Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A:n BMW M550d -merkkinen ja vuonna 2013 käyttöönotettu ajoneuvo oli määräaikaiskatsastuksessa 5.7.2022, kun pakokaasutestin yhteydessä auton koneesta alkoi kuulua kovaa kolinaa eikä katsastusmies tämän jälkeen uskaltanut jatkaa katsastusta. Auton katsastukseen vienyt henkilö ajoi auton pois katsastusliikkeestä. Myöhemmin auto jouduttiin hinaamaan korjaamolle, jossa ilmeni, että auton moottori oli vaurioitunut.

A haki korvauksia moottorin vaurioitumisesta katsastusliike X Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö katsoi alun perin korvauspäätöksessään, että X Oy on osoittanut toimineensa katsastuksen yhteydessä huolellisesti ja ettei tapauksessa ole myöskään luotettavasti selvitetty, että auton vaurioituminen olisi seurausta katsastusmiehen virheestä.

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön ratkaisuun ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta. Vakuutuslautakunta antoi asiassa ratkaisusuosituksen FINE-061748 (2024), jossa se katsoi asiassa jääneen osoittamatta, että ennen savutusmittauksen tekemistä katsastusmies olisi riittävällä huolellisuudella varmistunut siitä, että ajoneuvon moottori on ollut normaalissa käyntilämpötilassa tai että katsastusmies olisi noudattanut Trafin ohjetta ennen savutusmittauksen aloittamista. Ratkaisusuosituksessa todettiin kuitenkin, ettei katsastusliikkeen syyksi voida lukea sellaista vahinkoa tai vahingon laajentumista, joka on myöhemmin aiheutunut vahinkoa kärsineen omien toimien seurauksena. Kun tapauksessa A:n auto oli katsastuksen jälkeen ajettu pois liikkeen pihalta, oli pidettävä mahdollisena, että moottori on vaurioitunut laajemmin, kuin jos sitä ei olisi ajettu. Näin ollen lautakunta katsoi, että katsastusliike on vastuussa asiakkaan ajoneuvon moottorille aiheutuneesta vahingosta siltä osin kuin sen on katsottava aiheutuneen puutteesta katsastuksen suorittamisessa. Lautakunta palautti asian tältä osin vakuutusyhtiön arvioitavaksi.

Vakuutusyhtiö antoi sittemmin asiassa uuden korvauspäätöksen, jossa se viittaa vahinkotarkastajan raporttiin, jonka mukaan kyseinen moottorivaurio ei ole syntynyt katsastuksessa suoritetussa savustusmittauksen kierrosten asetusvaiheessa ja näin ollen ajoneuvon vauriot eivät ole syy-yhteydessä siihen, ettei katsastuksessa toimittu täysin Trafin ohjeiden mukaisesti. Näin ollen, koska moottorivaurio ei ole syy-yhteydessä katsastuksessa havaittuun huolimattomuuteen, eivät auton moottorin korjauskustannukset kuulu X Oy:n korvausvastuulle.

Asiakkaan valitus

A oli edelleen tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

A esittää valituksessaan, että asian käsittelyn yhteydessä on tullut ilmi suuria epäkohtia ja valheita. Hän kertoo puhuneensa vahinkotarkastajan kanssa puhelimessa yli tunnin ja tarkastaja oli tällöin myöntänyt, että hänen aiempi lausuntonsa oli väärä. Tarkastaja ei myöskään ole henkilökohtaisesti tarkastanut vaurioitunutta autoa. Niin ikään A toteaa, että katsastusmiehen kertomus on muuttunut koko ajan tapahtumien edetessä.

A selventää, että öljyn viskositeetti on 22 celsius-asteessa verrattavissa piimän kanssa ja 80 celsius-asteessa viskositeetti on verrattavissa veden kanssa. Tämän vuoksi moottoria ei saa ryntäyttää ennen kuin lämpötila näyttää käyttölämpötilaa ja BMW:ssä on jopa erillinen mittari pelkästään öljyn lämpötilalle. A on erityisesti harmissaan siitä, että tarkastaja on väittänyt, että auton moottori olisi ollut viallinen jo ennen katsastusta. A kertoo ostaneensa juuri ennen katsastusta uudet renkaat, mitä hän tuskin olisi tehnyt, jos olisi epäillyt, että auton moottorissa olisi vikaa ja jos näin olisi ollut, niin myös katsastusmies olisi varmasti kuullut epämääräisiä ääniä moottorissa ennen ryntäyttämistä. Edellä todetuin perustein A vaatii edelleen auton korjaamista kokonaisuudessaan ja myös siltä osin, kun se on vaurioitunut kahden vuoden ajamattomuuden vuoksi. Tämän lisäksi A vaatii, että yhtiö maksaa auton vianetsintäkulut.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen laatimassaan lisäkirjelmässä A ilmaisee syvän tyytymättömyytensä vastineen sisältöön ja katsoo edelleen vastapuolen muuntelevan totuutta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian käsittelyn kulun sekä viittaa asiassa antamiinsa korvauspäätöksiin.

Vastineessa yhtiö toteaa lisäksi, että vahinkotarkastaja on tarkastanut vaurioituneen ajoneuvon 27.2.2024. Tarkastushetkellä moottorista on ollut irrotettuna venttiilikoneiston kansi, nokka-akselit sekä muu venttiolikoneisto. Moottorin alakerran tarkastusta ei voitu suorittaa, koska auto oli ulkona pihassa. Vahinkotarkastaja kertoo perehtyneensä käytettävissä oleviin dokumentteihin ja BMW merkkiin perehtyneen korjaamon antamaan suulliseen lausuntoon. Tämän lisäksi tarkastaja on haastatellut katsastusmiestä. Yhtiö toteaa, että ajoneuvoissa, joissa ei ole moottorin öljymäärän mittaamiseen mittatikkua, luotetaan siihen mitä ajoneuvon ajotietokone ilmoittaa. Nyt käsillä olevassa tapauksessa tällaista ilmoitusta ei ole ollut, joten öljymäärä on todettu riittäväksi. Vahinkotarkastusraportin mukaan moottorin lämpötilaa ei ole erikseen mitattu, koska moottorin on arvioitu olevan riittävän lämmin johtuen siitä, että auto oli ajettu katsastukseen ja ulkolämpötila oli ollut 23 astetta. Yhtiö huomauttaa, että myös normaalikäytössä ajettaessa kunnossa olevan moottorin tulee kestää kuormitusta ja korkeaa kierroslukua. Kyseisissä moottorimalleissa on myös havaittu vahinkotarkastajan käymien keskustelujen mukaan kampiakselin runkolaakereiden sekä kierokangen laakereiden osalta normaalia poikkeavaa kulumista ja näistä syistä moottoriin on jouduttu uusimaan laakerointi ja kampiakseli. Myös korjaamo on todennut lausunnossaan, että moottorin koliseva ääni johtuu vaurioituneista laakeroinneista.

Vastineessa vakuutusyhtiö ottaa kantaa myös A:n valituksessaan esittämästä öljyn viskositeetin vaihteluista sen lämpötilasta riippuen. Yhtiön mukaan ajoneuvossa käytettävä 5W moottoriöljy on pumpattavissa vielä -35 asteessa. Pumpattavuus tarkoittaa sitä, että ajoneuvon ehjä öljypumppu kykenee pumppaamaan öljyn moottoriin eikä öljy jäykkänäkään tällöin vahingoita moottoria. Yhtiön mukaan on myös ollut selvää, että öljyn määrä on ollut riittävä, koska ajoneuvo ei ole varoittanut öljyn vähyydestä. Näin ollen, koska öljyn määrä on ollut riittävä ja koska kunnossa olevan moottorin tulisi kestää myös korkeita kierroslukuja, on A:n auton moottorissa täytynyt olla vikaa jo ennen katsastusmiehen suorittamaa savutusmittausta. Myös katsastusmies oli kuullut moottorista epätavallista kolinaa mittausta suorittaessaan.

Lopuksi vakuutusyhtiö toteaa vielä, että A:n autossa rikkoutuneet moottorin kiertokankien ja kampiakselin liukulaakerit eivät voi kulua väljäksi savumittauksen yhteydessä moottorin voitelujärjestelmän ollessa kunnossa, vaan niiden kuluminen vaatii useita kertoja, jolloin moottorin kuormitus on niin suurta, ettei moottoriöljyn voitelukalvo kestä liukulaakerin päällä, vaan se pettää hetkellisesti. Savutusmittauksessa ei moottoriin saada luotua niin suurta kuormitusta, jota moottoriöljyn kalvo ei kestäisi. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan tämä on osoitus siitä, että ajoneuvon moottorin laakerointi on ollut viallinen ja väljistynyt jo ennen katsastukseen saapumista. Näin ollen yhtiön näkemyksen mukaan moottoriöljyn lämpötilalla ei siten ole minkäänlaista syy-yhteyttä moottorin vaurioitumiseen.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutettuna olleella X Oy:llä ei ollut lisättävää asiaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, ovatko A:n ajoneuvon moottorin vauriot seurausta katsastuksen yhteydessä tapahtuneesta laiminlyönnistä öljyn lämpötilan tarkastamisessa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §:n mukaan tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii palveluksessa olevan virheen vuoksi. Korvausvelvollisuus käsittää virheestä tilaajalle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon sikäli kuin 21 §:stä ei johdu muuta. Edellä 10 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun välillisen vahingon toimeksisaaja on kuitenkin velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdassa 3.4 (Insuring Clause) todetaan seuraavaa:
The Insurer shall indemnify the Insured for Bodily Injury and Property Damage when the following apply simultaneously:
- the liability is based on Business Activities Insured or Products Insured;
- the Insured is legally liable for damages; and
- The Loss Event has occurred during the Period of Insurance
The Insurer shall also indemnify the Insurer for costs of settlement and court proceedings which arise out of indemnifiable Bodily Injury and Property Damage.
The Insurer shall have the right and duty to defend the Insured against any claim in relation to the Loss event that falls under the scope of the Insurance and exceed the deductible.

Asian arviointi

Vastuuvakuutuksesta suoritetaan korvaus siitä vahingosta, josta vahingonaiheuttaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Lautakunta viittaa 22.1.2024 antamaansa ratkaisusuositukseen, jossa on katsottu, että katsastusmiehen toiminnassa on ollut laiminlyönti siltä osin, kun katsastusmies ei ole tarkastanut öljyn lämpötilaa ennen savutusmittausta. Nyt riitaa on siitä, ovatko A:n ajoneuvon vauriot seurausta katsastusmiehen laiminlyönnistä. Näyttövelvollisuus vahinkoseuraamuksen syntymisestä kuuluu Suomen voimassaolevan oikeuden mukaan korvausta vaativalle. A:n on näin ollen osoitettava, ovatko ajoneuvossa todetut vahingot seurausta kokonaan tai osittain katsastusliikkeen laiminlyönnistä, eli siitä, ettei öljyn lämpötilaa ollut tarkastettu ennen savutusmittauksen aloittamista.

Vakuutuslautakunta antaa ratkaisusuosituksensa osapuolten toimittaman kirjallisen materiaalin perusteella. Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään vauriotarkastajan raportti sekä vahinkotarkastajan lausuma sekä asian osapuolten välistä sähköpostiviestintää. A on lisäksi esittänyt, että katsastusmiehen ja vahinkotarkastajan kertomukset olisivat muuttuneet ajan kuluessa. Lautakunta toteaa, että etenkin silloin, kun vahinkotapahtumasta annetut kertomukset eriävät toisistaan, on tapauksessa annettava korostunut merkitys muulle vahinkotapahtuman selvittämiseksi käytettävissä olevalle aineistolle.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan vahingonkärsinyt A:n ajoneuvon moottorista oli alkanut kuulua kolisevaa ääntä, kun ajoneuvolle oli tehty savutustutkimusta. Tällöin toimenpide oli keskeytetty ja ajoneuvo oli ajettu pois katsastusliikkeestä. Katsastusmies oletti ajoneuvossa olleen öljyä tarpeeksi, kun ajotietokone ei antanut varoilmoitusta. Niin ikään katsastusmies oletti, että öljyn lämpötila oli riittävä, sillä katsastuspäivänä oli 23 astetta lämmintä ja ajoneuvo oli ajettu katsastuspaikalle. Ajoneuvon vaurioitumisen jälkeen se oli A:n toimesta viety tutkittavaksi Y Oy:lle 16.9.2022, jolloin oli havaittu muun muassa, että ajoneuvon nokka-akselit olivat hieman kuluneet ja värjäytyneet, mutta ääntä aiheuttavaa vikaa ei nokka-akseleissa havaittu. Moottorista irrotettiin öljypohja sekä tarkastettiin moottorin alakerta (kampiakselin-, kiertokankien laakerointi ja kampiakseli), jolloin todettiin, että öljypohja oli täynnä kuparisilppua, 2-sylinterin laakeroinnissa oli alkava välys ja 3-sylinterin laakerointi oli viallinen. Tarkastuksen seurauksena esitettiin, epäilys, että kampiakseli oli vaihtokunnossa ja runkolinja oli kieroutunut ja näin ollen moottori olisi uusittava. Erikseen vauriotutkimuksessa on todettu vielä, että se, ettei moottoriöljy olisi ollut ryntäytyksessä käyttölämpöistä, voi mahdollisesti vaurioittaa moottoria, mutta tutkimuksen suorittaneella korjaamolla ei ole tiedossa vastaavia tapauksia.

Ajoneuvo tarkastettiin vakuutusyhtiön pyynnöstä 27.2.2024 Z Oy:n toimesta. Tällöin moottorin alakerran tarkastusta ei voitu suorittaa, koska ajoneuvo oli ulkona pihassa. Tarkastuslausunnossa todetaan, että tarkastus perustuu käytössä olleisiin dokumentteihin, katsastusmiehen haastatteluun sekä BMW-merkkiin perehtyneen korjaamon suulliseen lausuntoon. Lausunnossa todetaan, että kyseisissä moottorimalleissa on havaittu merkkikorjaamon kertoman mukaan kampiakselin runkolaakereiden sekä kiertokangen laakereiden osalta normaalista poikkeavaa kulumista ja näistä syistä on moottoriin jouduttu uusimaan laakerointi ja kampiakseli. Johtopäätöksenään tarkastaja toteaa, että vaikka katsastuksessa ei ollut toimittu kirjaimellisesti Trafin ohjeen mukaan, niin kyseinen moottorivaurio ei ole syntynyt katsastuksessa suoritetussa savutusmittauksessa ja näin ollen moottorin vaurioilla ei ole syy-yhteyttä katsastusmiehen laiminlyöntiin, vaan moottorissa on ollut vaurio jo ennen katsastustoimenpidettä. Lausunnossa ei osata ottaa kantaa siihen, onko ajoneuvon siirtämisestä syntynyt lisävaurioita. Sittemmin 4.6.2024 sähköpostissaan tarkastuksen suorittanut tarkastusmies tarkentaa vielä, ettei A:lle ole missään vaiheessa Z Oy:n henkilöstön toimesta sanottu, että katsastusmiehen toiminnassa olisi ollut virhe ja että ajoneuvo olisi vaurioitunut juuri sen takia.

Lautakunta toteaa, että käytettävissä olevasta selvityksestä on pääteltävissä, että A:n ajoneuvon moottorissa on täytynyt olla vaurioitumista jo ennen katsastuksen aloittamista, sillä kunnossa olevan moottorin ei voida olettaa rikkoutuvan, vaikka öljyn lämpötila ei olisikaan optimaalinen. Niin ikään Vakuutuslautakunta toteaa, että pelkästään vauriokorjaamon kirjauksen perusteella ei voida katsoa osoitetun, että A:n ajoneuvon vauriot ovat olleet syy-yhteydessä katsastusmiehen toimintaan. Näin ollen lautakunta katsoo tapauksessa jääneen osoittamatta, että A:n ajoneuvon vauriot olisivat seurausta siitä, ettei öljyn lämpötilaa tarkastettu ennen katsastuksen aloittamista. Koska näyttötaakka syy-yhteyden osalta on nimenomaan korvausta vaativalla, on vakuutusyhtiön päätöstä pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Haapasaari
Jyrä
Kankkunen
Malmberg