkkään ajattelemattomuuteen tai tavalliseen huolimattomuuteen. Kyse ei ole tyypillisestä 13-vuotiaan huolimattomasta toiminnasta. Vahinko on aiheutettu törkeällä huolimattomuudella ja näin ollen vakuutusyhtiölle syntyy takautumisoikeus.

Vakuutusyhtiön takaisinhakuoikeus koskee maksettua korvausta sen täyteen määrään asti. Siten vakuutusyhtiö A:lla on oikeus saada vahingonaiheuttajalta se osuus, jota vastuuvakuutusyhtiö ei ole korvannut.

Vakuutuksenottajan lausuma

Vakuutuksenottajan D:n kaupungin mukaan vakuutusyhtiön päätös on oikea.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö A:lla oikeus vaatia C:ltä vakuutuksen nojalla maksamiaan korvausmääriä. Tämä vakuutusyhtiö A:n takautumisoikeus riippuu siitä, onko C aiheuttanut tulipalon törkeällä huolimattomuudella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 75 §:n mukaan vakuutetun oikeus vaatia kolmannelta henkilöltä korvausmäärä, jonka vakuutuksenantaja on hänelle suorittanut, siirtyy vakuutuksenantajalle vain, jos kolmas henkilö on aiheuttanut vakuutustapahtuman tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta taikka on lain mukaan velvollinen suorittamaan korvausta huolimattomuudestaan riippumatta.

Asian arviointi

Lautakunta toteaa, että huolimattomuuden astetta arvioitaessa on tarkoituksenmukaista lähteä tavallista huolimattomuutta koskevasta oletuksesta. Siten vaadittavasta huolellisuusstandardista poikkeaminen tulee luokitelluksi törkeäksi huolimattomuudeksi vain, jos tähän voidaan osoittaa erityisiä perusteita.

Vakuutussopimuslain esitöiden mukaan törkeä huolimattomuus on lähellä tahallisuutta (HE 114/1993 vp. s. 43). Törkeän huolimattomuuden tunnusmerkkeinä on lisäksi painotettu subjektiivista moitittavuutta. Korkein oikeus on esimerkiksi viitannut toimintaan, joka on häikäilemätöntä ja välinpitämätöntä seurausten suhteen (KKO:1997:103). Subjektiivisen asenteen lisäksi arvioinnissa voidaan ottaa objektiivisena elementtinä huomioon se, kuinka paljon vahingonaiheuttajan menettely määrällisesti poikkeaa siitä, mitä häneltä olisi vaadittu.

Alaikäisten korvausvastuuta arvioitaessa tulee ottaa huomioon heidän ikänsä, kehitystasonsa sekä teon laatu. Nyt käsillä olevassa tapauksessa vahinko on aiheutunut, kun 13-vuotias C oli 11- ja 13-vuotiaden kavereidensa kanssa sytyttänyt heinätukon palamaan sisällä ladossa, jossa oli muun muassa olkipaaleja, kuituhamppua ja puutavaraa.

Lautakunta toteaa, että 13-vuotiaan tulee ikänsä ja kehitystasonsa puolesta ymmärtää, että heinä syttyy ja palaa helposti ja heinätukkojen sytyttäminen heinää ja muuta helposti syttyvää materiaalia sisältävässä ladossa aiheuttaa hyvin suuren riskin siitä, että tuli leviää ja aiheuttaa hallitsemattoman palon. Tämän vuoksi C:n toimintaa voidaan pitää huolimattomana.

Käytettävissä olevan selvityksen perusteella palavan korren tipahtaminen heiniin on tapahtunut kuitenkin vahingossa ilman, että tulipaloa on tarkoitettu saada aikaan. Tulipalo on myös syttynyt ladossa, jossa C on itse ollut sisällä, joten tulipalo on aiheuttanut vaaraa myös hänelle itselleen. Tämä viittaa siihen, että C ei ole suhtautunut välinpitämättömästi toimintansa seurauksiin. C:n toiminnan moitittavuutta lieventää myös se, että hän oli yrittänyt sammuttaa liekkejä, yrittänyt saada lähitaloista apua ja soittanut C:n isälle. Kokonaisuutena arvioiden C:n toimintaa ei voida etenkin hänen ikänsä huomioon ottaen pitää niin moitittavana, että hänen huolimattomuutensa aste olisi ollut törkeää.

Koska C ei ole aiheuttanut vahinkoa törkeällä huolimattomuudella, ei vakuutusyhtiöllä ole oikeutta vaatia vahingon johdosta maksamiaan korvaussummia C:ltä.

Lopputulos

Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä ei ole oikeutta vaatia vahingon johdosta maksamiaan korvaussummia C:ltä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Rusanen

Sihteeri Mäenpää

Jäsenet:

Korpiola

Toimi