Tapahtumatiedot

Asiakas on pankin konttorissa käytyjen sijoitusneuvottelujen tuloksena merkinnyt 18.6.2007 100.000 eurolla pankin osakeindeksilainaa, jonka laina-aika oli noin 18 kuukautta. Asiakas oli ottanut merkintää varten 80.000 euron sijoitusluoton. Lainan indeksihyvityslaskelman lopputulos oli negatiivinen, eikä indeksihyvitystä laina-ajan päättyessä maksettu. Indeksilainan nimellispääoma 100.000 euroa maksettiin asiakkaalle takaisin 30.12.2008.
 

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Valitus 19.11.2008

Asiakkaan käsityksen mukaan indeksilainan 13.6.2007 päivätyssä markkinointimateriaalissa on jokin laskuvirhe. Hänen käsityksensä mukaan lainan tuotto oli miinuksella jo liikkeeseenlaskettaessa, jolloin on ollut epäeettistä markkinoida lainaa huipputuottoa esittelemällä. Viime vuosi oli asiakkaan käsityksen mukaan vielä ”hyvä”, jolloin pelkkä negatiivinen tuotto tuntuu mahdottomalta.

Lisäkirjeet 4.5.2009, 20.4.2010 ja 27.5.2010

Asiakas kertoo, että pankin sijoitusasiantuntija JK esitteli osakeindeksilainaa tuottolaskelmia näyttämällä ja kertomalla sijoitusluoton olevan ilmaista, kun korot voi verotuksessa vähentää tuotosta. Asiakas on varma siitä, ettei JK edes maininnut, ettei tuottoa ehkä tulisi lainkaan. JK painotti indeksilainan tuottopotentiaalia ja mainitsi vain, että tuotto ei ehkä ole niin suuri kuin hänen esittelemässään aiemmassa indeksilainassa. Vasta myöhemmässä keskustelussa JK oli kertonut esiteltyjen lukujen olevan olettamuksia. Asiakas ihmettelee, eikö myyntimateriaali perustunut aiempiin tuloksiin.

Tutustuttuaan osakeindeksilainasta aikanaan saamaansa markkinointiesitteeseen asiakas on nyt huomannut nollatuoton mahdollisuutta kuvaavan esimerkin. Asiakas katsoo kuitenkin, ettei tällaista aineistoa lueta, kun pankin asiantuntija on esitellyt tuotteen. Jos asiantuntija ei nollatuoton mahdollisuutta mainitse, sijoittaja uskoo, ettei sellainen tule kysymykseenkään.

Asiakas kertoo sijoittaneensa ennenkin indeksilainoihin. Niistä hän on saanut tuottoa. Asiakas on varovainen sijoittaja. Hän merkitsi indeksilainaa, koska hän luotti JK:n sijoitusasiantuntemukseen. Jos JK olisi heti kertonut, ettei tuottoa ehkä lainkaan tulisi, asiakas ei olisi ottanut näin suurta sijoitusluottoa eikä merkinnyt indeksilainaa. Asiakkaan mielestä JK ei toiminut hyvän pankkitavan mukaisesti. Asiakas katsoo myös, että JK:n kertomus tapahtumien kulusta ei pidä paikkaansa.

Indeksilainan markkinointimateriaalissa sijoitusluotolle esitettyä korkoa nostettiin 0,12 prosenttiyksikköä, ja asiakkaalle tarjottu korko oli 4,67 + 0,8 %. Asiakas olettaa JK:n tienneen, että korot olivat laskemaan päin. Silti JK ehdotti kiinteän koron ottamista, eikä hän selostanut kiinteän ja vaihtuvan koron ominaisuuksia.
 

Palveluntarjoajan vastaus asiakkaan valitukseen

Vastine 2.4.2009

Pankki kiistää asiakkaan korvausvaatimuksen. Indeksilainan markkinointimateriaalissa ei ole laskuvirhettä. Lainaehtojen mukaan mahdollinen indeksihyvitys määräytyi kahden indeksin (A ja B) arvon kehityksen perusteella. Indeksihyvitys on laskettu indeksien tuottojen, ei tasojen, erotuksesta. Kuukausittaisten havaintojen summana tehtävässä indeksihyvityslaskelmassa indeksin A arvonmuutoksesta vähennetään indeksin B arvonmuutos.

Lainan tuotto liikkeeseenlaskun yhteydessä ei ole ollut negatiivinen. Tuottojen erotus on lähtöpäivänä ollut nolla. Kuten asiakkaan toimittamasta taulukostakin ilmenee, indeksien arvot valitettavasti lähtivät laskemaan lainan liikkeeseenlaskun jälkeen. Vuosi 2008 ei ollut tämän lainan kannalta hyvä. Molemmat lainan indeksihyvitykseen vaikuttavat indeksit laskivat vuoden mittaan, indeksi A enemmän kuin B. Pankin vastineeseen sisältyvän indeksihyvityslaskelman lopullinen tulos oli -31,33 %. Lainaehtojen mukaan indeksihyvitystä ei makseta, jos laskelman tulos on negatiivinen. Laina on kuitenkin ollut ns. pääomaturvattu laina, ja sen nimellispääoma on maksettu takaisin 30.12.2008.

Lisävastineet 15.4.2010 ja 14.5.2010

JK on vakuuttunut siitä, että indeksilainan ehtoja läpikäytäessä on käsitelty lainan tuottorakennetta ja erilaisia tuottoesimerkkejä, joista yhdessä tuottoprosentti on nolla. Asiakkaalle on kerrottu siitä, että heikossa tai laskevassa markkinatilanteessa indeksilainan tuotto saattaa olla nolla. Tällöin asiakas saa takaisin vain nimellispääoman, ja sijoitusluoton korot jäävät asiakkaan tappioksi.

Indeksilainan tuotonlaskenta on kuvattu asiakkaan saamassa myyntiesitteessä ja lainaehdoissa. Asiakas oli oheistanut tämän materiaalin valitukseensa, joten esitteessä olevat seikat ovat kiistatta olleet asiakkaan tiedossa. Esitteessä oleva esimerkki näyttää yksityiskohtaisesti, että lainanhoitokulut jäävät sijoittajan maksettavaksi, jos indeksilainan tuotto jää nollaksi. Esitteessä todetaan myös, että laskelmat ovat esimerkkejä ja että ”mennyt menestys ei ole tae tulevasta”. Lainaehdoissa todetaan, ettei lainalle makseta korkoa, ainoastaan mahdollinen indeksihyvitys. Indeksihyvitystä ei makseta, jos laskelman tulos on negatiivinen. Asiakkaalla on näin ollut tiedossaan, että lainan tuotto saattaa jäädä saamatta.

Myyntiesitteessä on mainittu sijoitusluoton korko, mutta samalla on todettu, että tarjous ei ole lainalupaus, vaan laina katsotaan aina asiakaskohtaisesti. JK on keskustellut asiakkaan kanssa sijoitusluoton korkokulujen vaikutuksesta sijoitukseen. Asiakaspalvelussa käytettävästä lainalaskurista ilmenee, kuinka paljon indeksilainan tulee tuottaa, jotta sijoitusluoton korkokulut saadaan katettua, ja mitä tapahtuu, jos indeksilainan tuotto jää nollaksi. Sijoitusluoton koron ”ilmaisuudesta” JK ei ole koskaan puhunut. Asiakkaalle on kerrottu, että sijoitusluoton korot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia tulonhankkimisluoton korkoja.

Lainan noston yhteydessä asiakkaan kanssa käydään eri korkovaihtoehdot läpi, niin tässäkin ta­pauksessa. Asiakas on itse valinnut koron, johon sijoitusluotto on sidottu. Korkojen kehitystä ei kukaan osaa varmasti ennustaa, joten asiakas joutuu tekemään ratkaisunsa senhetkisen markkinatilanteen mukaisesti. Asiakkaalla on ollut tiedossaan sijoitusluoton todellinen korko, kun hän on ollut allekirjoittamassa luottoasiakirjoja.

Pankki katsoo, että JK on käynyt asiakkaan kanssa läpi sijoitusluottoon ja indeksilainaan liittyvät asiat, minkä lisäksi asiakas on saanut mukaansa indeksilainan myyntiesitteen ja lainan ehdot tutustuakseen niihin riittävästi. Vasta tämän jälkeen hän on tullut allekirjoittamaan luottoasiakirjat. Kyse ei ole ollut ”valmiista paketista”, joka olisi myyty yhdellä asiakaskäynnillä. Pankki katsoo lisäksi, että asiakas oli aiemman sijoituskokemuksensakin perusteella ollut tietoinen indeksilainan toimintaperiaatteista.

Pankki on Arvopaperilautakunnan pyynnöstä vielä täsmentänyt asiakastapaamisten ajankohdat. Tapaamisia oli kolme. 13.6.2007 JK keskusteli asiakkaan kanssa mm. hänen silloisista sijoituksistaan ja myynnissä olevasta indeksilainasta. 14.6.2007 oli uusi tapaaminen, jossa kyseistä indeksilainaa käsiteltiin tarkemmin ja asiakas sai lainamateriaalin mukaansa tutustuakseen siihen. Kolmas tapaaminen oli 18.6.2007, jolloin asiakas allekirjoitti luottoasiakirjat ja indeksilainan merkintäsitou­muksen.
 

Selvitykset

Osapuolten kirjelmien lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- osakeindeksilainan myyntiesite, päivätty 13.6.2007. Esitteen sivulla 6 on laskelma siitä, kuinka indeksilaina olisi menestynyt historiallisesti. Sivulla on myös todettu, että mennyt menestys ei ole tae tulevasta. Esitteen sivulla 7 on kolme tuottolaskelmaesimerkkiä indeksikorin tuottovaihtoehdoilla 0 %, 10 % ja 20 %. Niistä ilmenee, että 0 %:n tuottovaihtoehdossa sijoitusluoton kulut jäävät sijoittajan vahingoksi.

Sivulla 7 on myös tietoja sijoitusluoton hinnoittelusta. Sivulla on todettu, että ”Tarjous on indikatiivinen, ei lainalupaus. Laina katsotaan aina asiakaskohtaisesti.”

- osakeindeksilainan lainaehdot, joiden kohdan 6 mukaan lainalle ei makseta korkoa. Kohdassa 8 käsitellään indeksihyvitystä. Sen mukaan mahdollinen indeksihyvitys maksetaan takaisinmaksupäivänä. Indeksihyvitys ei voi olla suuruudeltaan pienempi kuin nolla. Jos tulos on negatiivinen, indeksihyvitystä ei makseta.

- asiakkaan 18.6.2007 allekirjoittama toimeksiantolomake, jonka merkintöjen mukaan asiakkaalla on ollut tilaisuus hyväksyä osakeindeksilainan lainaehtoihin ja hän hyväksyy ne.

- taulukko indeksihyvityksen laskennassa käytettyjen indeksien kehityksestä laina-aikana. Taulukosta ilmenee indeksien arvon alentuminen ja se, että indeksien kuukausittaisten arvonmuutosten erotukset ovat olleet ajoittain positiivisia mutta enimmäkseen negatiivisia. Indeksihyvityslaskelman lopputulos on negatiivinen.
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Arvopaperilautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan asiakas on 18.6.2007 merkinnyt osakeindeksilainaa 100.000 eurolla, josta 80.000 euroa on katettu sijoitusluotolla. Asiakas oli aiemminkin sijoittanut indeksilainoihin. Nyt kyseessä olevan lainan indeksihyvityslaskelman tulos on laina-ajan päättyessä 30.12.2008 ollut negatiivinen, jolloin indeksihyvitystä ei ole maksettu. Lainan nimellispääoma on maksettu takaisin. Sijoitusluoton korot (pankin ilmoituksen mukaan 6.794,96 euroa koko laina-ajalta) ja kulut ovat jääneet asiakkaan tappioksi.

Asiakas on vaatinut vahingonkorvausta katsottuaan pankin menetelleen epäasianmukaisesti osakeindeksilainaa esitellessään. Asiakas katsoo myynnin painottuneen tuottopotentiaalin esittelemiseen, eikä nollatuoton mahdollisuutta ja siitä seuraavaa sijoitusluoton kustannusten jäämistä asiakkaan kannettavaksi tuotu hänen mukaansa riittävästi esiin.

Tapauksessa tulee arvioitavaksi pankin tiedonantovelvollisuuden täyttäminen indeksilainan merkintätilanteessa. Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on, että pankin menettelyssä voidaan todeta jokin huolimattomuudesta johtuva virhe tai puute, joka on aiheuttanut asiakkaalle vahinkoa.

Tapauksessa on kysymys pankin tarjoamasta sijoituspalvelusta. Tapaukseen soveltuvaa sääntelyä on arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495), jota on muutettu nyt kyseessä olevan merkintätilanteen jälkeen. Tapausta arvioitaessa on sovellettava tuolloin voimassa olleita säännöksiä (522/1998) ja otettava huomioon Rahoitustarkastuksen ohje nro 201.7 sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista sekä Rahoitustarkastuksen (nyk. Finanssivalvonnan) standardi 2.2 rahoituspalvelujen ja rahoitusvälineiden markkinoinnista.

Merkintäajankohtana voimassa olleen arvopaperimarkkinalain 4 luvun 1 pykälän mukaan arvopaperien kaupassa ja sijoituspalvelun tarjoamisessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista menettelyä.

Lain silloisen 4 luvun 4 pykälässä todettiin, että arvopaperinvälittäjän on annettava asiakkaalle sijoituspalvelusta ja sen kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon, jollei se sijoituspalvelun luonteeseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.

Rahoitustarkastuksen ohjeessa nro 201.7 on pankin tiedonantovelvollisuuden osalta todettu, että arvopapereiden myyntiä ei saa pyrkiä edistämään antamalla harhaanjohtavia tai totuudenvastaisia tietoja taikka käyttämällä hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä. Välittäjällä on asiakastaan kohtaan tiedonantovelvollisuus arvopaperien arvoon vaikuttavista seikoista. Tiedot on annettava ennen kaupan tekemistä. Välittäjällä on velvollisuus varoittaa asiakasta, mikäli toimeksiannon kohteena olevaan arvopaperiin tai sen liikkeeseenlaskijaan liittyy erityisiä riskejä. Samoin on asiakkaalle annettava tieto julkistetuista tai muutoin yleiseen tietoon tulleista seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon.

Standardissa 2.2 oli merkinnän ajankohtana todettu, että strukturoitujen joukkovelkakirjalainojen markkinoinnin yhteydessä on esitettävä selkeästi tuotonmääräytymiseen vaikuttavat tekijät, kuten erilaisten tuottoleikkureiden vaikutukset.

Perustelut

Indeksilainasta annetut tiedot

Asiakas on katsonut, ettei pankki tuotto-odotuksia esitellessään riittävästi tuonut esiin sitä mahdollisuutta, ettei indeksilainalle välttämättä makseta mitään tuottoa.

Osapuolten kertomukset ovat ristiriitaisia sen osalta, kertoiko JK indeksilainaa esitellessään asiakkaalle nollatuoton mahdollisuudesta ja siitä, että sijoitusluoton kustannukset jäisivät tällöin täysin asiakkaan vastattavaksi. Arvopaperilautakunta ei kirjallisessa menettelyssään pysty luotettavasti selvittämään tuolloin käydyn keskustelun sisältöä.

Asiassa on kuitenkin selvitetty, että asiakas oli saanut pankista mukaansa osakeindeksilainan myyntiesitteen ja lainaehdot, ja hän oli merkinnyt indeksilainaa vasta muutaman päivän kuluttua pidetyssä uudessa tapaamisessa. Asiakkaan vastuulla on ollut tutustua saamaansa aineistoon. Asiakkaan saamista lainaehdoista ilmenee, ettei lainalle makseta korkoa. Ehdoista ilmenee myös indeksihyvityksen laskentamekanismi ja se, ettei indeksihyvitystä makseta, jos laskelman tulos on negatiivinen. Lainan myyntiesitteessä on tuottolaskelmaesimerkeissä ensimmäisenä nollatuottoa kuvaava esimerkki. Siitä ilmenee paitsi indeksilainan nollatuoton mahdollisuus myös se, että sijoitusluoton korot ja kulut jäävät tuolloin sijoittajan tappioksi.

Lautakunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että asiakkaalla on ilmoituksensa mukaan ollut aiempaa kokemusta indeksilainoihin sijoittamisesta.

Esitetyn selvityksen perusteella Arvopaperilautakunta katsoo, että asiakkaalla on 18.6.2007 sijoituspäätöksen tehdessään ollut käytettävissään riittävä tieto siitä, ettei indeksilaina välttämättä tuota mitään ja että sijoitusluoton kulut jäävät tällöin sijoittajan kannettavaksi. Lautakunta katsoo pankin antaneen tarjoamastaan indeksilainasta tältä osin oikeat ja riittävät tiedot.

Sijoitusluotto

Osapuolten kertomukset ovat ristiriitaisia myös sen osalta, mitä asiakkaalle kerrottiin sijoitusluoton koroista ja eri korkovaihtoehdoista. Keskustelujen sisällön jäädessä epäselväksi lautakunta ei ole voinut todeta, että pankki olisi menetellyt hyvän tavan vastaisesti sijoitusluottoa tarjotessaan.

Riidatonta asiassa on, että asiakkaalla on sijoituspäätöksen tekemistä harkitessaan ollut tieto hänelle tarjottavan sijoitusluoton koron suuruudesta. Hän on siten voinut perustaa sijoituspäätöksensä oikeaan tietoon luottokoron osalta.

Suositus

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella Arvopaperilautakunta katsoo, ettei pankki ole menetellyt osakeindeksilainaa ja sijoitusluottoa tarjotessaan arvopaperimarkkinalain tai Rahoitustarkastuksen ohjeen vastaisesti tai muutoin tuottamuksellisesti. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei pankki ole vastuussa siitä, ettei asiakkaan sijoitukselle kertynyt indeksihyvitystä.

Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen an­tami­seen osallistuivat puheenjohtaja Rissanen sekä jäsenet Palin, Repo, Sario, Tauru, Teperi ja Turtiainen. Sihtee­rinä toimi Raulos.

ARVOPAPERILAUTAKUNTA