Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle
Asiakas on toimittanut omissa ja omistamansa yhtiön nimissä Arvopaperilautakunnalle 26.4.2006 päivätyn valituksen sekä 27.6.2006, 29.8.2006 ja 21.9.2006 päivätyt lisävastineet. Asiakkaan mukaan pankin tulisi korvata hänelle henkilökohtaisesti 3.500 € ja yhtiölle 7.000 € virheellisen markkinatakauksen ja sopimusrikkomuksen vuoksi syntyneenä tappiona.
Asiakkaan mukaan hän laittoi 21.4.2006 myyntiin klo 16.30-17.30 UPM20CWMAY06XXX warrantteja. UPM:n osake nousi 20.00 € kurssiin n. klo 17.45, jolloin toteutustaso 0,10 e warrantilla ylittyi. Osake pysyi 20-20.15 hintahaarukassa pörssin sulkeutumiseen asti. Markkinatakaaja ei kuitenkaan taannut ostokurssia klo 17.45-18.20 väliselle ajalle vedoten järjestelmähäiriöön. Asiakkaan tiedustellessa syytä hinnan puuttumiselle takaaja ilmoitti olevansa valmis ostamaan ko. warrantit manuaalisesti 0.09 € hintaan. Koska asiakkaan mielestä oikea hinta olisi ollut 0.10 €, hän ei niitä myynyt, vaan jäi odottamaan että häiriö poistuisi.
Asiakkaan näkemyksen mukaan takaajan laskema 0.09 €:n hinta ei voi millään pitää paikkaansa, ellei takaaja ole kesken päivää muuttanut laskennassa käyttämiään muuttujia, kuten esimerkiksi warrantin aika-arvoa. Kokemuksensa mukaan hän ei ole muiden takaajien kohdalla törmännyt vastaaviin ostohinnan pudotuksiin osakkeen kurssin pysyessä samana tai noustessa. Mikäli takaajalla on oikeus kesken päivää muuttaa arvostusperiaatteitaan, niin sijoittajalla ei ole mitään suojaa. Asiakas myös ihmetteli pankin edustajan kannan muuttumista asiassa, mistä syystä hän halusi kuulla mahdolliset tallenteet heidän välisistään keskusteluista.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Pankki on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 5.6.2006 päivätyn vastineen ja 3.8.2006 päivätyn lisävastineen sekä ilmoittanut, ettei sillä ole enää uutta lausuttavaa asiassa. Asiakkaan toivomuksen mukaisesti pankki toimitti myös tallenteet puheluista. Vastauksissaan pankki on todennut, ettei se näkemyksensä mukaan ole korvausvelvollinen asiassa.
Pankin mukaan häiriö havaittiin asiakkaan yhteydenoton perusteella ja järjestelmää yritettiin käynnistää uudelleen siinä kuitenkaan onnistumatta sillä seurauksella, että kyseisen warrantin automaattinen markkinatakaus oli poissa toiminnasta koko loppupäivän. Pankki kuitenkin tarjoutui ostamaan warrantit 0.09 €:n hintaan, mitä oli markkinatakaajan erillisten laskelmien mukaan pidettävä oikeana hintana, vaikka automaattinen takausjärjestelmä ei toiminutkaan. Häiriön poistuttua takaajan tekemä simulointi osoitti, että toimiessaan järjestelmä olisi antanut asiakkaalle ilmoitetun mukaisesti warrantin hinnaksi 0.09 €.
Pankki korostaa, että warranttien hintakehitys voi olla hyvin erilaista riippuen useista tekijöistä. Tärkeimpiä tekijöitä ovat kohde-etuuden kurssi, kohde-etuuden volatiliteetti, tuotonjako, warrantin jäljellä oleva juoksuaika ja markkinakorot. Näistä esimerkiksi aika-arvoon vaikuttava kohde-etuuden volatiliteetti vaihtuu usein kesken päivää ja siten seuraamalla pelkästään kohde-etuuden arvoa ei voi päätyä "oikeaan" hintaan. Rahoitustarkastuksen hyväksymän warranttien liikkeeseenlaskuesitteen mukaan takaaja pyrkii ylläpitämään noteerauksen koko kaupankäynnin aikana. Eri syistä tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Syitä takauksen tilapäiseen puuttumiseen voivat olla mm. position suojaaminen, järjestelmäongelmat, pörssin 50 % hintavaihtelurajoitus, yhteysongelmat ja markkinakeskeytykset. Pankin mukaan markkinatakaajalle ei ole mitään hyötyä siitä, että se jättää warranttinsa takaamatta. Takaaja suojaa oman positionsa niin, että vaikka markkinat liikkuvat ylös tai alas, se ei ota riskiä.
Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys sijoituspalveluyrityksen tarjoamasta sijoituspalvelusta, jota on säännelty laissa sijoituspalveluyrityksistä (26.7.1996/579) 3 §:n 3) kohdassa ja arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495) 4 luvussa. Lisäksi Rahoitustarkastus on antanut edellä mainittuja lakeja täydentävän sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavia menettelytapoja koskevan ohjeen nro 201.7, jossa Rahoitustarkastus suosittaa, että sijoituspalveluyhteisö noudattaisi tiettyjä velvollisuuksia, jotta asiakkaiden suoja ja sijoittajien luottamus toteutuisi.
Lautakunta toteaa, että warranttikaupassa tulevat sovellettavaksi liikkeeseenlaskijan julkaisemat ja Rahoitustarkastuksen hyväksymät warranttiohjelma sekä warranttikohtaiset ehdot, joiden perusteella liikkeeseenlaskija antaa warrantistaan sitovia osto- ja myyntitarjouksia. Hankkiessaan kyseisiä warrantteja tulevat edellä mainitut asiakirjat ja niiden ehdot myös asiakasta sitoviksi. Vastoin pankin esittämää, niin tähän tapaukseen sovellettavissa warrantikohtaisissa ehdoissa todetaan yksiselitteisesti, että takaaja sitoutuu antamaan osto- ja myyntikurssit warranteille sinä aikana kun warrantit ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. Ehtojen mukaan markkinatakaus on voimassa Jatkuvan Kaupankäynnin 1 ja 2 aikana, lukuun ottamatta hetkiä, jolloin kohde-etuuteen kohdistuu markkinakeskeytys. Ehdoissa takaaja on kuitenkin pidättänyt itselleen oikeuden käyttää hinnoittelussaan itse kehittämiään arvostusparametreja. Nimenomaista matemaattista kaavaa ehdoissa ei ole esitetty, mutta niissä on kuitenkin sanallisesti selvitetty eri tekijöiden muutosten vaikutukset warrantin hintaan.
Lautakunnan näkemyksen mukaan automaattisen järjestelmän toimimattomuudesta huolimatta takaaja on tässä tapauksessa täyttänyt sitoumuksensa antaa warrantille osto- ja myyntikurssit. Tapauksessa ei siten ole kysymys asiakkaan esittämästä takauksen puuttumisesta ja sopimusrikkomuksesta, vaan siitä, että osapuolet ovat eri mieltä warrantin hinnasta ja sen laskennassa huomioon otettavien muuttujien arvoista.
Sijoitustoimintaan liittyy olennaisena osana asiakkaan oma aktiivisuus ja sijoituskohteen jatkuva arvonvaihtelu. Erityisesti tämä korostuu tuotteissa, joiden avulla on mahdollista moninkertaistaa mahdollisen kurssimuutoksen taloudelliset vaikutukset, kuten esimerkiksi warranteilla. Warranttiehdoissa on määritelty tekijät, joiden muutokset vaikuttavat myös warrantin arvoon, mutta sitä, kuinka nämä tekijät tulevaisuudessa mahdollisesti muuttuvat, ei ole mahdollista ennustaa. Jotta takaaja kykenisi antamaan warrantille ylipäänsä jonkin arvon, edellyttää se aina jonkinlaisen arvion tekemistä tulevaisuudesta päätöksentekohetken tietojen valossa. Lautakunnan näkemyksen mukaan asiassa annetun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt seikkoja, joiden mukaan takaajaan esittämään warrantin arvoon ei olisi mahdollista päätyä warranttiehtojen puitteissa.
Vahingon minimoimisperiaatteen mukaisesti asiakkaalla olisi ollut velvollisuus myös rajoittaa näkemyksensä mukaista vahinkoaan heti, kun se olosuhteet huomioiden olisi ollut kohtuudella mahdollista. Tällöin aiheutunut vahinko olisi ollut se määrä, mikä olisi syntynyt warranteista tarjotun ja automaattisen järjestelmän avulla tai muutoin mahdollisesti myöhemmin lasketun "oikean" hinnan erotus. Lautakunnan näkemyksen mukaan asiakkaan olisi tullut menetellä kuvatulla tavalla tässäkin tapauksessa.
Edellä kerrotuilla perusteilla Arvopaperilautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.
Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat varapuheenjohtaja Parkkonen sekä jäsenet Hoppu, Kontkanen, Kariola, Tomperi, Tuokko ja Turtiainen. Sihteerinä toimi Sainio.
ARVOPAPERILAUTAKUNTA