Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Kuluttajavalituslautakunta toimitti 12.7.2004 Arvopaperilautakunnalle asiakkaan suostumuksen perusteella tämän kuluttajavalituslautakunnalle 4.7.2004 osoittaman valituksen, minkä lisäksi asiakas on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 3.10.2004 ja 6.11.2004 päivätyt lisävastineet. Valituksessaan asiakas on pyytänyt ratkaisua henkilöstöoptioiden merkintään ja siinä yhteydessä saamiinsa neuvoihin liittyvässä asiassa.

Asiakas on esittänyt, että pankin tulisi korvata hänelle 2696,88 euroa osingon irtoamisen ja kurssilaskun vuoksi, koska vastoin merkintähetkellä 23.12.2003 pankista saamaansa tietoa kyseisiä osakkeita ei ollutkaan mahdollista myydä heti, vaan myynti oli onnistunut vasta 26.5.2004 osakkeiden tultua merkityksi osakerekisteriin.

Asiakkaan mukaan hän oli ostanut nyt puheena olevat optiot normaalina pörssikauppana, koska oli jo aikaisemmin myynyt henkilökunta-annissa merkitsemänsä optio-oikeudet. Pörssistä ostamiensa optioiden perusteella osakkeita merkitessään hän oli nimenomaisesti vielä tiedustellut niiden myyntikelpoisuutta ja saanut vastaukseksi, että myynti oli mahdollista muutaman päivän kuluttua heti niiden kirjauduttua hänen arvo-osuustililleen. Asiakkaan mukaan hänen pankista saamansa tieto oli merkintäpäätöstä ajatellen ratkaiseva, sillä se vakuutti hänet siitä, että hän oli ymmärtänyt ehdot oikein. Mikäli asia olisi jäänyt jollakin tavalla epäselväksi, olisi hän tutkinut ehtoja tarkemmin ja jättänyt merkinnän tekemättä. Asiakas yritti myyntiä ensimmäisen kerran helmikuussa 2004, mutta tällöin selvisi, että vastoin hänen käsitystään ja merkintälaskelmasta ilmeneviä seikkoja sekä pankista saamaansa tietoa hän ei ollutkaan merkinnyt pankin jo listattuja osakkeita, vaan ns. uusia osakkeita, joilla oli mahdollista käydä kauppaa vasta niiden tultua rekisteriin merkityiksi. Tapauksen selvittelyssä asiakkaan tietoon on sittemmin tullut, että kyseisistä optioista ja niiden myyntikelpoisuudesta olisi ollut saatavilla lisätietoa pankin intranetissä, mihin hänellä ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta päästä hoitovapaansa johdosta.
 

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 14.9.2004 ja 26.10.2004 päivätyt vastineet sekä ilmoittanut 14.12.2004 ettei sillä ole enää lausuttavaa asiassa. Vastauksissaan pankki on katsonut, että asiakkaalla on ollut pankin työntekijänä käytettävissään riittävät tiedot merkitsemistään optioista ja ettei hänelle ole aiheutunut vahinkoa pankin menettelyn johdosta.

Pankin mukaan ottaessaan optiolainan asiakas on sitoutunut sen ehtoihin, joissa todetaan, että osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä tilikaudelta jonka kuluessa osakkeet on merkitty ja että muut oikeudet alkavat osakepääoman korotuksen tultua merkityksi kaupparekisteriin. Pankin mielestä on myös olennaista, että asiakas on myös tehnyt osakkeiden merkintäpäätöksen sitouduttuaan edellä mainittuihin optiolainan ehtoihin. Lopullinen merkintäpäätös on tapahtunut asiakkaan jo palattua takaisin töihin, joten asiakkaan olisi pitänyt myös ymmärtää, että pankin henkilöstösivuilla on todennäköisesti julkaistu aiheesta tiedotteita. Pankin mukaan itse merkintää tehdessään asiakas ei ole kertonut olleensa hoitovapaalla ja siksi kokevansa epävarmuutta osakemerkintään mahdollisesti liittyvistä seikoista. Toimeksiantoa toteuttaessaan pankin toimihenkilö on siten uskonut asiakkaan olevan perillä ohjeistuksesta ja olettanut hänen lukeneen sekä optiolainan ehdot että henkilökuntaoptioista annetut tiedotteet.

Pankki on marraskuussa 2003 julkistanut suunnitelmansa optio-oikeuksilla merkittyjen osakkeiden listausaikataulusta vuodelle 2004. Asiasta on myös tiedotettu intranetsivuilla ja lisäksi asiasta annetussa tiedotteessa on mainittu yhteyshenkilöitä, joiden puoleen on voinut kääntyä saadakseen lisätietoa. Tiedotteen mukaan pankki vastaanottaa tiedot tulevista osakemerkinnöistä optio-oikeuksien haltijoilta ja huolehtii osakkeiden kirjaamisesta arvo-osuustilille. Osakkeet kirjataan merkinnän yhteydessä väliaikaiselle osakelajille, joka yhdistetään varsinaiseen osakelajiin merkintöjä vastaavan osakepääoman korotuksen rekisteröinnin jälkeen. Vasta yhdistelyn jälkeen merkityillä osakkeilla voidaan käydä kauppaa pörssissä. Pankki katsoo, että tietoa on siten ollut tarjolla ja asiakkaalla on ollut mahdollisuus siihen perehtyä ennen kuin hän on tehnyt päätöksen osakkeiden merkitsemisestä.
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Arvopaperilautakunta toteaa, että tapauksessa on kysymys sijoituspalvelun tarjoamisesta, jota koskevaa sääntelyä on arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495) sekä sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa (26.7.1996/579). Lisäksi Rahoitustarkastus on antanut edellä mainittuja lakeja täydentävän sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavia menettelytapoja koskevan ohjeen nro 201.7.

Asiaa koskevissa säännöksissä on palveluntarjoajalle asetettu yleinen tiedonanto- ja selonottovelvollisuus. Palveluntarjoajan tulee siten ilman erillistä tiedusteluakin kertoa asiakkaalle tietoja seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon. Säännöksissä on kuitenkin mainittu poikkeus, jonka mukaan tiedonantovelvollisuutta ei ole, jos se on palvelun luonteeseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ilmeisen tarpeetonta. Lisäksi välittäjän tiedonantovelvollisuus ei myöskään koske tietoja, joiden voidaan kohtuudella arvioida olevan asiakkaan tiedossa.

Ostaessaan jotakin sijoitustuotetta asiakas sitoutuu sen ehtoihin. Tapaukseen sovellettavissa säännöksissä todetaan, että palveluntarjoajan on täytettävä yleinen tiedonanto- ja selonottovelvollisuutensa ennen kaupan tekemistä. Tässä tapauksessa asiakas ei ole väittänyt, ettei hän olisi saanut palveluntarjoajalta riittävää tai oikeansisältöistä tietoa kyseisiä optioita ostaessaan, vaan että hän olisi saanut väärää tietoa vasta optiolainan toisessa vaiheessa eli merkitessään optio-oikeutensa nojalla lopullisia osakkeita.

Lautakunta toteaa, että riidatonta käsiteltävässä tapauksessa on option perusteella merkittyjen osakkeiden ehdoissa todetut seikat osakkeiden osinko-oikeudesta merkintätilikaudelta ja muiden oikeuksien alkamisesta osakepääoman tultua merkityksi kaupparekisteriin. Lautakunnan näkemyksen mukaan option ehdoissa, joihin asiakas on myös todennut tutustuneensa, on selkeästi tuotu esiin sillä merkittäviin osakkeisiin liittyvät rajoitukset. Koska asiakas on jo aikaisemminkin omistanut kyseisiä optio-oikeuksia, lautakunta katsoo, että palveluntarjoajan edustaja on voinut kohtuudella arvioida osakkeisiin liittyneiden rajoitusten olleen asiakkaan tiedossa. Lautakunnan näkemyksen mukaan pankilla ei siten enää osakemerkinnän yhteydessä ole ollut velvollisuutta uudelleen ja oma-aloitteisesti kertoa näistä seikoista asiakkaalle.

Asiassa on sen sijaan jäänyt epäselväksi tapahtumankulku lopullisen osakemerkinnän yhteydessä. Asiakkaan mukaan hän tiedusteli nimenomaisesti osakkeiden merkinnän yhteydessä häntä palvelleelta sijoitusneuvojalta osakkeiden myyntikelpoisuudesta. Pankin mukaan asiakas ei olisi epävarmuuttaan merkintätilanteessa tuonut esiin, mistä syystä häntä palvellut toimihenkilö oli olettanut asiakkaan olleen ehdoista tietoinen. Arvopaperilautakunta toteaa, että asioiden käsittely lautakunnassa tapahtuu kirjallisesti, eikä lautakunta voi kuulla todistajia valan velvoituksin. Näin ollen lautakunnan ratkaisusuositus asiassa voi perustua vain käytettävissä olevista asiakirjoista ilmeneviin tietoihin. Lautakunta katsoo kuitenkin, että epäselväksi jäänyt kysymys, onko asiakas nimenomaisesti tiedustellut pankista osakkeiden luovutuskelpoisuudesta vai ei ja mitä tietoja hänelle on tuolloin mahdollisesti annettu, on asian arvioinnin kannalta niin ratkaiseva, ettei lautakunta katso voivansa antaa ratkaisusuositusta asiassa.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Hoppu, Kontkanen, Parkkonen, Tomperi, Tuokko ja Turtiainen. Sihteerinä toimi Sainio.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA