Tapahtumatiedot

A (s. 1975) haki 4.5.2021 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella korvausta 8.3.2021 annetusta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta.

Vahinkoilmoituksessa A kertoi laajasti oireista, niihin liittyvistä terveydenhuoltokäynneistä ja tehdyistä tutkimuksista. A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen 8.3.2021 Vaxzevria-valmisteella (Astra Zeneca). Rokotuksen jälkeisen 15 minuutin seuranta-ajan aikana A:n kurkkua alkoi kutittaa ja olo tuntui huonolta. A:ta seurattiin terveyskeskuksessa, jossa hän sai Epipen- ja Solu-Cortef-pistokset sekä tipan. A:n kieli kutisi. A:n olo helpottui muutaman tunnin kuluessa. A:ta tarkkailtiin vielä illalla sairaalassa, josta hän pääsi kotiutumaan kello 19 jälkeen. Seuraavana päivänä A kärsi pahoista hengenahdistusoireista, joiden takia A sai sairaalasta reseptit antihistamiiniin ja prednisoloniin. Lisäksi A sai ohjeeksi ottaa hoitavaa sekä avaavaa astmalääkettä. A:lla on taustalla rasitusastma. A:n kokonaishyvinvointi heikkeni nopeasti parin päivän aikana. Kaikki lihakset tuntuivat revähtäneiltä. A tunsi rintakipua, hengenahdistusta, varpaiden puutumista, päänsärkyä ja allergiaoireiden pahenemista. A kävi 11.3.2021 koronavirustestissä, joka oli negatiivinen. Seuraavan kahden viikon ajan oireet aaltoilivat siedettävästä sellaiseen, että A sai hengitettyä vain puoli-istuvassa makuuasennossa. A:n 3.9.2020 leikatun olkapään kivut pahenivat lähes oireettomasta siihen, että nukkuminen hankaloitui ja käsi petti. A on joutunut käyttämään tulehduskipulääkkeitä ja vahvempia kipulääkkeitä olkapään kipujen takia. A arveli olkapään kipujen johtuvan koronarokotteesta. A haki korvausta hoitokuluista sekä psyykkisestä haitasta lääkevahinkovakuutuksesta. A oli työkyvyttömyyseläkkeellä psyykkisen sairauden takia, jonka hoitaminen vaikeutui muun muassa siksi, ettei A voinut enää urheilla koronarokotteen jälkeen ilmenneiden oireiden vuoksi.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 4.8.2021. Yhtiö katsoi, että A:lla todetut oireet eli hengitysvaikeudet, silmien kutina, päänsärky, ihottuma sekä väsymys olivat Vaxzevria-koronavirusrokotteesta aiheutunut korvattava henkilövahinko. Yhtiö maksoi A:lle tilapäisestä haitasta luokkaa 2 (lievät vamma), luokan yläosa vastaavana korvauksena 1 000 euroa. Yhtiö katsoi, etteivät A:n oikean olkapään oireet olleet syy-yhteydessä rokotteeseen. Lisäksi yhtiö katsoi, että rintakipujen syy-yhteys rokotteen saamiseen oli myös epätodennäköinen ja että yleistilan huonontuminen oli subjektiivista oireilua ilman todettuja havaintoja.

Lautakuntaprosessin aikana A on esittänyt asiamiehen välityksellä uusina tai edelleen jatkuvina koronavirusrokotteesta aiheutuneina haittavaikutuksina vaikean pitkäaikaisen hengenahdistuksen, astman pahentumisen, POTS-oireiston, edelleen jatkuvat rintakivut, edelleen jatkuvan yleisväsymyksen sekä suun dystonian ja blefarospasmin.

Asiakkaan valitus

Vakuutuslautakunta on vastaanottanut A:n ratkaisusuosituspyynnön lisäksi 4.9.2024 ja 24.3.2025 päivätyt lisäkirjelmät.

A esittää asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. A vaatii, että Vakuutuslautakunta vahvistaa syy-yhteyden olemassaolon rokotteen ja hänen nykyoireistonsa välillä.

A:lla on perussairauksina tablettihoitoinen diabetes, kausiluontoinen astma tarvittaessa otettavalla lääkehoidolla, kilpirauhasen vajaatoiminta, selkäoireita sekä kiertäjäkalvosinjänteiden vamma ja korjausleikkaus vuonna 2020.

A katsoo, että hänelle aiheutui todennäköisesti koronavirusrokotteen seurauksena vaikea pitkäaikainen hengenahdistus, astman paheneminen ja POTS-oireisto. A:lla on rytmihäiriö- ja sydämentykytysoireita, hengenahdistusta ja voimakasta väsymysoireilua. Oireet jatkuvat edelleen vaikeina ja aiheuttavat merkittävää toiminallista haittaa jokapäiväisessä elämässä. Uusimpana neurologisena oireena on suun dystonia ja blefarospasmi, joihin A:lla on käytössä jatkuva Botox-hoito. Astmaoireiden pahenemisen vuoksi A joutuu käyttämään suurta lääkitystä. A on joutunut lähes luopumaan liikuntaharrastuksista ja monesta muusta toiminnasta, jotka ovat hänelle tärkeitä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että toisin kuin ratkaisusuosituspyynnössä on esitetty, on A:lla potilasasiakirjojen perusteella ollut moninainen sairaushistoria ja moninaista oireilua jo rokotetta edeltävästi. A:n perussairauksia ovat persoonan epävakaus ja posttraumaattinen oireilu, masennusjakso, spondylolisteesi, ADHD, kilpirauhasen vajaatoiminta/myksedeema, krooninen migreeni, rasitusastma, siitepölyallergia, tyypin 2 diabetes ja sen komplikaatiot sekä verenpainetauti. Yhtiö on esittänyt vastineessaan kantansa Vaxzevria-koronavirusrokotteen ja A:n nykyoireiston välisestä syy-yhteydestä.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössä A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 29.1.2021—28.11.2024.

Selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina tyypin 2 diabetes, krooninen migreeni, kilpirauhasen vajaatoiminta, rasitusastma, siitepölyallergia, verenpainetauti, persoonan epävakaus, posttraumaattinen oireilu ja ADHD. A:lle on tehty vuonna 2005 rytmihäiriön katetrihoito supraventrikulaarisen takykardian (SVT) takia ja vuonna 2020 leikkaus suolitukoksen takia. A:lle on tehty kolme sektioleikkausta, umpilisäkkeen poisto, vatsan kiristys ja kiinnikkeiden poistoleikkaus. Lisäksi A:lla on ollut toistuvia virtsatietulehduksia, joihin hänellä on estolääkitys. A on työkyvyttömyyseläkkeellä.

8.3.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A oli saanut tekstin kirjaamispäivänä koronavirusrokotteen, josta hänelle oli tullut allerginen reaktio. A kertoi, että hänen ihonsa oli lehahtanut punaiseksi. A oli tuntenut kutinaa ja ahtautta kurkussa. Lisäksi kielensyrjä pisteli. A oli saanut terveyskeskuksessa Epipen- ja Solu-Cortef-pistokset. Lääkärin tavatessa A:n oireet olivat ohittuneet ja vointi helpottanut. Hengitys oli vapaata ja rauhallista. A puhui ongelmitta pitkiä lauseita. Punoitusta ei ollut enää nähtävissä. Suun limakalvot olivat rauhalliset. A pääsi kotiutumaan.

9.3.2021 päivätyn neurologin B1-lääkärinlausuntoa varten laatiman tekstin mukaan A:lla oli diagnoosina komplisoitunut migreeni. A:lle oli aloitettu joulukuussa 2020 migreenin estohoitona Aimovig-lääkitys. Hoidon aloittamisen jälkeen tilanne oli selkeästi kohentunut ja A:lla oli ollut migreenipäänsärkyjä 5–6 päivänä kuukaudessa. Ennen hoidon aloittamista A:lla oli ollut päänsärkyjä 24–27 päivänä kuukaudessa.

24.3.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:n olkapää oli ollut kivuliaampi koronavirusrokotteen saamisen jälkeen. A sai lähetteen fysioterapiaan.

29.3.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla oli ollut 8.3.2021 saadun koronavirusrokotteen ja siitä seuranneen anafylaktisen reaktion jälkeen hengenahdistusta. A oli käyttänyt säännöllisesti astmalääkkeitä kuukauden ajan. Kuitenkin hengenahdistukset jatkuivat. A kertoi, että varsinkin rasittuessa hengenahdistus voimistui. Muita oireita, kuten rytmihäiriötuntemuksia tai rintakipua, ei ollut. A puhui kokonaisia lauseita, mutta antoi aavistuksen hengästyneen vaikutelman puhuessaan. A:lle oli tehty keuhkojen röntgenkuvaus, jossa ei todettu epänormaaleja löydöksiä. Keuhkoemboliaan viittaavaa ei todettu. A:lle suositeltiin, että hän menisi terveyskeskukseen astman seurantakokeisiin.

29.3.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan perusverenkuvassa A:n hemoglobiiniarvo oli 174 g/l, muuten verenkuva oli normaali. Aikaisemmin A:n hemoglobiiniarvo oli ollut tasoa 140–150 g/l.

6.4.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:n olkapää oli aina välillä kipeytynyt yleensä liiallisen treenaamisen takia. Tilanne oli ollut menossa jo parempaan suuntaan, mutta koronavirusrokotteen saamisen jälkeen kaikki nivelet/lihakset olivat kipeytyneet. Muista lihaksista ja nivelistä kipu oli lähtenyt sittemmin pois, mutta oikea olkapää oli jäänyt kipeäksi. Liikkeitä testatessa todettiin selkeä arkuus hauislihaksessa, mutta sinänsä liikelaajuudet ja voimat vaikuttivat hyviltä. A sai kipuun kortisonipistoksen.

13.4.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan olkavarteen laitetun kortisonipistoksen jälkeen olkapään tilanne oli rauhoittunut. A ei ollut juuri käyttänyt olkapäätä. A sai lähetteen magneettitutkimukseen.

27.4.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla oli ollut seitsemän kuukautta aiemmin traumaattinen kiertäjäkalvosimen repeämä, jonka takia olkapää oli tuolloin leikattu. A:lle oli tehty 23.4.2021 olkapään magneettitutkimus, jossa todettiin repeämän olevan takaosasta kiinni, mutta ylemmän lapalihasjänteen etuosassa oli uusi repeämä. Olkalisäke-solisluunivelessä todettiin nivelrikkoa. Lääkäri arvioi, että uusintaleikkaus on tarpeellinen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse A:lle pian Vaxzevria-koronavirusrokotteen saamisen jälkeen aiheutuneiden hengitysvaikeuksien, silmien kutinan, päänsäryn, ihottuman ja väsymyksen johdosta maksetusta tilapäisen haitan korvauksesta sekä siitä, ovatko vahinkoilmoituksessa kerrotut yleisvoinnin heikkeneminen, rintakipu, hengenahdistus, päänsärky, allergiaoireiden paheneminen ja olkapääkipu seurausta koronavirusrokotteen saamisesta. Lisäksi asiassa on kyse oireista, joista A on vaatinut korvausta lautakuntaprosessin aikana.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]

Asian arviointi

1. Korvaus kivusta ja särystä ja muusta tilapäisestä haitasta

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa huomioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaan tilapäisen haitan kestoaika tarkoittaa aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kun vammat ovat parantuneet tai vammojen jälkitilaa voidaan pitää vakiintuneena. Niissä tapauksissa, joissa vahinkoa kärsineelle jää pysyvä haitta, tilapäisen haitan kestoajalla tarkoitetaan aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kun vahinkoa kärsineen terveydentila on vakiintunut niin, että pysyvä haitta voidaan määritellä. Tilapäisen haitan korvauksen määrään ei vaikuta vahinkoa kärsineen subjektiiviset tuntemukset.

Liikennevahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 2, lievät vammat (korvausasteikko vuonna 2021 300–1 200 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että ne
- eivät vaadi elvytys- tai tehohoitoa,
- eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, esimerkiksi luunmurtumien kiinnitysleikkausta,
- tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon,
- toiminnallinen toipuminen vaatii enintään 2 kuukautta,
- vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A sai 8.3.2021 koronavirusrokotteen Vaxzevria-valmisteella. Pian rokotteen saamisen jälkeen A:lla ilmeni punaisuutta, kielensyrjän pistelyä sekä kutinaa ja ahtauden tunnetta kurkussa. A sai terveyskeskuksessa Epipen- ja Solu-Cortef-pistokset. Sairaalan seurannassa A:n oireiden todettiin ohittuneen ja A pääsi kotiutumaan.

Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A sai heti koronavirusrokotteen saamisen jälkeen allergiseen reaktioon sopivia oireita. Oireet ohittuivat saman päivän aikana. Ottaen huomioon A:lle aiheutuneen henkilövahingon laatu ja tilapäisen haitan kesto, Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön maksamaa luokan 2 (lievät vammat) mukaista 1 000 euron korvausta asianmukaisena korvauksena tilapäisestä haitasta.

2. Yleisvoinnin heikkeneminen ja oikean olkapään kipu

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina tyypin 2 diabetes, krooninen migreeni, kilpirauhasen vajaatoiminta, rasitusastma, siitepölyallergia, verenpainetauti, persoonan epävakaus, posttraumaattinen oireilu ja ADHD. A:lle on tehty vuonna 2005 rytmihäiriön katetrihoito supraventrikulaarisen takykardian (SVT) takia ja vuonna 2020 leikkaus suolitukoksen takia. A:lle on tehty kolme sektioleikkausta, umpilisäkkeen poisto, vatsan kiristys ja kiinnikkeiden poistoleikkaus. Lisäksi A:lla on ollut toistuvia virtsatietulehduksia, joihin hänellä on estolääkitys. A on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Maaliskuun 2021 loppupuolella A kertoi, että keväällä 2020 leikattu oikea olkapää oli ollut kivuliaampi rokotteen saamisen jälkeen. Lisäksi A kertoi, että hänellä oli ollut rokotteen saamisesta lähtien hengenahdistusta, mutta rintakipua tai rytmihäiriöitä ei ollut ollut. Huhtikuussa 2021 A kertoi, että kaikki hänen nivelensä/lihaksensa olivat kipeytyneet koronavirusrokotteen saamisen jälkeen. Muut edellä mainitut kivut olivat väistyneet, mutta oikean olkapään kipu oli jäänyt. Olkapään magneettitutkimuksessa todettiin, että ylemmän lapalihasjänteen etuosassa oli uusi repeämä. Olkalisäke-solisluunivelessä todettiin nivelrikkoa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että koronarokotteen saamisen jälkeen voi ilmetä rokotteesta johtuvia oireita, kuten pistoskohdan kipua, väsymystä ja kuumetta, ja niihin liittyen myös suorituskyvyn laskua. Tällaiset oireet ovat yleensä lieviä ja väistyvät suhteellisen pian rokotteen saamisen jälkeen. Vakuutuslautakunta viitaa edellä tilapäisen haitan korvauksesta lausumaansa ja toteaa, että A on saanut ohimenevistä oireista asianmukaisen haittakorvauksen.

Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A:lla on useita perussairauksia, jotka sopivat selittämään koronavirusrokotetta todennäköisemmin A:n kokemaa yleisvoinnin laskua. Oikean olkapään oireiden osalta lautakunta toteaa, etteivät ne liity Vaxzevria-koronavirusrokotteen saamiseen vaan A:lle tehdyn olkapään leikkaustoimenpiteen jälkeiseen tilaan ja olkapäässä todettuihin rappeumaperäisiin muutoksiin.

3. Lautakuntaprosessin aikana ilmoitetut oireet

A on saanut Vaxzevria-koronavirusrokotteen 8.3.2021 ja tehnyt vahinkoilmoituksen 4.5.2021. Vakuutusyhtiö on antanut 4.8.2021 korvauspäätöksen niistä oireista, joista A on hakenut korvausta vahinkoilmoituksessaan, ja maksanut A:lle korvausta tilapäisestä haitasta. Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A ei ole ollut vakuutusyhtiöön yhteydessä 4.8.2021 korvauspäätöksen saamisen jälkeen.

Kolmen vuoden kuluttua vakuutusyhtiön korvauspäätöksestä A on toimittanut Vakuutuslautakunnalle ratkaisusuosituspyynnön ja muita kirjelmiä, joiden mukaan A katsoo, että hänelle on seurannut koronavirusrokotteen saamisesta vaikea pitkäaikainen hengenahdistus, astman paheneminen ja POTS-oireisto. Lisäksi A on ilmoittanut rytmihäiriö- ja sydämentykytysoireista, hengenahdistuksesta ja voimakkaasta väsymysoireilusta. A on kertonut oireiden jatkuvan edelleen vaikeina ja aiheuttavan hänelle merkittävää toiminallista haittaa jokapäiväisessä elämässä. Uusimpina neurologisina oireina A:lla on ollut suun dystonia ja blefarospasmi. A on vaatinut, että Vakuutuslautakunta vahvistaa syy-yhteyden olemassaolon rokotteen ja hänen nykyoireistonsa välillä.

Finanssialan sopimuspohjaisen asiakasorganisaation (FINE) ohjesäännön (voimassa 1.1.2021 alkaen) 10 §:n mukaan FINEllä on oikeus jättää toimisto- tai lautakuntamenettelyssä oleva riita-asia käsittelemättä muun muassa silloin, jos asiakas ei ole ensin pyrkinyt selvittämään asiaa suoraan palveluntarjoajan kanssa. Vakuutuslautakunta ei käsittele asiaa edellä kerrottujen A:n ilmoittamien pitkittyneiden tai vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 4.8.2021 jälkeen ilmenneiden oireiden osalta, koska A ei ole hakenut niistä korvausta vakuutusyhtiöltä, eikä vakuutusyhtiö siten ole antanut niitä koskevaa korvauspäätöstä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita vakuutusyhtiön korvauspäätökseen muutosta. Vakuutuslautakunta ei käsittele asiaa nykyoireiston osalta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila