Tapahtumatiedot
A haki 15.2.2024 oikeusturvaetua vahingonkorvausta koskevaan riita-asiaan. Vahinkoilmoituksen mukaan samalla tontilla asuva naapuri B oli aiheuttanut vahinkoa A:n tonttivesiputkelle kaivamalla putken esiin kesällä 2022. Kaivamisen seurauksena A:n vesiputki jäätyi talvella 2022–2023. B ei suostunut korvaamaan aiheuttamaansa haittaa ja palauttamaan vesiputken erityksiä alkuperäiseen tilaan. Vesiputki jäätyi uudestaan talven 2023–2024 aikana. Tonttia koskevan hallinnanjakosopimuksen mukaan toisen hallinnassa olevalla alueella saa kulkea välttämättömiä putkia. A ilmoitti vaativansa B:ltä 1 150 euroa vahingonkorvausta ja B:n kiistäneen vaatimuksen 11.2.2024.
Vakuutusyhtiö teki asiassa 18.3.2024 kielteisen korvauspäätöksen katsoen, että riita liittyy yhteisomistussuhteeseen. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa, joka liittyy yhteisomistussuhteeseen tai sen purkamiseen.
A haki 20.3.2024 muutosta kielteisteen korvauspäätökseen. Muutoksenhaun mukaan kyseessä oleva vahinkoa kärsinyt vesiputki ei ole yhteisomistuksessa naapurin kanssa, vaan A:n yksinomistuksessa. A kertoi vastaavansa yksin kyseiseen putkeen kohdistuvasta hallinnasta, korjauksista ja kunnossapidosta, vaikka tontti on hallinnanjakosopimuksella jaettu määräosiin.
Yhtiö teki 7.5.2023 asiassa uuden kielteisen korvauspäätöksen. Korvauspäätöksessä yhtiö katsoi edelleen, että riita liittyy yhteisomistussuhteeseen vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla. Yhtiö totesi A:lla olevan riitaa hallinnonjakosopimuksen mukaan B:n tontin puolella sijaitsevan, A:n omistamaan vesiputkeen liittyen. Vesiputki, josta asiassa on riitaa sijaistee siis A:n ja vastapuolen yhdessä omistamalla tontilla. Yhtiö katsoi, että asialla on looginen ja todettavissa oleva, välillinen asiallinen yhteys rajoitusehdon tarkoittamaan osapuolten yhteisomistussuhteeseen eli yhteisesti omistettuun tonttiin, jolla riidan kohteena oleva vesiputki sijaitsee.
A oli edelleen tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja haki siihen muutosta. Muutoksenhaun liitteenä A toimitti kuvan vesiputken linjapiirroksesta, josta voi A:n mukaan havaita, että yhteisomistuksessa oleva vesijohto kulkee noin kahden metrin matkan yhteisomistuksessa olevan ajotien alitse. Muilta osin putki sijaitsee B:n omistamalla tontilla. Tonttivesiputki haarautuu naapurin hallinta- ja käyttöoikeusalueella, ja tästä haarasta eteenpäin omistussuhde muuttuu. Vaurioitettu vesiputki sijaitsee B:n hallinta-alueella. Hallinnanjakosopimuksen mukaan osapuolilla on oikeus sijoittaa rakennusteknisiä putkia ja johtoja toisen hallinta-alueelle. Hallinnanjakosopimuksessa todetaan, että ”Yhteiskäytössä olevat ja koko tonttia palvelevat, kiinteistölle sijoittuvien putkien, kaapeleiden ja johtojen rakentamis-, peruskorjaus ja kunnossapitokunnostuksesta vastaavat osapuolet yhteisvastuullisesti". Kiinteistövälittäjä, kaupanvahvistaja ja kiinteistölakimies V on A:n mukaan vahvistanut, että edellä mainittu lause hallinnanjakosopimuksessa koskee vesikaivolta lähtevää vesijohto-osuutta B:n hallinta-alueella olevaan haaraliitokseen saakka. A katsoi, että jos vesiputki sijaitsisi vakuutusyhtiön tulkinnan mukaisesti yhteisomistetulla alueella, olisi A:n kuulunut olla tietoinen putkeen kohdistuvasta ja sen läheisyydessä tehtävästä perusparannusrakentamisesta ja näin ollen riitatilannetta ei olisi päässyt syntymään. A:lla ei kuitenkaan tässä tapauksessa ollut tietoa maankaivuutyöstä sen alkaessa tai ennen sitä. Lisäksi A totesi, että jos perusparannustyö olisi kohdistunut yhteisomistuksessa olevalle vesijohto-osuudelle yhteisomistusalueella, olisi pihatie ollut käyttökiellossa. Kiinteistölakimiehen lausunnon mukaan B on korvausvastuullinen laiminlyödessään rakennusmääräyksiä ja vahingon ennaltaehkäisyä koskevia määräyksiä.
Vakuutusyhtiö vastasi 12.6.2024 A:n muutoksenhakuun, että A:n toimittamien lisäselvitysten perusteella riita koskee yhteisomistuksessa olevalla tontilla kulkevaa vesiputkea. Vesiputki kulkee kyllä B:n hallinnassa olevalla osalla tonttia, mutta koko tontti on yhteisomistuksessa ja jaettu hallinnanjakosopimuksella.
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaati oikeusturvaedun myöntämistä vahingonkorvausriitaan naapuriaan B:tä vastaan. Valituksessaan A toistaa tapahtumatiedot ja toteaa, että tontti on jaettu käyttö- ja hallintarajasopimuksella A:n ja B:n välillä. Tonttivesiputkea koskee rasiteoikeus tontin vastapäätä olevan toisen tontin kaivolta. Vesiputki kulkee pääasiassa B:n hallinnoimalla alueella, johon A ei ole käyttöoikeutta. Hallinnanjakosopimuksen mukaan A:lla on oikeus sijoittaa taloteknisiä putkia ja johtoja toisen käyttö- ja hallinta-alueelle. Vesiputki on 50/50 omistussuhteella rengaskaivolta yhteisen pihatien läheisyyteen, josta se haarautuu B:lle ja A:lle erillisinä linjoina. Näistä erillisistä linjoista osapuolet vastaavat 100 prosenttisesti itse. B on kaivanut esiin A:n omistuksessa olevan vesilinjan, joka sijaitsee naapurin käyttö- ja hallinta-alueella.
Vakuutusyhtiön vastineen johdosta antamassaan lisäkirjelmässä A kertoo, että tonttia ei ole lohkottu, koska se on ollut maanrakennuslain perusteella mahdotonta. Ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt tontin myynti määräosiin jaettuna. A on itse ostanut tontista vain 10 prosentin maa-alueen ja sillä sijaitsevan rakennuksen, ja hän maksaa vain tästä osasta kiinteistöveron. Bi omistaa tontista loput 90 prosenttia. Heillä on esimerkiksi erilliset osoitteet, sähköliittymät, jätesopimukset.
Vakuutusyhtiö on FINElle antamassaan vastineessa toistanut kielteisen kantansa ja toteaa, että yhtiölle toimitettujen tietojen mukaan A omistaa määräosan kiinteistöstä, josta toisen määräosan omistaa vastapuoli B. Kiinteistön alueiden hallinnasta ja kiinteistön kunnossapitovastuista on sovittu hallinnanjakosopimuksella. Hallinnanjakosopimuksen mukaan toisen hallinnassa olevalla alueella saa kulkea välttämättömiä putkia.
Yksityishenkilön oikeusturvavakuutuksesta ei korvata kustannuksia asiassa, joka liittyy yhteisomistussuhteeseen. FINE on katsonut aiemmassa ratkaisukäytännössään, että ”liittymisellä” tarkoitetaan, että asialla on looginen, todettavissa oleva yhteys rajoitusehdon tarkoittamaan asiaan, kuten tässä tapauksessa yhteisomistussuhteeseen. Osapuolet omistavat kyseessä olevan kiinteistön yhdessä määräosin. Heidän välillään on näin
ollen yhteisomistussuhde. Nyt kyseessä oleva riita-asia koskee A:n tonttivesiputkea, joka sijaitsee vastapuolen hallinta-alueella, ja joka on jäätynyt vastapuolen kaivettua sen esiin omien rakennustöidensä yhteydessä. Hallinnanajakosopimuksessa on sovittu yhteisomistussuhteeseen liittyvistä asioista, kuten myös putkien sijainnista sekä niitä koskevista kunnossapitovastuista. Riita-asialla on siten looginen ja todennettavissa oleva liityntä rajoitusehdon kohteeseen eli yhteisomistussuhteeseen. Yhtiö katsoo, että asiassa annettu korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.
Sopimusehdot
Yksityishenkilön oikeusturvavakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, ehtokohdan 4 (Vakuutusturvan yleiset rajoitukset) alakohdan 6 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa, joka liittyy yhteisomistussuhteeseen tai sen purkamiseen.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys siitä, liittyykö A:n vahingonkorvausta koskeva riita-asia rajoitusehdon mukaisesti yhteisomistussuhteeseen.
Sovellettavien oikeusturvavakuutuksen rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa, joka liittyy yhteisomistussuhteeseen tai sen purkamiseen.
Vakuutuslautakunta on katsonut ratkaisukäytännössään, että ”liittymisellä” tarkoitetaan, että asialla on looginen, todettavissa oleva yhteys rajoitusehdon tarkoittamaan asiaan. Näin ollen riidan ei tarvitse suoranaisesti ”koskea” rajoitusehdon tarkoittamaa asiaa, vaan etäisempi yhteys riittää, että riita katsotaan kuuluvan rajoitusehdon soveltamisalan piiriin.
FINEn käytössä olevien selvitysten mukaan A omistaa määränosan kiinteistöstä, josta toisen määräosan omistaa A:n vastapuoli B. Kiinteistön alueiden hallinasta ja kiinteistön kunnossapitovastuista on sovittu hallinnanjakosopimuksella. Hallinnanjakosopimuksen mukaan sopimuksen osapuolilla on oikeus sijoittaa rakennusteknisiä putkia ja johtoja toisen hallinta-alueelle, ja yhteiskäytössä olevien koko tonttia palvelevien kiinteistölle sijoittuvien putkien, kaapeleiden ja johtojen rakentamis-, peruskorjaus- ja kunnossapitotöistä osapuolet vastaavat yhteisvastuullisesti. B on kesällä 2022 tehnyt omalla hallinta-alueellaan rakennustöitä, joiden yhteydessä A:n tonttivesiputki, joka sijaitsee B:n hallinta-alueella, on kaivettu esiin, ja tämän seurauksena vesiputki on jäätynyt talvina 2022–2023 ja 2023–2024. A on vaatinut B:ltä vahingonkorvausta ja B on kiistänyt vaatimuksen.
FINE toteaa, että riidan osapuolet omistavat kiinteistön yhdessä määräosin ja näin ollen heidän välillään on yhteisomistussuhde. Osapuolet ovat sopineet kiinteistön käytöstä ja hallinnasta hallinnanjakosopimuksella. Hallinnanjakosopimuksella on sovittu myös putkien sijainnista ja niitä koskevista kunnossapitovastuista. FINE katsoo, että vaikka riidan kohteena oleva putki on sellainen, josta A vastaa yksin, on riidassa kuitenkin kyse putkesta, jonka sijoittelusta on sovittu hallinnanjakosopimuksella. Riidalla on siten looginen ja todettavissa oleva yhteys rajoitusehdon tarkoittamaan yhteisomistussuhteeseen.
Edellä mainituin perustein FINE katsoo, että A:n ja hänen vastapuolensa B:n välinen vahingonkorvausriita vesiputken vahingoittumisesta liittyy vakuutukseen sisältyvän rajoitusehdon mukaisesti yhteisomistussuhteeseen, ja näin ollen vakuutusyhtiön korvauspäätös asiassa on vakuutusehtojen mukainen.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Toukonen