Tapahtumatiedot

U:n kaupungin ylläpitämän jätevesiviemärin tukoksen seurauksena jätevesi nousi 17.1.2024 N-tiellä sijaitsevien kiinteistöjen 4, 6, 8, 10, 12, 14, 18 ja 20 kellarikerroksiin. Rakennukset ovat vuonna 1957 valmistuneita pienkerrostaloja.

25.1.2024 päivätyn vahinkotarkastusraportin mukaan vahinko havaittiin, kun viemärin hajua oli noussut asuntoihin. Raportin mukaan kellarin lattiat olivat puoliksi betonia ja puoliksi maapohjaisia. Raportissa suositeltiin, että kellarit tyhjennetään irtaimistosta, betonilattia desinfioidaan ja kuivataan kellarikuivaksi ja hiekkalattioiden maa-aines poistetaan noin 20 senttimetrin syvyydeltä ja korvataan suodatinkankaalla ja sepelillä.

Kiinteistöt omistava kiinteistöosakeyhtiö on esittänyt U:n kaupungille korvausvaatimuksen jäteveden aiheuttamista vahingoista. Vahinkojen määräksi oli arvioitu noin 30 000 euroa. U:n kaupunki on hakenut korvausta julkisyhteisön vastuuvakuutuksestaan.

U:n kaupungin vastuuvakuutusyhtiö on pyytänyt lisäselvitystä vakuutuksenottajalta 25.3.2024. Vakuutusyhtiö oli tiedustellut, oliko kellareissa vahingoittunut esimerkiksi tilassa oleva kaukolämpölaitteisto, mihin vakuutuksenottaja oli vastannut kieltävästi. Vakuutuksenottaja on kertonut, että viemäriverkosto on muovia ja rakennettu vuonna 1998. Vakuutusyhtiö oli tiedustellut, vaurioituiko vahingossa muita kiinteistöjä, mihin vakuutuksenottaja oli vastannut, että vahinkoja tapahtui vain samalla puolella N-tietä sijaitseville vanhemmille kiinteistöille, joissa oli kellaritilat. Vakuutuksenottajan mukaan jätevesi ylitti padotuskorkeuden ylimmillään yli kahdella metrillä, eikä kiinteistöjen viemäreissä ollut padotusventtiileitä. Vakuutusyhtiö on tiedustellut vakuutuksenottajalta, mitkä toimenpiteet olisivat voineet estää vahingon. Vakuutuksenottaja on kertonut, että kyseistä viemäriverkostoa käydään huuhtelemassa viikoittain, jotta viemärin toimivuus saataisiin taattua. Alueella on pitopalvelua ja lounastoimintaa harjoittava yritys, jota vesilaitos on velvoittanut asentamaan rasvaerottimen, mutta vanhoja rasvapaakkuja oli löydettävissä edelleen viemäristöstä. Vakuutuksenottaja oli kertonut tilanneensa kellarin siivouksen kosteuskartoituksen suorittaneelta yritykseltä, koska asukkaat alkoivat valittaa hajuhaitoista. Kiinteistöjen isännöitsijä oli velvoittanut asukkaat siivoamaan omat tavaransa pois kellareista. Vakuutuksenottajan toimittaman selvityksen mukaan tukos sijaitsi kiinteistöjen N-tie 12 ja N-tie 14 välisellä alueella.

Vakuutusyhtiö on todennut 13.4.2024 päivätyssä korvauspäätöksessä, että kiinteistön ja U:n kaupungin vesihuoltolaitoksen välisen liittymäsopimuksen osana sovellettavien yleisten toimitusehtojen kohdan 3.2 mukaan laitos ei vastaa viemäritulvasta aiheutuvasta vahingosta, mikäli liittyjä viemäröi padotuskorkeuden alapuolisia tiloja. Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutuksenottajalla on julkisyhteisön vastuuvakuutuksen perusteella korvausvastuu vain kiinteistön N-tie 12 osalta, koska kyseinen kiinteistö on liitetty padotuskorkeuden yläpuolelle. Muiden kiinteistöjen liittymiskorkeudet ovat liittymissopimuksien mukaan kutakin kiinteistöä koskevien padotuskorkeuksien alapuolella, eikä vakuutuksenottajalla ole korvausvastuuta näiden kiinteistöjen osalta.

Asiakkaan valitus

Asiakkaana oleva kiinteistöosakeyhtiö on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksen ja pyytää Vakuutuslautakunnalta ratkaisusuositusta. Asiakas on valtuuttanut vakuutuksenottajan toimimaan asiamiehenään. Asiakas on kertonut valituksessaan, että viemäritukoksen myötä jäteveden pinta nousi lähes katutasolle eli jäteveden pinta ylitti liittymiskorkeuden ja padotuskorkeuden. Padotuskorkeus on taso, jolle viemärivesi voi verkostossa nousta, ja on se taso, johon liittyjän tulee omatoimisesti varautua. Kaikki padotuskorkeuden ylittävät veden tasot ovat vesilaitoksen vastuulla. Padotuskorkeudet ovat vahinkoa kärsineissä kiinteistöissä noin tasoilla 6,56, kun taas viemäritukoksesta johtunut jäteveden taso oli hetkellisesti 7,71.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että U:n kaupungin ja kiinteistöosakeyhtiön välisten liittymäsopimusten mukaan sopimuksissa sovelletaan laitoksen yleisiä toimitusehtoja. Kyseisten ehtojen kohdan 3.2 mukaan laitos ei vastaa viemäritulvasta aiheutuvasta vahingosta, mikäli liittyjä viemäröi padotuskorkeuden alapuolisia tiloja. Lisäksi ehtokohdassa todetaan, että asiakkaan tulee suojata padotuskorkeuden alapuolella olevat viemäröidyt tilansa vahinkojen välttämiseksi. Vakuutusyhtiö katsoo, että suojaaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi padotusventtiilillä. Saatujen selvitysten mukaan vahingoittuneissa kiinteistöissä ei ollut padotusventtiileitä, vaikka niiden liittymäkorkeudet alittivat padotuskorkeuden.  

Vakuutusyhtiö toteaa, että kiinteistöjen rakennusaikana 1957 voimassa olevien rakentamista koskevien määräyksien (Kiinteistöjen vesijohtoja ja viemäreitä koskevat määräykset vuodelta 1956) kohdan 21 mukaan kiinteistössä on käytettävä sulkuventtiilillä varmistettua takaiskuventtiiliä, mikäli tila on sellainen, että siellä on estettävä viemäriveden sisään tunkeutuminen tulvan sattuessa. Vakuutusyhtiö katsoo, että nyt kyseessä on juuri tällainen tila, jossa on korostunut tulvariski liittymäkorkeuden alittaessa padotuskorkeuden. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei mitään vahinkoa olisi aiheutunut kiinteistöille, jos kiinteistöissä olisi käytetty padotusventtiilejä.

Vakuutusyhtiö on katsonut 27.11.2024 päivätyssä lisävastineessaan, ettei asiakas ole esittänyt mitään näyttöä siitä, että jäteveden taso olisi noussut hetkellisesti yli padotuskorkeuden. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei sillä, onko vesi noussut yli padotuskorkeuden vai ei, ole kuitenkaan merkitystä, koska tulvineet viemäripisteet kiistatta sijaitsevat padotuskorkeuden alapuolella, ja tällaisille tiloille aiheutuneet vahingot eivät ole U:n kaupungin vastuulla liityntäsopimuksen perusteella.

Jos Vakuutuslautakunta kuitenkin katsoisi, että U:n kaupunki on vastuussa vahingoista, jotka kohdistuvat padotuskorkeuden yläpuolella oleviin tiloihin, katsoo vakuutusyhtiö, että saatujen selvitysten perusteella vahingon korjaamiseksi suositellut toimenpiteet eli lattioiden desinfiointi ja maa-aineksen vaihto kohdistuvat vain padotuskorkeuden alla olevaan omaisuuteen, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajana olevalle kaupungille mahdollisuuden lausua asiasta. Vakuutuksenottajalla ei ollut lisättävää asiaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko U:n kaupunki vastuussa kiinteistöjen N-tie 4, 6, 8, 10, 14, 18 ja 20 viemäreiden tulvimisesta aiheutuneesta vahingosta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Nyt puheena olevaan tapaukseen sovellettavien, 1.1.2019 voimaan tulleiden julkisyhteisön vastuuvakuutusehtojen kohdan 1.1.1 (Vastuuvahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö-, esine- ja varallisuusvahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Varallisuusvahinkoina korvataan vain vahinkoja, jotka on aiheutettu julkisen vallan käytössä.

U:n kaupungin vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen (päivätty 24.5.2017) kohdan 3.2 (Sopiminen liittymisestä) mukaan kun laitos on hyväksynyt liittymishakemuksen tai antanut lausunnon kohdan 2.3 mukaisista asioista, tehdään liittyjän ja laitoksen kesken sopimus liittymisestä ja käytöstä (liittymis- ja käyttösopimus).

Laitos määrittelee sopimuksessa kiinteistölle padotuskorkeuden eli tason, jolle viemärivesi voi verkostossa nousta. Mikäli laitos ei sopimuksessa ole määritellyt liittyvälle kiinteistölle erikseen padotuskorkeutta, on jätevesiviemärin padotuskorkeus erillisviemäröinnissä viemärin sisäpuolisen laen tasokorkeus tonttiviemärin liittymäkohdassa + 1000 mm ja sekaviemäröinnissä ja hulevesiviemärissä kiinteistöä palvelevan kadun tai maan pinta + 100 mm tonttiviemärin liitoskohdassa.

Mikäli liittyjä viemäröi padotuskorkeuden alapuolisia tiloja, laitos ei vastaa padotuksesta (viemäritulvasta) mahdollisesti aiheutuvasta haitasta tai vahingosta. Asiakkaan tulee suojata padotuskorkeuden alapuolella olevat viemäröidyt tilansa vahinkojen välttämiseksi.

Asian arviointi

Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että vakuutuksenottaja U:n kaupunki on vastuussa jäteviemäriputkistossa havaitusta tukkeumasta. Vakuutuslautakunta on ratkaisusuosituksessaan FINE-011917 (2018) katsonut, ettei jätevesiviemäriputken tulvimisesta aiheutunut vahinko voi tulla korvattavaksi sopimuksenulkoisella perusteella, koska veden pinnan nousu jätevesiviemäriputkessa on tapahtuma, joka voi tuottaa vahinkoa muille vain sillä edellytyksellä, että nämä ovat liittyneet viemäriverkkoon. Liittyminen ja verkon käyttäminen puolestaan edellyttävät sopimuksen voimassaoloa. Näin ollen vesilaitoksen vastuu asiakasta kohtaan perustuu vesilaitoksen ja asiakkaan väliseen liittymissopimukseen.

Vakuutusyhtiö on vedonnut asiakkaan ja vesilaitoksen välisen liittymissopimuksen osana sovellettavien vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen kohtaan 3.2 ja katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole korvausvastuussa padotuskorkeuden alle viemäröityjen kiinteistöjen vahinkojen osalta. Kyseisessä ehtokohdassa todettu, että padotuskorkeus tarkoittaa tasoa, jolle viemärivesi voi verkostossa nousta, ja mikäli liittyjä viemäröi padotuskorkeuden alapuolisia tiloja, vesilaitos ei vastaa padotuksesta (viemäritulvasta) mahdollisesti aiheutuvasta haitasta tai vahingosta. Ehdossa on lisäksi asetettu liittyjälle velvollisuus suojata padotuskorkeuden alapuolella olevat viemäröidyt tilansa vahinkojen välttämiseksi. Vakuutuksenottajan mukaan missään puheena olleista kiinteistöistä ei ollut padotusventtiiliä, joka voi estää tulvimisen.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan kiinteistöjen N-tie 4, 6, 8, 10, 14, 18 ja 20 liityntäkorkeudet alittavat niiden liittymissopimuksissa määritellyt padotuskorkeudet. Toimitusehtojen kohta 3.2 vaikuttaa tällaisessa tilanteessa sanamuotonsa perusteella yksiselitteisesti niin, ettei vesihuoltolaitoksella ole vastuuta padotuksesta aiheutuvasta vahingosta. Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, ettei kyseiseen ehtokohtaan sen sanamuotoon perusteella sisälly sentyyppistä syy-yhteyselementtiä, että vesihuoltolaitoksen vastuu sulkeutuisi pois vain, jos liityntäkorkeuden matalauus on aiheuttanut vahingon tai myötävaikuttanut vahinkoon. Laitoksen vastuu padotuskorkeuden alapuolisten tilojen vahingoista on sen sijaan suljettu kategorisesti pois siitä riippumatta, onko mainittu olosuhde vaikuttanut vahingon syntymiseen. Kiinteistöosakeyhtiö on myös laiminlyönyt sopimusvelvoitteensa suojata padotuskorkeuden alle viemäröidyt tilat esimerkiksi padotusventtiilillä. Vesihuoltolaitos ja sen vastuuvakuutusyhtiö eivät siten ole vastuussa asiakkaan vahingosta. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on asianmukainen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Haapasaari
Kankkunen
Karimäki
Jyrä