Tapahtumatiedot

Asiakas on lastinkäsittelyalan osakeyhtiö. Pankki on tehnyt asiakkaan kanssa 14.11.2003 täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksen. Asiakas on hyväksynyt 31.5.2005, että asiakkaan sijoitussalkusta ei myydä niitä autoteollisuuden yhtiöitä, joiden luottoluokitus laski high yield -tasolle. Osapuolet ovat 9.12.2005 allekirjoitetulla uudella sopimuksella muuttaneet asiakkaan sijoitusten omaisuusluokkien jakautumista lisäämällä osakkeiden painoa salkussa. Useiden asiakkaan salkussa olevien sijoitusten luottoluokitus on laskenut high yield -tasolle vuosien 2008–2009 aikana.
 

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakas on solminut täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksen pankin kanssa 2003. Sopimusta muutettiin joulukuussa 2005. Varat haluttiin sijoittaa turvallisesti, pääosin korkosijoituksiin. Pieni osa varoista oli sallittua sijoittaa myös korkeamman riskin korkosijoituksiin ja osakkeisiin. Varainhoitaja on rikkonut sopimusta ja ylittänyt sallitut rajat riskisijoitusten määrissä. Lisäksi rajat on rikottu omavaraisuusasteen perusteella määritetyissä sijoituksissa.

Pankki on tiennyt asiakkaan suhtautumisen riskeihin. Pari vuotta sitten pankin toimesta asiakkaan salkkuun ostetun autolainasijoituksen muututtua roskalainaksi asiakas ei halunnut pitää kyseistä arvopaperia salkussa ja se pyysi pankkia myymään kyseiset riskipaperit pois salkusta. Tämä tapahtui heti, kun pankki kertoi asiakkaalle lainan tilanteesta. Asiakas teki päätöksen vaikka sille syntyi tästä tappiota. Asiakas halusi tällöinkin, että salkkuun ei tule ainakaan lisää tappioita. Nyt pankki ei ole ollut asiakkaaseen yhteydessä, vaikka luottoluokitukset ovat laskeneet ja sopimusta rikottu. Asiakas on neuvotellut tuloksetta asiasta pankin kanssa.

Sopimusta tehtäessä pankin kanssa vuonna 2003 sovittiin niistä rajoista, joita omaisuudenhoitajan tuli noudattaa. Rajat sovittiin erittäin tiukoiksi, koska asiakas halusi turvata yrityksen varallisuuden. Asiakas rasti sopimuksessa kohdan: “Olen turvallisuushakuinen sijoittaja – en hyväksy edes väliaikaisia tappioita”. Tämän takia sijoittaminen oli alun perin sallittua käytännössä vain hyvän luottoluokituksen omaaviin korkosijoituksiin (90 %). Lisäksi sovittiin, että pieni osa salkusta voidaan sijoittaa myös riskipitoisiin korkosijoituksiin (10 %).

Vuonna 2005 ehdotettiin pankin aloitteesta omaisuudenhoitosopimuksen uudistamista. Samassa yhteydessä pankki kehotti asiakasta nostamaan salkunhoidon riskirajoja. Asiakas uskoi pankin neuvoja ja salli uudessa sopimuksessa, että pankin suosituksesta uusiksi rajoiksi määriteltiin osakkeiden osalta perusallokaatiossa 20 % (enintään 30 %) ja high yield -sijoitusten osalta enintään 20 % korkoallokaation arvosta. Pankki teki asiakkaalle erittäin hyvin selväksi, että he vastaavat siitä, että sijoitusrajat eivät voi mennä rikki ja jos rajat jostain syystä rikkoutuisivat, niin tällöin vastuu ylityksestä olisi pankilla. Pankin edustaja kertoi asiakkaalle, että sijoitusten riskien maksimiarvoihin mennään vain tilanteessa, jossa on poikkeuksellisen hyvät näkymät. Nyt ei näin varmasti ole ollut.

High yield -sijoitusten paino on ollut yli sallitun rajan 30.9.2008–31.12.2009. Asiakkaalla ei ole ollut mitään käytännön mahdollisuutta valvoa sopimuksessa määriteltyjä rajoja. Pankki ei ole missään raportissaan esittänyt asiakkaalle, paljonko high yield -sijoituksia salkussa on ollut.

Asiakkaalle toimitetuissa salkkuraporteissa on annettu virheellistä tietoa niistä sijoituskohteista, joihin asiakkaan varoja on sijoitettu. Esimerkiksi Kaupthing-pankki ajautui selvitystilaan jo vuonna 2008 ja vuoden 2009 lopussa sen luottoluokitus oli edelleen A1. Myös Kalmar Combo Noten luottoluokitus on laskenut alle Investment grade -tason helmikuussa 2009 ja siinäkin raportilla luottoluokitukseksi ilmoitetaan Baa3. Raportointivirheiden vuoksi asiakas ei ole voinut valvoa salkun riskejä. Mikäli pankki olisi informoinut Kalmar Combo Noten luottoluokituksen heikentyneen high yield -lainaksi, asiakas olisi pyytänyt välittömiä toimia

Edelleen syntyneen vahingon seuraamista hankaloittaa myös raportin arvostamiseen liittyvät ongelmat. Pankin lähettämissä raporteissa on mm. Kaupthingin arvoksi annettu 50 % marraskuussa 2008. Tällöin markkinoilla oli jo määritelty 6,625 %. On ollut hyvin vaikeaa tietää, mikä todellinen tilanne esimerkiksi tämän lainan osalta on. Edelleenkin viimeisimmässä pankin raportissa lainan arvo oli vielä 20 %.

Sijoitusrajojen ylitykset on laskettu arvopapereiden markkina-arvoista. Samaan aikaan kyseisten arvopaperien arvot ovat laskeneet hankinta-arvostaan yli 340.000 eurolla. Mikäli high yield
-sijoitusten enimmäismäärää tarkasteltaisiin hankinta-arvoilla, olisi ylitys ollut vieläkin merkittävämpi (salkun arvosta oli enimmillään 46,3 % sijoitettu näihin korkean riskin papereihin).

Pankin omaisuudenhoitosopimuksessa sanotaan: “Omaisuudenhoitajan tulee reagoida sijoituskohteen luottoluokituksen laskuun tai vakavaraisuuden heikkenemiseen palauttamalla varojen luottoluokitusrajoitteet sallittuihin rajoihin. Omaisuudenhoitaja voi harkintansa mukaan perustellusta syystä odottaa markkinoiden rauhoittamista ennen luottoluokitusrajoitteiden palauttamista sallittuihin rajoihin.“ Asiakas haluaa tietää, mitkä nämä perustellut syyt ovat olleet odottaa salkussa olevien arvopapereiden osalta. Miksi niiden osalta ei toimittu ennen kuin ne laskivat alle sallittujen sijoitusrajojen? Miksi pankista ei esitetty näiden papereiden osalta erikseen kysymystä siitä, voidaanko ne pitää edelleen salkussa, vaikka niiden luottoluokitus laski alle investment grade -tason? Näin pankki toimi autolainojen osalta. Asiakas oletti, että mikäli vastaavaa tapahtuu, niin tässäkin tapauksessa se saa tiedon asiasta.

Pankki on vastauksessaan esittänyt, että se on voinut tehdä sijoituksia enintään 100 % sijoitusvarallisuudesta, mikäli sijoituskohteen omavaraisuus on ollut yli 30 %. Sopimuksen kohdassa tarkoitetaan vain suomalaisia yhtiöitä eikä ulkomaalaisia yhtiöitä. Toisinsanottuna Russian Real Estaten osalta ei tällaista sijoitusta olisi voitu tehdä kuin 20 % enimmäismäärän (high yield / listaamattomat) puitteissa.

Asiakas ei ole reklamoinut pankille yksittäisistä sijoituksista, koska se on uskonut pankin toimivan asiakkaan etujen mukaisesti täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksen alla. Valitus ei kohdistu yksittäisiin valintoihin vaan sopimusehtojen rikkomiseen kokonaisuuden osalta. Vaikka asiakas ei ole reklamoinut pankille UPM-Kymmenen ja Stora Enson ostamisista salkkuun, ei se ole myöskään hyväksynyt salkun kokonaisriskitason nostoa. Asiakas ei ole tiennyt, että pankki on ylittänyt jo aiemmin sallitut sijoitusrajat ja että näiden lainojen osto on entisestään lisännyt ylitystä. Lisäksi kyseisten lainojen ostoa on suosittanut pankki ja asiakas on vain sinisilmäisenä uskonut heitä tässä asiassa. Pankki ei ole toimittanut missään vaiheessa sellaista raporttia, josta asiakas olisi voinut nämä tiedot saada. Mikäli pankki olisi raportoinut siitä, että riskirajat ovat ylittyneet, asiakas olisi asiasta välittömästi reklamoinut.

Omaisuudenhoitosopimuksessa on todettu, ettei varojen sijoittamisen rajoituksia mm. luottoluokitusten osalta sovelleta sijoitusrahastoihin. Pankin on kuitenkin täytynyt kunnioittaa asiakkaan pyyntöä varovaisesta salkusta. Tästä huolimatta salkussa on ollut kehittyvien markkinoiden valtioiden korkopapereihin (high yield) sijoittava rahasto sekä siihen on ostettu ihan viime aikoina vielä 300.000 euron edestä korkorahastoa, jossa on high yield- ja noteeraamattomia yhtiöitä 80 % edestä. Nämä täytyy katsoa sopimuksen hengen mukaan kuuluviksi high yield
-sijoituksiksi. Pankki ilmeisesti yrittää esittää, että se olisi voinut sijoittaa kaikki asiakkaan varat suoraan high yield -korkorahastoon ilman minkäänlaisia rajoitteita.

Pankki on esittänyt, että se ei ole voinut myydä salkussa olevia arvopapereita, koska niille ei ole ollut jälkimarkkinoita. Asiakas toivoo, että pankki voisi todistaa tämän väitteen ja näyttää toteen, että se ei ole käynyt kauppaa kyseisillä arvopapereilla tämän tapauksen raportointijaksolla.
Asiakas pyytää muutoinkin pankilta todistusta siitä, että kyseisistä arvopapereista ei olisi voinut päästä eroon mihinkään hintaan.

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan salkkusopimuksen rajoitusten ylittämisestä syntyneet tappiot täysmääräisesti viivästyskorkoineen. Rajat on ylitetty ainakin seuraavissa sijoituksissa: Kaupthing, UPM, Stora Enso, Baltic lnvestment Group, Europcar, Kalmar Combo, Kalmar, Finnforest, Metsäliitto, Elcoteq, Fenno, Russian Real Estate, Finsilva ja FLF Emerging Market. Sopimuksen rajoitusten rikkomisista aiheutuneet tappiot (30.11.2009) ovat n. 240.000 euroa (luottoluokitusraja rikottu) + n. 62.000 euroa (omavaraisuusaste) = n. 302.000 euroa.

Lisävastineessa asiakas on täsmentänyt / muokannut korvausvaatimustaan seuraavasti. Korvaus voidaan sopia joko niin, että pankki lunastaa asiakkaan salkusta ne arvopaperit, joiden osalta sijoitusrajat on rikkoutuneet / annettu virheellistä tietoa (esim. Kalmar Combo) tai vaihtoehtoisesti niin, että odotetaan kyseisten arvopaperien erääntymistä ja pankki korvaa vahingot vain, mikäli ne realisoituvat. Korvausmäärä voidaan laskea seuraavista arvopapereista:

Ruby Finance PLC 2.11.2023 (hankinta-arvo 50.000 euroa)
Russian Real Estate 16.11.2010 (hankinta-arvo 21.225 euroa)
Fenno Oy 30.9.2010 (hankinta-arvo 50.000 euroa)
Elcoteq 22.12.2011 (hankinta-arvo 8.000 euroa)
Europcar 15.5.2013 (hankinta-arvo 50.000 euroa)
Kalmar Combo Note 7,4 % 30.9.2013 (hankinta-arvo 211.000 euroa)
Kaupthing 10y FRN 7.6.2016 (hankinta-arvo 23.640 euroa)
Finsilva 31.1.2017 (hankinta-arvo 11.820 euroa)
 

Palveluntarjoajan vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki kiistää asiakkaan korvausvaatimuksen.

Pankki on tehnyt asiakkaan kanssa 14.11.2003 täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksen. Sopijaosapuolet ovat sopimukseen liittyen 31.5.2005 allekirjoittaneet sijoitustoiminnan periaatteiden muutosta koskevan sopimuksen. Sopijaosapuolet ovat 9.12.2005 allekirjoittaneet täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksen, jossa olennaisin muutos on allokaatiomuutos. Asiakas tuo esille vuoden 2003 sopimustaustaa, mutta voimassaolevan omaisuudenhoitosopimuksen allokaatio ja riskirajat on sovittu kuitenkin vuonna 2005 allekirjoitetussa sopimuksessa. Tämän sopimuksen sisältämä riskirajojen nosto aikaisempaan sopimukseen nähden on keskusteltu ja allekirjoitettu hyvässä yhteisymmärryksessä. Asiakas ei ole aikaisemmin reklamoinut siitä, että vuoden 2005 sopimus olisi liian riskipitoinen

Asiakkaan valituksen liitteenä on varainhoidon raportti 30.11.2009. Pankki haluaa kiinnittää huomiota siihen, että raportin tilanteeseen on merkittävästi vaikuttanut markkinoiden kriisitilanne vuosien 2008–2009 aikana. Tästä raportista kuvastuu tilanne, josta on nähtävissä markkinoilla vallinneen kriisitilanteen aiheuttama sijoituskohteiden markkina-arvojen lasku sekä sijoituskohteiden luottoluokitusten lasku ja vakavaraisuuden heikkeneminen.

Allokaatiorajat ja luottoluokitus- sekä omavaraisuusrajoitteet

Valituksessaan asiakas katsoo, että varainhoitaja on rikkonut sopimusta ja ylittänyt sallitut rajat riskisijoitusten määrissä. Pankin ja asiakkaan välillä 9.12.2005 allekirjoitetussa omaisuudenhoitosopimuksessa on sovittu perusallokaation olevan korot 80 % (vähintään 70 % ja enintään 100 %) ja osakkeet 20 % (vähintään 0 % sekä enintään 30 %). Perusallokaatiotaulukon jälkeen sopimuksessa todetaan, että allokaatioiden sijoitusrajat lasketaan markkina-arvoista. Sopimuksen mukaan salkusta voidaan sijoittaa enintään 30 % osakkeisiin, jolloin korkojen osuudeksi jää 70 %. Omaisuudenhoitosopimuksessa todetaan, että allokaatioiden sijoitusrajat lasketaan sijoitusten markkina-arvoista ja että prosenttiosuudet lasketaan koko salkun ao. omaisuusluokkaan kohdennetuista varoista.

Omaisuudenhoitosopimuksessa todetaan mm., että omaisuudenhoitaja voi käyttää korkoallokaatiota muodostaessaan strukturoituja jvk-lainoja. Niin kutsuttuja high yield -lainoja (luottoluokitus enintään BB+ tai Ba1 tai ei-julkisen kaupankäynnin kohteena oleva yhtiö) voi korkoallokaatiosta olla enintään 20 % hajautettuna vähintään kahteen eri kohteeseen. Sopimuksen tarkoittaman sijoituskohteen omavaraisuusasteen (ellei sijoituskohteella ole kansainvälistä luottoluokitusta) ollessa vähintään 30 %, voidaan ko. kohteisiin sopimuksen mukaan sijoittaa enintään 100 % sijoitusvarallisuudesta; omavaraisuuden on kuitenkin oltava pääomalainat huomioiden vähintään 30 %.

Asiakkaan mukaan pieni osa varoista (enintään 20 %) oli sallittua sijoittaa myös korkeamman riskin korkosijoituksiin ja osakkeisiin. Tämä lähtökohta (20 %) on virheellinen, koska sopimuksen mukaan pelkästään osakepaino voi olla 30 %. Kun huomioidaan, että korkoallokaatiosta enintään 20 % voi sopimuksen mukaan olla sijoitettuna korkeampiriskisiin sijoituksiin (eli ns. high yield -lainojen osuus voi vastata enintään 14 % salkun kokonaisarvosta, jos korkosijoituksiin on sijoitettu perusallokaation mukainen määrä 70 %), niin salkun kokonaisarvosta täten yhteensä enintään 44 % voi olla sijoitettuna osakkeisiin ja high yield -lainoihin.

Asiakkaan omaisuutta on 30.11.2009 ollut sijoitettuna osakkeisiin osakerahastojen kautta 9,63 % ja high yield -lainoihin 22,45 % muiden lainojen (luottoluokitus vähintään BBB- tai Baa3 tai omavaraisuus yli 30 %) ja korkorahastojen sekä käteisen yhteisen osuuden ollessa 67,92 %:


High yield -lainat 30.11.2009

Arvopaperi Eräpäivä Riskil. Riskil. (ostohetki) Määrä Markkina-arvo % kaikista sijoituksista (korkosijoituksista)

Kaupthing 7.6.2016 C A1 30.000 9.000 0,32 (0,36)
UPM-Kymm. 23.1.2012 Ba1 Baa3 50.000 52.500 1,88 (2,08)
Stora Enso 22.6.2010 Ba2 Baa3/Ba2 250.000 250.000 8,93 (9,89)
Baltic Inv. 31.3.2011 B1 ei luottoluokitusta 200.000 190.000 6,79 (7,51)
Europcar 15.5.2013 B2 B1 50.000 40.750 1,46 (1,61)
Kalmar Com 30.9.2013 Ca A2 211.000 2.110 0,08 (0,08)
Kalmar S 10 28.9.2010 ei luottoluokitusta 16.000 6.680 0,24 (0,26)
Elcoteq 28.9.2010 18,1 % 26 % 40.000 10.000 0,36 (0,40)
Elcoteq 22.12.2011 18,1 % 33,40 % 8.000 2.000 0,07 (0,08)
Fenno 30.9.2010 21,0 % 32,03 % 50.000 42.500 1,52 (1,68)
Finsilva 31.7.2017 23,9 % 19,88 % 10.000 9.800 0,35 (0,39)
Ruby 2.11.2023 A1 50.000 12.500 0,45 (0,49)

Yhteensä 22,45 (24,83)
Yhteensä ilman UPM-Kymmenettä ja Stora Ensoa 11,64 (12,86)

Omavaraisuusaste yli 30 %

Finnforest 8.12.2009 30,1 % 50.000 50.000 1,79 (1,98)
Metsäliitto 14.6.2010 30,1 % 100.000 98.000 3,50 (3,88)
Russian Real 16.11.2010 54,10 % 21.225,79 8.609,72 0,31 (0,34)
(maksuhäiriö)
Yhteensä 5,60 (6,20)

Muut lainat (luottoluokitus vähintään BBB- tai Baa3)

Yhteensä 56,64

Korkorahastot Merkintähinta

FLF Bond Best Selection 59.999,85 56.021,99 2,00 (2,22)

Osakerahastot

Banco Russia SEKunits 35.175,00 28.028,04 1,00
Fidelity Global Telecommunications A 49.977,72 50.507,61 1,80
JPMorgan Funds SICAV Emerging M 50.000,00 50.430,29 1,80
OP-Absoluuttinen Salkku 99.981,72 100.480,93 3,59
OP-Eurooppa Osinko A 49.956,12 27.228,94 0,97
OP-Japani A 29.999,92 13.093,63 0,47

Yhteensä 9,63

Käteinen/Tili 103.360,03 3,68

Asiakkaan salkussa osakepaino oli 30.11.2009 yhteensä 9,63 %. Tällöin korkojen painoksi jää 90,37 % josta 20 % saa olla nk. high yield -lainoissa. High yield -lainojen paino voi siis olla sopimuksen mukaan enintään 18,07 % salkun kokonaisarvosta, kun allokaation sijoitusraja lasketaan sopimuksen mukaisesti markkina-arvosta.

Edellä mainitun laskelman mukaan lainojen, joiden luottoluokitus on high yield -luokkaa tai joiden omavaraisuusaste on alle 30 %, osuus on yhteensä 22,45 % pitäen sisällään 8,93 % osuudella Stora Enson 22.6.2010 erääntynyttä lainaa. Kyseistä lainaa on hankittu 14.2.2008 ja 23.6.2009. Laina muuttui high yieldiksi 29.4.2008. Varainhoitaja on keskustellut asiakkaan kanssa tilanteesta ja asiakas on hyväksynyt, että kyseinen laina voidaan pitää salkussa luottoluokitusmuutoksesta huolimatta. Asiakkaan omaa halua isohkoon metsäteollisuuspainoon kuvastaa myös se, että vuoden 2009 aikana kyseistä high yield -lainaa on ostettu vielä lisääkin kaikille niille asiakkaille, joiden yhteyshenkilönä on toiminut asiakkaan puolesta valituksen Arvopaperilautakuntaan allekirjoittanut henkilö. Tämän vahvistavat 11.3.2009 nauhoitetut puhelinkeskustelut asiakkaan ja varainhoitajan välillä.

Myös UPM-Kymmenen lainojen osalta on toimittu vastaavalla tavalla asiakkaan oman näkemyksen perusteella; lainoja ei myyty, vaikka UPM-Kymmenen luottoluokitus putosi high yield -tasolle vuoden 2009 aikana. Lainoja jopa ostettiin lisää aivan lainojen eräpäivään asti, koska varainhoitajalla ja asiakkaalla oli yhteinen näkemys siitä, että em. yhtiöt tulevat maksamaan lainansa takaisin korkoineen. Arvopaperilautakunnalle tehdyn valituksen asiakkaan puolesta allekirjoittanut henkilö on 29.9.2009 myynyt henkilökohtaisesta konsultatiivisesta salkustaan asiakkaan täyden valtakirjan salkkuun UPM-Kymmenen jvk-lainaa 90.000 eurolla, mistä on sovittu varainhoitajan kanssa. Asiakkaan on täytynyt vuoden 2009 sijoituskohteiden ostojen (mm. UPM ja Stora Enso) osalta käsittää ostoista sopiessaan ja ne hyväksyessään, että nämä sijoitukset ylittävät omaisuudenhoitosopimuksen riskirajoitukset. Asiakas on omilla päätöksillään lisännyt salkkunsa kokonaisriskiä, mikä on tapahtunut sopimusehtojen mukaisesti; korkosijoituksia voidaan tehdä sijoitusrajoituksista huolimatta asiakkaan kanssa erikseen sovittaviin kohteisiin. Asiakas ei ole koskaan ennen valitusta Arvopaperilautakuntaan kyseenalaistanut, moittinut tai reklamoinut Stora Ensoon tai UPM-Kymmeneen tehtyjä sijoituksia.

Kun Stora Enson 8,93 %:n osuus vähennetään muiden high yield -lainojen osuudesta (22,45 %), muodostuu kyseisten lainojen painoksi 13,52 %, joka on sopimuksen mukainen. Omaisuudenhoitosopimuksen mukaan korkosijoituksia voidaan tehdä sijoitusrajoituksista huolimatta asiakkaan kanssa erikseen sovittaviin kohteisiin.

Asiakas vaati valituksessaan rajoitusten ylittämisestä syntyneitä tappioita korvattavaksi seuraavissa sijoituskohteissa: Kaupthing, UPM-Kymmene, Stora Enso, Baltic Investment Group, Europcar, Kalmar Combo, Kalmar S 10, Finnforest, Metsäliitto, Elcoteq 10, Elcoteq 11, Fenno, Russian Real Est., Finsilva ja FLF Bond Best Selection World Emerg.

Finnforestin, Metsäliiton ja Russian Real Est.:n osalta voidaan todeta, että niiden omavaraisuusaste on sekä sijoitusten hankintahetkellä että 30.11.2009 raportointitilanteessa edelleen yli 30 %. Kuten edellä on todettu, tällaisiin sijoituskohteisiin voidaan sopimuksen mukaan sijoittaa enintään 100 % sijoitusvarallisuudesta. Sijoitusrajoitukset eivät myöskään koske FLF Bond Best Selection World Emerg.:ia, koska se on korkorahasto: omaisuudenhoitosopimuksen mukaan varoja saadaan sijoittaa sijoitusrahastoihin asiakkaan kanssa sovitun perusallokaation mukaisesti. Koska Finnforest, Metsäliitto, Russian Real Est. ja FLF Bond Best Selection World Emerg. eivät ole edes raportointihetkellä kiellettyjä tai sopimuksenvastaisia sijoituskohteita eikä niihin liity riskirajoitteita, niin pankki ei ole voinut aiheuttaa asiakkaalle vahinkoa näiden osalta rajoitusten rikkomisen perusteella kuten asiakas esittää. Vielä voidaan todeta, että valitusasiakirjaa allekirjoittaessaan asiakkaan tiedossa ei nähtävästi ollut, että Finnforest on maksanut 8.12.2009 erääntyneen lainansa korkoineen kokonaisuudessaan.

Ostohetkellä Kaupthingin, UPM-Kymmenen, Stora Enson ja Kalmar Combon osalta luottoluokitus on ollut vähintään S&P BBB- tai Moody’s Baa3. Vastaavasti Elcoteq 11:n sekä Fennon osalta omavaraisuusaste on ollut sijoitushetkellä yli 30 %. Markkinakriisin vuoksi luottoluokitus tai omavaraisuusaste on laskenut 30.11.2009 raportista ilmenevällä tavalla, mikä tarkoittaa, että ko. sijoitukset ovat laskeneet eri aikoina high yield -luokkaan. High yield -luokkaan kuuluvien sijoitusten paino on kuitenkin sopimuksen mukainen, sillä luottoluokitusrajoitteet eivät ole rikkoontuneet 30.11.2009 raportin tilanteessa. Asiakkaan salkunhoidon käytännön todellisuutta on ollut nimenomaan luottoluokitusten ja todellisten riskirajojen seuraaminen. Asiakkaan osalta se on tarkoittanut mm. osakkeiden ja osakerahastojen myyntejä, koska joidenkin jvk-lainojen luottoluokitusten lasku ja samanaikainen markkinoiden likviditeetin puute on johtanut tilanteeseen, jossa on ollut pakko toimia, jotta sopimuksessa määriteltyjä riskirajoja voidaan noudattaa.

Omaisuudenhoitosopimuksen mukaan omaisuudenhoitaja voi markkinanäkemyksensä mukaan poiketa omaisuusluokkien välillä asiakkaan perusallokaatiosta vaihteluvälien verran. Mikäli sijoitustoiminnan rajoitukset ylittyvät sijoitusten arvonmuutosten, merkintäoikeuksien käytön tai muun omaisuudenhoitajan toimista riippumattoman syyn vuoksi, omaisuudenhoitaja palauttaa varojen allokaation sallittuihin rajoihin mahdollisimman nopeasti huomioiden asiakkaan taloudelliset edut, jollei asiakkaan kanssa ole kyseisessä tilanteessa erikseen toisin sovittu.

Omaisuudenhoitosopimuksessa todetaan niin ikään, että omaisuudenhoitajan tulee reagoida sijoituskohteen luottoluokituksen laskuun tai vakavaraisuuden heikkenemiseen palauttamalla varojen luottoluokitusrajoitteet sallittuihin rajoihin. Omaisuudenhoitaja voi harkintansa mukaan perustellusta syystä odottaa markkinoiden rauhoittumista ennen luottoluokitusrajoitteiden palauttamista sallittuihin rajoihin.

Omaisuudenhoitosopimus sallii siten omaisuudenhoitajalle harkintavallan käytön tilanteissa, joissa markkinatilanne on poikkeuksellinen. Pankin varainhoitaja olisi voinut tyytyä pelkästään odottamaan markkinoiden rauhoittumista, koska luottoluokitusten ja omavaraisuuksien laskut aiheutuivat markkinoilla vallinneesta kriisitilanteesta. Luottoluokitusten laskuun tai vakavaraisuuden heikkenemiseen ei olisi voitu vaikuttaa, jos nämä muutokset olisivat rikkoneet sovitut ja sallitut rajat, koska finanssikriisin aikana jvk-markkinoilla ei ollut toimivia jälkimarkkinoita. Vuosien 2008–2009 aikana vallinnut kriittinen markkinatilanne on pankin mielestä selkeästi omaisuudenhoitosopimuksen tarkoittama omaisuudenhoitajan toimista riippumaton ja perusteltu syy, joka antaa varainhoitajalle mahdollisuuden harkintansa mukaan joko odottaa tai pyrkiä asiakkaan etu huomioiden palauttamaan markkinatilanteesta aiheutuva rajoitusten ylitys. Mahdollinen aggressiivinen myynti markkinoille olisi väistämättä tapahtunut asiakkaan kannalta huonoon hintaan ja usean arvopaperin kohdalla niiden myynti ei olisi ollut mahdollista mihinkään hintaan.

Asiakas haluaa kuulla, mitkä ovat ne perustellut syyt, joiden takia pankki on odottanut markkinoiden rauhoittumista ennen luottoluokitusrajoitteiden palauttamista sallittuihin rajoihin. Arvopaperikaupankäynti oli yleismaailmallisesti vaikeuksissa ja joidenkin arvopaperilajien osalta pysähdyksissä, mikä aiheutti sen, että osasta asiakkaankin salkussa olevista sijoituskohteista ei ollut myymällä mahdollista päästä eroon jälkimarkkinoiden puuttuessa täysin. Pankin mielestä se eikä mikään muukaan omaisuuden hoitajataho voi olla velvollinen esittämään todistusta siitä, että joku tai mitkään tahot eivät osta tiettyä arvopaperia. Tämänkaltaista lausuntoa ei ole koko markkinoita käsittävänä mahdollisuutta edes saada.

Pankin käsityksen mukaan asiakkaan pitäisi näyttää toteen, että tietyillä sijoituskohteilla on ollut toimivat jälkimarkkinat tai että niistä olisi joku taho antanut edes kohtuullisia ostotarjouksia. Täyden valtakirjan omaisuudenhoidon periaatteisiin kuuluu, että omaisuudenhoitaja tekee sijoituspäätökset sopimuksen riskirajojen puitteissa omaan harkintaansa nojaten, mutta asiakkaalla on vastuu omaisuudenhoidon taloudellisesta tuloksesta. Omaisuudenhoitajan harkintavallan käyttö korostuu markkinoilla vuosien 2008–2009 vallinneissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Pankki on informoinut omaisuudenhoitoasiakkaitaan heidän salkuissaan olevista sijoituskohteista annetuista osto- ja lunastustarjouksista.

Kaupthingin, UPM-Kymmenen, Stora Enson, Kalmar Combon ja Elcoteq 11:n sekä Fennon osalta luottoluokitusten lasku tai vakavaraisuuden heikkeneminen eivät ole johtaneet luottoluokitusrajoitteiden rikkoontumiseen omaisuudenhoitosopimuksen vastaisesti. Luottoluokitus- tai omavaraisuusrajoitteiden palauttamiseen ei olisi finanssikriisin takia voitu edes ryhtyä, eikä siihen olisi ollut sopimusehtojen mukaan pakko pyrkiäkään 30.11.2009 raportin tilanteessa, koska em. sijoituskohteet olivat niiden luottoluokitusten ja vakavaraisuuden heikkenemisen jälkeenkin
omaisuudenhoitosopimuksen mukaisessa high yield -luokassa rajoitteiden mukaisesti. Asiakkaan hyväksynnän takia palauttamistoimiin ei ollut tarvetta Stora Enson eikä myöskään UPM-Kymmenen osalta, kuten edellä on todettu. Sekä Stora Enson että UPM-Kymmenen osalta asiakas oli valmis ottamaan lisää riskiä hankkimalla ko. sijoituskohteita vielä sen jälkeen kun niiden luottoluokitus oli laskenut high yield -tasolle. Kaupthingin, UPM-Kymmenen, Stora Enson, Kalmar Combon ja Elcoteq 11:n sekä Fennon osalta omaisuudenhoitosopimuksen riskirajoitteita ei ole rikottu, joten pankki ei ole edes voinut aiheuttaa asiakkaalle vahinkoa näiden osalta rajoitusten rikkomisen perusteella kuten asiakas esittää.

Europcarin luottoluokitus on hankintahetkellä 4.7.2007 ollut B1. Varainhoidon raportissa 30.11.2009 riskiluokka on B2. Ko. sijoitus on siis ostohetkellä ollut high yield -luokkaan kuuluva korkosijoitus ja muutenkin sopimuksen mukainen eikä se ole rikkonut luottoluokitusrajoitteita. Asiakas ei ole vaatimuksessaan esittänyt, millä perusteella tämä korkosijoitus olisi vastoin omaisuudenhoitosopimusta tai muuten rikkonut sopimuksen riskirajoitteita.

Baltic lnvestment Groupin, Elcoteq 10:n ja Finsilvan sekä Kalmar S 10:n osalta pankki toteaa, että Elcoteqia lukuun ottamatta nämä sijoituskohteet eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena. Omaisuudenhoitosopimuksen mukaan niihin sijoittaminen on sallittua, mutta nämä sijoitukset katsotaan luokitusrajoitteiden osalta high yield -luokkaan kuuluviksi. Tämä ei ole aiheuttanut luottoluokitusrajoitteiden ylitystä high yield -luokassa 30.11.2009 raportin tilanteessa. Kalmar S 10 on strukturoitu laina, johon sopimuksen nimenomaisen maininnan mukaan sijoittaminen on niin ikään sallittua. Kalmar S 10 ei ole luottoluokiteltu eikä sille voida laskea omavaraisuusastetta. Finsilvan omavaraisuusaste on hankinta-ajankohtana ollut 19,88 %, mutta vuoden 2008 tilinpäätöstietojen mukaan yli 30 %. Elcoteq 10:n omavaraisuusaste on hankinta-ajankohtana ollut 26 %. Elcoteq-sijoituksen omavaraisuusasteen edelleen heiketessä ko. lainalle ei ollut mahdollista löytää ostajaa järkevään hintaan. Elcoteqin itsensä tekemä ehdollinen ostotarjous vuodenvaihteessa 2009–2010 informoitiin asiakkaalle ja yhteisymmärryksessä päätettiin olla hyväksymättä tarjousta ja odottaa lainojen (näin myös edellä mainitun Elcoteq 11:n osalta) eräpäivään asti.

Sijoitukset Baltic lnvestment Groupiin on tehty 11.4.2007, 13.4.2007 ja 11.5.2007, Elcoteq 10:een 9.3.2006, Finsilvaan 19.4.2007 ja Kalmar S 10:een 26.2.2007. Asiakas ei ole näistä sijoituksista kertaakaan aikaisemmin reklamoinut, joten asiakkaan voitaneen katsoa hyväksyneen nämä sijoitukset. Omaisuudenhoitosopimus edellyttää asiakkaan reklamoivan pankille mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään yhden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon. Pankki on toimittanut asiakkaalle omaisuudenhoidosta raportit kuukauden välein.

Pankin käsityksen mukaan näiden sijoituskohteiden hyvä tuotto on osaltaan vaikuttanut siihen, että asiakkaan ei ole kannattanut reklamoida. Baltic lnvestment Groupiin sijoitetun pääoman tuotto on 27,25 % (vuotuinen tuotto 10,12 %), Elcoteq 10:n osalta pääoman tuotto on 23,22 % (vuotuinen tuotto 5,36 %), Finsilvan osalta pääoman tuotto on 19,68 % (vuotuinen tuotto 7,45 %) ja Kalmar S 10:n osalta pääoman tuotto on 40,68 % (vuotuinen tuotto 14,69 %).

Asiakas ei ole aikaisemmin reklamoinut omaisuudenhoidosta yleisesti. Asiakkaan kanssa on käyty keskusteluja yksittäisistä sijoituskohteista ja raportoinnista hyvässä hengessä. Asiakas on reklamoinut suullisesti 6.10.2009 yksittäisestä sijoituksesta (Kalmar Combo Note 7,5 % 30.9.2013, nimellisarvoltaan 211.000 euroa) pitäen tätä sijoitusta liian suurena yksittäisenä sijoituksena. Asiakkaan kanssa käydyissä keskusteluissa pankin edustaja on selvittänyt, että sijoitus on sopimuksen mukainen eikä se ole yksittäisenä sijoituksena liian suuri ja että varainhoitaja on tehnyt jo ennen ko. sijoitusta euromääräisesti yhtä suuria yksittäisiä sijoituksia.

Asiakas tuo esille em. sijoituksen myös yhtenä korvausvaatimuksensa kohteena. Kalmar Combo Noten luottoluokitus on Moody’sin mukaan ollut seuraava:

5.2.2007 A2
13.7.2007 A2
25.9.2007 Baa1
22.2.2008 Baa1
2.4.2008 Baa3
23.2.2009 Ca

Kalmar Combo Noten luottoluokitus on ollut siihen sijoitettaessa A2 eli hyvän luottokelpoisuuden omaava strukturoitu jvk-laina. High yield -lainaksi se on muuttunut vasta 23.2.2009. Tämän jälkeen Kalmar Combo Notelle ei ole ollut toimivia jälkimarkkinoita, joten varainhoitaja ei ole voinut päästä ko. sijoituksesta eroon.

Raportointi

Asiakkaan mainitsemat Kaupthing- ja Kalmar Combo -sijoituksia koskevat virheelliset/vanhat luottoluokitusmerkinnät salkkuraporteissa pitävät paikkansa. Sen sijaan johtopäätös, ettei asiakas ole raportointivirheiden johdosta voinut valvoa salkun riskejä, ei pidä paikkansa. Em. sijoitusten osalta pankki on informoinut asiakasta useaan otteeseen jo vuonna 2008 sekä puhelimitse että nk. salkkutapaamisissa ja kirjallisesti Kaupthingin osalta 5.11.2008 päivätyllä kirjeellä. Asiakas on pankin käsityksen mukaan hyvin voinut seurata salkkunsa kokonaisriskiä raportoinnin ja käytyjen keskustelujen avulla, joissa salkun tilannetta on käyty yhdessä asiakkaan kanssa läpi.

Asiakas katsoo, ettei pankki ole esittänyt, paljonko high yield -sijoituksia on salkussa ollut. Kaikissa pankin raporteissa on mainittu, mikä on kunkin arvopaperin riskiluokka ja ko. sijoituskohteen osuus prosentteina salkun markkina-arvosta.

Autolainasijoitus

Asiakkaan “pari vuotta sitten” kuvailema autolainasijoitus tarkoittaa todennäköisesti tapahtumia vuonna 2005. Dokumentaation mukaan asiassa on toimittu täysin päinvastoin kuin asiakas valituksessaan kertoo. Asiakas on allekirjoittanut 31.5.2005 täyden valtakirjan omaisuudenhoidon asiakirjan nimeltä “Vahvistus sijoitustoiminnan periaatteiden muutoksesta”, jossa kohta autoteollisuuden yhtiöt: Ford (Baa2/BB+) ja General Motors (Baa2/BB) asiakas on rastittanut kohdan “Hyväksyn, että korkosalkussani olevat autoteollisuuden jvk-lainat säilytetään salkussani luottoluokituksen laskusta huolimatta. Tällöin salkkuuni ei realisoidu nyt tappiota. Mikäli nämä autoteollisuuden yhtiöt eivät ajaudu konkurssiin, on arvonlasku salkussani näiden yhtiöiden osalta tilapäistä.” Tämän sopimuksen perusteella asiakkaan salkussa olleet autolainat jätettiin tuolloin myymättä. Nämä lainat myytiin vasta loppuvuodesta 2005.

Korvausvaatimuksen täsmennys

Asiakas on täsmentänyt korvausvaatimustaan valituksen jälkeen. Huomionarvoista on, että poistuneita “korvauskohteita” on melko paljon. Seuraavat yhtiöt ovat poistuneet korvattavaksi vaadituista; UPM-Kymmene, Stora Enso, Baltic Inv. Group, Finnforest, Metsäliitto ja FLF Em. Market. Korvausvaatimukseen on sisällytetty yksi uusi korvauskohde eli Ruby Finance. Korvausvaatimuksen kohteena ovat edelleen mm. Russian Real Estate 16.11.2010 ja Elcoteq 22.12.2011, joiden osalta yhtiöt ovat esittäneet velkakirjojen vaihtoa uusiksi, erilaisiksi sijoituksiksi. Pankki on suositellut molemmissa tapauksissa, ettei niihin tulisi suostua. Asiakas on kuitenkin omaehtoisesti valinnut riskin ja tuotto-odotuksen noston hyväksymällä vaihtotarjoukset 11.3.2010 (Russian Real Estate) ja 4.5.2010 (Elcoteq). Näiden sijoitusten osalta mahdollinen riskin lisäys on nyt saatettu pankin vastuulle korvausvaatimuksen muodossa.

Asiakas ei vaadi enää korvauksia rahastosijoitusten osalta. Asiakas on antanut pankille toimeksiannon myydä kaikki rahastot. Rahastot on myyty asiakkaan salkusta 19.1.2010. Rahastosijoitukset ovat käytännössä olleet vähäriskisiä.

Sopimus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan vahinkoa kärsineen tulee esittää näyttöä sopimusrikkomuksesta ja kärsimästään vahingosta ja näiden välisestä syy-yhteydestä. Pankki on esittänyt selvitystä asiakkaan omaisuudenhoitoon liittyvien tapahtumien kulusta, mutta asiakas ei ole pankin mielestä esittänyt relevanttia näyttöä korvausvaatimuksensa tueksi. Sen sijaan asiakas on kesken valitusprosessin kohdistanut korvauspyyntönsä osin eri sijoituksiin kuin mitä valituksessa alun perin on vaadittu luopuen samalla vaatimuksistaan kuuden eri sijoituskohteen osalta. Tämä osoittaa ainakin sen, että jos asiakas olisi reklamoinut pankille omaisuudenhoitoonsa liittyvistä kysymyksistä, asiasta olisi voitu keskustella ennen Arvopaperilautakunnan käsittelyä. Asiakas ei ole yhtä yksittäistä sijoitusta lukuun ottamatta reklamoinut omaisuudenhoidosta, mitä sopimus kuitenkin edellyttää.

Lopuksi

Pankin ja asiakkaan käsitykset omaisuudenhoitosopimuksen mukaisesta varainhoidosta ja tapahtumien kulusta poikkeavat merkittävästi toisistaan.

Pankki on toiminut asiakkaan omaisuudenhoidossa sopimuksen mukaisesti ja muutenkin asiakkaan etu huomioiden, eikä asiakkaan väittämiä sopimusrikkomuksia tai riskirajoitusten ylityksiä ole tapahtunut omaisuudenhoitosopimuksen tai asiakkaan tahdon vastaisesti pankin varainhoitaja toimesta. Lisäksi useilla 30.11.2009 varainhoidon raportissa alimpaan high yield -luokkaan kuuluneilla korkosijoituksilla oli arvopapereiden hankintahetkellä hyvä nk. investment grade
-tasoinen (vähintään BBB- tai Baa3) luottoluokitus.

Asiakasta on informoitu kirjallisesti ja suullisesti omaisuudenhoidosta. Asiakkaan kanssa käydyissä keskusteluissa on oikaistu vähäiset raporttien sisältämät virheet.

Omaisuudenhoitosopimuksen ehtojen mukaan asiakkaan tulee reklamoida, jos asiakkaan mielestä varainhoitajan toimissa on virheellisyyksiä. Yksittäiseen sijoitukseen liittyvää reklamaatiota lukuun ottamatta, joka koski Kalmar Combo -sijoitusta, asiakas ei ole reklamoinut omaisuudenhoitoon liittyvistä varainhoitajan toimenpiteistä.

Asiakkaan esittämät kaksi eri korvaustapavaihtoehtoa ja edellä mainitut muuttuneet korvausvaateen kohteena olevat sijoitukset/yhtiöt ilmentävät pankin mielestä kiistattomasti asiakkaan pyrkimystä siirtää omaisuudenhoidon riskit pankille ja nauttia samanaikaisesti itse omaisuudenhoidosta saatu tuotto. Tämä ei ole täyden valtakirjan omaisuuden hoitosopimuksen sisällön eikä hengen mukaista. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa koskevien ehtojen mukaan vastuu omaisuudenhoidon taloudellisesta tuloksesta on asiakkaalla.

Edellä esitetyn perusteella asiakkaan vahingonkorvausvaatimus on perusteeton. Korvausvaatimuksen määrään pankki ei voi ottaa kantaa, koska asiakkaan valituksesta ei ilmene, miten se on laskettu. Korvausvaatimuksen määrä perustunee tappiollisten sijoitusten laskennalliseen markkina-arvojen alenemiseen, minkä perusteella vaadittava vahingonkorvaus olisi ennenaikaista. Asiakas ei huomioi muiden sijoitusten arvonnousua eikä sijoitusten aikaisempia tuottoja.
 

Selvitykset

Osapuolten kirjelmien ja reklamaatiota koskevan kirjeenvaihdon lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- Varainhoidon raportti 30.11.2009. Raportissa on esitetty asiakkaan sijoitussalkun sisältö. Tietoina on mm. sijoitusten riskiluokitus, hankintahinta, markkina-arvo ja hinnanmuutos. Tiedot löytyvät oleellisilta osin edellä palveluntarjoajan vastauksessa olevasta taulukosta, pois lukien prosenttiosuus korkosijoituksista. Asiakkaan sijoitussalkun markkina-arvo 30.11.2009 oli yhteensä 2.821.890,91 euroa.

- Pankin ja asiakkaan välinen sijoituspalvelua koskeva sopimus, joka on allekirjoitettu 14.11.2003. Sopimuksessa on todettu asiakkaan aikaisemmin sijoittaneen omatoimisesti päivittäin eikä asiakkaalla ollut tiedossa ennalta määrättyä käyttöajankohtaa sijoitusomaisuudelle. Asiakas on ilmoittanut olevansa turvallisuushakuinen sijoittaja eikä hyväksyvänsä edes väliaikaisia tappioita ja jolle ei yleensä suositeltaisi osakkeisiin sijoittamista.

- Pankin ja asiakkaan välinen säilytyspalvelusopimus, joka on päivätty 10.11.2003.

- Täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa koskevat ehdot. Ehtojen mukaan omaisuudenhoitaja hoitaa omaisuutta itsenäisesti ja tekee sijoituspäätökset asiakkaan lukuun parhaaksi katsomallaan tavalla noudattaen asiakkaan kanssa sovittuja sijoitustoiminnan periaatteita ja muita tämän sopimuksen ehtoja neuvottelematta asiasta etukäteen asiakkaan kanssa. Omaisuudenhoitaja on oikeutettu ryhtymään kaikkiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen asiakkaan oikeuksien säilyttämiseksi ja varallisuuden hoitamiseksi. Omaisuudenhoitajan osto- ja myyntipäätökset perustuvat omaisuudenhoitajan odotuksiin kunkin sijoituskohteen tulevasta arvonkehityksestä. Omaisuudenhoitaja voi realisoida asiakkaan sijoituksia myös tappiollisina, jos se on omaisuudenhoitajan mielestä asiakkaan taloudellisen edun mukaista.

Mikäli sovitut sijoitusrajoitukset ylittyvät tilapäisesti esimerkiksi sijoitusten arvonmuutosten tai merkintäoikeuksien käytön tai muun omaisuudenhoitajan toimista riippumattoman syyn vuoksi, omaisuudenhoitaja palauttaa varojen allokaation valittuihin lajeihin mahdollisimman nopeasti ottaen huomioon asiakkaan taloudelliset edut, ellei asiakkaan kanssa kyseisessä tilanteessa erikseen sovita.

Asiakas on tietoinen siitä, että sijoitukset arvopapereihin sisältävät riskejä ja että tähän omaisuudenhoitosopimukseen perustuvat sijoitukset voivat tuottaa joko voittoa tai tappiota. Vastuu tämän sopimuksen mukaisen omaisuudenhoidon taloudellisesta tuloksesta on asiakkaalla.

Omaisuudenhoitaja vastaa siitä, että sen omaisuudenhoito on huolellista ja ammattitaitoista.

Osapuolen tulee reklamoida toiselle osapuolelle toimenpiteissä, raportoinnissa tai muussa toimitetussa informaatiossa tai asiakirjoissa havaitsemistaan virheistä mahdollisimman pian kuitenkin viimeistään yhden kuukauden kuluessa tiedon saannistaan.

- Täyden valtakirjan omaisuudenhoitoon liittyvät sijoitustoiminnan periaatteet, jotka osapuolet ovat allekirjoittaneet 14.11.2003. Sopimuksen mukaisesti omaisuudenhoitaja sai sijoittaa asiakkaan varoja vain korkotuotteisiin, korkorahastot mukaan lukien. Ei-julkisen kaupankäynnin kohteena oleviin yhtiöihin sai sijoittaa enintään 20 % varoista. High yield -sijoituksiin sai sijoittaa enintään 10 % varoista.

- Täyden valtakirjan omaisuudenhoidon omaisuudenhoitopalkkioita koskeva sopimus, jonka osapuolet ovat allekirjoittaneet 14.11.2003. Sopimuksen mukaan kiinteä vuosipalkkio oli 1.000 euroa.

- Täyden valtakirjan omaisuudenhoitoon liittyvä valtakirja toimeksiantoja varten, jonka asiakas on allekirjoittanut 14.11.2003.

- Täyden valtakirjan omaisuudenhoidon muut sovitut ehdot, jotka on allekirjoitettu 14.11.2003. Asiakirjassa on sovittu mm., että vuosipalkkiota ei peritä, mikäli salkku ei ylitä vertailutuottoa.

- Täyden valtakirjan omaisuudenhoitoon liittyvä vahvistus sijoitustoiminnan periaatteiden muutoksesta, jonka osapuolet ovat allekirjoittaneet 31.5.2005. Vahvistuksessa on ilmoitettu, että Fordin ja General Motorsin luottoluokitukset ovat laskeneet high yield -tasolle eli alle Baa3/BBB-:n. Asiakas on hyväksynyt, että hänen salkussaan olevat autoteollisuuden jvk-lainat säilytetään salkussa luottoluokituksen laskusta huolimatta.

- Täyden valtakirjan omaisuudenhoidon sijoituspalvelua koskeva sopimus, jonka osapuolet ovat allekirjoittaneet 9.12.2005. Sopimuksen mukaan omaisuudenhoitaja sijoittaa asiakkaan varat perusallokaation mukaisesti 80 % korkotuotteisiin ja 20 % osakkeisiin. Sallitut rajat korkotuotteissa ovat 70–100 % ja osakkeissa 0–30 %. Allokaatioiden sijoitusrajat lasketaan sijoitusten markkina-arvosta. Rahastosijoitukset luetaan osake- tai korkosijoituksiin rahaston sijoitusstrategian perusteella.

Omaisuudenhoitaja voi markkinanäkemyksensä perusteella poiketa omaisuusluokkien välillä asiakkaan perusallokaatiosta yllämääriteltyjen vaihteluvälien verran. Mikäli sijoitustoiminnan rajoitukset ylittyvät sijoitusten arvonmuutosten, merkintäoikeuksien käytön tai muun omaisuudenhoitajan toimista riippumattoman syyn vuoksi, omaisuudenhoitaja palauttaa varojen allokaation sallittuihin rajoihin mahdollisimman nopeasti huomioiden asiakkaan taloudelliset edut, jollei asiakkaan kanssa ole kyseisessä tilanteessa erikseen toisin sovittu.

Osake- ja korkosijoituksia on rajoitettu seuraavin ehdoin. Kaikki prosenttiosuudet lasketaan kuitenkin koko salkun ao. omaisuusluokkaan kohdennetuista varoista. Omaisuudenhoitaja muodostaa sovitun osakeallokaation mukaisen osakesalkun julkisen kaupankäynnin kohteena olevista arvopapereista (osakkeista, optiotodistuksista ja muista merkintäoikeuksista) sekä sijoitusrahastojen rahasto-osuuksista. Osakeallokaatioon kohdennetuista varoista voidaan sijoittaa:
- Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden osakkeisiin, optiotodistuksiin ja muihin merkintäoikeuksiin enintään 20 % per yhtiö
- Muihin kuin julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden osakkeisiin, optiotodistuksiin ja muihin merkintäoikeuksiin enintään 10 % per yhtiö

Omaisuudenhoitaja muodostaa sovitun korkoallokaation mukaisen korkosalkun julkisyhteisöjen, toimiluvan saaneiden julkisen valvonnan alaisten talletuspankkien tai vakuutusyhtiöiden, muiden yhteisöjen liikkeeseen laskemista tai takaamista velkasitoumuksista, strukturoiduista jvk-lainoista sekä sijoitusrahastojen rahasto-osuuksista.

Sijoitettavista varoista Euroopan Unionin alueella tai muualla euromääräisinä liikkeeseen laskettuihin arvopapereihin voidaan sijoittaa enintään 100 % seuraavien rajoitteiden mukaisesti:


Yhteensä
enintään: Yhteen
liikkeeseenlaskijaan
enintään:
Luottoluokitus vähintään Standard & Poor’s A- / Moody’s A3 100 % 100 %
Luottoluokitus vähintään Standard & Poor’s BBB- / Moody’s Baa3 100 % 100 %
Luottoluokitus enintään Standard & Poor’s BB+ / Moody’s Ba1 tai Ei-julkisen kaupankäynnin kohteena oleva yhtiö 20 % 50 %


Jos sijoituskohteella on sekä Standard & Poor’s että Moody’s -luokitus, ratkaiseva on alhaisempi luokitus.

Yllä olevista rajoitteista huolimatta voidaan sijoitettavista varoista sijoittaa enintään 100 % Euroopan Unionin jäsenvaltion tai eurooppalaisen pankin arvopapereihin, mikäli tällaisen sijoituskohteen luottoluokitus on vähintään A- / A3.

Suomalaiseen kuntaan tai kuntayhtymään, muuhun julkisyhteisöön tai julkisen kaupankäynnin kohteena olevaan yhtiöön tai sellaiseen liikkeeseenlaskijaan, jonka liikkeeseen laskemat korkosijoituksen kohteena olevat arvopaperit ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, ei sovelleta luottoluokitusrajoitetta, mikäli niille ei ole haettu kansainvälistä luottoluokitusta. Tällaisen sijoituskohteen omavaraisuusasteen, pääomalainat huomioon ottaen, täytyy kuitenkin olla vähintään 30 %. Tällaisiin sijoituskohteisiin voidaan sijoittaa yhteensä enintään 100 % sijoitusvarallisuudesta.

Omaisuudenhoitajan tulee reagoida sijoituskohteen luottoluokituksen laskuun tai vakavaraisuuden heikkenemiseen palauttamalla varojen luottoluokitusrajoitteet sallittuihin rajoihin. Omaisuudenhoitaja voi harkintansa mukaan perustellusta syystä odottaa markkinoiden rauhoittumista ennen luottoluokitusrajoitteiden palauttamista sallittuihin rajoihin.

Edellä mainituista sijoitusrajoituksista huolimatta voidaan korkosijoituksia tehdä asiakkaan kanssa erikseen sovittaviin kohteisiin.

Varoja saadaan sijoittaa sijoitusrahastoihin asiakkaan kanssa sovitun perusallokaation mukaisesti. Edellä mainitut korko- ja osakeallokaation sisällä sovitut rajoitukset eivät koske varojen sijoittamista sijoitusrahastoihin. Asiakas valtuuttaa omaisuudenhoitajan päättämään yksin rahastosalkkuun sijoitettavien varojen rahastojaosta sekä uudelleensijoittamisista.

Sijoitusrahastojen rahasto-osuuksista koostuva osa salkusta noudattaa kunkin sijoitusrahaston vahvistettuja sääntöjä ja sijoitusrajoituksia. Salkun allokaatiota laskettaessa sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien arvonmäärityksessä käytetään asianomaisen sijoitusrahaston perusallokaatiota, koska kulloinkin vallitsevasta markkinatilanteesta riippuen rahaston tosiasiallinen allokaatio voi poiketa perusallokaatiosta.

Salkulla ei ole vertailuindeksiä, mutta sijoitusten tarkoitus on tuottaa parempaa tuottoa kuin Euribor 12 kk. Kiinteä palkkio on 1.000 euroa vuodessa, mutta sitä ei peritä, mikäli vuotuinen tuotto ei ole vähintään 4,5 %.

Sijoituspalvelua koskevan sopimuksen sisältö on selvitetty asiakkaalle, joka allekirjoituksella vakuuttaa perehtyneensä siihen ja hyväksyy sen itseään sitovaksi. Asiakkaalta on pyydetty tiedot hänen taloudellisesta asemasta, sijoituskokemuksesta ja sijoituspalvelua koskevista tavoitteista. Asiakkaan antamat tiedot vaikuttavat hänelle tarjotun sijoituspalvelun sisältöön ja asiakas sitoutuu ilmoittamaan antamiensa tietojen oleellisista muutoksista. Asiakas vakuuttaa perehtyneensä erilaisiin sijoituskohteisiin ja niiden ominaisuuksiin. Asiakas hyväksyy sopimuksen liitteenä olevat ehdot.

- Kaupthing Bank Hf luottoluokitushistoria Moody’s ja Fitch. Luottoluokitus on laskenut high yield -tasolle (alhaisempi luokitus alle Baa3 / BBB-) 9.10.2008.

- UPM-Kymmene Oyj luottoluokitushistoria Moody’s ja Standard & Poor’s. Luottoluokitus on laskenut high yield -tasolle 13.2.2009.

- Stora Enso Oyj luottoluokitushistoria Moody’s ja Standard & Poor’s. Luottoluokitus on laskenut high yield -tasolle 29.4.2008.

- Europcar Groupe SA luottoluokitushistoria Moody’s ja Standard & Poor’s. Luottoluokitus on ollut asiakkaan salkussa koko ajan high yield - tasolla.

- Kalmar Combo Note 7,5% 30.9.2013 lainan luottoluokitushistoria Moody’s. Luottoluokitus on laskenut high yield -tasolle 23.2.2009.

- Pankin ilmoitus asiakkaalle siitä, että Islannin Rahoitustarkastus otti Kaupthing Bank HF:n hallintaansa 9.10.2008. Ilmoitus on päivätty 5.11.2008. Ilmoituksessa on kerrottu, että asiakkaan salkussa on Kaupthingin joukkovelkakirjalainaa. Pankin arvion mukaan kyseisen velkakirjan mahdollinen takaisinmaksuarvo tuli riippumaan Islannin valtion toimista. Toistaiseksi pankki arvosti ko. sijoituksen 50 prosenttiin, joka oli kuitenkin vain arvio ja lopullinen takaisinmaksuarvo voi poiketa tästä suurestikin.

- Pankin asiakkaalle toimittamat omaisuudenhoitopalkkion laskelmat vuosilta 2004–2008 sekä 14.10.2009. Sijoitetun pääoman vuotuiset tuotot ovat olleet 7,84 %; 4,17 %; 6,08 %; -0,45%; -14,64 % sekä 9,41 %.
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Asiassa on kyse omaisuudenhoitosopimuksen luottoluokitus- ja omavaraisuusasteiden noudattamisesta.

Tapauksessa tulee arvioitavaksi onko omaisuudenhoitaja rikkonut omaisuudenhoitosopimusta luottoluokitus- ja omavaraisuusasteiden osalta. Arvioitavaksi tulee myös se, onko mahdollinen em. rajojen ylitys ollut kokonaisuudessaan sopimuksen vastainen. Arvioitavaksi tulee vielä onko mahdollinen sopimusrikko aiheuttanut asiakkaalle vahinkoa. Esikysymyksenä tulee arvioitavaksi onko asiakkaan reklamointi tapahtunut ajallaan. Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on, että pankin menettelyssä voidaan todeta jokin huolimattomuudesta johtuva virhe tai puute, joka on aiheuttanut asiakkaalle vahinkoa.

Tapauksessa on kysymys pankin tarjoamasta omaisuudenhoitopalvelusta. Tapaukseen soveltuvaa sääntelyä on arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495). Myyntihetkellä voimassa olleen arvopaperimarkkinalain 4 luvun 1 pykälän (923/2007) mukaan:

”Arvopaperien kaupassa sekä sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä.”

Saman luvun 4 pykälän 6 momentin mukaan:
”Arvopaperinvälittäjän on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle riittävät tiedot tälle annetusta palvelusta, kuten tiedot asiakkaan lukuun suoritetuista liiketoimista ja palveluista ja niiden kustannuksista sekä arvopaperinvälittäjän hallussa olevista asiakkaan rahavaroista ja muusta omaisuudesta.”
Lakia täydentävässä Rahoitustarkastuksen (nyk. Finanssivalvonnan) standardissa 2.1 todetaan mm., että rahoituspalvelun tarjoajan tulee antaa asiakkailleen olennaista tietoa asiakkaiden päätöksenteon tueksi rahoituspalvelun sisällöstä sekä rahoituspalveluun liittyvistä olennaisista riskeistä. Huomioon on otettava rahoituspalvelun ja sen kohteena olevan rahoitusvälineen luonne sekä asiakkaan tuntemus rahoitusmarkkinoista.

Perustelut

Reklamointi
Asiakas on reklamoinut sopimusaikana pankille ainoastaan yhdestä sijoituskohteesta. Omaisuudenhoitosopimuksen mukaan osapuolen tulee reklamoida toiselle osapuolelle toimenpiteissä, raportoinnissa tai muussa toimitetussa informaatiossa tai asiakirjoissa havaitsemistaan virheistä mahdollisimman pian kuitenkin viimeistään yhden kuukauden kuluessa tiedon saannistaan.
Lautakunta toteaa, ettei asiakkaan vaatimuksessa ole kyse yksittäisen sijoitustuotteen virheellisyydestä, vaan koko sijoitussalkun sopimuksenmukaisuudesta. Lautakunta toteaa lisäksi, että omaisuudenhoitajalla on ollut tieto salkun sisällöstä ja siten sen mahdollisesta sopimuksenvastaisuudesta, joten pankin tarve saada asiakkaalta reklamaatio kiireellisesti on ollut vähäisempi. Lautakunta katsoo, ettei omaisuudenhoitosopimuksen reklamointia koskeva aikarajoite sovellu tässä tapauksessa.

Vuoden 2003 omaisuudenhoitosopimus

Asiakas on vedonnut vuonna 2003 tehtyyn omaisuudenhoitosopimukseen ja siinä mainittuihin sijoitusrajoituksiin sekä selvitykseen asiakkaan riskinottohalukkuudesta. Arvopaperilautakunta toteaa, että sopimusta on muutettu vuonna 2005 tehdyllä uudella omaisuudenhoitosopimuksella, jossa asiakkaan sijoitusten jakautumista on muutettu enemmän riskiä sisältäväksi. Lautakunta katsoo siten, että asiakas on ilmaissut vuonna 2005 halunsa lisätä sijoitustensa riskiä eikä siten vuoden 2003 selvitykset ole enää relevantteja asiassa.

Raportointi

Asiakkaan mukaan hänellä ei ole ollut mahdollisuutta valvoa sopimuksessa määriteltyjä rajoja eikä pankki ole missään raportissaan esittänyt asiakkaalle, paljonko high yield -sijoituksia salkussa on ollut. Asiakkaan mukaan raportoinnin virheiden ja arvostamiseen liittyvien ongelmien vuoksi se ei ole voinut valvoa salkun riskejä. Lautakunta toteaa, että asiakkaalle lähetetyissä raporteissa on mainittu joukkovelkakirjalainojen luottoluokitus tai omavaraisuusaste sekä sijoituksen osuus prosentteina salkun markkina-arvosta. Pankki on toimittanut asiakkaalle omaisuudenhoidosta raportit kuukauden välein eikä asiakas ole kiistänyt tätä. Asiakas ei ole reklamoinut pankille siitä, että sijoitusrajojen seuraaminen olisi ollut mahdotonta.

Pankki on kertomansa mukaan informoinut asiakasta sen mainitsemista raportoinnin virheistä puhelimitse ja salkkutapaamisissa sekä kirjallisesti Kaupthingin osalta 5.11.2008 päivätyllä kirjeellä. Asiakas ei ole reklamoinut raportoinnin virheellisyydestä pankille. Kalmar Combon arvo on laskenut 211.000 eurosta 21.100 euroon eikä asiakas ole reklamoinut luottoluokituksen muuttumattomuudesta raporteissa pankille. Lautakunta katsoo, että asiakkaalla on ollut riittävä mahdollisuus valvoa sopimuksessa määriteltyjä rajoja.

Sijoitusrajojen ylitys

Asiakkaan mukaan se ei tiennyt, että pankki on ylittänyt jo aiemmin sallitut sijoitusrajat ja että Stora Enson ja UPM-Kymmenen lainojen osto on entisestään lisännyt ylitystä. Lautakunta katsoo, että asiakkaalla on ollut mahdollisuus seurata salkkunsa sijoitusrajoja raporttien ja pankin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.

Asiakkaan mukaan varainhoitaja on rikkonut sopimusta ja ylittänyt sallitut rajat riskisijoitusten määrissä. Asiakas on valituksessaan viitannut 30.11.2009 tilanteeseen, jonka perusteella Arvopaperilautakunta arvioi tilannetta. Omaisuudenhoitosopimuksessa on todettu, että sijoitussalkun korkotuotteiden markkina-arvosta saa sijoittaa enintään 20 % sellaisiin korkotuotteisiin (ns. high yield -sijoitukset), joiden luottoluokitus on enintään Standard & Poor’s BB+ / Moody’s Ba1 tai joiden liikkeeseenlaskijana ei ole julkisen kaupankäynnin kohteena oleva yhtiö.

Sopimuksessa on todettu myös, että suomalaiseen kuntaan tai kuntayhtymään, muuhun julkisyhteisöön tai julkisen kaupankäynnin kohteena olevaan yhtiöön tai sellaiseen liikkeeseenlaskijaan, jonka liikkeeseen laskemat korkosijoituksen kohteena olevat arvopaperit ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, ei sovelleta luottoluokitusrajoitetta, mikäli niille ei ole haettu kansainvälistä luottoluokitusta. Tällaisen sijoituskohteen omavaraisuusasteen, pääomalainat huomioon ottaen, täytyy kuitenkin olla vähintään 30 %.

Arvopaperilautakunta toteaa, että sopimuksen mukaan sijoitusrahastoja eivät koske edellä mainitut sijoitusrajoitukset.

Arvopaperilautakunta toteaa, että enintään BB+ / Ba1 -luottoluokitustason ovat olleet Kaupthing, UPM-Kymmene, Stora Enso, Baltic Investments, Europcar, Kalmar Combo ja Kalmar S 10. Alle 30 % omavaraisuusasteen ovat olleet seuraavien joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijat: Elcoteq 10, Elcoteq 11, Fenno ja Finsilva. Ruby Finance PLC:n liikkeeseenlaskemalle joukkovelkakirjalle ei ole ilmoitettu luottoluokitusta eikä liikkeeseenlaskijan omavaraisuusastetta. Russian Real Estaten omavaraisuusaste on ollut yli 30 %, mutta kyseessä ei ole suomalainen liikkeeseenlaskija, joten sen osalta lautakunta katsoo, että se lasketaan em. 20 %:n kiintiöön. Näiden sijoitusten yhteenlaskettu osuus korkotuotteiden markkina-arvosta 30.11.2009 oli 25,17 %.

Omaisuudenhoitosopimuksen mukaan edellä mainituista sijoitusrajoituksista huolimatta voidaan korkosijoituksia tehdä asiakkaan kanssa erikseen sovittaviin kohteisiin. Pankin mukaan asiakas on hyväksynyt, että Stora Enson laina voitiin pitää salkussa huolimatta sen muuttumisesta high yield -lainaksi. Pankin mukaan vuoden 2009 aikana kyseistä high yield -lainaa on ostettu vielä lisääkin kaikille niille asiakkaille, joiden yhteyshenkilönä on toiminut asiakkaan puolesta valituksen Arvopaperilautakuntaan allekirjoittanut henkilö. Pankin mukaan tämän vahvistavat 11.3.2009 nauhoitetut puhelinkeskustelut asiakkaan ja varainhoitajan välillä.

Pankin mukaan myös UPM-Kymmenen lainojen osalta on toimittu vastaavalla tavalla asiakkaan oman näkemyksen perusteella; lainoja ei myyty, vaikka UPM-Kymmenen luottoluokitus putosi high yield -tasolle vuoden 2009 aikana. Lainoja ostettiin lisää aivan lainojen eräpäivään asti, koska pankin mukaan varainhoitajalla ja asiakkaalla oli yhteinen näkemys siitä, että em. yhtiöt tulevat maksamaan lainansa takaisin korkoineen. Arvopaperilautakunnalle tehdyn valituksen asiakkaan puolesta allekirjoittanut henkilö on 29.9.2009 myynyt henkilökohtaisesta konsultatiivisesta salkustaan asiakkaan täyden valtakirjan salkkuun UPM-Kymmenen lainaa 90.000 eurolla, mistä on sovittu varainhoitajan kanssa.

Asiakas ei ole kiistänyt pankin edellä mainittuja väitteitä Stora Enson ja UPM-Kymmenen lainojen osalta. Asiakas ei ole myöskään maininnut kyseisiä lainoja lisävastineessaan esittämässä korvauslaskelmassa. Asiakkaan hyväksymien omaisuudenhoitosopimuksen ehtojen mukaan sijoitusrajoituksista huolimatta voidaan korkosijoituksia tehdä asiakkaan kanssa erikseen sovittaviin kohteisiin. Arvopaperilautakunta katsoo käytettävissä olevan selvityksen perusteella, että asiakas on hyväksynyt Stora Enson ja UPM-Kymmenen lainojen oston edellä mainituista sijoitusrajoituksista huolimatta. Kun Stora Enson 9,89 %:n ja UPM-Kymmenen 2,08 %:n osuudet vähennetään korkosijoituksista, muodostuu muiden high yield -lainojen osuudeksi korkosijoituksista 15,00 %. Lautakunta katsoo, että high yield -lainojen osuus korkosijoituksista on sopimuksen mukainen. Lautakunta toteaa, ettei pankilla siten ole ollut velvollisuutta realisoida salkussa olleita sijoituksia.

Varainhoitajan toimimattomuus

Asiakas pyytää selvitystä siitä, miksi sijoitusten osalta ei toimittu ennen kuin ne laskivat alle sallittujen sijoitusrajojen. Asiakas pyytää selvitystä myös siitä, miksi pankista ei esitetty näiden sijoitusten osalta erikseen kysymystä siitä, voidaanko ne pitää edelleen salkussa vaikka niiden luottoluokitus laski alle investment grade -tason.

Arvopaperilautakunta on edellä katsonut, että high yield -sijoitusten määrä on ollut sallittujen rajojen sisällä. Yksittäisten sijoitusten osalta rajoituksena on ollut enintään 50 % kyseisen omaisuuslajin markkina-arvosta. Lautakunta toteaa, ettei tämän rajan rikkoutumisesta ole esitetty mitään. Lautakunta toteaa myös, ettei sopimuksessa ole varainhoitajalle asetettu velvollisuutta ottaa yhteyttä asiakkaaseen sijoitustuotteen luottoluokitustason tippuessa alle investment grade -tason.

Suositus

Arvopaperilautakunta katsoo, että pankki ei ole lautakunnan käytettävissä olevien tietojen perusteella toiminut omaisuudenhoitosopimuksen tai tuolloin voimassa olleen arvopaperimarkkinalain vastaisesti tai rikkonut Rahoitustarkastuksen määräyksiä.

Arvopaperilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen an­tami­seen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Kajala, Norros, Repo ja Sario. Sihtee­rinä toimi Heino.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA