Tapahtumatiedot
Asiakas oli sijoitusneuvottelussa pankin konttorissa 31.8.2007. Hän sijoitti 60.000 euroa yhdistelmärahastoon, 70.000 euroa erikoissijoitusrahastoon (keskipitkän koron rahasto) ja runsaat 95.000 euroa tilille.
24.2.2008 asiakas oli yhteydessä pankkiin, kun rahastojen arvot olivat laskeneet. Keskustelun tuloksena asiakas jäi odottamaan tilanteen parantumista. 13.11.2008 asiakas oli uudelleen yhteydessä pankkiin ja katsoi saaneensa virheellistä neuvontaa.
Asiakas lunasti korkorahastosijoituksensa 15.12.2008 lunastusarvolla 58.839,49 euroa. Sijoitetun pääoman arvo oli tuohon mennessä laskenut 11.160,51 euroa.
Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle
Valitus 5.2.2009
Asiakas vaatii, että pankki korvaa puolet korkorahastosijoituksen osalta realisoituneesta 11.160,51 euron tappiosta. Yhdistelmärahaston osalta asiakas ei vielä esitä vaatimusta.
Asiakas kertoo olevansa pankin pitkäaikainen asiakas. Hänellä oli tilillä varoja, joita hän tiesi tarvitsevansa omakotitalon hankintaan ja korjauksiin vuonna 2009. Kesällä 2007 asiakkaan henkilökohtainen pankkineuvoja oli soittanut ja kertonut, ettei ollut järkevää seisottaa varoja matalakorkoisella tilillä. Asiakas suhtautui sijoittamiseen varauksellisesti mutta sopi kuitenkin tapaamisen pankin sijoitusasiantuntija VS:n kanssa.
Asiakas kertoo, että tapaamisessa 31.8.2007 VS totesi mm., että korkorahasto ei tuottaisi kovin hyvin mutta olisi varma tapa tallettaa rahoja. Yhdistelmärahasto taas antaisi 8 %:n tuoton pienellä riskillä. Riskeistä keskusteltaessa VS oli kysynyt, miten asiakas suhtautuisi rahaston arvon hetkelliseen laskuun. Tähän asiakas oli vastannut, ettei pieni lyhytaikainen lasku haittaa. Riskejä pitää kuitenkin minimoida. Asiakas sai sen käsityksen, että etenkin korkorahaston piti olla ”varma”. Hän viittaa rahastosta saamaansa esitteeseen. Asiakas kertoo VS:n myyntipuheen olleen niin vakuuttava, että hän päätti merkitä rahastoja.
Asiakas oli seurannut rahastojen arvoja. Helmikuussa 2008 hän huolestui, kun korkorahastonkin arvo oli laskenut, ja pyysi pankista neuvoa. Sijoitusneuvojan kanssa käydyn puhelun lopputuloksena oli, ettei varojen siirtäminen pois rahastoista olisi järkevää, vaan pitäisi odottaa arvojen nousua. Jos rahantarvetta esiintyisi, olisi järkevämpää ottaa lainaa. Asiakas kertoo uskoneensa neuvojaa. Rahastojen arvot laskivat edelleen. Syksyllä asiakas huomasi pankin maajohtajan kirjoittaman artikkelin siitä, miten rahoituskriisi oli ollut nähtävissä jo noin vuoden. Tämän johdosta asiakas otti taas yhteyttä pankkiin ja kyseenalaisti saamiensa neuvojen järkevyyden. Pankin neuvot olivat samat kuin aiemmin.
Asiakas katsoi parhaaksi lunastaa korkorahastosijoituksensa, koska hän tarvitsi rahaa taloprojektiin. Yhdistelmärahastosijoitus jäi odottamaan parempia aikoja.
Asiakkaan mielestä sijoitusneuvoja oli myynyt rahastoja aggressiivisesti, hienoilla tuottokäyrillä ja toiminnan riskejä vähättelemällä. Siinä tilanteessa asiakas ei pystynyt pitämään päätään kylmänä. Myöhemmin neuvoja kysyessään asiakas katsoo saaneensa vain pankkia tukevia neuvoja. Pankin maajohtajan artikkelin perusteella kriisi oli nähtävissä, mutta käytännön asioita hoitavien henkilöiden työssä se ei näkynyt.
Lisäkirje 31.5.2009
Asiakkaan muistikuvan mukaan VS oli 31.8.2007 nimenomaan suosittanut asiakasta siirtämään vuoden kuluttua tarvittavia rahoja tililtä riskittömäksi luonnehtimaansa korkorahastoon. Sieltä saisi tiliä paremman tuoton ja varat saisi tarvittaessa käyttöönsä helposti ja kuluitta. Asiakas oli merkinnyt korkorahastoa pankin suositusta suuremmalla summalla ja yhdistelmärahastoa suositusta pienemmällä summalla.
Asiakas toteaa, ettei hänelle jäänyt neuvottelussa sellaista kuvaa, että rahastot olisivat olleet riskittömiä. Hän oli kuitenkin kertonut omasta tilanteestaan sijoitusneuvojalle, joka oli suosittanut tilin sijaan rahastoja. Asiakkaalle tuolloin esiteltyjen tuottokäyrien mukaan rahaston arvo oli viime vuosina kasvanut. Luonnollista on, että asiakas tällaisessa tilanteessa uskoo neuvojaa. Aloitteentekijänä pankin pitäisi olla ainakin osavastuussa tapahtuneesta.
Palveluntarjoajan vastaus asiakkaan valitukseen
Vastine 2.4.2009
Pankki kiistää asiakkaan korvausvaatimuksen.
Pankin mukaan sijoitusasiantuntija VS oli 31.8.2007 suositellut jättämään suuren osan varoista tilille, koska asiakkaalle oli tulossa rakentamishankkeita. Asiakkaan sijoitustarpeet ja
-tavoitteet huomioon ottaen suosituksena oli kohdistaa osa varoista rahastosijoituksiin. VS oli asiakkaalta kyselemällä kartoittanut sijoitettavaa summaa, arvioitua sijoitusaikaa ja erityisesti asiakkaan suhtautumista mahdolliseen sijoituksen arvon alenemiseen sijoitusaikana. Keskustelun perusteella VS kertoi asiakkaalle sopivaksi arvioimansa sijoitussuosituksen, joka sisälsi korkorahaston ja yhdistelmärahaston. Asiakas sai näistä myyntiesitteen ja yksinkertaistetun rahastoesitteen.
Asiakas on tämän jälkeen päättänyt sijoittaa 60.000 euroa yhdistelmärahastoon ja 70.000 euroa korkorahastoon. VS:n mukaan asiakkaalle ei ole voinut jäädä sellaista kuvaa, että rahastot olisivat riskittömiä. Korkorahaston VS on kertonut olevan vähäriskinen, mutta varmasta sijoituskohteesta hän ei ole puhunut. VS ei myöskään ole sanonut, että yhdistelmärahaston tuotto-odotus olisi 8 % vuodessa.
Asiakas oli sähköpostiviestissään 24.2.2008 ollut huolissaan rahasto-osuuksiensa arvon laskusta. Yhdistelmärahaston arvo oli laskenut merkintäajankohdasta 5,9 % ja korkorahaston arvo 0,4 %. Sijoitusasiantuntija MB on puhelimitse kertonut asiakkaalle 27.2.2008 pankin ajankohdan mukaisena suosituksena, ettei rahasto-osuuksia kannata lunastaa, jos välitöntä tarvetta varojen käyttämiselle ei ole. MB on maininnut myös lainamahdollisuudesta.
Pankin mukaan rahamarkkinat kehittyivät vuoden 2008 lopulla täysin poikkeuksellisella ja odottamattomalla tavalla, mikä alensi myös korkorahaston arvoa voimakkaasti. Asiakas oli marraskuussa 2008 yhteydessä pankkineuvojaansa ja kertoi aikovansa realisoida osan rahastosijoituksistaan. Pankkineuvoja oli tällöin maininnut mahdollisuudesta odottaa lunastamiselle parempaa hetkeä ja esittänyt vaihtoehtona lainan ottamisen tappiollisen realisoinnin välttämiseksi. Asiakas päätti kuitenkin lunastaa osuutensa korkorahastosta.
Pankki katsoo täyttäneensä tiedonantovelvollisuutensa 31.8.2007 antamalla asiakkaalle sijoituspäätöksen teon kannalta olennaiset ja riittävät tiedot asianmukaisesti ja ymmärrettävässä muodossa. VS on kysymyksillään selvittänyt asiakkaan suhtautumista sijoituksen arvon alenemisen riskiin, eikä arvonlaskun mahdollisuus siten ole voinut jäädä epäselväksi.
Asiakkaan myöhempiin yhteydenottoihin helmikuussa ja marraskuussa 2008 on vastattu pankin kyseisen ajankohdan yleiseen näkemykseen perustuen. Vuoden 2008 loppupuoliskon aikana tapahtunutta korkorahastojen voimakasta arvonlaskua oli mahdoton ennakoida. Rahamarkkinoiden ongelmien laajuus korkorahastojen kannalta ei myöskään vielä pankin maajohtajan kirjoituksen aikaan ollut tiedossa.
Pankki pitää asiakkaan väitteitä aggressiivisesta myynnistä ja epäammattimaisista neuvoista paikkansapitämättöminä. Asiakas on tehnyt sijoituspäätöksensä itse, eikä pankki siksikään vastaa hänen rahasto-osuuksiensa arvon laskusta.
Lisävastine 8.7.2009
Pankki painottaa, että 31.8.2007 annettu sijoitussuositus on perustunut asiakkaan sijoituksilleen asettamiin reunaehtoihin. Tiettyjä rahastoja on suositeltu, koska niiden on asiakkaan antamien vastausten perusteella katsottu olevan hänelle soveltuvia. Asiakas oli myös kertonut rakennushankkeestaan, minkä vuoksi VS oli suositellut jättämään osan varoista tilille.
Pankki katsoo, että VS on toiminut oikein ja ottanut asiakkaan taloudelliset tarpeet huomioon. Asiakas on itse päättänyt sijoittaa suositeltua suuremman osan sijoitusvarallisuudestaan korkorahastoon ja vastaavasti jättänyt yhdistelmärahaston osuuden pienemmäksi.
VS korostaa, ettei hän milloinkaan ole sanonut korkorahastoa riskittömäksi. Myös asiakas on todennut, ettei hänelle jäänyt kuvaa rahastojen riskittömyydestä. Asiakkaan saamasta aineistosta ilmenee selvästi, ettei rahaston historiallinen arvonkehitys ole tae tulevasta.
Selvitykset
Osapuolten kirjelmien lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- asiakkaalle annettu sijoitussuositus 31.8.2007. Sen mukaan valittu sijoitusaika on 3 vuotta. Suositukseen merkittyjen kysymysten ja vastausten perusteella asiakkaan tietämys rahoitusmarkkinoista on keskitasoa, hän on aiemmin sijoittanut tileille ja yksittäisiin osakkeisiin ja hänen tuottotavoitteensa on 4-6 %. Hän on tyytyväinen kohtuulliseen tuottoon ja hyväksyy kohtuulliset arvon muutokset lyhyellä aikavälillä. Asiakas ei reagoisi mitenkään, jos hänen sijoituksensa arvo nousisi tai laskisi 15 % ilman, että mitään erikoista tapahtuu. Asiakkaalle sopii parhaiten sijoitus, jonka avulla hän voi saada suhteellisen korkean tuoton pitkällä aikavälillä. Asiakas hyväksyy myös mahdolliset pitkän aikavälin tappiot.
Sijoitussuosituksessa pankki on arvioinut asiakkaan riskinottohalukkuuden olevan keskitasoa, mikä vastaa myös asiakkaan valintaa. Suosituksena on sijoittaa varallisuudesta noin 180.000 euroa yhdistelmärahastoon ja noin 45.000 euroa korkorahastoon. Suositukseen kirjattujen lisätietojen mukaan asiakkaalla on edessä asunnon ostoa ja kunnostusta, minkä vuoksi suositus on tehty vain osalle summalle. Asiakas on päättänyt sijoittaa 60.000 euroa yhdistelmärahastoon ja 70.000 euroa korkorahastoon sekä jättää yli 95.000 euroa eri tileille.
- asiakkaan merkitsemän korkorahaston myyntiesite, jossa on todettu mm., että rahasto on erinomainen vaihtoehto sijoittajalle, joka ei halua sitoa varojaan tiettyyn eräpäivään, haluaa karttaa osakesijoituksiin liittyvää riskiä ja on valmis vähintään 6-12 kuukauden pituiseen sijoitusaikaan. Esitteessä on myös todettu, että markkinatilanteesta riippuen rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea, eikä historiallisen kehityksen perusteella voida ennakoida rahastosijoituksen tuottotasoa tulevaisuudessa.
- Korkorahaston yksinkertaistettu rahastoesite, jonka kohdan 3 mukaan rahaston riskiprofiili on matala. Kohdassa 4 on todettu, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta ja sijoitusten arvo voi nousta tai laskea. Sijoittaja saattaa menettää osan sijoittamistaan varoista. Kohdan 5 mukaan rahasto sopii lyhytaikaiseen sijoittamiseen: suositeltava vähimmäissijoitusaika on 6-12 kk.
- asiakkaan allekirjoittama korkorahaston merkintätoimeksianto 31.8.2007, jossa on todettu mm., että asiakas on tutustunut rahastoesitteeseen ja rahastoyhtiön edustaja on kiinnittänyt asiakkaan huomiota siihen, että rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinatilanteesta riippuen. Osuuksien arvon historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.
- asiakkaan ja pankin välistä sähköpostikirjeenvaihtoa helmi-maaliskuulta 2008. Siitä ilmenee mm., että asiakas on ollut huolissaan sijoitustensa arvon laskemisesta ja pyytänyt pankin neuvoa. Sijoitusasiantuntija MB oli puhelimessa ehdottanut lainan ottamista tappion realisoinnin välttämiseksi. Asiakas ei pitänyt tätä hyvänä vaihtoehtona lainan suhteellisen korkean koron vuoksi. Toisaalta hänellä ei ole mahdollisuutta odottaa vuosia sijoitusten arvojen toipumista. Asiakkaan henkilökohtainen pankkineuvoja kirjoittaa vastauksessaan mm., ettei kukaan pystynyt ennakoimaan talouden poikkeuksellista kehitystä. Tähän mennessä rahastojen arvot eivät ole koskaan jääneet alas, mutta varmasti ei voi tietää, milloin arvot alkavat taas nousta. Niin kauan kuin rahastosijoituksia ei lunasteta, tappiokaan ei realisoidu. Nyt vain toivotaan, että rahastojen arvot alkavat nousta ennen kuin varoja tarvitaan. Keskustelun päätteeksi asiakas katsoi, ettei hän ole kiinnostunut lainaneuvottelusta vaan jää odottamaan ja toivoo parasta.
- pankin maajohtajan syyskuussa 2008 julkaistu artikkeli, jossa on todettu mm., että kansainvälinen finanssikriisi oli tullut yleisesti tunnetuksi runsasta vuotta aiemmin. Tuolloin ei vielä ymmärretty, kuinka laajasti tämä vaikuttaisi maailman talouteen, eikä se artikkelin mukaan ollut selvää vielä kirjoitushetkelläkään.
- asiakkaan ja pankin välistä sähköpostikirjeenvaihtoa marraskuulta 2008. Siinä asiakas viittaa pankin maajohtajan artikkeliin ja ihmettelee, kuinka hänet lähes pakotettiin sijoittamaan varansa rahastoihin. Helmikuussa hän oli saanut neuvoksi odottaa, ja arvot ovat vain laskeneet. Vastauksessaan asiakkaan henkilökohtainen pankkineuvoja käy läpi asiakkaan sijoitussuositusta ja toteaa mm., että hänen arvionsa mukaan tilanne ei vuoden 2009 alkuun mennessä parane olennaisesti. Pankkineuvoja ehdottaa vielä lainan mahdollisuutta, jotta rahastojen arvot voisivat nousta ennen realisointia. Jatkoviestissään asiakas toteaa, että osa sijoituksista oli ajateltu kolmeksi vuodeksi, mutta hän oli selvästi sanonut tarvitsevansa 60.000 euroa alkuvuoden ja kesän 2009 aikana. Pankki toteaa vielä, että markkinatilanne oli yllättänyt koko finanssisektorin. Pankki ei voi suositella rahastosijoitusten lunastamista, koska tappio realisoituisi.
- rahastoraportti 31.12.2008, josta ilmenee korkorahastosijoituksen osalta 11.160,51 euron tappion realisoituminen 15.12.2008.
Lisäksi lautakunnalle on toimitettu yhdistelmärahastoa koskeva merkintätoimeksianto 31.8.2007, esitemateriaalia ja raportti rahaston historiallisesta kehityksestä.
Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus
Taustaa
Arvopaperilautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan asiakkaalla oli talokaupoista saatuja varoja, joiden sijoittamista käsiteltiin pankkialoitteisessa sijoitusneuvottelussa 31.8.2007. Asiakkaalla oli aiempaa sijoituskokemusta tileistä ja yksittäisistä osakkeista. Sijoitusneuvottelun tuloksena asiakas sijoitti varojaan korkorahastoon ja yhdistelmärahastoon sekä jätti suuren osan varoistaan tilille. Asiakkaalle on 15.12.2008 realisoitunut korkorahastosijoituksen osalta 11.160,51 euron suuruinen tappio, josta hän on vaatinut pankkia korvaamaan puolet. Yhdistelmärahaston osalta asiakas ei ole vaatinut korvausta.
Asiakas katsoo pankin menetelleen epäasianmukaisesti 31.8.2007 rahastoja tarjotessaan ja myöhemmin neuvoja antaessaan. Tapauksessa tulee arvioitavaksi pankin selonotto- ja tiedonantovelvollisuuksien täyttäminen merkintätilanteessa sekä pankin menettely asiakkaansa myöhemmässä neuvonnassa. Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on, että pankin menettelyssä voidaan todeta jokin huolimattomuudesta johtuva virhe tai puute, joka on aiheuttanut asiakkaalle vahinkoa.
Tapauksessa on kysymys pankin tarjoamasta sijoituspalvelusta. Tapaukseen soveltuvaa
sääntelyä on arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495), jota on muutettu 31.8.2007 jälkeen. Merkintätilannetta arvioitaessa on sovellettava tuolloin voimassa olleita säännöksiä (522/1998) ja otettava huomioon Rahoitustarkastuksen ohje nro 201.7 sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista.
Merkintäajankohtana voimassa olleen arvopaperimarkkinalain 4 luvun 1 pykälän mukaan arvopaperien kaupassa ja sijoituspalvelun tarjoamisessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista menettelyä.
Lain tuolloisen 4 luvun 3a pykälän mukaan arvopaperinvälittäjän tulee nyt käsillä olevan kaltaisessa sijoitusneuvontatilanteessa pyytää asiakkaaltaan ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot tämän taloudellisesta asemasta, sijoituskokemuksesta ja sijoituspalvelua koskevista tavoitteista, jollei se asiakkaan sijoituskokemukseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.
Edelleen lain silloisen 4 luvun 4 pykälässä todettiin, että arvopaperinvälittäjän on annettava asiakkaalle sijoituspalvelusta ja sen kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon, jollei se sijoituspalvelun luonteeseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.
Rahoitustarkastuksen ohjeen mukaan pankin, joka antaa asiakkaalle sijoitusneuvontaa ennen arvopaperinvälitystoimeksiannon vastaanottamista, on tunnettava asiakkaansa voidakseen palvella asiakasta tämän edun mukaisesti. Pankin on pyydettävä asiakkaalta arvopaperimarkkinalain mukaiset tiedot, ja sen on asiakkaalta saamiensa tietojen perusteella pyrittävä varmistumaan siitä, että asiakkaan taloudellinen vastuunkantokyky ja sijoituskokemus ovat riittäviä asiakkaan kaavailemiin tai tälle suositeltaviin sijoitustoimiin.
Pankin tiedonantovelvollisuuden osalta ohjeessa on todettu, että arvopapereiden myyntiä ei saa pyrkiä edistämään antamalla harhaanjohtavia tai totuudenvastaisia tietoja taikka käyttämällä hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä. Välittäjällä on asiakastaan kohtaan tiedonantovelvollisuus arvopaperien arvoon vaikuttavista seikoista. Tiedot on annettava ennen kaupan tekemistä. Välittäjällä on velvollisuus varoittaa asiakasta, mikäli toimeksiannon kohteena olevaan arvopaperiin tai sen liikkeeseenlaskijaan liittyy erityisiä riskejä. Samoin on asiakkaalle annettava tieto julkistetuista tai muutoin yleiseen tietoon tulleista seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon.
Vastaavat asiantuntevuuden, huolellisuuden ja hyvän tavan noudattamisen velvollisuudet koskevat pankin vuonna 2008 antamaa neuvontaa.
Perustelut
Merkintätilanne, pankin selonotto- ja tiedonantovelvollisuus
Osapuolet ovat kirjelmissään todenneet, että sijoitusasiantuntija VS oli 31.8.2007 kysellyt asiakkaalta sijoittamiseen liittyviä kysymyksiä ja selvittänyt mm. tämän suhtautumista sijoitetun pääoman alentumisen riskiin. Näyttönä selonottovelvollisuuden täyttämisestä on myös 31.8.2007 laadittu sijoitussuositus, josta ilmenee mm. asiakkaan talohankkeen huomioon ottaminen. Käytettävissään olevan aineiston perusteella lautakunta pitää selvitettynä, että pankki on täyttänyt selonottovelvollisuutensa asianmukaisesti.
Asiassa on riidatonta, että asiakas oli saanut merkitsemistään rahastoista myyntiesitteen ja yksinkertaistetun rahastoesitteen, jossa on todettu mm. sijoitetun pääoman menettämisen riski. Osapuolten kertomukset merkintätilanteessa käytyjen keskustelujen sisällöstä ovat osin ristiriitaisia. Asiakkaan mukaan VS oli kertonut korkorahaston olevan ”varma” sijoitus ja luonnehtinut sitä riskittömäksi. Toisaalta asiakas on kuitenkin lisäkirjeessään todennut, ettei hänelle jäänyt sellaista käsitystä, että rahastot olisivat olleet riskittömiä. Pankin mukaan VS oli kertonut korkorahaston olevan vähäriskinen, ei ”varma” tai riskitön. Merkintätoimeksiannossa asiakas on allekirjoituksellaan vahvistanut saaneensa tiedon mm. rahastosijoittamiseen sisältyvästä osuuksien arvon nousun tai laskun mahdollisuudesta.
Käytettävissään olevan aineiston perusteella lautakunta ei ole voinut todeta, että VS olisi vastoin ilmoitustaan kertonut korkorahaston olevan riskitön. Esitetyn asiakirja-aineiston perusteella lautakunta pitää selvitettynä, että pankki on täyttänyt rahastoa koskevan tiedonantovelvollisuutensa mm. riskien osalta.
Sijoitussuosituksen sisällön asianmukaisuus
Pankki oli kyselemällä selvittänyt asiakkaansa riskinottohalukkuuden olevan keskitasoa. Yleisellä tasolla korko- ja yhdistelmärahastojen suosittaminen on lautakunnan näkemyksen mukaan vastannut tätä riskinottohalukkuutta. Asiakkaan taloprojektin vuoksi sijoitussuositus oli tehty vain osasummalle. Asiakkaalle suositettu korkorahasto soveltuu yksinkertaistetun rahastoesitteen ja myyntiesitteen mukaan vähintään 6–12 kk pituiseen sijoittamiseen. Näiden syiden vuoksi lautakunta katsoo, että sijoitussuosituksen sisältö on lähtökohtaisesti ollut asiakkaan kertomaan tilanteeseen sopiva.
Asiakas on kuitenkin katsonut, ettei pankin olisi lainkaan pitänyt suositella hänelle rahastoja 31.8.2007. Asiakas on kantansa tueksi viitannut syksyllä 2008 julkaistuun pankin maajohtajan artikkeliin, jossa käsitellään finanssikriisiä. Pankki on puolestaan katsonut, ettei se pystynyt ennakoimaan rahastojen arvojen poikkeuksellisen voimakasta alentumista loppuvuonna 2008.
Lautakunta toteaa, että kyseisen lehtiartikkelin mukaan finanssikriisin vaikutusten laajuutta ei aluksi ymmärretty, eivätkä sen kaikki vaikutukset olleet selvillä vielä vuoden 2008 syksylläkään. Tästä tai muustakaan lautakunnalle esitetystä selvityksestä ei ilmene, että pankki olisi voinut jo kesällä 2007 ennakoida tulevaa markkinatilannetta ja finanssikriisin vaikutuksia siten, että sen olisi tuolloin tullut pidättäytyä suosittelemasta rahastosijoituksia.
Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että pankin sijoitussuositus 31.8.2007 on ollut sisällöltään asianmukainen.
Väite painostuksesta
Asiakas on katsonut rahastojen tarjoamisen tapahtuneen joka tapauksessa siten aggressiivisesti ja tuottoja korostavasti, ettei hän ollut pystynyt tekemään harkittua päätöstä. Hän on kuvannut tilannetta siten, että hänet miltei pakotettiin sijoittamaan rahastoihin. Pankki on kiistänyt väitteen ja katsonut, että asiakas on tehnyt sijoituspäätökset itsenäisesti.
Lautakunta toteaa, että asiakas on merkintätoimeksiannoillaan poikennut pankin sijoitussuosituksesta. Hän on merkinnyt yhdistelmärahastoa suositettua pienemmällä summalla ja päätynyt näin sijoitusratkaisuun, jonka riskitaso on ollut lähtökohtaisesti suositusta matalampi. Tämä ei tue väitettä siitä, ettei asiakas olisi kyennyt harkitsemaan ratkaisuaan. Lautakunta katsoo jäävän selvittämättä, että pankki olisi hyvän tavan vastaisesti vaikuttanut asiakkaansa päätökseen.
Neuvonta helmi-maaliskuussa ja marraskuussa 2008
Asiakas on katsonut saaneensa vuonna 2008 epäasianmukaisia, pankkia tukevia neuvoja. Nyt käsiteltävänä olevan korkorahastosijoituksen osalta lautakunta ymmärtää tämän siten, että asiakkaan näkemyksen mukaan pankin olisi pitänyt varoittaa häntä korkorahaston arvon voimakkaasta laskemisesta tai neuvoa häntä lunastamaan rahasto-osuutensa.
Selvityksen mukaan asiakkaan korkorahastosijoituksen arvo oli helmikuun 2008 yhteydenottoon mennessä laskenut 0,4 %. Asiakkaan viittaama lehtiartikkeli tai muukaan esitetty selvitys ei osoita, että pankilla olisi vastoin ilmoitustaan ollut helmi-maaliskuussa 2008 tieto korkorahastojen tulevasta voimakkaasta arvonlaskusta tai että pankki olisi muuten voinut sen ennakoida. Tämän valossa lautakunta ei pidä asiakkaalle helmi-maaliskuussa 2008 annettua neuvontaa sisällöltään epäasianmukaisena.
Esitetyn selvityksen mukaan marraskuun 2008 yhteydenottoon mennessä korkorahastojenkin arvot olivat laskeneet voimakkaasti. Asiakkaan henkilökohtainen pankkineuvoja on tuolloin arvioinut, ettei tilanne parane olennaisesti vuoden 2009 alkuun mennessä, jos asiakas tarvitsee varojaan silloin. Pankki on tuonut esiin lainavaihtoehdon, josta asiakas ei kuitenkaan ole ollut kiinnostunut. Pankki on katsonut, ettei se voi suositella rahastosijoitusten lunastamista, koska silloin tappio realisoituu. Pankki on näin esittänyt kyseisen ajankohdan mukaisen näkemyksensä ja perusteet sille, minkä vuoksi se ei suosittele sijoituksen realisoimista. Lautakunta ei pidä näitäkään neuvoja hyvän tavan vastaisina tai muuten epäasianmukaisina.
Suositus
Arvopaperilautakunta katsoo, ettei pankki ole menetellyt rahaston merkintätilanteessa tai myöhemmissä neuvontatilanteissa arvopaperimarkkinalain tai Rahoitustarkastuksen ohjeen vastaisesti tai muutoin tuottamuksellisesti. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei asiakkaan korkorahastosijoituksen osalta realisoitunut 11.160,51 euron suuruinen tappio ole sellaista vahinkoa, josta pankki olisi vastuussa.
Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Rissanen sekä jäsenet Kajander-Saarikoski, Palin, Repo, Sario, Tauru, Teperi ja Turtiainen. Sihteerinä toimi Raulos.
ARVOPAPERILAUTAKUNTA