Tapahtumatiedot

Asiassa on kyse CDO-tyyppisestä joukkolainasta. Sijoitusinstrumentti on muodoltaan vaihtuvakorkoinen joukkovelkakirjalaina, jossa sijoittaja ottaa liikkeeseenlaskijariskin lisäksi kannettavakseen tuotteen viitesalkussa olevien yhtiöiden luottoriskiä. Tuotteen liikkeeseenlaskusarjoissa on ollut kahdesta neljään tuotto- ja riskitasoa, joita sijoittaja on voinut merkitä.

Tapauksessa asiakas oli yksityispankin asiakkaana ja hän merkitsi pankin toimihenkilön kanssa käymänsä keskustelun jälkeen 7.3.2006 lainan korkeimpaan riskitasoon 50.000 euroa. Keskustelussa käytiin läpi tuotteen ominaisuuksia siitä laaditun markkinointimateriaalin perusteella, joka annettiin myös asiakkaalle mukaan. Sijoitus menetti sittemmin arvonsa kokonaan vuonna 2009, mitä ennen asiakas oli saanut tuottoa siitä 15.303 euroa.
 

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakkaan kertoman mukaan tuote myytiin hänelle riskittömänä ja pääomaturvattuna. Asiakas kertoo sijoitusprofiilinsa olevan pankinkin mukaan varovainen ja riskitön. Asiakas vaatii koko sijoittamansa summan palauttamista.

Asiakkaan mukaan hänelle vakuutettiin sijoituksen antavan varmaa tuottoa ja koska mukana oli luotettavia yrityksiä, niin vaikka konkursseja tulisi, ei pääoman menetysriskiä olisi. Asiakas kertoo luottaneensa asiantuntijan neuvoihin ja sijoittaneensa riskittömästi odottamatta suuria tuottoja uskoen pääoman säilymiseen. Asiakas kertoo olleensa pankin asiakas jo 60 vuotta ja hoitaneensa yksityispankin sijoitusjohtajan kanssa asioita jo vuodesta 1997, minkä aikana hän on oppinut tuntemaan asiakkaan sijoitustavan: ei riskejä mutta ei myöskään suuria tuottoja.
 

Palveluntarjoajan vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki kiistää vaatimukset ja katsoo täyttäneensä selonotto- ja tiedonantovelvollisuutensa.

Asiakkaalle on laadittu vuonna 2001 sijoitussuunnitelma, jonka yhteydessä häneltä on tiedusteltu sijoittamisen tavoitteista, sijoituskokemuksesta ja suhtautumisesta riskiin. Asiakas on hyväksynyt suunnitelman, jonka mukaan hänen varallisuutensa osakepainotusta muutetaan 6 %:sta 25 %:iin. Ottaen huomioon sijoitussuunnitelmaan kirjatut seikat säännöllisestä tulosta ja tuotto-odotuksen parantamisesta, on pankin näkemyksen mukaan tuotteen esitteleminen asiakkaalle ollut ammatillisesti perusteltu osana pitkien korkosijoitusten osuuden lisäämistä sijoitusvarallisuudesta. Lisäksi asiakkaan sijoitus tuotteeseen on vastannut vain 3,3 %:ia hänen sijoitusvarallisuutensa kokonaismäärästä.

Tuotteen esittelyn yhteydessä asiakkaan kanssa on käyty perusteellisesti läpi sen ominaisuuksia ja tarjolla olleiden sarjojen tuotto-odotuksia ja riskejä. Tässä yhteydessä on myös tullut esiin, ettei tuotteen pääomaa ole turvattu ja sen voi menettää kokonaan. Keskustelun aikana asiakas teki muistiinpanoja materiaaliin. Pankin näkemyksen mukaan asiakkaalle on annettu oikeat ja riittävät tiedot perustellun sijoituspäätöksen tekemiseksi ja asiakas on ottanut tietoisen riskin pääomien menettämisestä.
 

Selvitykset

Osapuolten kirjelmien lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- sijoitussuunnitelma 30.11.2001, jonka mukaan asiakkaan sijoitusvarallisuuden arvo on noin 2.5 miljoonaa euroa, josta 6 %:ia on osakkeissa sekä 17 % lyhyissä ja 77 %:ia pitkissä korkosijoituksissa. Lisäksi muuna varallisuutena on mainittu asiakkaan puolisonsa kanssa omistama omakotitalo sekä sijoitusasunto ja suunnitelman ulkopuolelle jätetty merkittäväksi luonnehdittu varallisuuserä erään osakeyhtiön liiketoiminnasta. Korkosijoitukset on tehty rahastoihin, vakuutustuotteisiin ja joukkolainaan sekä tileihin. Pitkäaikaisena tavoitteena on hakea vakaata ja turvallista tuottoa sekä säilyttää sijoitusten arvo.
- CDO-joukkolainan PowerPoint-esittelykalvosarja ja painettu markkinointiesite (helmikuu 2006). Niiden sisältöä on esitelty mm. Arvopaperilautakunnan ratkaisussa APL 11/10, joka on saatavilla lautakunnan lausuntojen internet-tietokannassa osoitteessa http://www.fine.fi.
- asiakasmuistio tapaamisesta 7.3.2006, jossa asiakas on antanut toimeksiantoja myydä salkussa olleita indeksilainoja ja merkitä niistä saaduilla varoilla uusia vastaavia tuotteita sekä nostaa takuusäästöpohjaisesta vakuutuksesta varoja riidanalaisen tuotteen merkintää varten
- tuotteen lainakohtaiset ehdot, joissa tuotetta on esitelty yksityiskohtaisesti.
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Asiakas on vaatinut pankkia korvaamaan tappion, joka aiheutui lainan arvon menettämisestä vuonna 2009. Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on, että pankin menettelyssä voidaan todeta jokin huolimattomuudesta johtuva virhe tai puute, joka on aiheuttanut sen asiakkaalle vahinkoa. Asiakas katsoo, että pankin suosittelema CDO-tuote ei ole vastannut hänen sijoitustavoitteita ja riskinottohalukkuutta. Asiakas katsoo myös, että pankki on antanut puutteellista, virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa erityisesti tuotteeseen liittyvästä riskistä.

Tapauksessa tulee arvioitavaksi pankin antamien sijoitusneuvojen asianmukaisuus ja tiedonantovelvollisuuden täyttäminen. Tapaukseen soveltuvaa sääntelyä on arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495). Sitä täydensi Rahoitustarkastuksen (nyk. Finanssivalvonnan) ohje nro 201.7 sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista.

Sijoituspäätöksen tekoajankohtana vuonna 2006 voimassa olleen arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:n mukaan arvopapereita ei saa markkinoida eikä hankkia elinkeinotoiminnassa antamalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja taikka käyttämällä hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä.

Lain tuolloisen 4 luvun 1 §:n mukaan arvopaperien kaupassa ja sijoituspalvelun tarjoamisessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista menettelyä.

Rahoitustarkastuksen tuolloisen ohjeen 201.7 mukaan hyvä tapa edellyttää mm. sitä, että sijoituspalveluyhteisö toimii rehellisesti, puolueettomasti, ammattitaitoisesti ja huolellisesti tavoitteenaan asiakkaiden etu ja arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen edistäminen. Lisäksi hyvä tapa edellyttää, että sijoituspalveluyhteisö antaa asiakkailleen riittävästi ja olennaista tietoa asiakkaan päätöksen tueksi, kuten tiedot sijoituspalvelun sisällöstä ja kuluista sekä arvopaperiin ja sen liikkeeseenlaskijaan liittyvistä riskeistä.

Arvopaperimarkkinalain tuolloisen 4 luvun 3a §:n mukaan arvopaperinvälittäjän on nyt käsillä olevan kaltaisessa sijoitusneuvontatilanteessa pyydettävä asiakkaaltaan ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot tämän taloudellisesta asemasta, sijoituskokemuksesta ja sijoituspalvelua koskevista tavoitteista, jollei se asiakkaan sijoituskokemukseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta. Arvopaperinvälittäjän on tällöin pyydettävä riittävät tiedot myös sen selvittämiseksi, voidaanko asiakasta pitää 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettuna ammattimaisena sijoittajana.

Rahoitustarkastuksen ohjeen 201.7 mukaan sijoituspalveluyhteisön, joka tarjosi sijoituspalveluna
arvopaperinvälitystä ja joka antoi asiakkaalle sijoitusneuvontaa ennen toimeksiannon vastaanottamista, oli tunnettava asiakkaansa voidakseen palvella asiakasta tämän edun mukaisesti (know
your customer -periaate). Sijoituspalveluyhteisön oli asiakkaaltaan saamiensa tietojen perusteella pyrittävä varmistumaan siitä, että asiakkaan taloudellinen vastuunkantokyky ja sijoituskokemus olivat riittäviä asiakkaan kaavailemiin tai tälle suositeltaviin sijoitustoimiin. Tällöin oli kiinnitettävä huomiota esimerkiksi siihen, kuinka hyvin asiakas tuntee arvopapereiden ja johdannaissopimusten ominaisuudet ja niihin liittyvät riskit, sekä siihen, tapahtuiko sijoittaminen omalla vai vieraalla pääomalla.

Lain tuolloisen 4 luvun 4 §:ssä todettiin, että arvopaperinvälittäjän on annettava asiakkaalle sijoituspalvelusta ja sen kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon, jollei se sijoituspalvelun luonteeseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.

Rahoitustarkastuksen ohjeessa 201.7 on tiedonantovelvollisuuden osalta todettu mm., että välittäjällä on asiakastaan kohtaan tiedonantovelvollisuus arvopaperien arvoon vaikuttavista seikoista. Tiedot on annettava ennen kaupan tekemistä. Välittäjällä on velvollisuus varoittaa asiakasta, mikäli toimeksiannon kohteena olevaan arvopaperiin tai sen liikkeeseenlaskijaan liittyy erityisiä riskejä. Samoin on asiakkaalle annettava tieto julkistetuista tai muutoin yleiseen tietoon tulleista seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon.

Perustelut

Selonottovelvollisuus

Esitetyn selvityksen perusteella pankki oli pitkään jatkuneen asiakkuuden perusteella tietoinen asiakkaan taloudellisesta asemasta ja siitä, millaista tämän aiempi sijoitustoiminta oli ollut. Pankki oli ennen 30.11.2001 päivätyn sijoitusehdotuksen laatimista selvittänyt asiakkaalta, mitkä tämän sijoitustavoitteet, sijoituskokemus ja suhtautuminen riskiin olivat. Lautakunta katsoo, että pankki on täyttänyt selonottovelvollisuutensa.

Tuotteen suosittamisen asianmukaisuus

Asiakkaalle 30.11.2001 päivätty sijoitusehdotus koskee noin 2,5 miljoonan euron summaa. Ehdotuksen mukaan pitkällä aikavälillä noin 75 % sijoitettaisiin korkotuotteisiin ja 25 %:ia osakkeisiin. CDO-lainan tyyppisiä tuotteita ehdotuksessa ei ole nimenomaisesti käsitelty. Lautakunta toteaa, että tuote on sijoitusajankohtana tiedossa olleiden seikkojen valossa ehdotuksessa esitetyin tavoin osaltaan korottanut sijoitusten kokonaistuotto-odotusta yli riskittömien tai erittäin vähäriskisten korkosijoitusten tuotto-odotusten tason. Asiakkaan sijoitusvarallisuudesta tuotteeseen on sijoitettu 3,3 %:ia.

Kyseisten CDO-lainojen arvonmenetys johtui siitä, että finanssikriisin seurauksena vuosina 2008–2009 tuotteen viitesalkussa olleisiin suuryrityksiin kohdistui luottovastuutapahtumia historiallisessa tarkastelussa poikkeuksellisen suuri määrä. Asiassa ei ole selvitystä siitä, että pankilla olisi jo merkintäajankohtana ollut tieto tulevasta kriisistä ja sen vaikutuksista tämän tuotteen kannalta. Lautakunta katsoo, ettei CDO-tuotteen suosittaminen tällä tavoin osana sijoitusehdotuksen mukaista tuotekokonaisuutta ole merkintäajankohtana ollut ristiriidassa asiakkaan riskinottovalmiudesta olevien tietojen kanssa.

Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että CDO-tuotteen suosittaminen asiakkaalle on vuonna 2006 ollut asianmukaista.

Pankin tiedonantovelvollisuus, tuotteeseen liittyvät riskit

Asiakkaan pankin tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin viittaavien seikkojen osalta viittaaman arvopaperimarkkinalain 2 luvun 2 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuuden osalta lautakunta toteaa, että CDO-tuotteen täydelliset lainaehdot sisältävä Rahoitustarkastuksen hyväksymä esite oli lain edellyttämällä tavalla ollut sijoittajien saatavilla merkintäpaikoissa, ja esitteeseen oli asianmukaisesti viitattu tuotteen markkinointiesitteessä.

Käsillä olevan tapauksen kannalta keskeisenä lautakunta pitää tuolloin voimassa ollutta arvopaperimarkkinalain 4 luvun 4 §:ää. Sen mukaisen tiedonantovelvollisuuden perusteella pankin on annettava sijoittajille tarjoa­mis­taan tuotteista riittävät ja oikeansisältöiset tiedot ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Sijoittajalle annettavista tiedoista on käytävä mm. riittävästi ilmi, miten kyseinen sijoitustuote käyttäytyy erilaisissa markkinaolosuhteissa.

CDO-lainaa on markkinoitu asiakkaalle uudentyyppisenä joukkovelkakirjalainana ja pitkäaikaisena korkosijoituksena, jollainen se on tuotoltaan ollutkin. Lainaan liittyvä riski on kuitenkin luonteeltaan poikennut perinteisestä joukkovelkakirjalainasta siten, että liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvyn lisäksi ja ensi sijassa asiakkaan riski on liittynyt CDO-tuotteen viiteyhteisöjen maksukykyyn. Niiden konkursseista tai muista luottovastuutapahtumista voi seurata tuotteeseen sijoitetun pääoman alentuminen tai menettäminen kokonaan. Lisäksi tuotteen rakenteesta johtui, että pääoman aleneminen saattoi tapahtua melko voimakkaasti ja nopeasti. Lautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut näiden olevan sellaisia erityisiä seikkoja, joihin tämän tuotteen markkinoinnissa on tullut kiinnittää erityistä huomiota, vaikka historiallisesti ja tuotteen myyntihetkellä riskitekijöiden toteutumista onkin pidetty epätodennäköisenä.

Huomioon otettava aineisto

Pankin tiedonantovelvollisuuden täyttämistä ja markkinoinnin asianmukaisuutta on arvioitava kokonaisuutena, jossa huomioon otetaan niin kirjallisesti kuin suullisestikin annetut tiedot. Lain mukainen tiedonantovelvollisuus on täytettävä ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Sijoittajan vastuulla on tutustua riittävästi kaikkeen saamaansa aineistoon.

Asiakkaan kanssa oli ennen merkintää käyty läpi CDO-tuotteen virallista markkinointiesitettä ja muuta markkinointimateriaalia hyödyntäen käyty läpi sen ominaisuuksia ja siihen liittyviä riskejä. Asiakas on katsonut, että tuotetta ja siihen liittyvää riskiä on kuvattu sekä markkinointiesitteessä että sijoitusjohtajan kanssa käydyissä keskusteluissa virheellisesti ja harhaanjohtavasti ja että asiakkaalle oli tuotteesta syntynyt käsitys vähäriskisestä lainasta, josta useiden luottovastuutapahtumien jälkeenkin saa ainakin jotain takaisin.

CDO-lainan markkinointiesite

Arvopaperilautakunta on arvioinut kyseistä markkinointiesitettä mm. tapauksessa APL 11/10. Lautakunta on todennut, että esitteessä sijoittajan riskin liittyminen viiteyhteisöjen maksukykyyn on tuotu selvästi ilmi. Pääoman menettämisen riski on todettu heti esitteen alussa, sen lopussa olevassa ehtolyhennelmässä ja myös esitteen tekstissä kerrottaessa lainojen rakenteesta. Siinä pääoman menettämisen riski on esitetty asiayhteydessään ja myös selostettu miten ja missä tilanteessa tuo riski toteutuu. Suurten luottotappioiden syntymistä on pidetty tilasto- ja historiatietojen perusteella epätodennäköisenä, mutta on myös todettu, ettei historiallinen kehitys ole tae tulevasta. Esitteestä ilmenee, että palautusaste vaikuttaa siihen, kuinka monta luottovastuutapahtumaa CDO-lainan eri riskitasot kestävät ilman pääomatappioita. Tuotteen jälkimarkkinoista on todettu, että pankki antaa lainalle takaisinostohinnan, joka voi olla yli tai alle nimellisarvon. Esitteessä on varoitettu jälkimarkkinahinnan voimakkaasta vaihtelusta ja todettu tuotteen ”osta ja pidä” –luonne.

Aiemman ratkaisukäytäntönsä mukaisesti lautakunta katsoo, että tässä markkinointiesitteessä tuotteen rakenne, toimintaperiaatteet, tuotteeseen liittyvät riskit ja tuotteen muut ominaisuudet on kuvattu asianmukaisesti. Esite antaa riittävän ja oikean kuvauksen kyseisestä tuotteesta ja myös mahdollisuudesta menettää lainoihin sijoitettu pääoma osin tai kokonaan luottovastuutapahtumien kertymisen seurauksena.

Suullisesti annetut tiedot

Pankin toimittaman selvityksen mukaan sijoitusjohtaja oli myös suullisesti kertonut mm. tuotteeseen liittyvistä riskeistä. Täsmällistä kuvausta asiakkaille suullisesti annetuista tiedoista ei ole esitetty. Muun selvityksen puuttuessa lautakunta olettaa asiakkaille annettujen tietojen olleen esittelyssä käytetyn esittelymateriaalin mukaisia.
Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta ei ole voinut todeta, että asiakkaalle olisi tuotetta esiteltäessä suullisesti annettu virheellistä tietoa tuotteeseen liittyvän riskin toteutumisen todennäköisyydestä tai riskeistä muuten. Lautakunta katsoo siten, että näyttämättä jää, että asiakkaalle olisi annettu tuotteen riskitasosta sellaista kirjallisesta aineistosta poikkeavaa tietoa, joka olisi antanut hänelle perustellun aiheen päätyä muuhun lopputulokseen kuin mihin hän kirjallisen materiaalin perusteella on voinut päätyä.

Onko tiedonantovelvollisuus täytetty?

Asiakas oli tehnyt sijoituspäätöksen heti sen tapaamisen päätteeksi, jossa tuotetta oli hänelle esitelty. Asiakkaalla oli näin ollen käytettävissään vain lyhyt aika arvioida tuotteesta saamiaan tietoja ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Toisaalta lautakunta on edellä katsonut, että tuotteen suosittamisessa asiakkaalle ei ollut tapahtunut virhettä ja että hän oli saanut tuotteesta riittävästi tietoa ymmärrettävässä muodossa. Sijoitus on vastannut vain noin 3 %:a asiakkaan sijoitusvarallisuudesta, eikä tätä yksittäistä sijoituspäätöstä siten voi pitää erityisen merkittävänä asiakkaan sijoitustoiminnan kokonaisuuden kannalta. Asiakas oli tehnyt merkintöjä materiaaliin ja hänellä oli mahdollisuus esittää tarvittaessa lisäkysymyksiä, eikä selvityksestä ilmene, että pankki olisi kiirehtinyt asiakkaansa päätöksentekoa.

Suositus

Arvopaperilautakunta katsoo, ettei pankki ole menetellyt CDO-lainaa markkinoidessaan tai myydessään sopimusehtojen, arvopaperimarkkinalain tai Rahoitustarkastuksen ohjeen vastaisesti tai muutoin tuottamuksellisesti. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei lainaan sijoittamisesta asiakkaalle aiheutunut tappio ole sellaista vahinkoa, josta pankki olisi vastuussa.

Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen an­tami­seen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo, jäsenet Norros, Repo ja Sario sekä varajäsen Laurila. Sihtee­rinä toimi Sainio.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA