Haku

APL 42/08

Tulosta

Asianumero: APL 42/08 (2008)

Kategoria: Sijoitusrahastotoiminta

Ratkaisu annettu: 26.08.2008

Sijoitusrahasto arvonlaskenta laskennan virheellisyys markkinointi virhe

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakas on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 13.2.2008 päivätyn valituksen ja antanut lisäksi 28.4.2008 päivätyn lausuman sekä ilmoittanut 22.5.2008, ettei hänellä ole enää uutta lausuttavaa asiassa. Valituksessaan asiakas katsoo, että rahastoyhtiö on menetellyt virheellisesti ilmoittaessaan rahasto-osuuden kurssin väärin, mistä on aiheutunut asiakkaalle vahinkoa osuuksien arvon alentumisen vuoksi. Asiakas vaatii vahingonkorvauksena hänelle aiheutuneesta vahingosta 2.278,93 euroa.

Asiakas oli merkinnyt rahastoyhtiön hallinnoiman lyhyen koron rahaston osuuksia 30.7.2007 80.000 eurolla, 13.11.2007 50.000 eurolla ja 14.1.2008 5.000 eurolla. Rahastoyhtiön arvonlaskenta ajalla 1.8.2007 – 31.1.2008 oli virheellistä. Rahastoyhtiö ilmoitti arvonlaskennan virheestä osuudenomistajille 4.2.2008 ja asiakas lunasti rahasto-osuutensa 5.2.2008.

Rahastoyhtiön tekemä virhe rahaston arvonlaskennassa on poikkeuksellisen suuri. Arvostuksen muutos siinä vaiheessa, kun virhe korjattiin, oli rahastoyhtiön ilmoittamien tietojen mukaan noin 2,8 %. Rahoitustarkastuksen tulkinnan 4/2007 mukaan matalan p.a. volatiliteetin (< 2 %) rahastoissa olennaisena arvonlaskennan virheenä pidetään yli 0,1 % virhettä suhteessa rahaston arvoon. Virhe on siten tässä tapauksessa ollut lähes 30-kertainen suhteessa olennaisen virheen alarajaan. Virheen vakavuutta lisää sen ulottuminen arvonlaskentaan yli puolen vuoden ajalle, mikä suurentaa merkittävästi sijoittajille asiasta aiheutunutta haittaa.

Asiakkaan pitäisi pystyä luottamaan rahastoyhtiön ilmoittamiin rahaston päivittäisiin arvoihin. Rahaston arvonlaskentaa ei ole hoidettu sijoitusrahastolain 26 §:n edellyttämällä huolellisuudella ja ammattitaidolla, vaikka näin kiistatta olisi voitu toimia markkinatilanteesta huolimatta. Rahastoyhtiö on aiheuttanut rahaston arvonlaskennan virheen tuottamuksellisesti, ja on näin ollen korvausvelvollinen asiakkaalle virheellisestä arvonlaskennasta aiheutuneesta haitasta.

Asiakkaan rahastomerkinnät on kuvattu alla olevassa taulukossa:

Merkintäpäivä; Alkuperäinen osuuksien määrä (kpl); Alkuperäinen hankinta-arvo/osuus; Hankinta-arvo yht.; Osuuksien lukumäärä lunastustilanteen mukaan 5.2.2008; Osuuden arvo lunastustilanteen mukaan 5.2.2008; Sijoituksen markkina-arvo lunastustilanteen mukaan 5.2.2008
• 30.7.2007; 751,7617; 106,4167; 80.000 €; 751,7617; 105,6575; 79.429,26 €
• 13.11.2007; 464,0246; 107,7529; 50.000 €; 468,6712; 105,6575; 49.518,63 €
• 14.1.2008; 46,0316; 108,621; 5.000 €; 47,1517; 105,6575; 4.981,93 €
• Osuuksien lunastushinta yhteensä 5.2.2008: 133.929,82 €

Asiakkaan perusteena rahastosijoitukselle oli vähäriskiseen lyhyen koron rahastoon sijoittaminen. 30.7.2007 ja 13.11.2007 asiakas siirsi varojaan rahastoon toisen palveluntarjoajan rahastoista yksinomaan tällä perusteella. Asiakas oli havainnut, että korkomarkkinoiden epävarma tilanne heijastui hänen riskistrategiansa toleranssia selvästi suurempana vaihteluna edellä mainituissa rahastoissa. Asiakas valitsi rahaston siitä annetun tiedon (mm. rahastoyhtiön verkkosivuilla mainittu: “Rahasto sopii sijoittajalle, joka haluaa sijoittaa mahdollisimman tehokkaasti ja edullisesti korkoinstrumentteihin rajatulla, rahamarkkinasijoittajan korkoriskillä”) sekä sen historian erittäin pienen volatiliteetin perusteella. Koska rahamarkkinat olivat viime syksyn aikana hyvin epävarmat, asiakas seurasi tiiviisti rahaston arvonkehitystä ja volatiliteettia sekä vertasi rahaston suoritusta muihin korkorahastoihin. Koska rahaston tuotto säilyi vakaana ja volatiliteetti hyvin pienenä epävarmasta markkinatilanteesta huolimatta, asiakas vakuuttui, että rahastossa ei ole mitään sellaisia riskejä, jotka tekisivät siitä riskinottostrategiaan sopimattoman sijoituskohteen.

Rahastoyhtiö on aiheuttanut asiakkaalle taloudellista vahinkoa ilmoittamalla rahastolle virheellisiä arvoja ajalla 1.8.2007 – 4.2.2008, eli noin puolen vuoden ajan. Asiakas korostaa, että rahaston ilmoittamat virheelliset arvot em. ajalla ovat vastanneet täysin hänen sijoitusstrategiansa mukaista rahamarkkinarahaston tai vastaavan pankkitalletuksen tuottoa. Mikäli tieto rahaston arvon heikosta kehityksestä elokuusta 2007 alkaen olisi ollut asiakkaan tiedossa, hän olisi lunastanut 30.7.2007 merkityt osuudet viimeistään elokuun lopussa, jolloin rahaston tuottoero sijoitusstrategian mukaiseen tuottoon olisi ollut jo noin 0,4 % kuukaudessa.

Mikäli asiakas olisi ollut tietoinen rahaston heikosta arvonkehityksestä, hän ei myöskään olisi tehnyt rahastoon lisämerkintöjä 13.11.2007 ja 14.1.2008. Lisämerkintöjen osalta tulee ottaa huomioon myös se, että rahastoa on markkinoitu elokuun alun jälkeen virheellisen historiallisen tuoton perusteella. Tästä syystä asiakas on tullut harhaanjohdetuksi uusien sijoituspäätösten osalta. Rahaston lunastuksesta vapautuneet varat sekä marras- ja tammikuun lisämerkinnät asiakas olisi tehnyt esittämänsä sijoitusstrategian mukaisesti hyvin vähäriskiseen (ja rahaston arvonpudotuksen jälkeen vielä ko. rahastoa riskittömänpään kohteeseen), eli käytännössä AAA-luokan lyhyen koron rahamarkkinasijoitukseen tai vaihtoehtoisesti pankkitalletukseen.

Asiakkaan laskelma aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta perustuu oletukseen siitä, että rahastoon sijoitetut rahavarat olisi sijoitettu sijoitusstrategian mukaisesti määräaikaiseen pankkitalletukseen. Asiakas on laskenut aiheutuneen vahingon seuraavasti:

30.7.2007 hankitut osuudet. Oletus edellä esitetyn perusteella: rahasto-osuudet lunastetaan elokuun lopussa, kun rahaston arvo pudonnut arviolta noin 0,1 %. Uudelleen sijoitettava rahamäärä: 80.000 euroa – 0,001 × 80.000 euroa = 79.920 euroa.

Vertailutuotto sijoitukselle ajalla 1.9.2007 – 5.2.2008: Rahat sijoitetaan viiden kuukauden määräaikaistalletukseen, jonka korko olisi ollut syyskuussa 2007 n. 4,5 %.
• Sijoitetun rahan tuotto: 79.920 euroa × (157 pv / 360 pv × 0,045) = 1.568,43 euroa, jonka veroton tuotto 1.129,27 euroa.
• Sijoituksen arvo verojen jälkeen: 79.920 euroa + 1.129,27 euroa = 81.049,27 euroa.
• Kärsitty taloudellinen vahinko verrattuna 30.7.2007 rahastoon tehdyn sijoituksen arvoon 5.2.2008 (ks. taulukko edellä) olisi 81.049,27 euroa – 79.429,26 euroa = 1.620,01 euroa.

13.11.2007 hankitut osuudet. Vertailutuotto sijoitukselle ajalla 13.11.2007 – 5.2.2008: Rahat (50.000 euroa) sijoitetaan kolmen kuukauden määräaikaistalletukseen, jonka korko olisi ollut marraskuussa 2007 n. 4,4 %.
• Sijoitetun rahan tuotto: 50.000 euroa × (84 pv / 360 pv × 0,044) = 513,33 euroa, jonka veroton tuotto 369,60 euroa
• Sijoituksen arvo verojen jälkeen: 50.000 euroa + 369,60 euroa = 50.369,60 euroa.
• Kärsitty taloudellinen vahinko verrattuna 13.11.2008 rahastoon tehdyn sijoituksen arvoon 5.2.2008 (ks. taulukko edellä): 50.369,60 euroa – 49.518,63 euroa = 850,97 euroa.

14.1.2008 hankitut osuudet. Vertailutuotto sijoitukselle ajalla 14.1.2008 – 5.2.2008: Rahat sijoitetaan yhden kuukauden määräaikaistalletukseen, jonka korko olisi ollut tammikuussa 2008 n. 4,0 %.
• Sijoitetun rahan tuotto: 5.000 euroa × (22 pv / 360 pv × 0,04) = 12,22 euroa, jonka veroton tuotto: 8,80 €
• Sijoituksen arvo verojen jälkeen: 5.000 euroa + 8,80 euroa = 5.008,80 euroa.
• Kärsitty taloudellinen vahinko verrattuna 14.1.2008 rahastoon tehdyn sijoituksen arvoon 5.2.2008 (ks. taulukko edellä): 5.008,80 euroa – 4.981,93 euroa = 26,37 euroa.

Asiakas katsoo hänelle aiheutuneeksi taloudelliseksi vahingoksi edellä esitetyllä tavalla laskettujen vertailusijoitusten 5.2.2008 arvon sekä rahaston lunastushinnan 5.2.2008 välisen erotuksen.

30.7.2007 hankitut osuudet, kärsitty taloudellinen vahinko: 1.620,01 €
13.11.2007 hankitut osuudet, kärsitty taloudellinen vahinko: 850,97 €
14.1.2008 hankitut osuudet, kärsitty taloudellinen vahinko: 26,37 €
Taloudellinen vahinko: 2.497,35 €
Rahastoyhtiön hyvittämät lisäosuudet: 218,42 €
Korvausvaatimus: 2.278,93 €
 

Rahastoyhtiön vastaus asiakkaan valitukseen

Rahastoyhtiö on toimittanut Arvopaperilautakunnalle 15.4.2008 päivätyn vastauksen ja antanut lisäksi 16.5.2008 lausuman. Rahastoyhtiö on ilmoittanut 23.5.2008, ettei sillä ole enää uutta lausuttavaa asiassa. Vastauksessaan rahoitusyhtiö kiistää asiakkaan korvausvaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään.

Rahastoyhtiö havaitsi tammikuussa 2008 rahaston arvonlaskennan virheelliseksi, minkä vuoksi rahasto-osuuksille laskettiin takautuvasti 1.11.2007 alkaen uudet korjatut arvot vastaamaan rahaston markkinakehitystä. Arvot korjattiin heti arvostuserojen havaitsemisen ja uuden arvonlaskennan valmistumisen jälkeen siten, että korjaukset toteutettiin 5.2.2008.

Arvonlaskentavirheiden julkistamisen jälkeen rahasto-osuuksien omistajat lunastivat osuuksiaan huomattavia määriä. Rahastoyhtiön hallitus päätti 13.2.2008 lakkauttaa rahaston toiminnan sijoitusrahastolain 119 §:n mukaisesti ja keskeyttää rahaston lunastukset ja merkinnät. Syy rahaston toiminnan lakkauttamiseen oli se, että yrityslainojen markkinatilanne ja -likviditeetti oli edelleen poikkeuksellisen heikko, mikä vaikutti voimakkaasti rahaston toimintaedellytyksiin. Huomattavien pääomien lunastaminen poikkeuksellisen heikon likviditeetin vallitessa olisi voinut johtaa tilanteeseen, jossa muut osuudenomistajat kuin rahasto-osuuksiaan lunastaneet osuudenomistajat olisivat jääneet omistamaan ainoastaan poikkeuksellisessa markkinatilanteessa epälikvideiksi muuttuneita instrumentteja. Keskeyttämällä rahaston lunastukset ja merkinnät varmistettiin se, että rahaston osuudenomistajat olivat yhdenvertaisessa asemassa.

Rahastojen sulkemisen jälkeen rahoitusyhtiö oikaisi yhdessä Rahoitustarkastuksen kanssa tehtyjen selvittelyjen jälkeen rahaston arvonlaskentaa 1.8.2007 alkaen.

Rahastoyhtiö korjasi asiakkaan arvonlaskentavirheen vaikutusaikana tekemien rahaston merkintöjen johdosta hänen merkitsemiensä osuuksien määrää yhteensä 2,3208 osuutta aiemmin ilmoitettua suuremmaksi ja hänelle tilitettiin tämän osalta rahaston lopputilityksen yhteydessä 218,42 euroa. Rahastoyhtiö toteaa, että asiakkaalla ei ole arvonlaskentavirheen johdosta oikeutta saada mitään muuta korvausta rahastoyhtiöltä.

Rahastoyhtiö kiistää asiakkaan vahingonkorvausvaatimuksen. Vahingonkorvauksen välttämättömät edellytykset, joiden kaikkien on täytyttävä, ovat korvattavan vahingon aiheutuminen; vahingonaiheuttajan tuottamus; aiheutuneen vahingon riittävä (adekvaatti) syy-yhteys tekoon tai laiminlyöntiin, jolla vahinko on aiheutettu; ja vahingon ennakoitavuus. Tässä tapauksessa yksikään vahingonkorvauksen edellytyksistä ei täyty.

Mitään korvattavaa vahinkoa ei ole aiheutunut. Asiakas ei ole esittänyt mitään näyttöä siitä, että hänen väittämänsä vahinko olisi syntynyt. Väitetty vahinko on jäänyt perusteeltaan ja määrältään täysin näyttämättä.

Rahastoyhtiö ei ole toiminut tuottamuksellisesti. Rahaston arvonlaskenta noteeraamattomien lainojen arvostamiseen liittyen on haastavaa ja edellyttää tulevaisuuden odotuksia koskevan näkemyksen ottamista salkunhoitajalta. Näkemyksen ottaminen koskee sijoitusinstrumentin tulevaisuuden tuotto-odotusten ennustamista eikä se, että näkemys ei jälkikäteisarvostelussa toteudu, osoita näkemyksenottajan huolimattomuutta. Tässä tapauksessa rahaston arvonlaskennan virheellisyys johtui arvonlaskentaan normaalisti liittyvien epävarmuuksien lisäksi vaikeasta ja poikkeuksellisesta markkinatilanteesta eikä miltään osin rahastoyhtiön huolimattomuudesta tai rahaston hoitoon liittyvistä virheistä.

Riskienhallinta oli asianmukaisesti järjestetty eivätkä muun muassa rahastoyhtiön tilintarkastajat havainneet mitään huomautettavaa instrumenttien arvostuksissa kahdessa tekemässään arvonlaskennan tarkastuksessa syksyllä 2007. Rahoitustarkastus tarkasti rahastoyhtiön tekemän arvonlaskennan selvityksen yksittäisten instrumenttien tasolla ja hyväksyi selvityksen.

Asiakkaan väittämä vahinko ja hänen spekuloimansa tapahtumainkulku ei ole syy-yhteydessä rahastoyhtiön menettelyyn. Asiakkaan väite siitä, että hän olisi lunastanut sijoituksensa elokuun 2007 lopussa ja sijoittanut lunastuksesta saamansa varat sekä myöhemmin rahastoon sijoittamansa varat “sijoitusstrategiansa mukaisesti hyvin vähäriskiseen eli käytännössä AAA-luokan lyhyen koron rahamarkkinasijoitukseen tai vaihtoehtoisesti pankkitalletukseen” on pelkkää jälkikäteistä spekulaatiota. Asiakas oli sijoittanut rahastoon, joka pyrki rahaston markkinointimateriaalissa kuvatulla tavalla luottoriskiä sisältäviin yrityslainoihin sijoittamalla saamaan lisätuottoa sijoitukselle. Rahasto pyrki tuottamaan korkeampaa tuottoa suuremmalla riskillä kuin miten asiakas on sijoitusstrategiaansa kuvannut. Toisenlaisessa markkinatilanteessa rahasto olisi tuottanut (ja oli aikaisemmin tuottanut) asiakkaan kuvaamaa sijoitusstrategiaa parempaa tuottoa ja tällaista kuvaamaansa sijoitusstrategiaa parempaa tuottoa asiakas on pyrkinyt saamaan sijoittamalla rahastoon.

Asiakas esittää hänelle aiheutuneen taloudellista vahinkoa siitä, että rahastoyhtiö on ilmoittanut rahastolle virheellisiä arvoja usean kuukauden ajan. Tämäkin asiakkaan peruste on vailla oikeudellista merkitystä tässä asiassa. Sillä, että rahaston arvo on laskettu jonain ajankohtana virheellisesti, ei ole vahingonkorvauksen edellyttämää syy-yhteyttä siihen, että osuuden omistaja olisi voinut jossain tapauksissa sijoittaa rahansa toisin.

Asiakas on myös väittänyt, että hän ei olisi tehnyt enää marraskuussa 2007 lisäsijoituksia rahastoon, jos hänen tiedossaan olisi ollut rahasto-osuuksien oikea arvo. Asiakas perustelee väitettään sillä, että hän sai virheellisen kuvan rahasto-osuuden arvon historiallisesta kehityksestä. Nämäkin väitteet ovat perusteettomia ja vailla oikeudellista merkitystä. On täysin selvää, että rahasto-osuuden tai minkään muunkaan sijoitusinstrumentin historiallinen arvonkehitys ei ole tae tulevasta arvonkehityksestä. Historiatiedosta ei voida tehdä johtopäätöksiä rahasto-osuuden arvonkehityksestä tulevaisuudessa. Rahastoyhtiö on korvannut asiakkaalle laskentavirheestä johtuneen vahingon 218,42 euroa. Asiakas on hänelle jo maksetulla korvauksella saatettu samaan asemaan kuin missä hän olisi ollut, jos arvonlaskentavirhettä ei olisi tapahtunut.

Asiakkaan vaatimus riskittömän määräaikaistilin tuotosta on täysin perusteeton. Rahaston sijoitusfilosofiaa kuvattaessa on tuotu selkeästi esille se, että rahasto pyrki sijoitustoiminnassaan saamaan vertailuindeksiä paremman tuoton sijoittamalla luottoriskiin eli yritysten lainojen takaisinmaksukykyyn liittyvän riskin aiheuttamiin arvonmuutoksiin. Rahaston tavoite oli euribor-koron ylittävä tuotto, mutta sijoittajalle tehtiin selväksi, että osuuden arvo saattaa myös laskea. Rahasto on erityyppinen ja erilaisen riskitason sekä tuottopotentiaalin omaava sijoitustuote kuin määräaikaistalletus. Näin ollen asiakkaan vahingonkorvauksen määrän osalta esittämä vertailu täysin riskittömään määräaikaistalletukseen on virheellinen ja vailla oikeudellista merkitystä. Asiakkaalla ei ole oikeutta saada määräaikaistalletuksen mukaista tuottoa vaatimaltaan ajalta.

Yhteenvetona rahastoyhtiö toteaa, että asiakkaan esittämät perusteet vahingonkorvaukselle ovat virheellisiä ja lakiin perustumattomia. Asiakas ei myöskään ole osoittanut, että hänelle olisi aiheutunut mitään muuta tai enempää korvattavaa vahinkoa kuin mitä hänelle on rahastoyhtiön toimesta arvonlaskentavirheen johdosta jo korvattu. Koska vahingonkorvaukselle välttämättömät oikeudelliset edellytykset eivät täyty, on asiakkaan vahingonkorvausvaatimus hylättävä kokonaan perusteettomana.
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Asiakas on pyytänyt Arvopaperilautakunnan kannanottoa siihen, tulisiko rahastoyhtiön korvata virheellisestä arvonlaskennasta aiheutunut vahinko.

Asiassa on riidatonta, että rahastoyhtiön arvonlaskenta on ollut virheellistä. Rahastoyhtiö ilmoitti 4.2.2008 korjanneensa rahaston arvonlaskentaa ajalla 1.11.2007 – 31.1.2008. Rahaston arvonlaskentaa oikaistiin myöhemmin 1.8.2007 alkaen. Asiassa on myös riidatonta, että asiakkaalla oli virheellistä tietoa rahaston kurssikehityksestä 1.8.2007 – 4.2.2008.

Riitaista on, mikä oli väärän informaation vaikutus asiakkaan sijoituspäätöksiin. Riitaista on myös se, oliko rahastoyhtiön arvonlaskennan virheellisyys tuottamuksellista sekä ovatko vahingonkorvauksen muut edellytykset täyttyneet.

Sijoitusrahastolain (48/1999) 26 §:n mukaan rahastoyhtiön on harjoitettava sijoitusrahastotoimintaa huolellisesti, itsenäisesti ja asiantuntevasti rahasto-osuudenomistajien yhteiseksi eduksi. Lain 30 a §:n mukaan rahastoyhtiöllä on oltava toimintaansa nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät. Sijoitusrahastolain 134 §:n mukaan rahastoyhtiö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka yhtiö on sijoitusrahastolain mukaisessa toiminnassaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut rahasto-osuudenomistajalle tai muulle henkilölle.

Rahaston arvonkehitys oli ennen arvonlaskennan korjausta rahaston vertailuindeksin kehitystä parempi, kun taas korjauksen jälkeen arvonkehitys muuttui negatiiviseksi. Sijoittajilla ei ollut mahdollisuutta saada tietoa oikeasta kehityksestä ennen kuin arvonlaskennan korjaus ilmoitettiin 4.2.2008, joten sijoittajat joutuivat tekemään sijoituspäätöksensä virheellisen tiedon perusteella.

Markkinatilanne oli ajanjaksolla poikkeuksellinen ja rahastossa olevien sijoitusinstrumenttien arvon arviointi oli haastavaa. Julkisesti noteeraamattomien sijoitusinstrumenttien arvonlaskenta vaatii tulevaisuuden tuotto-odotusten ennustamista, joka on aina epävarmaa toimintaa. Toisaalta rahaston arvonlaskenta oli kuitenkin ollut virheellistä yli puoli vuotta ja virhe arvostuksessa oli lähes kolme prosenttia rahaston arvosta. Rahoitustarkastuksen tulkinnan 4/2007 mukaan olennaisena virheenä voidaan pitää ainakin sellaista virhettä, joka on suuruudeltaan yli 0,1 % sijoitusrahaston arvosta, jos sijoitusrahaston vuotuinen volatiliteetti on alle 2 %. Rahaston vuotuinen volatiliteetti oli alle 2 %. Rahastoyhtiö on sijoitusrahastolain 98 §:n mukaisesti korjannut arvonlaskennassa olleen olennaisen virheen.

Arvopaperilautakunta katsoo, että kun arvonlaskennan virheellisyys on asiassa riidatonta, tulisi rahastoyhtiön osoittaa, että virhe on aiheutunut sen huolellisesta toiminnasta riippumatta. Asiassa saatua selvitystä arvioitaessa voidaan todeta, että arvonlaskennan virheellisyys on ollut huomattavan pitkäkestoista sekä mittavaa. Arvopaperilautakunta katsoo, että rahastoyhtiön olisi tullut huomata arvonlaskennan virheellisyys aikaisemmin ja puuttua tilanteeseen. Arvopaperilautakunta toteaa siten, että rahastoyhtiö ei ole esittänyt selvitystä siitä, että virhe olisi aiheutunut sen huolellisesta toiminnasta riippumatta.

Asiakas esittää, että hän olisi lunastanut kaikki rahasto-osuutensa vuoden 2007 elokuun lopussa eikä olisi tehnyt lisämerkintöjä, mikäli hänen tiedossaan olisi ollut se, että rahaston arvo on ilmoitettua pienempi. Rahastoyhtiön ilmoittaman arvonkehityksen mukaan rahastot menestyivät niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti, eikä sijoittajilla siten ollut aihetta puuttua sijoituksiinsa näissä rahastoissa. Arvopaperilautakunta toteaa, että asiakkaalla ei ole ollut mahdollisuutta reagoida arvonlaskuun ennen kuin rahastoyhtiö ilmoitti 4.2.2008 arvonlaskennan virheestä. Asiakkaan rahasto-osuuksien arvo laski usean kuukauden ajan hänen tietämättään.

Arvopaperilautakunta katsoo, että asiakas ei todennäköisesti olisi tehnyt uusia merkintöjä, jos hän olisi saanut oikeat tiedot osuuksien arvosta. Vahingon arviointi tältä osin edellyttää arviota siitä, minkä vaihtoehtoisen sijoitustavan asiakas olisi valinnut.

Arvopaperilautakunta toteaa, että on käytännössä mahdotonta jälkikäteen arvioida sitä, olisiko yksittäinen asiakas lunastanut osuutensa rahastossa, mikäli hän olisi tiennyt sen todellisen arvonkehityksen. Sijoitusvarat ovat olleet ennen tämän sijoituksen tekemistä toisen palveluntarjoajan korkorahastossa. Yhtenä perusteena vahinkoa arvioitaessa voidaan pitää oletusta, jonka mukaan asiakas olisi jatkanut aikaisempaa sijoitustaan. Asiakas on selvittänyt lautakunnalle tarkoituksenaan olleen siirtää varansa vähemmän volatiiliin rahastoon. Hän on esittänyt vaihtoehtoisena sijoitusvaihtoehtona myös määräaikaistalletuksen. Jälkeenpäin on mahdotonta selvittää kuinka todennäköisesti asiakas olisi tällaisen vaihtoehdon valinnut.

30.7.2007 hankitut osuudet. Osuudet on hankittu ennen arvonlaskennan virheen tapahtumista. Siten virhe ei ole voinut vaikuttaa sijoituksen tekemiseen. Kysymys siitä, onko arvonlaskennan virhe aiheuttanut asiakkaalle vahinkoa, riippuu siitä olisiko asiakas realisoinut sijoituksensa aikaisemmin, jos olisi oikea-aikaisesti ollut selvillä rahaston oikeasta arvosta. Tällaista vaihtoehtoista sijoituskäyttäytymistä ei voida jälkeenpäin varmuudella todentaa. Asiakas on esittänyt, että hän on seurannut huolellisesti sijoituksensa arvon kehitystä ja olisi oikeat tiedot saatuaan tyytymättömänä rahaston arvon kehitykseen myynyt rahasto-osuutensa elokuun lopussa. Tätä ei kuitenkaan edellä todetun mukaan voida pitää varmana, mutta ottaen huomioon, että tällainen myyntivaihtoehto olisi kuitenkin lautakunnan mielestä varteenotettava, lautakunta oikeudenkäymiskaaren 17:6:n ilmentämää periaatetta soveltaen arvioi vahingon määräksi 500 euroa.

Myöhemmin tehtyjen lisäsijoitusten osalta lautakunta pitää uskottavana, ettei asiakas olisi näitä sijoituksia tehnyt, jos olisi oikeat tiedot saatuaan ollut selvillä rahastosijoituksen heikosta kehityksestä. Näitä sijoituksia koskevat vahingot lautakunta arvioi seuraavalla tavalla kyseistä rahastoa vastaavien sijoitustuotteiden eli lyhyen koron rahastoluokan rahastojen keskimääräisen tuoton mukaan. Keskimääräistä tuottoa laskettaessa on jätetty pois sekä heikoimmin että parhaimmin tuottanut rahasto.

13.11.2007 hankitut osuudet. Vertailutuotto sijoitukselle ajalla 13.11.2007 – 4.2.2008 on 0,50 %. 50.000 euron sijoituksen arvo 4.2.2008 olisi ollut 50.250 euroa. Asiakkaan omistamien osuuksien määrä korjattuna oli 468,6712, joiden arvo 4.2.2008 oli 49.515,96 euroa. Kärsitty tappio on siten 50.250 euroa - 49.515,96 euroa = 734,04 euroa.

14.1.2008 hankitut osuudet. Vertailutuotto sijoitukselle ajalla 14.1.2008 – 4.2.2008 on 0,09 %. 5.000 euron sijoituksen arvo 4.2.2008 olisi ollut 5.004,50 euroa. Asiakkaan omistamien osuuksien määrä korjattuna oli 47,1517, joiden arvo 4.2.2008 oli 4.981,66 euroa. Kärsitty tappio on siten 5.004,50 euroa - 4.981,66 euroa = 22,84 euroa.

Arvopaperilautakunta suosittaa rahastoyhtiötä korvaamaan asiakkaalle aiheutuneena vahinkona arvonlaskennan virheellisyydestä 1.256,88 euroa.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Hulkkonen, Kontkanen, Sario, Tauru, Tuokko ja Turtiainen. Sihteerinä toimi Heino.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA
 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia