Tapahtumatiedot

Asiassa on kyse pääomaturvattuna myydystä obligaatiosta ja sen markkinoinnin yhteydessä annettujen tietojen asianmukaisuuden arvioinnista.

Keskusteltuaan yhtiö B:n yhteistyökumppanina toimineen toiminimi C:n edustajan kanssa rahastosijoituksista, asiakas sai kutsun tuotteen esittelytilaisuuteen 20.11.2007. Tilaisuus oli järjestetty yhtiön B nimissä, mutta tuotteen esittelyn siellä hoiti yhtiö A:n edustaja. Asiakas allekirjoitti 30.11.2007 ulkomaisen yhtiön obligaatiota koskevan merkintäsitoumuksen, joka toimitettiin tuotteen merkintäpaikkana toimineelle yhtiö A:lle, joka oli myös laatinut tuotteen markkinointimateriaalin. Asiakkaan merkinnän suuruus oli 50.000 euroa. Tuotteen markkinointiesite oli varustettu yhtiö B:n logolla.

Obligaation liikkeeseen laskenut yhtiö sekä tuotteen pääomaturvan taannut samaan konserniin kuulunut yhtiö asetettiin sittemmin konkurssiin, mikä vaikutti huomattavasti tuotteen markkina-arvoon. Konkurssimenettely on edelleen kesken.

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakkaan yhtiöihin A ja B kohdistaman valituksen mukaan tuote myytiin hänelle riskittömänä ja 100 % likvidinä. Asiakkaan näkemyksen mukaan häntä johdettiin tahallisesti harhaan, koska tuotteen markkinointiesitteessä ja tuotteen markkinointitilaisuudessa annettiin tuotteesta ristiriitaisia tietoja. Lisäksi asiakkaan näkemyksen mukaan tuotteeseen liittyvä riski olisi pitänyt olla materiaalissa selvemmin esillä ja ymmärrettävämmässä muodossa. Asiakas toteaa, ettei erikseen pyytänyt tuotteen velkakirjadokumentaatiota, koska se olisi hänen käsityksensä mukaan pitänyt toimittaa hänelle pyytämättä. Asiakas vaatii yhtiöitä palauttamaan koko tuotteeseen sijoittamansa 50.000 euron summan.

Yhtiö B:n vastaus asiakkaan valitukseen

Vastineessaan yhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset ja toteaa, ettei se ole tapahtuma-aikaan ollut sijoituspalveluyritys ja ettei asiassa ole edes väitetty sen asioineen asiakkaan kanssa. Yhtiön mukaan heidän edustajansa on toiminut esittelytilaisuudessa ainoastaan alustajana ja varsinaisen tuotteen esittelyn on suorittanut yhtiö A:n edustaja ja yhtiö A on myös laatinut tuotteen markkinointiesitteen. Lisäksi asiakas on asioinut toiminimi C:n edustajan kanssa.

Yhtiö kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että asiakas on allekirjoituksellaan vahvistanut tutustuneensa tuotteen markkinointimateriaaliin, jossa tuotteen pääomaturva on kytketty osakemarkkinariskiin eikä liikkeeseenlaskijariskiin, minkä lisäksi pääomaturvan on todettu olevan tuotteen tavoite eikä sen absoluuttinen ominaisuus. Edellä mainitun perusteella yhtiön näkemyksen mukaan aineistosta olisi käynyt ilmi riittävät tiedot tuotteesta, mutta asiakaan kertomuksen perusteella hän ei ole asiakirja-aineistoon vakuutuksestaan huolimatta tutustunut ja siten hän on laiminlyönyt omat huolellisuusvelvollisuutensa asiassa.

Yhtiö A:n vastaus asiakkaan valitukseen

Yhtiö toteaa, että se on toiminut asiassa tuotteen merkintäpaikkana ja itseään velvoittavien lakien ja määräysten mukaisesti, mistä syystä sen toiminnassa ei arvopaperinvälitykseen ja merkinnän toteuttamiseen liittyen ole moitittavaa. Yhtiö toteaa, ettei se ole tavannut asiakasta ja katsoo, ettei se voi olla vastuussa toisen yhtiön tekemästä markkinoinnista tai tämän antamasta sijoitusneuvonnasta. Yhtiö kiinnittää huomiota myös siihen, että asiakas ei ole yksilöinyt millä tavalla tiedot ovat olleet ristiriitaisia eikä myöskään sitä, kuka tiedot on hänelle antanut.

Yhtiö toteaa, että sen laatima markkinointiaineisto (markkinointiesite, ohjelmaesite ja lainakohtainen esite) on ollut asianmukainen ja täyttänyt markkinointiajankohtana voimassa olleissa laissa ja viranomaismääräyksissä asetetut edellytykset. Tiedot tuotteen ominaisuuksista ovat ilmenneet materiaalista, samoin kuin se että siihen sijoittavalla on riski menettää tuotteeseen sijoittamansa pääoma. Aineisto on ollut asiakkaan saatavilla ja asiakas on ilmoittanut tutustuneensa siihen, eikä asiassa ole edes väitetty, että ostositoumuksen antamisen yhteydessä asiakkaalla ei olisi ollut mahdollisuutta tutustua niihin. Lisäksi asiakkaan tausta huomioon ottaen (30 v yrittäjänä) hän ei voi väittää olevansa perustellusti tietämätön velallisen maksukyvyttömyysriskin olemassaolosta ja seurauksista.

Selvitykset

Osapuolten kirjelmien lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

• tuotteen 6 sivuinen markkinointiesite, joka sisältää kuvauksen tuotteen keskeisistä ominaisuuksista, tuotteen kohde-etuuksien esittelyn, tiedot tuoton laskennasta sekä vuosilta 2005-2007 simuloidun tuoton. Lisäksi esitteessä on listattuna usein kysyttyjä kysymyksiä, joissa tuodaan esiin tuotteen liikkeeseenlaskija ja tuotteeseen liittyvä vakuus, tuotteeseen liittyvä tuoton- ja muut maksut, mahdollisuus saada sijoitetut varat takaisin ennen eräpäivää, tuotteen listaamattomuus, mahdollisuus tarjouksen peruuntumiselle sekä keskeiset riskitekijät, joiden osalta todetaan, että tuotteeseen ei tule sijoittaa perehtymättä lainaehtoihin, velkakirjadokumentaatioon sekä tuotetyyppiin liittyviin keskeisimpiin riskeihin, joiden kerrotaan olevaan saatavilla joko yhtiöstä A tai B. Esitteen lopuksi on tuotu lyhyesti esiin tuotteeseen liittyvää verotuskohtelua.

• tuotteen 23-sivuinen englanninkielinen tarjousesite

• asiakkaan tiliote joulukuulta 2007

• asiakkaan arvopaperiote vuodelta 2007

• yhtiö A:n lasku ja sen kopio liittyen tuotteen merkintään

• kuitti tuotteen tilisiirtomaksusta

• yhtiö A:n vahvistus tuotteen ostosta 18.12.2007

• yhtiö B:n toiminnasta kertova 6-sivuinen esite

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on, että palveluntarjoajan menettelyssä voidaan todeta jokin huolimattomuudesta johtuva virhe tai puute, joka on aiheuttanut asiakkaalle vahinkoa. Asiakas on kohdistanut vaatimuksensa yhtiöihin A ja B katsoen että sai ristiriitaista tietoa tuotteen riskeistä. Asiakas ei kuitenkaan ole yksilöinyt vaatimustaan tarkemmin. Yhtiö A on kiistänyt asioineensa millään tavalla asiakkaan kanssa ja yhtiö B on kertonut sen edustajan toimineen vain alustajana tuotteen esittelytapahtumassa, jossa on puhunut yhtiö A:n edustaja. Asiakas on lisäksi asioinut toiminimi C:n edustajan kanssa.

Lautakunta toteaa, että asiakkaan tekemä merkintä ajoittuu ns MiFID-sääntelyn voimaantulosäännösten voimassaoloaikaan. Yhtiö A, jolla oli sijoituspalvelun tarjoamisen edellyttämä toimilupa, oli laatinut tuotteen markkinointiaineiston ja toimi tuotteen merkintäpaikkana. Toiminimi C:llä ja yhtiö B:llä ei ollut tapahtuma-aikaan toimilupaa, joten tapaukseen soveltuvaa sääntelyä on lähinnä arvopaperimarkkinalain 2 luvussa (26.5.1989/495), jota täydensi Rahoitustarkastuksen (nyk. Finanssivalvonnan) standardi 2.2 Rahoituspalvelujen ja rahoitusvälineiden markkinointi.

Merkintäajankohtana voimassa olleen arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:n mukaan arvopapereita ei saanut markkinoida eikä hankkia elinkeinotoiminnassa antamalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja taikka käyttämällä hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä. Rahoitustarkastuksen standardilla 2.2 puolestaan ohjeistetaan kaikkea toimintaa, jonka tarkoituksena on edistää rahoituspalvelujen tai –välineiden myyntiä ja sen soveltamisalaan kuuluvat siten kaikki arvopaperimarkkinalain (495/1989) soveltamisalaan kuuluvat arvopaperien liikkeeseenlaskijat ja tarjoajat sekä muut, jotka markkinoivat arvopapereita tai hankkivat niitä elinkeinotoiminnassa.

Yhtiö A:n rooli asiassa

Yhtiö A on laatinut tuotteen markkinointimateriaalin, minkä lisäksi sen edustajan on esitetty markkinoineen tuotetta suullisesti sen markkinointitapahtumassa. Yhtiö kiistänyt yleisellä tasolla olleensa missään tekemisissä asiakkaan kanssa, mutta ei ole nimenomaisesti ottanut kantaa kyseisestä markkinointitilaisuudesta esille nostettuihin seikkoihin. Lautakunnan näkemyksen mukaan yhtiön on siten osaltaan edistänyt tuotteen myyntiä ja on sekä arvopaperimarkkinalain että Rahoitustarkastuksen antaman standardin tarkoittamalla tavalla osallistunut sen markkinointiin.

Yhtiö B:n rooli asiassa

Yhtiö B on järjestänyt tuotteen markkinointitilaisuuden, minkä lisäksi tuotteen markkinointiesite on varustettu yhtiö B:n logoilla. Esitteessä todetaan yhtiön toimivan tuotteen myyntipaikkana. Lautakunnan näkemyksen mukaan yhtiön on siten osaltaan edistänyt tuotteen myyntiä ja on sekä arvopaperimarkkinalain että Rahoitustarkastuksen antaman standardin tarkoittamalla tavalla osallistunut sen markkinointiin.

Perustelut

Lautakunta antaa suosituksensa tapauksista sille esitetyn kirjallisen materiaalin ja muun selvityksen perusteella, minkä lisäksi lautakunta voi perustaa suosituksensa vain osapuolten asiassa tekemiin vaatimuksiin ja niiden tueksi esittämiin seikkoihin.

Lautakunta toteaa, että asiakas ei ole yksilöinyt mitkä seikat tuotteen markkinoinnissa ovat hänen näkemyksensä mukaan olleet ristiriitaisia ja mikä taho ne on esittänyt. Lautakunnan näkemyksen mukaan tuotteen painetussa markkinointimateriaalissa tuotteen rakenne, toimintaperiaatteet, riskit ja muut ominaisuudet on kuvattu markkinointihetken säännöstö huomioonottaen asianmukaisesti. Markkinointiesite viittauksineen antaa siten riittävän ja oikean kuvauksen kyseisestä tuotteesta ja siihen tuotteen pääomaturvasta huolimatta liittyvästä liikkeeseenlaskijariskistä sekä sen myötä mahdollisuudesta menettää sijoitettu pääoma osin tai kokonaan tuotteen liikkeeseenlaskijan eräpäivän maksukyvystä riippuen. Samoin tuotteen lainakohtaisissa ehdoissa ja niiden tiivistelmässä on tuotu asianmukaisesti esiin tuotteeseen liittyvä liikkeeseenlaskijariski.

Lautakunta katsoo, että tapauksessa jää näyttämättä, että asiakkaalle olisi annettu tuotteen riskitasosta yhtiöiden A tai B toimesta sellaista kirjallisesta aineistosta poikkeavaa tietoa, joka olisi antanut hänelle perustellun aiheen päätyä muuhun lopputulokseen kuin mihin hän kirjallisen materiaalin perusteella on voinut päätyä. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että tuotteeseen sijoitetun pääoman menettämisestä asiakkaalle aiheutuva tappio ei ole sellaista vahinkoa, joista yhtiöt olisivat vastuussa.

Suositus

Edellä todetuin perustein Arvopaperilautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen an­tami­seen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Norros, Repo ja Sario. Sihtee­rinä toimi Sainio.

ARVOPAPERILAUTAKUNTA