Asiakas on lähestynyt Arvopaperilautakuntaa 16.03.2002 ja 11.04.2002 tekemillä kirjeillään warrantti –asiassaan. Hän oli ostanut 30.000 kappaletta Nokian warrantteja hintaan 0,02 euroa. 14.3.2002 hän oli tarkistanut salkkuaan ja todennut niiden hävinneen salkusta. Pankista oli ilmoitettu, että warrantit ovat määräaikaisia ja ne oli menetetty kokonaan 13.03.2002. Asiakkaan mukaan pankin ohjeista ja esitteistä ei löytynyt mainintaa määräajoista. Asiakas kysyykin, eikö pankin olisi pitänyt ilmoittaa, että ne erääntyvät 13.03.2002? Asiakas toteaa, että jos hän olisi myynyt warrantit 13.03.2002, hän olisi saanut niistä edes 0,01 euroa / kappale. Asiakas huomauttaa, että tavallisetkaan osakkeet eivät häviä mihinkään, ellei yritys mene konkurssiin. Asiakas on hoitanut sijoitustoimintaansa pankin Internet -palvelun kautta.

Vastauksessa pankki toteaa, että pankin arvo-osuustilin ja arvopaperisäilytyksen yleiset ehdot 1.6.2001 ovat luettavissa myös käytettäessä internetin kautta pankin palveluja. Yleisten ehtojen kohta 8. koskee asiakkaalle lähettävää informaatiota. Kohdan 8. viimeisessä kappaleessa mainitaan warranttien osalta seuraavaa: Pankilla ei ole erikseen ilmoitusvelvollisuutta sopimukseen sisältyvästä toimenpiteestä. Ilmoitusvelvollisuutta ei myöskään ole warranttien juoksuajan päättymisestä.

Pankin internetpalvelun kautta tarjotaan myös runsaasti warrantteja koskevaa informaatiota ja nimenomaan siitä syystä, että warrantit ovat uusi sijoitusinstrumentti, josta asiakkaille ei ole vielä kertynyt aikaisempia kokemuksia. Ohjeiden määrästä ja sisällöstä saa luonnollisestikin parhaan kuvan tutkimalla niitä internetin kautta vaikkapa pankin internetpalvelun kokeilutunnuksilla. Tämä osoittaa, että pankki on halunnut antaa asiakkailleen mahdollisuuden yksityiskohtaisesti perehtyä warranttien ominaisuuksiin ja niihin sijoitettaessa huomioon otettaviin erityispiirteisiin.

Arvopaperilautakunnan näkemyksen mukaan tapauksessa on kysymys asiakkaan ja pankin välisestä sopimussuhteesta, johon sovelletaan voimassaolevia pankin internetpalvelun yleisiä sopimusehtoja. Asiakas on kirjelmässään todennut, että pankin tulisi ilmoittaa warranttien erääntymisestä juoksuajan päätyttyä asiakkaalle kotiin. Asiakkaan näkemyksen mukaan sopimusehdot ovat olleet epäselviä ja vaikeasti tulkittavissa. Pankki on kuitenkin todennut, että asiasta on selkeästi lausuttu pankin internetpalvelun yleisissä sopimusehdoissa. Asiakas ei ole omalta osaltaan seikkaa kiistänyt.

Warrantiti ovat sijoituskohteena varsin uusia sekä melko tuntemattomia. Tästä syystä Arvopaperilautakunta huomauttaakin, että warrantteja sijoituskohteena tarjoavien tahojen on syytä markkinoinnissaan ja sijoitusinformaatioissaan ottaa tarkoin huomioon se, miten kyseistä sijoituskohdetta markkinoidaan ja kuinka tarkoin sijoituskohteen ominaisuuksista ja riskeistä annetaan tietoja. Arvopaperilautakunnan näkemyksen mukaan ei-ammattimaisille sijoittajille kohdennetussa markkinoinnissa on ehkä syytä selkeämmin ottaa huomioon se, että warrantit sopivat sijoituskohteeksi erityisesti sellaisille sijoittajille, joilla on vahva sijoitustoiminnan tuntemus ja/tai tarve kyseisen johdannaisinstrumentin kautta suojata sijoitustoimintaansa. Arvopaperilautakunnan näkemyksen mukaan on tunnettua se seikka, että warranteista voi saada korkean tuoton, mutta toisaalta myös menettää sijoittamansa pääoman. Warranttien ostoa harkitessaan sijoittajan tulee aina perehtyä tarkoin warranttien yleisiin ehtoihin, warrantti –kohtaisiin ehtoihin sekä näiden taloudellisiin riskeihin.

Tässä kyseissä tapauksessa Arvopaperilautakunta kuitenkin katsoo, että asiakas on käyttäessään pankin internetpalveluja hyväksynyt palveluiden ja toimeksiantoihin liittyvät ehdot. Arvopaperilautakunta korostaakin asiakkaan omaa huolellisuusvelvoitetta, jotta asiakas tutustuu aina tarkoin sopimusehtoihin sekä sijoituskohteen riskeihin ja tuntee niiden sisällön ennen sopimukseen sitoutumista. Näin ollen Arvopaperilautakunta katsoo, ettei pankki ole laiminlyönyt millään tavoin velvollisuuksiaan asiakkaan warranttien erääntymisasiassa eikä ole asiakkaalle vastuussa tapahtuneesta.

Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Hoppu, Kontkanen, Parkkonen, Teperi ja Tuokko. Sihteerinä toimi Kouvalainen.

ARVOPAPERILAUTAKUNTA