Tapahtumatiedot

Asiakasyhtiöt ovat solmineet pankin kanssa 25.1.2005 kassanhallintaansa tehostaakseen rahastosiirtopalvelusopimuksen, jonka perusteella yhtiöiden määritellyiltä tileiltä on tehty rahastomerkintä korkorahastoon tilin saldon ylittäessä sopimuksessa määritellyn rajan. Sopimuksen ehtoja on päivitetty vuoden 2006 maaliskuussa, jolloin sopimus tehtiin suoraan asiakkaiden ja rahastoyhtiön välille. Rahastoyhtiön päätöksellä siirtopalvelusopimuksen kohderahastoksi valittu rahasto jakautui kahtia, jolloin myös yhtiöiden omistamat osuudet vaihdettiin samassa noin 35/65 suhteessa uusien rahastojen osuuksiksi. Kohderahaston lakkaamisen vuoksi uusien merkintöjen tekeminen sopimuksessa määriteltyyn rahastoon ei enää ollut mahdollista, mistä syystä pankki irtisanoi kaikki jakautuneeseen rahastoon voimassa olleet rahastosiirtopalvelusopimukset.
 

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakkaiden näkemyksen mukaan siirtopalvelusopimus on edelleen voimassa, koska sitä ei ole missään vaiheessa irtisanottu. Heiltä ei myöskään ole tiedusteltu, haluavatko he kohdistaa automaattisiirrot johonkin toiseen rahastoon. Ainoa heidän muutoksesta saama tieto on rahastoyhtiön kirje 14.4.2009, jossa kerrottiin muun muassa kohderahaston jakautumisesta ja siitä, ettei jakautuminen edellytä asiakkaalta toimenpiteitä eikä siitä aiheudu kustannuksia. Kirjeessä oli lisäksi nimenomainen maininta, että mikäli asiakkaalla on voimassa oleva rahastosäästösopimus, tulee se automaattisesti jatkumaan suuremman jako-osuuden rahastoon. Jakautumisen vaikutuksesta rahastosiirtopalveluun ei kirjeessä todettu mitään, jolloin yhtiöt olettivat sen säilyvän ennallaan, mutta havaitsivat tiliensä saldoista 6.8.2009, että automaattiset siirrot olivat loppuneet. Yhtiöiden näkemyksen mukaan pankin tulisi korvata heille siirtymättä jääneiden varojen tuotto alkuperäisen lakanneen rahaston profiilin mukaisesti.
 

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Vastauksessaan pankki toteaa, että yhtiöiden korvausvaatimus on perusteeton, koska se perustuu oletettuun laskennalliseen tuottoon rahastossa, jota ei enää 3.5.2009 jälkeen ole ollut eikä kyseistä rahastoa siten olisi myöskään ole ollut mahdollista liittää rahastosiirtopalvelusopimukseen. Pankki kertoo myös tarjonneensa yhtiöille noin 2.100 euron hyvitystä, koska asian selvittelyssä ilmeni, että järjestelmäteknisistä syistä asiakkaisiin ei oltu yhteydessä ja tiedusteltu, haluavatko he jatkaa siirtosopimusta ja mihin rahastoon siirrot jatkossa tehtäisiin. Hyvitys on laskettu oletuksella, jonka mukaan yhtiöt olisivat kohderahaston jakautumisesta tiedon saatuaan jatkaneet sopimusta keskeytyksettä reklamaatioonsa asti palvelun piiriin jääneistä rahastoista korkeampaa laskennallista tuottoa antaneeseen rahastoon.
 

Selvitykset

Osapuolten kirjelmien lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- 25.1.2005 päivätty rahastosiirtopalvelusopimus, jossa on sovittu merkintäsaldon rajasta ja sen tarkistusajankohdasta. Sopimuksen mukaan siihen sovelletaan palvelun yleisiä ehtoja ja sen allekirjoittamisen yhteydessä asiakkaille on selvitetty kohderahaston ominaisuudet ja markkinatilanteen vaikutus osuuksien arvoon.
- siirtopalvelun yleiset ehdot vuosilta 2003 ja 2006. Ehdoissa on määritelty menettelyt liittyen merkintöihin ja mahdollisiin lunastuksiin, palkkioihin, reklamointiin, osapuolten vastuisiin ja sopimuksen muuttamiseen sekä irtisanomiseen
- 14.4.2009 rahastoyhtiön kirje osuudenomistajille, josta käy ilmi rahaston jakautumisen perusteet ja käytännön vaikutukset sekä jakautuvan rahaston toiminnan lakkaaminen
- pankin selvitys palvelun piiriin jääneiden rahastojen vaihtoehtoisista laskennallisista tuotoista
- pankin selvitys edellä mainituista rahastoista paremmin tuottaneen arvonkehityksestä 3.5.2009-6.8.2009
- yhtiöiden siirtopalveluun käyttämien tilien tapahtumat 3.5.2009-31.7.2009
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Tapauksessa on kysymys rahastoyhtiön asiakkaansa kanssa tekemän erillisen sopimuksen perusteella toimilupansa puitteissa ja alkuaan asiamiehen välityksellä sekä sittemmin itsenäisesti harjoittamasta sijoitusrahastotoimintaan olennaisesti liittyvästä toiminnasta. Sopimuksen ehtojen mukaan pankki on toiminut asiassa rahastoyhtiön asiamiehenä ja tehnyt automaattisesti rahastomerkintöjä asiakkaiden nimiin näiden asettamien merkintärajojen mukaisesti valittuun sijoitusrahastoon asiakkaiden kanssa sovittuina ajankohtina. Sopimuksen ehtojen mukaan rahastoyhtiö päättää mitä rahastoja voidaan kulloinkin sopimukseen liittää, mutta siinä ei ole nimenomaisesti varauduttu tapauksen mukaiseen tilanteeseen, jossa sovittu kohderahasto lakkaa olemasta. Rahastoyhtiö on kuitenkin varannut itselleen oikeuden muuttaa sopimuksen ehtoja samalla tavalla kuin mitä rahastojen säännöissä on määrätty sääntömuutosten tiedottamisesta ja mikäli asiakas ei hyväksy muutosta, tulee hänen irtisanoa sopimus. Osapuolille on myös varattu mahdollisuus irtisanoa sopimus siinä tarkemmin määriteltyjä menettelyjä noudattamalla. Tiettyjen poikkeuksellisten ehtojen täyttyessä rahastoyhtiöllä on myös oikeus purkaa sopimus.

Perustelut

Sijoitusrahastolain 119 §:n mukaan rahastoyhtiö voi milloin ja mistä syystä tahansa lakkauttaa sijoitusrahaston. Siirtopalvelusopimuksessa ei oltu varauduttu rahaston lakkauttamiseen, mutta se oli ehtojen mukaan kuitenkin molemmin puolin irtisanottavissa.

Palvelusopimuksen irtisanomisesta ei asiassa ole esitetty tarkempaa selvitystä, mutta pankki on kertonut, että järjestelmävirheen vuoksi asiakkaisiin ei oltu yhteydessä ja tiedusteltu, miten he olisivat halunneet tilanteessa menetellä. Asiakasyhtiöiden mukaan, koska sopimusta ei ole irtisanottu, tulee ne saattaa siihen taloudelliseen asemaan missä ne olisivat, mikäli sopimus olisi jatkunut ennallaan entiseen rahastoon.

Lautakunta toteaa, että nimenomaisen irtisanomisehdon vuoksi ei palvelusopimuksen ehdoista voi perustellusti saada kuvaa, jonka mukaan palvelun sisältö säilyisi kaikissa tilanteissa muuttumattomana asiakkaan niin halutessa. Sillä seikalla, että rahastoyhtiö ei ole tässä tapauksessa osoittanut menetelleensä palvelusopimuksen irtisanomisen edellyttämällä tavalla, ei ole asiassa korvausvelvollisuutta korottavaa vaikutusta, koska ehtojen mukaisesti asiakas ei olisi irtisanomista voinut estää.

Tilannetta on siten arvioitava niiden vaihtoehtojen näkökulmasta, jotka yhtiöillä olisi ollut irtisanomisilmoituksesta tiedon saadessaan. Lautakunta katsoo, että yhtiöiden vaatimuksista on pääteltävissä niiden jatkaneen kyseisen palvelun käyttämistä. Tällöin niiden käytettävissään olisi ollut kaksi rahastoa, joista paremmin tuottaneen mukaan pankki on ollut valmis yhtiöitä hyvittämään. Lautakunnan näkemyksen mukaan kyseistä hyvitystä on pidettävä tapauksessa asianmukaisena.

Suositus

Arvopaperilautakunta suosittaa, että pankki hyvittää asiakkaille yhteensä 2.100,37 euroa.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen an­tami­seen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Kajala, Norros, Repo ja Sario. Sihtee­rinä toimi Sainio.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA