Haku

APL 347/08

Tulosta

Asianumero: APL 347/08 (2009)

Kategoria: Sijoituspalvelun tarjoaminen

Ratkaisu annettu: 08.12.2009

Erikoissijoitusrahasto sijoitusneuvonta neuvonnan virheellisyys

Tapahtumatiedot

Asiakas oli puolisonsa kanssa merkinnyt korkorahastoa 3.2.2006 pankin sijoitusneuvojan suositusten perusteella. Asiakas sijoitti 10.000 euroa ja hänen puolisonsa 7.500 euroa. Asiakas oli ollut toisen rahaston kuukausisäästäjiä vuodesta 2003 lähtien ja hänen puolisonsa vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2007 asiakas ja hänen puolisonsa lopettivat kyseisen yhdistelmärahaston kuukausisäästämisen Yhdysvaltain finanssitapahtumien vuoksi, mutta eivät lunastaneet rahasto-osuuksia.

Asiakas kysyi 3.10.2008 sähköpostitse pankin sijoitusneuvojalta rahaston ennustetta seuraaville kuukausille ja mielipidettä rahastojen myynnistä enempien tappioiden välttämiseksi. Sijoitusneuvoja kertoi samana päivänä sähköpostitse asiakkaalle, että sen hetken markkinatilanteessa oli vaikea antaa neuvoa, mutta markkinakorkojen laskiessa korkorahastojen arvo nousee. Samoin sijoitusneuvoja kertoi, että mikäli välitöntä rahantarvetta ei ollut, ei ollut myöskään syytä lähteä myymään rahasto-osuuksia.

Asiakas keskusteli sijoitusneuvojan kanssa 7.10.2008 rahaston kehityksestä ja sen syistä. Asiakas päätti olla lunastamatta rahasto-osuuksiaan.

Pankki oli valmis korvaamaan rahastojen tappiot 15.9. - 7.10.2008 väliseltä ajalta eli noin tuhat euroa yhteensä. Rahastot olisi pitänyt kuitenkin lopettaa, jolloin tappioita olisi tullut yli 1500 euroa eikä asiakas suostunut tähän.
 

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakkaan mukaan pankki on antanut asiakkaalle virheellistä informaatiota sijoitusrahaston kurssikehityksestä ja vaatii pankkia korvaamaan tästä aiheutuneen vahingon.

Rahat tuli helmikuussa 2006 asiakkaan mukaan laittaa hieman käyttötiliä paremmin tuottavaan tuotteeseen ja ne piti olla helposti käytettävissä auton ostoa varten. Pankin sijoitusneuvoja suositteli korkorahastoa, joka oli hänen mukaansa käytännössä riskitön. Sijoitusneuvojen perusteella asiakas sijoitti 10.000 euroa ja hänen puolisonsa 7.500 euroa kyseiseen erikoissijoitusrahastoon.

Asiakkaan mukaan pankin sijoitusneuvoja oli vastannut syyskuussa 2008 sähköpostitse hänelle, että pörssikurssien laskiessa korkorahastojen arvo nousee pienellä viiveellä. Asiakkaalla ei ole kyseistä sähköpostiviestiä tallella. Asiakas luotti sijoitusneuvon oikeellisuuteen ja odotti korkorahaston arvon nousevan reilusti ja yhdistelmärahastonkin hieman.

Asiakkaan mukaan hän tapasi 7.10.2008 sijoitusneuvojan, joka kertoi, että neuvo korkorahaston arvon nousemisesta pörssikurssien laskiessa ei pidäkään paikkaansa tässä markkinatilanteessa. Samana päivänä pankin sijoitusasiantuntija kävi kertomassa, että korkosalkku oli korkealla luokituksella JP Morganilla ja korkotuotto-odotus oli vähintään 6 %. Rahastojen arvo oli jo painunut miinukselle eikä asiakas halunnut kärsiä itse tappioita, koska koki tulleensa harhautetuksi.

Asiakas vaati aluksi pankkia lunastamaan hänen ja puolisonsa rahastojen lunastamista 15.9.2008 arvoilla. Asian käsittelyn aikana asiakas on kurssinousun vuoksi vetänyt pois vaatimuksensa yhdistelmärahaston osalta.
 

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki on vastustanut asiakkaan korvausvaatimusta sekä määrältään että perusteeltaan.

Asiakkaan kertomaa syyskuussa 2008 lähetettyä viestiä ei ole pankissa tallella asiakkaan viestiketjussa ajalta 17.6.-28.10.2008. Sijoitusneuvoja ei muista käyneensä sanotunlaista keskustelua.

Sijoitusneuvoja kertoi 3.10.2008 sähköpostitse asiakkaalle, että sen hetken markkinatilanteessa oli vaikea antaa neuvoa, mutta markkinakorkojen laskiessa korkorahastojen arvo nousee. Aiemman sijoitushistorian valossa korkorahastot ovat käyttäytyneet siten, että markkinakorkojen laskiessa korkorahastojen arvo on noussut. Vuosi 2008 oli poikkeuksellinen etenkin korkomarkkinoilla. Kehitys korkomarkkinoilla on ollut sellaista, mitä koskaan aikaisemmin ei ole nähty. Sijoitusasioita käsiteltäessä asiakkaalle on useaan otteeseen eri muodoin tuotu esille se, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta ja että sijoituksen arvo voi nousta tai laskea. Selvyyden vuoksi lisäksi hänelle on myös mainittu, että sijoittaja saattaa menettää osan sijoittamistaan varoista.

Sijoitusneuvoja oli 7.10.2008 korostanut asiakkaalle, että hän kantaa sijoitusriskin ja hänen tulee itse tehdä päätökset rahasto-osuuksien myynneistä. Asiakas päätti pitkän harkinnan jälkeen olla myymättä rahasto-osuuksia ja seurata niiden tilanteen kehitystä verkkopankin kautta. Sijoitusneuvojan muistiinpanojen mukaan seuraavassa tapaamisessa 30.10.2008 asiakas kertoi olevansa hyvin huolissaan ja pettynyt rahastojen kehitykseen. Tästä huolimatta hän päätti vielä edelleen jäädä odottamaan, koska hän ei halunnut myydä sijoituksiaan tappiolla.

Pankin toinen sijoitusasiantuntija muistaa käyneensä sijoitusneuvojan pyynnöstä 7.10.2008 neuvottelussa selventämässä asiakkaalle rahaston tilannetta. Sijoitusasiantuntija ei tarkalleen muista mitä hän oli lyhyen pistäytymisensä aikana sanonut. Hän kertoo mahdollisesti maininneensa, että rahastoa on viime vuosina pankin ulkopuolisen tahon rahastovertailuissa pidetty hyvänä rahastosijoituksena. Luokituksen tekijää hän ei muista maininneensa. Ainut taho, joka tulee hänelle näin jälkeenpäin mieleen, on Morningstar. Sijoitusasiantuntija on sen sijaan varma siitä, että hän ei ole maininnut rahaston alkavan tuottaa 6 %:a vuodessa. Se mitä hän on mahdollisesti maininnut tuotosta, on ainoastaan, että kun markkinatilanne rauhoittuu ja normalisoituu, niin rahaston ns. sisäinen korko on korkea.

Pankki ei katso antaneensa virheellistä sijoitusneuvontaa. Annetut neuvot ovat perustuneet pankin suosituksiin huomioiden sen hetkinen markkinatilanne. Markkinatilanne on vain ollut niin poikkeuksellinen ja yllätyksellinen, ettei se ole ollut ennakoitavissa. Tästä huolimatta konttori on tarjoutunut yksistään hyvän asiakassuhteen ylläpitämiseksi tulemaan asiakasta vastaan ja ehdottamaan kompromissina hyvitystä, johon asiakas ei kuitenkaan suostunut. Laskuperusteena hyvityksen määrästä konttori oli katsonut, että viimeistään 7.10.2008 asiakkaan piti olla tietoinen rahastoihin liittyvästä arvon alenemisen mahdollisuudesta. Asiakas ei kuitenkaan ollut tuolloin halukas realisoimaan sijoitustaan.

Asian selvittämisessä ei ole ilmaantunut mitään viitteitä joka osoittaisi, etteikö konttorista vuonna 2008 annettu sijoitusneuvonta olisi ollut asianmukaista ja sen hetkiseen markkinatilanteeseen soveltuvaa. Sijoittamiseen liittyy aina omat riskinsä. Voiton tavoittelun vastapainona on pahimmassa tapauksessa tappion realisoituminen. Asiakkaan tapauksessakin tilanteeseen on ajauduttu poikkeuksellisen yllätyksellisestä ja voimakkaasta markkinatilanteen muutoksesta, joka ei ole ollut ennakoitavissa. Ottaen huomioon kaiken edellä esiintuodun ja erityisesti sen, että sijoitusneuvonnan ajankohtana on vallinnut ennen näkemätön poikkeuksellinen markkinatilanne sekä se, että asiakkaalle on selvästi moneen eri otteeseen korostettu, että historia ei ole tae tulevasta kehityksestä kuin myös se, että hän tekee itse päätöksensä sijoituksistaan, pankki katsoo, ettei ole perusteita suostua asiakkaan esittämään lunastusvaatimukseen.
 

Selvitykset

Lautakunnan käytettävissä ovat olleet asiakkaan ja pankin kirjelmien lisäksi seuraavat lautakunnalle toimitetut asiakirjat:
• Yhdistelmärahaston säännöt, jotka on vahvistettu 24.7.2003.
• Yhdistelmärahaston yksinkertaistettu rahastoesite syyskuulta 2003.
• Asiakkaan ja pankin sopimus jatkuvasta rahastosäästämisestä, joka on allekirjoitettu 20.11.2003. Sopimuksen mukaan asiakas merkitsi yhdistelmärahastoa 100 eurolla kuussa.
• Asiakkaan puolison ja pankin sopimus jatkuvasta rahastosäästämisestä, joka on allekirjoitettu 2.1.2004. Sopimuksen mukaan asiakkaan puoliso merkitsi yhdistelmärahastoa 100 eurolla kuussa.
• Korkorahaston säännöt, jotka on vahvistettu 24.5.2004.
• Korkorahaston yksinkertaistettu rahastoesite, joka on päivätty 1.1.2005. Yksinkertaistetussa rahastoesitteessä on kerrottu tietoja rahastosta sekä rahastosijoittamisesta.
• Asiakkaan 3.2.2006 allekirjoittama 10.000 euron rahastosijoituksen merkintätoimeksianto.
• Asiakkaan puolison 3.2.2006 allekirjoittama 7.500 euron rahastosijoituksen merkintätoimeksianto.
• Asiakkaan ja pankin välistä sähköpostikirjeenvaihtoa 3.10.2008. Asiakas on kysynyt rahastojen ennustetta seuraaville kuukausille ja pitäisikö ne lopettaa enempien tappioiden välttämiseksi. Pankki on vastannut seuraavaa:
"Vallitsevassa markkinatilanteessa on vaikeaa antaa ennustetta seuraaville kuukausille. Korkorahastojen kehitykseen vaikuttaa markkinakorkojen muutokset. Markkinakorkojen laskiessa korkorahaston arvo nousee ja päinvastoin.
Ellei ole välitöntä rahantarvetta, ei ole syytä lähteä realisoimaan rahastosijoituksia. Säännöllinen rahastosäästäminen sopii hyvin vallitsevaan markkinatilanteeseen.
Lyhytaikaisten sijoitusten osalta kannattaa pitäytyä vähäriskisissä vaihtoehdoissa, kuten aina. Markkinatilanteen selkiytymistä odotellessa hyvä vaihtoehto on esim. tilisäästäminen."
• Asiakkaan ja pankin välistä sähköpostikirjeenvaihtoa 15.12.2008-8.1.2009. Pankki todennut, että 15.9.2008 asiakkaan mukaan lähetettyä viestiä ei ole löytynyt.
• Asiakkaan ja hänen puolisonsa rahasto-osuuksien kappaletiedot syys-lokakuussa 2008. Asiakkaalla on ollut silloin korkorahastossa 956,5222 ja yhdistelmärahastossa 125,0093 rahasto-osuutta. Hänen puolisollaan on ollut 717,3917 osuutta korkorahastossa ja 115,1294 osuutta yhdistelmärahastossa.
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Asiakas on pyytänyt Arvopaperilautakunnan kannanottoa siihen, onko pankki antanut korkorahastojen myyntiin ja arvonkehitykseen liittyen virheellistä neuvontaa asiakkaalle.

Tapauksessa on kysymys sijoituspalveluyrityksen tarjoamasta sijoituspalvelusta, jota koskevaa säätelyä oli syksyllä 2008 voimassa olleissa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (922/2007) 5 §:ssä ja arvopaperimarkkinalain (495/1989) 4 luvussa (923/2007). Lisäksi Rahoitustarkastus on antanut edellä mainittuja lakeja täydentävän standardin 2.1 rahoituspalvelujen tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista.

Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 1 §:ssä todetaan, että arvopapereiden kaupassa sekä sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä. Lain esitöiden mukaan hyvän tavan noudattamisen katsotaan sisältävän vaatimuksen siitä, että sijoitus- ja oheispalvelun tarjoamisessa on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja asiakkaan etujen mukaisesti.

Rahoitustarkastuksen standardissa todetaan hyvän tavan tarkoittavan lisäksi muun muassa, että rahoituspalvelun tarjoajan tulee antaa asiakkailleen olennaista tietoa asiakkaiden päätöksenteon tueksi sekä rahoituspalveluun liittyvistä olennaisista riskeistä. Periaatteita sovellettaessa on otettava huomioon rahoituspalvelun ja sen kohteena olevan rahoitusvälineen luonne sekä asiakkaan tuntemus rahoitusmarkkinoista.

Arvopaperilautakunta toteaa, että asiakas on varovainen ja harkitseva piensijoittaja, joka haluaa välttää tappioita. Hän on hoitanut pankissa perheensä sijoitusasioita 10 vuoden ajan ja hänellä on henkilökohtainen sijoitusneuvoja. Asiakas ja hänen miehensä olivat 2000-luvulla sijoittaneet kuukausittain yhdistelmärahastoon 100 euroa kumpikin. Näistä sijoituksista aiheutuneiden tappioiden korvaamista koskevan vaatimuksen asiakas on vetänyt pois käsittelystä asian valmistelun aikana.

Helmikuussa 2006 asiakas halusi sijoittaa rahojaan hiukan käyttötiliä tuottavammin siten, että ne olisivat helposti nostettavissa mahdollista auton ostoa varten. Sijoitusneuvojan suosituksesta asiakas sijoitti korkorahastoon 10.000 euroa ja hänen miehensä 7.000 euroa. Asiakkaan mukaan sijoitusneuvoja oli maininnut korkorahaston olevan käytännössä riskitön. Pankin mukaan suositusta sijoittaa varoja korkorahastoon voitiin pitää tuolloiseen tilanteeseen nähden asiakkaalle sopivana.

Asiakkaan mukaan hän tiedusteli sijoitusneuvojaltaan sähköpostitse sijoitustensa tilannetta syyskuussa 2008 Lehman Brothers -uutisoinnin johdosta. Sijoitusneuvoja ei muista yhteydenottoa eikä sähköpostiviestejä ole tallella. Asiakas on 3.10.2008 tiedustellut sähköpostissa sijoitustensa ennustetta seuraaville kuukausille ja kysynyt "joko ne olisi syytä lopettaa enempien tappioiden välttämiseksi?" Tähän sijoitusneuvoja on samana päivänä vastannut: "Vallitsevassa markkinatilanteessa on vaikea antaa ennustetta seuraaville kuukausille. Korkorahastojen kehitykseen vaikuttaa markkinakorkojen muutokset, markkinakorkojen laskiessa korkorahaston arvo nousee ja päinvastoin. Ellei ole välitöntä rahantarvetta, ei ole syytä lähteä realisoimaan rahastosijoituksia." Asiakkaan ja sijoitusneuvojan tapaamisessa 7.10.2008 on todettu, että korkorahaston arvo oli painunut miinukselle ja selvitetty markkinoiden tilannetta. Pankin mukaan asiakkaalle oli korostettu, että hän kantoi sijoitusriskin ja että hänen tuli itse tehdä päätökset rahasto-osuuksien myynnistä. Paikalla käynyt toinen sijoitusneuvoja oli kertonut, että korkorahastoa oli rahastovertailussa pidetty hyvänä sijoituksena ja että kun markkinatilanne rauhoittuu ja normalisoituu, niin rahaston ns. sisäinen korko oli korkea. Tilaisuudessa oli pankin mukaan korostettu, että asiakas kantoi sijoitusriskin ja että hänen tuli itse tehdä päätökset rahasto-osuuksien myynnistä. Asiakas kertoo olleensa kahden vaiheilla myydäkö rahasto-osuudet pois. Hän oli kuitenkin pitänyt vääränä ottaa tappioita omalle kontolleen.

Pankki on tarjonnut asiakkaalle rahastojen tappioina 15.9. - 7.10.2008 väliseltä ajalta noin 1.000 euron hyvitystä katsoen, että viimeistään 7.10.2008 asiakas oli tullut tietoiseksi rahastojen arvojen alenemisesta. Edellytyksenä oli ollut rahastojen lopettaminen, johon asiakas ei ollut hyvitystä suuremman tappion vuoksi suostunut.

Pankki on vedonnut siihen, että asiakkaalle annetut sijoitusneuvot ovat perustuneet pankin sisäisiin suosituksiin, olleet asianmukaisia ja sen hetkiseen markkinatilanteeseen soveltuvia. Markkinatilanne on vain ollut ennen näkemättömän poikkeuksellinen eikä tästä syystä ennakoitavissa.

Arvopaperilautakunta toteaa, että asiakas on epäselvässä markkinatilanteessa kääntynyt pankin puoleen rahastosijoituksestaan huolestuneena ja pyytänyt pankilta yksilöllistä neuvoa ja menettelysuositusta. Lautakunta katsoo, että etenkin poikkeuksellisessa ja epävarmassa markkinatilanteessa pankin tulee sijoitusneuvonnassaan antaa rahoitusmarkkinoita suppeasti tuntevalle ja tappiota välttämään pyrkivälle piensijoittaja-asiakkaalle asiallinen ja selkeä käsitys hänen sijoitukseensa liittyvistä riskeistä. Pankki on rahaston pitämistä koskevan neuvon antamista seuranneissa tapaamisessa painottanut sitä, että asiakas itse kantoi riskin, mutta ei ole selvittänyt kertoneensa asiakkaalle, millaisia riskejä rahastoihin voi liittyä. Pelkästään rahastojen arvon muutoksia koskevien aikaisempien säännönmukaisuuksien esiin tuominen ei ole ollut riittävää eikä asiakkaan etujen mukaista.

Arvopaperilautakunta katsoo, ettei pankki ole toiminut asiakkaan edun vaatimalla huolellisuudella, kun se on pelkästään painottanut asiakkaan omaa vastuuta rahastosijoituksistaan korjaamatta erikseen kirjallisesti antamaansa neuvoa siitä, että sijoitukset kannattaa pitää. Rahaston arvo laski yli 20 % syyskuusta 2008 huhtikuuhun 2009. Asiakkaan sijoitusneuvoa koskevaan pyyntöön annettu harhaanjohtava ja puutteellinen tieto on vaikuttanut asiakkaan ja hänen puolisonsa päätöksiin olla lunastamatta rahasto-osuuksiaan silloin, kun niistä ei vielä olisi syntynyt tappiota. Tästä syystä Arvopaperilautakunta suosittelee, että pankki korvaa puutteellisesta neuvonnasta asiakkaille aiheutuneen vahingon lunastamalla asiakkaan ja hänen miehensä korkorahaston rahasto-osuudet 3.10.2008 hintaan.

Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Rissanen sekä jäsenet Hulkkonen, Kontkanen, Sario, Tauru, Teperi, Tuokko ja Turtiainen. Äänestyksen jäädessä tasan 4-4 asia ratkaistiin puheenjohtajan kannan mukaisesti. Sihteerinä toimi Heino. Päätökseen sisältyy Hulkkosen, Kontkasen, Taurun ja Turtiaisen eriävä mielipide.

ARVOPAPERILAUTAKUNTA



- - - - - - - -

Eriävän mielipiteen mukainen Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Asiakas on pyytänyt Arvopaperilautakunnan kannanottoa siihen, onko pankki antanut korkorahastojen lunastukseen ja arvonkehitykseen liittyen virheellistä neuvontaa asiakkaalle.

Tapauksessa on kysymys pankin tarjoamasta sijoituspalvelusta, jota koskevaa säätelyä oli syksyllä 2008 voimassa olleissa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (922/2007) 5 §:ssä ja arvopaperimarkkinalain (495/1989) 4 luvussa (923/2007). Lisäksi Rahoitustarkastus on antanut edellä mainittuja lakeja täydentävän standardin 2.1 rahoituspalvelujen tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista.

Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 1 §:ssä todetaan, että arvopapereiden kaupassa sekä sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä. Lain esitöiden mukaan hyvän tavan noudattamisen katsotaan sisältävän vaatimuksen siitä, että sijoitus- ja oheispalvelun tarjoamisessa on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja asiakkaan etujen mukaisesti.

Rahoitustarkastuksen standardissa todetaan hyvän tavan tarkoittavan lisäksi muun muassa, että rahoituspalvelun tarjoajan tulee antaa asiakkailleen olennaista tietoa asiakkaiden päätöksenteon tueksi sekä rahoituspalveluun liittyvistä olennaisista riskeistä. Periaatteita sovellettaessa on otettava huomioon rahoituspalvelun ja sen kohteena olevan rahoitusvälineen luonne sekä asiakkaan tuntemus rahoitusmarkkinoista.

Riidatonta on se, että pankin sijoitusneuvoja antoi 3.10.2008 sähköpostitse neuvon, jossa korostettiin, että sen hetken markkinatilanteessa oli vaikea antaa neuvoa, mutta markkinakorkojen laskiessa korkorahastojen arvo nousee. Hän neuvoi myös, ettei ole syytä lähteä realisoimaan rahastosijoituksia, ellei ole välitöntä rahantarvetta.

Riitaista asiassa on se, onko pankki antanut asiakkaalle sähköpostitse korkorahastoon liittyvää neuvontaa syyskuussa 2008. Riitaista on myös se, onko pankki antanut virheellistä neuvontaa 3.10.2008.

Asian käsittely Arvopaperilautakunnassa tapahtuu kirjallisesti ja lautakunnan ratkaisusuositus voi perustua vain lautakunnalle toimitetuista asiakirjoista ilmeneviin seikkoihin. Osapuolten näkemykset siitä, keskusteltiinko rahaston arvon kehityksestä syyskuussa 2008, poikkeavat toisistaan.

Arvopaperilautakunta katsoo asiassa jääneen selvittämättä käytiinkö asiakkaan ja pankin välillä keskustelua rahaston arvon kehityksestä syyskuussa 2008. Riitaiseksi on siten jäänyt asiakkaan ja pankin toimihenkilön välinen keskustelu eikä Arvopaperilautakunnan keinoin asiaan voida saada lisäselvitystä.

Asiakkaan 3.2.2006 allekirjoittaman merkintätoimeksiannon mukaan asiakas oli vastaanottanut korkorahastoa koskevan yksinkertaistetun rahastoesitteen, jossa oli kuvattu riski rahaston arvon laskemisesta ja osan sijoitettujen varojen menettämisestä.

Asiakas oli 3.10.2008 pyytänyt pankilta korkorahaston ennustetta seuraaville kuukausille ja kysynyt neuvoa rahasto-osuuksien lunastamiseksi lisätappioiden välttämiseksi. Pankki on vastauksensa alussa korostanut ennusteen antamisen vaikeutta ko. markkinatilanteessa. Neuvossaan pankki on kertonut myös, että markkinatilanteen selkeytymistä odotellessa hyvä vaihtoehto on esim. tilisäästäminen. Asiakas on itse päättänyt olla lunastamatta rahasto-osuuksiaan. Asiakkaan kysymykseen rahasto-osuuksien lunastamisesta lisätappioiden välttämiseksi pankki totesi, että "ellei ole välitöntä rahan tarvetta, ei ole syytä lähteä realisoimaan rahastosijoituksia." Pelkästään se seikka, että jälkikäteen tarkasteltuna rahaston arvo laski, ei osoita neuvon sinänsä olleen virheellinen. Neuvo vastasi markkinakorkojen muutosten ja korkorahastojen arvon muutosten välillä vakiintuneesti vallinnutta sidonnaisuutta. Rahoitusmarkkinoiden luonteeseen kuuluu, että niiden käyttäytymisestä tulevaisuudessa ei voi olla täysin varma. Lisäksi lokakuussa 2008 korkomarkkinoiden markkinatilanne oli poikkeuksellinen. Asiakkaalle annetut neuvot olivat yleisluontoisia ja sen hetkiseen markkinatilanteeseen sopivia. Asiassa ei ole esitetty seikkoja, jotka osoittaisivat pankin neuvontatilanteessa toimineen hyvän tavan vastaisesti tai muuten menetelleen sopimattomasti.

Pankki ja asiakas ovat lisäksi 7.10.2008 keskustelleet korkorahaston kehityksestä ja sen syistä. Keskustelun jälkeen asiakas on päättänyt olla lunastamatta rahasto-osuuksiaan. Viimeistään tämän selventävän keskustelun jälkeen asiakkaan on täytynyt tulla tietoiseksi korkorahaston käyttäytymisen epävarmuudesta tuolloin vallinneessa markkinatilanteessa.

Arvopaperilautakunta ei suosita hyvitystä asiasta.

Hannu Hulkkonen
Erkki Kontkanen
Tuula Tauru
Matti Turtiainen

 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia