Haku

APL 404/09

Tulosta

Asianumero: APL 404/09 (2010)

Kategoria: Tilinhoitajayhteisötoiminta

Ratkaisu annettu: 07.09.2010

Merkintäoikeusanti tiedottaminen toimeksianto raukeaminen

Tapahtumatiedot

Asiakas on avannut pankissa arvo-osuustilin 22.4.1997. Hänen aikaisemman omistuksensa perusteella saamat merkintäoikeudet raukesivat arvottomina, koska asiakas ei niitä myynyt tai antanut toimeksiantoa merkitä niiden perusteella uusia osakkeita. Asiakkaan mukaan hän tai hänen sijoitusasioihinsa valtuuttama isänsä eivät koskaan saaneet tietoa pankista tai muualtakaan kyseisestä annista, jotta olisivat voineet ryhtyä toimenpiteisiin merkintäoikeuksien suhteen.
 

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakkaan mukaan pankki menetteli vastoin hänen sen kanssa tekemiä sopimuksia, kun pankki laiminlöi lähettää tiedon yhtiön osakeannista. Laiminlyönnin johdosta asiakas ei ollut tietoinen annista ja merkintäoikeudet raukesivat arvottomina. Raukeamisesta hänelle aiheutui vähintään 2116 euron vahinko, mikä vastaa merkintäoikeuksien arvoa niiden myyntiaikana ja jonka pankki on laiminlyöntinsä vuoksi velvollinen korvaamaan. Asiakkaan mukaan asianmukaisesti ja huolellisesti toimiessaan pankin olisi tullut vähintään myydä merkintäoikeudet ennen niiden arvottomaksi muuttumista. Velvoite lähettää tieto annista pankilla on asiakkaan mukaan ollut hänen itsensä osalta arvo-osuustiliä ja arvopaperisäilytystä koskevan sopimuksen perusteella, minkä lisäksi tieto olisi tullut toimittaa myös isälle, jonka varallisuudenhoitosopimukseen hänet on liitetty. Asiasta aikanaan käydyn keskustelun yhteydessä asiakkaan mukaan pankin edustaja myönsi pankin toimineen asiassa virheellisesti.
 

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankin mukaan se on toiminut asiakkaan kanssa solmimiensa sopimusten mukaisesti huolehtimalla osakeannista ilmoittamisesta eikä ole siten syyllistynyt sopimusrikkomukseen tai muutoin laiminlyönyt velvoitteitaan asiakasta kohtaan. Pankin mukaan vahinko on aiheutunut siitä riippumattomasta syystä, eikä se myynyt merkintäoikeuksia, koska niiden myyntiajan päätyttyä asiakkaalla olisi ollut vielä kymmenen päivän ajan mahdollisuus käyttää niitä itse suoraan osakkeiden merkitsemiseen.

Pankin mukaan se lähetti normaalin pankkikäytännön mukaisesti postitse asiasta tiedoksiantokirjeen ja toimeksiantolomakkeen kaikille asiakkailleen näiden ilmoittamiin osoitteisiin. Pankin mukaan on yleisen elämänkokemuksen mukaan äärimmäisen poikkeuksellista, että postin kuljetettavaksi annettu kirje ei mene perille. Tästä kertoo myös se, että asiakas ei ole aikaisemmin ilmoittanut ettei olisi saanut hänelle vuosien saatossa samaan osoitteeseen lähetettyjä kirjeitä eivätkä kyseiset lähetykset myöskään ole palautuneet pankille. Huomion arvoista pankin mukaan on myös se, että asiakkaan puolesta toiminut isä on tosiasiassa ollut tietoinen annista, koska hän on myynyt omaan varallisuudenhoitosopimukseen niin ikään liitetyn vaimonsa merkintäoikeudet. Pankki toteaa myös, että sen edustaja ei ole myöntänyt pankin toimineen virheellisesti, vaan tämän ainoastaan todenneen, että olisi ollut asiakaspalvelullisesta näkökulmasta hyvä, mikäli pankki olisi ollut yhteydessä asiakkaaseen ja tiedustellut tämän aikomuksista merkintäoikeuksien suhteen.
 

Selvitykset

Osapuolien kirjelmien lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- 1.3.2008 päivätyt arvo-osuustilin ja arvopaperisäilytyksen yleiset ehdot, joiden mukaan pankki huolehtii muun muassa sen säilytettävinä oleviin arvopapereihin liittyvistä osakeanneista ilmoittamisesta ja merkinnöistä asiakkaan toimeksiannon mukaan. Lisäksi ehdoissa todetaan, että mikäli asiakas ei ole vastannut pankin lähettämään maksulliseen osakeantiin koskevaan tiedusteluun, pankilla on oikeus, mutta ei velvollisuutta myydä merkintäoikeudet. Edelleen ehdoissa todetaan, että pankilla on oikeus, muttei velvollisuutta ryhtyä muihin kuin näissä ehdoissa erikseen mainittuihin toimenpiteisiin, mikäli ne ovat tarpeen asiakkaan oikeuksien säilyttämiseksi. Pankin vastuusta ehdoissa todetaan, että se vastaa virheillään tai laiminlyönneillään asiakkaalle aiheuttamastaan vahingosta, mutta ei välillisistä tai kolmannelle osapuolelle aiheutuneista vahingosta ja korvauksen enimmäismäärä rajoittuu vahingoitetun omaisuuden markkina-arvoon sinä hetkenä, kun pankin virhe tai laiminlyönti havaittiin tai olisi pitänyt havaita. Ehtojen mukaan pankin ilmoitukset katsotaan tulleen asiakkaan tietoon ja määräaika lasketaan alkavaksi, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä kalenteripäivänä sen jälkeen, jona ilmoitus on annettu postin kuljetettavaksi, tai sinä päivänä, jolloin ilmoitus on annettu lähetille tai kun ilmoitus on toimitettu verkkopankkipalveluun asiakkaan saataville. Pankki ei vastaa vahingosta, joka aiheutuu siitä, että asiakas ei ole ilmoittanut pankille yhteystietojensa muutoksista.
- 17.3.2006 päivätty asiakkaan isän varallisuudenhoitosopimus, johon asiakas on liitetty ja jonka perusteella isälle on nimetty henkilökohtainen yhteyshenkilö, joka on informoinut isää varojen sijoittamisessa kuitenkin siten, että isä on tehnyt itsenäisesti asiaan liittyvät päätökset. Palveluun kuuluu asiakkaan varallisuuden kartoitus, sijoitussuunnitelman laadinta sekä sen tavoitteiden ja strategian vuosittainen tarkistaminen. Lisäksi palveluun voi liittyä erikseen annettavaa sijoituskonsultointia. Sopimukseen liittyen pankki lähettää asiakkaalle myös erikseen sovittuja julkaisuja. Sopimuksessa on myös nimenomaisesti todettu, että ilman erillistä toimeksiantoa pankki ei ryhdy muihin kuin arvopaperisäilytykseen ja arvo-osuustilin yleisten ehtojen mukaisiin toimenpiteisiin.
- 22.4.1997 päivätty asiakkaan ja pankin välinen arvo-osuustili ja arvopaperisäilytyssopimus
- valtakirja, jolla asiakas on valtuuttanut isänsä hoitamaan sijoitusasioitaan
- 1.6.2009 päivätty pankin asiakkaille lähettämä osakeantia koskeva informaatiokirje, jossa sijoittajia pyydetään tutustumaan kohdeyhtiön laatimaan tarjousasiakirjaan, kerrotaan vaihtoehtoisesta menettelytavoista merkintäoikeuksien suhteen, kiinnitetään sijoittajien huomiota lyhyeen vastausaikaan sekä tuodaan esille, että mikäli merkintäoikeuksia ei myydä tai niiden perusteella tehdä erillistä merkintätoimeksiantoa, ne raukeavat arvottomina merkintäajan jälkeen ja ettei pankki ryhdy toimenpiteisiin asiassa ilman nimenomaista toimeksiantoa.
- edellä mainitun kirjeen liitteenä ollut toimeksiantolomake
- asiakkaan allekirjoittama todistus, jonka mukaan hän ei ole osakeantikirjettä saanut
- pankin toimihenkilön laatima kirjelmä, jossa hän tiivistää asiakkaan kanssa käymiänsä keskusteluja todeten muun muassa korostaneensa useampaa kertaan asiakkaalta tarvittavaa toimeksiantoa ja valtakirjaa sen antamiseen ja ettei ole myöntänyt pankin virheellistä toimintaa, vaan ainoastaan että asian osalta asiakaspalvelu olisi voinut olla parempaa. Lisäksi toimihenkilö tuo esille että isä perheensä sijoitusasioiden hoitajana, on ollut tietoinen annista, koska hän on myyntitoimeksiannon vaimonsa merkintäoikeuksista antanut.
- ote pankin toimittamasta lähetysluettelosta ja selvitys, jonka mukaan asiakas on ollut mukana pankin käyttämässä jakelussa
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys pankin oheispalveluna tarjoamasta rahoitusvälineiden säilytys- ja hoitopalvelusta ja palveluun liittyvistä menettelytavoista ja vaatimuksista sekä siitä millä tavalla ja kenen vastuulla näihin liittyvät tiedonantovelvollisuudet on katsottava tulleen täytetyiksi.

Tapahtuma ajankohtana voimassa olleen arvopaperimarkkinalain 4 luvun 1 pykälän mukaan arvopaperien kaupassa, sijoituspalvelun tai oheispalvelun tarjoamisessa ei saanut käyttää hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä eikä palveluja saanut markkinoida antamalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Lisäksi markkinoinnista tuli käydä ilmi sen kaupallinen tarkoitus.

Rahoitustarkastus (nyk. Finanssivalvonta) on antanut standardin 2.3 Rahoituspalvelusopimukset, jossa todetaan yleisesti sopimusten vähimmäissisällön osalta kohdassa 6.6 seuraavaa:
”Sopimuksen perusteella toimitettavat ilmoitukset ja asiakasraportointi
Sopimuksessa on mainittava, miten sopimusta koskevista asioista ilmoitetaan
toiselle osapuolelle ja milloin tämän katsotaan saaneen ilmoituksesta
tiedon.
Sopimuksessa tulee sopia, miten ja mitä tietoja palveluntarjoaja toimittaa
asiakkaalle palvelusta tai sen käytöstä.”

Lisäksi samassa standardissa todetaan, että säilytyssopimuksella tarkoitetaan arvo-osuustilisopimusta ja muuta säilytyssopimusta sekä lausutaan niiden osalta erityisesti kohdassa 7.5.2 vielä seuraavaa:
”Sopimuksessa tulee määritellä säilyttäjälle kuuluvat hoitotoimenpiteet ja
se, milloin säilyttäjälle syntyy velvollisuus ryhtyä säilytettävää omaisuutta
koskeviin toimenpiteisiin. Sopimuksessa tulisi mainita, ettei säilyttäjällä ole
velvollisuutta ryhtyä muihin kuin sovittuihin toimenpiteisiin.”

Lautakunta toteaa, että ensisijainen tiedottamisvastuu mahdollisesta osakeannista ja siihen liittyvistä seikoista on kyseisellä yhtiöllä itsellään, mutta asiakkaan kanssa allekirjoittamansa sopimuksen perusteella myös pankki on sitoutunut tiedottamaan sen säilytettävinä oleviin arvopapereihin liittyvistä osakeanneista ja huolehtimaan siihen liittyvistä merkinnöistä erillisen asiakkaan antaman toimeksiannon mukaisesti.

Tapauksessa osakeanteihin liittyvistä velvollisuuksista on sovittu arvo-osuustilin ja arvopaperisäilytyksen osalta tehdyssä sopimuksessa, joka täyttää edellä esitetyt viranomaisvaatimukset. Varallisuudenhoitosopimuksessa, jonka edellytyksenä on arvo-osuustili ja arvopaperisäilytyssopimus, ei käsitellä osakeanteihin liittyä seikkoja. Lautakunta toteaa, että asiakkaan liittäminen isänsä varallisuudenhoitosopimukseen tai hänen sijoitusasioidensa hoitoon isälleen antama valtakirja ei tarkoita sitä, että pankin olisi tullut lähettää tieto osakeannista myös asiakkaan isälle, koska liittämisessä on ollut kysymys lähinnä hinnoitteluun liittyvistä seikoista ja valtakirja ei ole poistanut asiakkaan omaa toimimismahdollisuutta. Kyseisen arvo-osuustili ja säilytyssopimuksen mukaan pankin osakeanteja koskevat ja muut sopimukseen liittyvät ilmoitukset katsotaan tulleen asiakkaan tietoon seitsemäntenä kalenteripäivänä sen jälkeen, jona ilmoitus on annettu postin kuljetettavaksi. Asiakas on kertonut, ettei hän ole saanut kyseistä kirjettä. Pankki on puolestaan kertonut ja toimittanut selvityksen siitä, kuinka se on antanut tilinhoitajayhteisönä kyseisen tiedoksiantokirjeen postin jaettavaksi asiakastietorekisterinsä mukaisesti kaikille niille asiakkailleen, jotka omistivat kyseistä yhtiötä annin ehtojen mukaisena täsmäytyspäivänä ja että asiakas on ollut mukana tässä jakelussa.

Lautakunta toteaa, että allekirjoittamalla pankin arvo-osuustiliä ja arvopaperisäilytystä koskevat sopimukset asiakas on myös hyväksynyt niihin liittyvät yleiset ehdot. Kyseisten ehtojen mukaan sopimukseen liittyvät ilmoitukset on voitu antaa postin kuljetettavaksi, jolloin pankin on ehtoon vedotessaan kyettävä osoittamaan että se on näin menetellyt. Koska postin toimintaa Suomessa on pidettävä luotettavana ja kyseinen ehtokohta vastaa sääntelyn vaatimuksia, ei sovittua toimintamallia ole lautakunnan näkemyksen mukaan myöskään pidettävä hyvän tavan vastaisena tai asiakkaan kannalta kohtuuttomana. Lautakunnan näkemyksen mukaan myös pankin esittämiä perusteita olla myymättä sopimuksissa kirjatun oikeutensa perusteella oma-aloitteisesti asiakkaan merkintäoikeuksia on pidettävä asianmukaisina.

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella Arvopaperilautakunta katsoo, että vaikka asiakas ei olisikaan tosiasiassa saanut kirjettä, on pankki täyttänyt omat sopimuksen mukaiset velvoitteensa, eikä ole siten velvollinen korvaamaan asiakkaan kärsimää taloudellista vahinkoa. Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen an­tami­seen osallistuivat puheenjohtaja Rissanen sekä jäsenet Kajander-Saarikoski, Korhonen, Repo, Sario, Tauru, Teperi ja Turtiainen. Sihtee­rinä toimi Sainio.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA

 

Tulosta