Tapahtumatiedot

Asiassa on kyse pääomaturvattuna myydystä obligaatiosta ja sen markkinoinnin yhteydessä annettujen tietojen asianmukaisuuden arvioinnista. 

Keskusteltuaan yhtiö B:n yhteistyökumppanina toimineen yritys C:n edustajan kanssa asiakas allekirjoitti 8.2.2008 ulkomaisen yhtiön obligaatiota koskevan merkintäsitoumuksen, jonka C toimitti eteenpäin yhtiölle B, joka puolestaan toimitti sen yhtiölle A, joka toimi tuotteen merkintäpaikkana ja joka oli myös laatinut tuotteen markkinointimateriaalin. Asiakkaan merkinnän suuruus oli 50.000 euroa. Tuotteen markkinointiesite oli varustettu yhtiö B:n logolla. Obligaation liikkeeseen laskenut yhtiö sekä tuotteen pääomaturvan taannut samaan konserniin kuulunut yhtiö asetettiin sittemmin konkurssiin, mikä vaikutti huomattavasti tuotteen markkina-arvoon. Konkurssimenettely on edelleen kesken.
 

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakkaan ainoastaan yhtiö B:hen kohdistaman valituksen mukaan tuote myytiin hänelle riskittömänä eikä tuotteen markkinointiesitteestäkään käy ilmi siihen liittyvä liikkeeseenlaskijariski. Asiakas vaatii yhtiötä palauttamaan koko tuotteeseen sijoittamansa 50.000 euron summan.

Asiakas nostaa esille myös tuotteen hänelle myyneen tahon oikeuden myydä tuotetta sekä asiakkaan tunnistamiseen liittyviä seikkoja. Asiakkaan mielestä tuotteen myyjällä ei ollut asianmukaista toimilupaa myydä tuotetta eikä hänen rahanpesuun ja asiakkaan tunnistamiseen liittyviä velvoitteita hoitanut oikea taho, minkä vuoksi sopimus on mitätön. 
 

Yhtiö B:n vastaus asiakkaan valitukseen

Vastineessaan yhtiö toteaa, ettei se ole tapahtuma-aikaan ollut sijoituspalveluyritys ja ettei se myöskään ole asioinut asiakkaan kanssa. Yhtiön mukaan tuotteen on myynyt asiakkaalle yritys C ja asiakkaalle on syntynyt sopimussuhde yhtiö A:n kanssa, minkä vuoksi asiakkaan tulisi kohdistaa vaatimuksensa sille. Yhtiön näkemyksen mukaan asiakkaan vaatimus vaikuttaa tosin perusteettomalta, koska ostositoumuksessa asiakas on ilmoittanut tutustuneensa tuotteen markkinointiesitteeseen sekä tarjousesitteeseen, joissa tuotteen ominaisuudet on tuotu asianmukaisesti esiin.
 

Selvitykset

Osapuolten kirjelmien lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- asiakkaan allekirjoittama tuotteen ostositoumus 8.2.2008, jossa asiakas on ilmoittanut tutustuneensa tuotteen markkinointiesitteessä oleviin lainaehtoihin sekä ymmärtävänsä että kyseessä on sitova toimeksianto.
- tuotteen 6 sivuinen markkinointiesite, joka sisältää kuvauksen tuotteen keskeisistä ominaisuuksista, tuotteen kohde-etuuksien esittelyn, tiedot tuoton laskennasta sekä vuosilta 2004-2007 simuloidun tuoton. Lisäksi esitteessä on listattuna usein kysyttyjä kysymyksiä, joissa tuodaan esiin tuotteen liikkeeseenlaskija ja tuotteeseen liittyvä vakuus, tuotteeseen liittyvä tuoton- ja muut maksut, mahdollisuus saada sijoitetut varat takaisin ennen eräpäivää, tuotteen listaamattomuus, mahdollisuus tarjouksen peruuntumiselle sekä keskeiset riskitekijät, joiden osalta todetaan, että tuotteeseen ei tule sijoittaa perehtymättä lainaehtoihin, velkakirjadokumentaatioon sekä tuotetyyppiin liittyviin keskeisimpiin riskeihin, joiden kerrotaan olevaan saatavilla joko yhtiöstä A tai B. Esitteen lopuksi on tuotu lyhyesti esiin tuotteeseen liittyvää verotuskohtelua.
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on, että palveluntarjoajan menettelyssä voidaan todeta jokin huolimattomuudesta johtuva virhe tai puute, joka on aiheuttanut asiakkaalle vahinkoa. Asiakas on kohdistanut vaatimuksensa ainoastaan yhtiö B:hen ja katsonut, ettei saanut riittävästi tietoa tuotteen riskeistä ja ettei yhtiön menettely ole muutoinkaan ollut asianmukaista. Yhtiö B on kiistänyt asioineensa millään tavalla asiakkaan kanssa ja kertonut asiakkaan asioineen yritys C:n edustajan kanssa ja todennut että asiakkaalle on syntynyt sopimussuhde yhtiö A:n kanssa, mitä kumpaakaan asiakas ei ole kiistänyt tai esittänyt muuta näyttöä.

Lautakunta toteaa, että asiakkaan tekemä merkintä ajoittuu ns MiFID-sääntelyn voimaantulosäännösten voimassaoloaikaan. Yhtiö A, jolla oli sijoituspalvelun tarjoamisen edellyttämä toimilupa, oli laatinut tuotteen markkinointiaineiston ja toimi tuotteen merkintäpaikkana. Yritys C:llä ja yhtiö B:llä ei ollut tapahtuma-aikaan toimilupaa, joten tapaukseen soveltuvaa sääntelyä on lähinnä arvopaperimarkkinalain 2 luvussa (26.5.1989/495), jota täydensi Rahoitustarkastuksen (nyk. Finanssivalvonnan) standardi 2.2 Rahoituspalvelujen ja rahoitusvälineiden markkinointi.

Merkintäajankohtana voimassa olleen arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:n mukaan arvopapereita ei saanut markkinoida eikä hankkia elinkeinotoiminnassa antamalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja taikka käyttämällä hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä. Rahoitustarkastuksen standardilla 2.2 puolestaan ohjeistetaan kaikkea toimintaa, jonka tarkoituksena on edistää rahoituspalvelujen tai –välineiden myyntiä ja sen soveltamisalaan kuuluvat siten kaikki arvopaperimarkkinalain (495/1989) soveltamisalaan kuuluvat arvopaperien liikkeeseenlaskijat ja tarjoajat sekä muut, jotka markkinoivat arvopapereita tai hankkivat niitä elinkeinotoiminnassa. 

Yhtiö B:n rooli asiassa

Tuotteen ostositoumus ja markkinointiesite ovat varustettu yhtiö B:n logoilla, minkä lisäksi esitteessä mainitaan tuotteen lainaehtojen oleva saatavissa yhtiöstä. Lautakunnan näkemyksen mukaan yhtiön on siten osaltaan edistänyt tuotteen myyntiä ja on sekä arvopaperimarkkinalain että Rahoitustarkastuksen antaman standardin tarkoittamalla tavalla osallistunut sen markkinointiin. 

Lautakunta toteaa kuitenkin, että tuotteen painetussa markkinointiesitteessä tuotteen rakenne, toimintaperiaatteet, riskit ja muut ominaisuudet on kuvattu markkinointihetken säännöstö huomioonottaen asianmukaisesti. Markkinointiesite viittauksineen antaa siten riittävän ja oikean kuvauksen kyseisestä tuotteesta ja siihen tuotteen pääomaturvasta huolimatta liittyvästä liikkeeseenlaskijariskistä sekä sen myötä mahdollisuudesta menettää sijoitettu pääoma osin tai kokonaan tuotteen liikkeeseenlaskijan eräpäivän maksukyvystä riippuen. Samoin tuotteen lainakohtaisissa ehdoissa ja niiden tiivistelmässä on tuotu asianmukaisesti esiin tuotteeseen liittyvä liikkeeseenlaskijariski. 

Perustelut

Lautakunta antaa suosituksensa tapauksista sille esitetyn kirjallisen materiaalin ja muun selvityksen perusteella, minkä lisäksi lautakunta voi perustaa suosituksensa vain osapuolten asiassa tekemiin vaatimuksiin ja niiden tueksi esittämiin seikkoihin.

Lautakunnan näkemyksen mukaan asiasta osapuolilta saadun selvityksen perusteella yhtiö B:n osalta asiassa ei ole tullut esiin seikkoja, joiden perusteella sen menettelyä olisi pidettävä sitä velvoittavien säännösten vastaisena ja koska asiakas on kohdistanut vaatimuksensa asiassa ainoastaan yhtiö B:hen, ei asian enempi arviointi ole tarkoituksenmukaista. Asiakkaan sopimuksen mitättömyyden perusteeksi esittämät seikat eivät lautakunnan näkemyksen mukaan ole sellaisia, että niillä olisi vaikutusta asian arvioinnissa.

Suositus

Arvopaperilautakunta toteaa, että asiassa on jäänyt näyttämättä yhtiön B menetelleen tapauksessa sitä velvoittavien säännösten vastaisesti tai muutoinkaan tuottamuksellisesti. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että tuotteeseen sijoitetun pääoman menettämisestä asiakkaalle aiheutuva tappio ei ole sellaista vahinkoa, josta yhtiö olisi vastuussa. Arvopaperilautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen an­tami­seen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Norros, Repo ja Sario sekä varajäsen Laurila. Sihtee­rinä toimi Sainio.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA