Asiakas valitti rahastoyhtiön toiminnasta, joka kohdistui ajankohtaan 08.04.2000, jolloin asiakas oli sijoittanut rahastoyhtiön sijoitusrahastoihin ja tuntenut tulleensa asiassa harhaanjohdetuksi saaden virheellistä markkinointi-informaatiota sijoitusrahastojen tilasta. Asiakas oli kysynyt rahastoyhtiöstä tietoja sijoitusten kannattavuudesta. Asiakas toteaa, ettei rahastoyhtiön henkilö antanut suoraa kehotusta sijoittaa rahastoyhtiön sijoitusrahastoihin, vaan hänelle oli todettu, että rahastoyhtiön sijoitusrahastot olivat juuri 07.04 - 08.04.2000 nousseet useita prosentteja. Asiakas päätti sijoittaa rahastoihin rahaa 210.000 markkaa. Asiakkaalle oli vakuutettu sijoituksen kannattavuutta kertoen, että sijoitusten arvot ovat normaalit ja pysyneet paikallaan. Sitten rahastojen arvot lähtivät jyrkkään laskuun. Tappiota asiakkaalle on aiheutunut noin 64.000 markkaa eli 10.750 €. Asiakkaan näkemyksen mukaan myös rahastoyhtiön sijoitusrahastojen hallinnointi-, myynti- ja lunastuspalkkiot ovat liian korkeat.

Asiakas on pyytänyt Arvopaperilautakuntaa tutkimaan, miten rahastoyhtiö on hallinnoinut sijoitusrahastojen varallisuutta ja onko se ollut asianmukaista. Asiakas pyytää lautakuntaa arvioimaan mahdollisen vahingonkorvauksen mahdollisuuden sekä suuruuden.

Rahastoyhtiö kiistää käyttäneensä kurssien ollessa korkealla mainonnassa ja markkinoinnissa historiallisia tuottoja. Rahastoyhtiö ymmärsi myös, että 50 prosentin vuosituotot ovat täysin mahdottomia pitkällä tähtäimellä. Rahastoyhtiö toteaa, ettei se halua myydä asiakkailleen epärealistisia odotuksia ja siksi he korostavat aina asiakkaan kantavan markkinariskin ja myös vastuun lopullisesta sijoituspäätöksestä. Rahastoyhtiö toteaa noudattavan rahastojen markkinoinnissa sijoitusrahastolain 13 luvun määräyksiä sekä myös Rahoitustarkastuksen ohjetta Nro 201.2 arvopaperien markkinoinnista. Keväällä 2000 rahastoyhtiössä oli keskusteltu markkinatilanteesta paljon konsernin sisällä, eikä asiakaspalvelumme luvannut takuutuottoja. Rahastoyhtiöllä on olemassa sisäinen ohje asiakkaan tuntemisesta ja koulutus on kaikille pakollinen.

Palkkioiden osalta rahastoyhtiö toteaa, että asiakkaalta perityt palkkiot ovat rahastoesitteen ja sääntöjen mukaiset. Asiakas on sijoittanut rahastoyhtiön sijoitusrahastoihin eikä ollut varainhoidon asiakas. Rahastojen sijoitustoimintaa sääntelevät rahastojen säännöt, joissa määrätään mm. sijoitusaste. Markkinoiden yleisesti laskiessa, on rahastonhoitajalla varsin vähän keinoja estää pääoman pieneneminen. Rahastoyhtiö kuitenkin korostaa, että sijoitusrahastojen omaisuutta hoitanut yhtiö on menestynyt varsin hyvin sijoitustoiminnassaan verrattuna rahastojen vertailuindekseihin.

Rahastoyhtiön näkemys on, ettei se ole vahingonkorvausvelvollinen asiakkaan tappioista, vaan ne kuuluvat normaalin markkinariskin piiriin.

Arvopaperilautakunnan näkemyksen mukaan tapauksessa on kysymys siitä, millaisen sijoitusinformaation ja markkinoinnin perusteella asiakas on tehnyt sijoituspäätöksensä. Asiakas on valituksessaan väittänyt rahastoyhtiön edustajan antaneen hänelle harhaanjohtavaa ja virheellistä sijoitusinformaatiota rahastoyhtiön sijoitusrahastoista ennen asiakkaan tekemää sijoituspäätöstä. Rahastoyhtiö toteaa vastineessaan, että rahastoyhtiön on noudettava sijoitusrahastojen markkinoinnissa sijoitusrahastolain 13 luvun määräyksiä sekä Rahoitustarkastuksen ohjetta Nro 201.2 arvopaperien markkinoinnista. Tätä väitettä asiakas ei ole missään vaiheessa kiistänyt, joten siltä osin voidaan todeta rahastoyhtiön täyttäneen sijoitusrahastolain 13 luvun mukaiset määräykset rahasto-osuuksien markkinoinnista ja rahastoyhtiön tiedonantovelvollisuudesta.

Arvopaperilautakunnan näkemyksen mukaan arvioitaessa asiakkaalle annettavan informaation tasoa ja sen laatua, on arvioinnin tapahduttava ennen kaikkea objektiivisesti. Itse tiedon mahdollista harhaanjohtavuutta on arvioita sijoituspäätöstä tekevän henkilön näkökulmasta, mutta jotta voitaisiin arvioida myös sitä, onko kyseisellä tiedolla voinut olla vaikutusta asiakkaan sijoituspäätöksen tekemiseen, on tietoa arvioitava objektiivisesti ja ulkoisten tekijöiden kautta. Arvioitaessa objektiivisesti asiakkaalle annettua tietoa ja siitä syntyneitä seurauksia, Arvopaperilautakunta toteaa, etteivät asiakkaan sijoituspäätösten seuraukset ole poikkeuksellisia verrattuna arvopaperimarkkinoiden yleiseen tilaan.

Koska asiakas ei ole väittänyt rahastoyhtiön laiminlyöneen tiedonantovelvoitteitaan tai sen velvollisuutta antaa kaikki tarvittava materiaali- ja esitetiedot sijoituskohteista, Arvopaperilautakunta katsoo, ettei rahastoyhtiö ole omalla toiminnallaan tai laiminlyönnillään ollut aiheuttamassa tilannetta, jossa asiakkaan sijoituspäätösten kautta hänen varallisuutensa on vähentynyt. Näin ollen Arvopaperilautakunta katsoo, ettei edellytyksiä asiakkaan vaatimalle vahingonkorvaukselle ole olemassa.


Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Hoppu, Kontkanen, Parkkonen, Teperi ja Tuokko. Sihteerinä toimi Kouvalainen.

ARVOPAPERILAUTAKUNTA