Tapahtumatiedot
Asiakas on osakeyhtiö, joka toimii kuljetusalalla. Pankki esitteli polttoainesuojauksena toimivaa öljyswap-sopimusta asiakkaan edustajalle ensimmäisen kerran 11.2.2008, kun hän tapasi pankin toimihenkilöitä. Pankin toimihenkilö soitti asiakkaan edustajalle 16.5.2008 ja lähetti hänelle esittelymateriaalia polttoainesuojauksesta. Tämän jälkeen he keskustelivat useaan otteeseen asiakkaan tulevien dieselöljyostojen suojaamisesta.
Toimihenkilö keskusteli puhelimitse edustajan kanssa 27.5.2008 ja lähetti sähköpostitse hänelle öljyswapin tuote- ja riskikuvauksen. Seuraavana päivänä, 28.5.2008, toimihenkilö soitti uudelleen asiakkaan edustajalle ja asiakas päätti tehdä 6 kk:n suojauksen ajalle 1.6.–30.11.2008. Suojauksen hinta oli 843 euroa / tonni.
Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle
Pankki otti lukuisasti yhteyttä asiakkaaseen ja tarjosi polttoainesuojausta. Pankista kerrottiin, että suojauksen avulla polttoaine kiinnitetään sen hetkiseen hintatasoon tietylle ajanjaksolle ja on ihan sama mistä polttoaine tosiasiallisesti ostetaan. Jos polttoaineen hinta laskee, pankille maksetaan laskusta saatu hyöty. Jos taas polttoaineen hinta nousee, pankki maksaa noususta aiheutuneen tappion. Koska polttoaineen hinta jatkoi nousuaan, asiakas päätti suojata polttoaineen hinnan kuudeksi kuukaudeksi. Asiakas ei harjoita minkäänlaista sijoitustoimintaa ja ryhtyi tähän sopimukseen ainoastaan suojaustarkoituksessa.
Asiakas teki suojauksen ajalle 1.6.–30.11.2008. Kesäkuussa polttoaineen hinta jatkoi nousuaan, mutta asiakas sai yllättäen pankista heinäkuun alussa 4.023,46 euron laskun koskien kesäkuuta. Asiakas pyysi öljyswapin laskelmia ja sai ne pankista. Niistä näki, että öljyswap-instrumentin hinta heittelee paljon päivästä toiseen. Asiakkaan edustajalle oli 27.5.2008 kerrottu, että dieselin suojaushinta on 878 euroa kuudelle kuukaudelle, ja luvattu antaa seuraavana päivänä “tiukka hinta”. Asiakas teki 28.5.2008 suojauksen 843 eurolle / tonni, jonka piti olla hyvä hinta. Asiakas on saanut myöhemmin tietää, että todelliset hinnat ovat olleet 27.5.2008 831,06 euroa ja 28.5.2008 827,32 euroa.
Asiakkaalle ei etukäteen kerrottu miten öljyswapin hinta muuttuu päivästä toiseen. Pankista kerrottiin, että nyt on hyvä tilaisuus saada hyvä suojaushinta ja asiakkaalta haluttiin nopea vastaus. Tätä suojausinstrumenttia markkinoitiin asiakkaalle ahkerasti ja otettiin useasti yhteyttä. Missään vaiheessa asiakkaalle ei suoraan kerrottu riskeistä ja näytetty kuinka tämän öljyswapin hinta oli liikkunut suhteessa asiakkaalle annettuun kiinnityshintaan. Asiakas ei osannut sellaista silloin vaatiakaan, koska luuli saaneensa kiinnitettyä polttoaineen hinnan hyvään hintaan. Tosiasiallisesti asiakas alkoi maksaa pankille heti sinä päivänä, kun teki kiinnityksen, koska päivän hinta oli kiinnityshinnan alapuolella.
Annettu kiinnityshinta oli kaukana öljyn keskiarvohinnasta, mitä asiakkaalle ei ollut selkeästi kerrottu. Toukokuussa öljyswapin keskimääräinen hinta oli 795 euroa eli 6 prosenttia alhaisempi kuin asiakkaalle annettu kiinnityshinta. Asiakas ei tiennyt tätä etukäteen. Pankista kerrottiin myöhemmin, että kiinnityshinta on ennuste. Tämä ennusteasia lisää riskiä, josta asiakas ei tiennyt mitään etukäteen. Pankin esitteessä lukee, että “Swap sopii riskienhallintaan, se ei ole sijoitustuote eikä suojauksen idea ole ottaa markkinanäkemystä”.
Asiakas joutui maksamaan suojauksesta yhteensä 141.650,88 euroa, mutta sai hyötyä siitä verrattuna toukokuun polttoaineen keskiarvohintaan vain 81.485,04 euroa. Täten asiakas maksoi suojauksesta 60.165,84 euroa liikaa eli 42 % enemmän kuin polttoaineen hinnan laskusta saatu hyöty oli. Jos kiinnityshintana olisi ollut toukokuun keskiarvo, asiakas olisi maksanut suojauksesta 20.215,44 euroa eli 25 % enemmän kuin siitä saatu hyöty oli. Tämä loppuosa 20.215,44 euroa selittyy pankin mukaan sillä, että polttoaineyhtiö on kasvattanut osuuttaan.
Asiakas maksoi suojauksesta ensinnäkin 39.950,40 euroa liikaa sen takia, että asiakkaalle annettu kiinnityshinta ei ollut todellinen sen hetken dieselin keskiarvohinta vaan ennuste, jota asiakas ei tiennyt etukäteen. Toiseksi asiakas maksoi suojauksesta 20.215,44 euroa liikaa ilmeisesti sen takia, että polttoaineyhtiöt ovat kasvattaneet osuuttaan. Tällaisesta riskistä asiakasta ei varoitettu. Öljyswapin piti olla yksi yhteen dieselin hinnan kanssa.
Asiakkaan mielestä tämä ero 60.165,84 euroa on kohtuuttoman suuri, mutta pankki kuitenkaan ole valmis tulemaan yhtään vastaan. Näin jälkikäteen on helppo huomata, että tämä ei ole puhdas suojausinstrumentti vaan on selkeästi havaittavissa kaksi riskitekijää, joiden takia suojaus ei mene yksi yhteen dieselin hinnan muutoksen kanssa: polttoaineyhtiön osuus voi kasvaa ja kiinnityshinta ei ole ollut todellinen hinta, vaikka sen olisi voinut hyvin laittaa oikeaksi.
Tämän polttoainesuojauksen kanssa ei ole millään tavoin toimittu hyvän tavan mukaisesti: informaatio suojauksesta oli ilmeisesti tarkoituksellisesti epäselvä, epätodenmukainen ja ylipositiivinen ja luvattiin selkeät informaatiot koko suojauksen aikana (vain pyytämällä erikseen sai tietoja). Sen takia asiakas haluaa purkaa koko suojauksen kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Asiakas on selkeästi maksanut liikaa verrattuna polttoaineen hinnan laskusta saatuun hyötyyn. Asiakas vaatii pankilta vahingonkorvauksena 60.165,84 euroa.
Palveluntarjoajan vastaus asiakkaan valitukseen
Pankki kiistää asiakkaan korvausvaatimuksen.
Asiakkaalle esiteltiin 11.2.2008 ensimmäisen kerran polttoainesuojaus pankin tuotteena, kun pankin toimihenkilöt tapasivat asiakkaan edustajan. Pankista soitettiin hänelle 16.5.2008 ja lähetettiin esittelymateriaali “Dieselin hintariskin suojaaminen”. Pankin toimihenkilöt keskustelivat tämän jälkeen useaan otteeseen edustajan kanssa asiakkaan tulevien dieselöljyostojen suojaamisesta. Pankin toimihenkilö soitti asiakkaan edustajalle uudelleen 27.5.2008. Hän sanoi haluavansa suojata miljoona litraa dieselöljyä puoleksi vuodeksi ja miljoona litraa dieselöljyä vuodeksi. Samassa yhteydessä toimihenkilö lähetti asiakkaalle öljyswapin tuote- ja riskikuvauksen luettavaksi sähköpostin välityksellä ja lupasi palata asiaan seuraavana päivänä ja ilmoittaa pyydettyjen suojausten, eli tässä tapauksessa dieselswapien kaupankäyntihinnat.
Toimihenkilö soitti asiakkaan edustajalle jälleen 28.5.2008. Hän kertasi halunsa tehdä sekä 6 kk:n että 12 kk:n suojaukset. Edustaja pyysi pankilta kaupankäyntihinnat 6 kk:n ja 12 kk:n dieselswapeille. Asiakas päätti tehdä vain 6 kk:n suojauksen, joka tehtiin hintaan 843 EUR/tonni, joka oli senhetkinen hinta 6 kk:n dieselswapille.
Asiakas viittaa kirjeessään “todellisiin hintoihin”, jotka siis ovat kyseisten päivien dieselin spot-hintoja, eli hintoja, joilla dieseliä olisi voinut ostaa ko. päivänä. Spot-hinnat olivat alhaisempia kuin kiinteät eli swap-hinnat, jotka ovat voimassa sopimuksen eräpäivään saakka, eli tässä tapauksessa kuusi kuukautta.
Päivän eli spot-hinnan ja suojaushinnan ero on havainnollistettu asiakkaalle sekä esitysmateriaalissa että öljyswapin tuote- ja riskikuvauksessa. Tuote- ja riskikuvauksessa hintojen ero mainitaan seuraavasti: “Kiinteä hinta määräytyy sopimuksentekopäivänä ja on voimassa koko sopimuksen voimassaoloajan”. Lisäksi toisen palstan alussa todetaan seuraavaa: “Kiinteä hinta ei yleensä vastaa öljyn spot-hintaa (markkinahintaa) sopimuksen tekohetkellä”.
Markkinahinnan ja suojaushinnan välistä eroa on havainnollistettu asiakkaalle myös 10.3.2008 esityksessä. Esityksessä esitetään, mistä dieselin litrahinta koostuu. Edelleen esityksessä todetaan, että “suojaushinnalla kiinnitetään markkinahinnan osuus, ei kokonaishintaa (verot, toimituskulut yms.)”. Lisäksi toimihenkilön 16.5.2008 lähettämässä esityksessä painotetaan, että “suojauksella kiinnitetään markkinahinnan (alleviivattu) osuus, ei kokonaishintaa (verot, toimituskulut yms.)”. Molemmissa esityksissä mainitaan, että “mikäli markkinahinta laskee, ostohinta laskee, mutta erotus joudutaan maksamaan suojauksen puitteissa pankille”.
Toimihenkilö ehdotti asiakkaan edustajalle, ettei kaikkia suojauksia tehtäisi samalla kertaa ajallisen riskin hajauttamiseksi. Pankki kertoo asiakkailleen aina ennen polttoainesuojauksen tekoa, että mikäli hinnat laskevat, asiakas joutuu maksamaan kiinteän hinnan ja markkinahinnan eron pankille. Tätä havainnollistetaan myös molempien esitysmateriaalien esimerkeissä. Asiakkaan edustajan kanssa on keskusteltu suojauksesta, markkinoista ja hinnoista useaan kertaan ennen suojauksen tekoa. Näissä keskusteluissa käy selvästi ilmi, että swap-hinta, eli suojaushinta vaihtelee päivittäin, eikä ole mikään historiallinen keskiarvo. Toimihenkilöt ovat käyneet suojauksen toiminnan läpi asiakkaan edustajan kanssa puhelimessa viitaten asiakkaan pankilta saamaan tuotetta koskevaan materiaaliin.
Kun suojaussopimus tehdään asiakkaan ja pankin välillä, asiakas sitoutuu maksamaan kiinteää swap-hintaa sovitun suojausperiodin ajaksi. Kiinnitys on tapahtunut vallitsevaan kaupantekohetken hintatasoon kyseiselle suojausperiodille. Dieselswapeissa hinnoittelu ei perustu historiallisiin keskiarvoihin, eikä tällaista hinnoitteluperustetta ole esitetty asiakkaalle missään vaiheessa myyntiprosessia.
Asiakas saa pankilta hyvityksen, mikäli maailmanmarkkinahintojen toteutunut kuukausikeskiarvo ylittää suojaushinnan eli swap-hinnan. Maailmanmarkkinahintojen laskiessa suojaushinnan alle asiakas joutuu hyvittämään suojaushinnan ja maailmanmarkkinahinnan toteutuneen kuukausikeskiarvon eron pankille.
Tekemällä dieselswapin asiakas on suojautunut dieselin maailmanmarkkinahinnan nousulta. Viime kesänä alkanut dieselin hinnan äkillinen lasku on johtanut siihen, että asiakas on joutunut hyvittämään suojaus- eli swap-hinnan ja toteutuneen maailmanmarkkinahinnan eron pankille. Dieselostojaan suojaava asiakas arvioi suojaustarpeen omista lähtökohdistaan ja kantaa näin ollen myös riskin hinnan laskusta.
Pankki on jo aiemmin asiakkaalle selvittänyt, että tuote on ollut asianmukaisesti hinnoiteltu ja sen ominaisuudet seikkaperäisesti selvitetty asiakkaalle ennen suojauksen tekoa. Markkinakehityksestä johtuen suojaus on osoittautunut asiakkaalle tappiolliseksi, mikä riski kaikissa tapauksissa jää suojauksen tehneen asiakkaan kannettavaksi.
Selvitykset
Osapuolten kirjelmien ja reklamaatiota koskevan kirjeenvaihdon lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Pankin ja asiakkaan välinen asiakassopimus johdannaissopimuksiin, joka on päivätty 28.5.2008. Sopimuksen osana ovat pankin yleiset ehdot johdannaissopimuksiin sekä johdannaissopimusten riskeistä -asiakirja. Asiakassopimuksen ovat allekirjoittaneet asiakkaan edustaja ja pankin toimihenkilö. Sopimuksessa on todettu seuraavaa:
”Johdannaissopimuksilla käytävään kauppaan liittyy riskejä ja se edellyttää asiantuntemusta. Asiakkaan tulee huolellisesti perehtyä johdannaissopimuksiin liittyviin säännöksiin ja määräyksiin. Asiakas on tietoinen siitä, että kaikki kaupankäynti tapahtuu asiakkaan omalla riskillä ja että asiakkaan tulee itsenäisesti arvioida tekemiensä johdannaissopimusten soveltuvuus kussakin tilanteessa.”
- Yleiset ehdot johdannaissopimuksiin. Sopimuksessa on todettu muun muassa, että johdannaissopimus voidaan tehdä suullisesti (mukaan lukien puhelimitse). Siinä todetaan myös, että pankki lähettää kirjallisesti tai muulla tavoin jokaisesta johdannaissopimuksesta vahvistuksen, joka sisältää sopimuksen ehdot. Sopimuksessa todetaan vielä, että sopimuksen pätevyys tai sitovuus ei edellytä vahvistuksen tekemistä ja/tai sen palauttamista allekirjoitettuna.
- Finanssialan Keskusliiton laatima asiakirja johdannaissopimusten riskeistä. Asiakirjassa on tuotu esiin keskeiset johdannaissopimuksiin liittyvät riskit.
- OTC hyödykeswap vahvistus – käteisselvitys, joka on päivätty 30.5.2008. Asiakirjassa osapuolet vahvistavat tehneensä 28.5.2008 kello 11.17 hyödykeswapsopimuksen asiakirjassa mainituilla tiedoilla. Asiakirjassa on mainittu muun muassa sopimuksen alkamis- ja päättymispäivä, mitä hyödykettä ja kuinka suurta määrää sopimus koskee, kiinteä sopimushinta, viitehintana käytetty hinta ja sopimuksen toimintamekanismi. Asiakirjan ovat allekirjoittaneet pankin toimihenkilöt.
- ”Polttoaineen hintariskin suojaaminen” -esitys, joka on päivätty 29.2.2008. Esityksessä on käsitelty öljymarkkinoiden tilanne, polttoaineen hintariski, sen suojaaminen ja toimenpide-ehdotukset. Suojautumisen periaatteista on todettu seuraavaa:
”Mikäli polttoaineen markkinahinta nousee, ostohinta nousee, mutta erotus saadaan takaisin suojauksesta. Mikäli markkinahinta laskee, ostohinta laskee, mutta erotus joudutaan maksamaan suojauksen puitteissa pankille. Molemmissa tapauksissa päädytään yhteensä (ostokulu+suojaus) budjetoituun hintaan.
Suojauksella kiinnitetään markkinahinnan osuus, ei kokonaishintaa (verot, toimituskulut yms.), mutta suuri osa hintavaihtelusta saadaan poistettua.”
Esityksessä on kuva, jossa esitetään esimerkki dieselin kokonaishinnan jakautumisesta. Esimerkissä maailmanmarkkinahinta on 40 % kokonaishinnasta. Loppuosa koostuu polttoaineverosta, toimittajan preemioista ja ALV:sta.
Esityksessä on annettu esimerkki suojauksesta:
1. kuukausi 2. kuukausi
Määrä tonnia/kk 71 71
Swapin suojaushinta EUR/tonni 620.00 620.00
Markkinahintojen kk keskiarvo 615.00 635.00
Erotus EUR -5.00 15.00
Asiakas saa + / maksaa - EUR -355 1,065
Esityksessä on myös annettu ilmoitettu suojaushinnat kuuden ja 12 kuukauden swapeille seuraavasti:
”Suojaushinta on lähellä päivän hintaa (hintaindikaatiot 28.2.2008 klo 14.00):
· spot 619,00 EUR/t
~0,523 EUR/l
· 6kk swap 611,00 EUR/t
~0,516 EUR/l
· 12kk swap 608,00 EUR/t
~0,514 EUR/l”
Esityksessä on vielä todettu, että ”swap sopii riskienhallintaan se ei ole sijoitustuote eikä suojauksen idea ole ottaa markkinanäkemystä”.
- ”Dieselin hintariskin suojaaminen” -esitys, joka on päivätty 16.5.2008. Esityksessä on käsitelty polttoaineen hintariski, sen suojaaminen ja toimenpide-ehdotukset. Suojautumisen periaatteista on todettu sama kuin 29.2.2008 esityksessä, mutta lisäksi on mainittu, että suojaushintaa verrataan kuukauden keskiarvoon. Esityksessä on myös alleviivattu sana ”markkinahinta” lauseessa ”suojauksella kiinnitetään markkinahinnan osuus, ei kokonaishintaa…”. Maailmanmarkkinahinta on myös ympyröity kuvassa, jossa esitetään kokonaishinnan jakautuminen. Esityksessä on myös annettu esimerkki suojauksesta päivitetyillä luvuilla.
- ”Öljyswap – tuote- ja riskikuvaus” -esite. Esitteessä on ensin kuvattu mikä öljyswap on. Swapin hinnasta on todettu seuraavaa:
”Kiinteä hinta määräytyy sopimuksentekopäivänä ja on voimassa koko sopimuksen voimassaoloajan. Vaihtuva markkinahinta määritetään kullekin maksujaksolle viitehinnan perusteella. Viitehinta on yleensä tietyn tietojen toimittajan (esim. Platts) noteeraama tietyn öljylaadun (esim. diesel) kuukausittainen keskihinta tietyllä maantieteellisellä alueella (esim. Luoteis-Euroopassa).
Öljyswapin nimellisarvoa käytetään pelkästään maksujen laskemiseen. Sopimuksen mukaan öljyä ei toimiteta fyysisesti.
Hinta voi muuttua siihen saakka kun sopimus on tehty.
Kiinteä hinta ei yleensä vastaa öljyn spot-hintaa sopimuksen tekohetkellä.”
Esitteen ”Riskit”-kohdassa mainitaan öljyn hinnan vaikutus öljyswapin markkina-arvoon. Lopuksi esitteessä on annettu seuraava esimerkki:
”Kun öljyswapia käytetään suojaukseen, öljystä maksettu hinta on käytännössä kiinnitetty. Swap on kuitenkin varsinaisista öljyn ostoista erillinen sopimus.
ABC-teollisuus ostaa säännöllisesti öljyä tuotantokäyttöön. Suojautuakseen öljyn hinnan nousulta yhtiö tekee öljyswapin. Sopimuksen mukaan ABC-teollisuus vastaanottaa vaihtuvan markkinahinnan. Vaihtuvan markkinahinnan heilahtelut tasapainottavat toimittajalle öljystä maksetun hinnan vaihtelua. Lopputuloksena yhtiö maksaa öljystä kiinteän hinnan.
ABC-teollisuus on tehnyt swapin 100 tonnista öljyä kuukaudessa ja maksaa vuoden ajalta kiinteän hinnan, joka on 425 euroa/tonni.
Jos öljyn 1 vuoden swap-hinta nousee 450 euroon/tonni, öljyswapin tuleva markkina-arvo on yhtiölle kuukaudessa 2 500 euroa positiivinen (25 euroa/tonni * 100 tonnia) seuraavien 12 kuukauden ajan.
Jos swap-hinta laskee saman verran 400 euroon/tonni, swapin markkinaarvo on yhtiölle kuukaudessa 2 500 euroa kuukaudessa negatiivinen (25 euroa/tonni * 100 tonnia) seuraavien 12 kuukauden ajan.
Mikäli öljyswapia käytetään suojaukseen, sen markkina-arvon muutosta tasapainottaa yhtiön öljyn ostoistaan maksaman hinnan muutos.”
- Reutersin ilmoittamat hinnat sopimuksen kohteena olevalle öljylaadulle ajalta 1.5.–7.11.2008. Kyseinen hinta on ollut 27.5. 831,06 euroa ja 28.5.2008 827,32 euroa.
- SKAL Logistiikan raportti dieselöljyn hinnankehityksestä ajalta 30.4.–22.11.2008.
Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus
Taustaa
Asiassa on kyse polttoainesuojauksena käytetyn öljyswapin myynnistä. Asiakas on ostanut pankilta ajalle 1.6.–30.11.2008 öljyswapin, jolla asiakas on kiinnittänyt em. ajalle dieselöljyostojen hinnan. Asiakkaan mukaan sille ei kerrottu tuotteen hinnan muodostumisesta eikä kaikista tuotteeseen liittyvistä riskeistä, minkä vuoksi asiakkaalle aiheutui 60.165,84 euroa liikaa kustannuksia.
Tapauksessa tulee arvioitavaksi pankin tiedonantovelvollisuuden täyttäminen polttoainesuojausta myytäessä. Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on, että pankin menettelyssä voidaan todeta jokin huolimattomuudesta johtuva virhe tai puute, joka on aiheuttanut asiakkaalle vahinkoa.
Tapauksessa on kysymys pankin tarjoamasta sijoituspalvelusta. Myyntihetkellä voimassa olleen arvopaperimarkkinalain 4 luvun 1 pykälän (923/2007) mukaan:
”Arvopaperien kaupassa sekä sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä. […] Sijoituspalvelua ja oheispalvelua ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa. Markkinoinnista on käytävä ilmi sen kaupallinen tarkoitus.”
Saman luvun 4 pykälän mukaan:
”Arvopaperinvälittäjän on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelua tai oheispalvelua koskevan sopimuksen tekemistä sopimuksen ehdot sekä riittävät tiedot arvopaperinvälittäjästä ja tarjottavasta palvelusta.
Arvopaperinvälittäjän on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelun tai oheispalvelun antamista riittävät tiedot: […] palvelun kohteena olevista arvopapereista ja niihin liittyvistä riskeistä; sijoitusstrategioista, jos niitä on ehdotettu, ja niiden riskeistä.”
Lakia täydentävässä Rahoitustarkastuksen (nyk. Finanssivalvonnan) standardissa 2.1 todetaan mm., että rahoituspalvelun tarjoajan tulee antaa asiakkailleen olennaista tietoa asiakkaiden päätöksenteon tueksi rahoituspalvelun sisällöstä sekä rahoituspalveluun liittyvistä olennaisista riskeistä. Huomioon on otettava rahoituspalvelun ja sen kohteena olevan rahoitusvälineen luonne sekä asiakkaan tuntemus rahoitusmarkkinoista.
Perustelut
Pankin toimihenkilöt ovat ennen myyntiä käyneet läpi asiakkaan edustajan kanssa tuotteen ominaisuuksia henkilökohtaisissa tapaamisissa, puhelimitse sekä kirjallisen materiaalin avulla. Asiakas on saanut pankista 29.2. ja 16.5.2008 päivätyt esitykset sekä öljyswapia koskevan tuote- ja riskikuvauksen. Asiakkaalle on toimitettu myös Finanssialan Keskusliiton johdannaissopimusten riskeistä kertova asiakirja. Asiakkaalle on toimitettu tehdystä sopimuksesta vahvistus, jossa on esitetty sopimuksen ehdot.
Markkinahinta vs. swap-hinta
Asiakkaan mukaan pankki ei kertonut, että öljyswapin hinta ei ollut sama kuin öljyn markkinahinta. Asiakkaan saamassa öljyswapin tuote- ja riskikuvauksessa on todettu seuraavaa:
”Kiinteä hinta määräytyy sopimuksentekopäivänä ja on voimassa koko sopimuksen voimassaoloajan. Vaihtuva markkinahinta määritetään kullekin maksujaksolle viitehinnan perusteella. Viitehinta on yleensä tietyn tietojen toimittajan (esim. Platts) noteeraama tietyn öljylaadun (esim. diesel) kuukausittainen keskihinta tietyllä maantieteellisellä alueella (esim. Luoteis-Euroopassa).
Kiinteä hinta ei yleensä vastaa öljyn spot-hintaa sopimuksen tekohetkellä.”
Myös asiakkaan saamassa 29.2.2008 päivätyssä esitteessä on kerrottu, että suojaushinta on lähellä päivän hintaa. Esitteessä on ilmoitettu, että 28.2.2008 spot-hinta oli 619 euroa / tonni, kun taas 6 kuukauden swap-hinta oli 611 euroa / tonni ja 12 kuukauden swap-hinta 608 euroa / tonni. Arvopaperilautakunta katsoo, että asiakkaan saamassa materiaalissa on tuotu selkeästi esiin se, ettei öljyswapin hinta vastaa öljyn markkinahintaa.
Polttoaineyhtiöiden osuuden kasvu
Asiakkaan mukaan sitä ei informoitu siitä mahdollisuudesta, että polttoaineyhtiön osuus polttoaineen hinnasta voisi nousta. Asiakkaan saamassa 29.2.2008 päivätyssä esitteessä on kerrottu, että ”suojauksella kiinnitetään markkinahinnan osuus, ei kokonaishintaa (verot, toimituskulut yms.), mutta suuri osa hintavaihtelusta saadaan poistettua.” Samassa esitteessä on myös kuva, jossa esitetään esimerkki dieselin kokonaishinnan jakautumisesta. Esimerkissä maailmanmarkkinahinta on 40 % kokonaishinnasta. Loppuosa koostuu polttoaineverosta, toimittajan preemioista ja ALV:sta. Arvopaperilautakunta katsoo, että asiakkaalle on tuotu selvästi ilmi se, että öljyswapin hinnan kiinnitys kohdistuu vain öljyn markkinahintaan eikä sen vähittäismyyntihintaan.
Öljyswapin ”todellinen hinta”
Asiakkaan mukaan öljyswapin todelliset hinnat olivat alhaisemmat kuin minkä asiakas sai pankista. Sopimuksen mukainen hinta oli 843 euroa ja asiakkaan mainitsemat ”todelliset hinnat” olivat 27.5.2008 831,06 euroa ja 28.5.2008 827,32 euroa. Arvopaperilautakunta toteaa, että nämä asiakkaan mainitsemat hinnat ovat kyseisen öljylaadun päivän markkinahintoja eivätkä öljyswapin hintoja. Lautakunta toteaa myös, että pankki on tarjonnut sopimusta asiakkaalle 843 eurolla / tonni ja asiakas on hyväksynyt pankin tarjoaman hinnan.
Arvopaperilautakunta katsoo, ettei pankki ole laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan myydessään asiakkaalle polttoainesuojausta.
Suositus
Arvopaperilautakunta katsoo, että pankki ei ole lautakunnan käytettävissä olevien tietojen perusteella toiminut tuolloin voimassa olleen arvopaperimarkkinalain vastaisesti tai rikkonut Finanssivalvonnan määräyksiä.
Arvopaperilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Kajala, Norros, Repo ja Sario. Sihteerinä toimi Heino.
ARVOPAPERILAUTAKUNTA