Tapahtumatiedot

Asiakas on asioinut pankin konttorissa vuoden 1999 loppupuolella. Hänelle on tarjottu sijoitusneuvontaa, minkä seurauksena asiakas on 18.1.2000 tehnyt 20.000 euron suuruiset merkintätoimeksiannot kahteen eri osakerahastoon.

Saamansa sijoitusneuvonnan seurauksena asiakas on 13.3.2006 tehnyt lunastustoimeksiannon toiseen edellä mainituista rahastoista lunastushinnan ollessa 5.000 euroa. Asiakas on 16.3.2006 tehnyt saamastaan lunastushinnasta 2.450 euron suuruiset merkintätoimeksiannot kahteen eri osakerahastoon. Myös toinen edellä mainituista 20.000 euron rahastosijoituksista on myöhemmin vuonna 2007 lunastettu noin 200 euron tappiolla.

Asiakas on asioinut pankin konttorissa jälleen 5.5.2006. Saamansa sijoitusneuvonnan seurauksena asiakas on sijoittanut 8.000 euroa vuoden määräaikaiselle sijoitustilille sekä tehnyt 8.000 euron merkintätoimeksiannon yhdistelmärahastoon. Arvopaperilautakunnan käsityksen mukaan asiakkaan valitus ei koske em. sijoituksia eikä näihin ole ratkaisussa otettu kantaa.

Asiakas on asioinut pankin konttorissa 20.3.2007. Saamansa sijoitusneuvonnan seurauksena asiakas on tehnyt mm. 30.000 euron merkintätoimeksiannon korkorahastoon, 10.000 euron sijoituksen Venäjä-indeksilainaan sekä 20.000 euron säästöhenkivakuutussijoituksen, jonka arvonkehitys oli liitetty yhdistelmärahastoon. Arvopaperilautakunta ei ole ratkaisussaan ottanut kantaa säästöhenkivakuutukseen, koska vakuutusasiat eivät kuulu lautakunnan toimivaltaan.
 

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

9.1.2009 päivätty valitus

Asiakas katsoo, että henkilökohtaisten pankkineuvojien menettely eläkeläisten varojenhoidossa on ollut sopimatonta. Asiakas ei ole valituksessaan yksilöinyt korvausvaatimusta eikä yksittäisiä toimia tai toimeksiantoja, joihin valitus kohdistuu. Asiakas on valituksessaan tiedustellut sijoitusneuvojien vastuuta edellä kuvatussa tilanteessa.

Asiakas perustelee valitustaan sillä, että pankin sijoitusneuvoja oli vuonna 2000 tehtyjen toimeksiantojen kohdalla antamansa sijoitusneuvonnan yhteydessä todennut, ettei sijoituksia tarvitse jatkuvasti seurata, ja että rahastot voidaan vaihtaa, mikäli valittujen rahastojen arvo ei kehity toivotulla tavalla. Lisäksi asiakas toteaa, ettei vuonna 2000 tehtyjen toimeksiantojen jälkeen pankista ollut oltu asiakkaaseen yhteydessä ja asiakas havahtui rahaston arvon laskuun (-15.000 euroa) myöhemmin itse, minkä jälkeen oli asian tiimoilta yhteydessä pankkiin.

Asiakkaan mukaan myös vuonna 2007 tehty 30.000 euron sijoitus korkorahastoon on ollut valitusta kirjoitettaessa lähes 5.000 euroa tappiolla eikä uusi sijoitusneuvoja ei ota kantaa edeltäjiensä suosittamiin sijoitustoimeksiantoihin.

29.5.2009 päivätty lisävastine

Lisävastineessaan asiakas painottaa, että sijoitusneuvonnassa vuosina 1999 ja 2000 ei puhuttu lainkaan sijoittamiseen liittyvistä suurista riskeistä, vaan ainoastaan kehuttiin rahastojen tuottavuutta. Asiakas kertoo luottaneensa siihen, että sijoitusneuvoja seuraa sijoitusten arvonkehitystä, koska sijoitusneuvoja oli nimenomaisesti todennut, ettei sijoituksia tarvitse asiakkaan toimesta jatkuvasti seurata.

25.5.2010 päivätty lisävastine

Asiakkaan mukaan sijoitusneuvojalle 27.3.2007 varatun ajan tarkoituksena oli saada varat sijoitettua siten, että aiemmin syntyneitä luovutustappioita olisi verotuksessa voinut kuitata syntyviä luovutusvoittoja vastaan. Tapaamisen yhteydessä saadun sijoitusneuvonnan perusteella tehdyt sijoitukset ovat kuitenkin osoittautuneet tappiollisiksi eikä niistä ole kertynyt luovutusvoittoa, jota vastaan aikaisempia luovutustappioita olisi verotuksessa voitu kuitata.

18.2.2011 päivätty lisävastine

Lisävastineessaan asiakas toteaa, että todellinen tappio on ollut suurempi kuin vuonna 2000 tehdystä rahastosijoituksesta ja sen lunastamisesta seurannut 15.000 euron tappio, koska asiakas olisi tältä ajalta saanut varoilleen korkotuloja, mikäli pankki olisi antanut säästöjen olla pankkitileillä. Asiakas painottaa, että vuonna 2000 annetun sijoitusneuvonnan yhteydessä sijoitusneuvoja ei ole tuonut lainkaan esiin sijoituksiin liittyvää riskiä. Asiakkaan mukaan vuonna 2007 tehtyjen sijoitusten yhteydessä riskinottohalukkuutta ei ollut lainkaan, koska sijoitusten tarkoituksena oli yksinomaan synnyttää verotuksen näkökulmasta luovutusvoittoja, joita vastaan aikaisemmin syntyneitä luovutustappioita olisi voitu kuitata.
 

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

11.3.2009 päivätty vastine

Pankki on toimittanut vastineena asiakkaan valitukseen 23.2.2009 päivätyn kirjeen, joka tuolloin on toimitettu asiakkaalle ja Finanssivalvonnalle.

Pankki toteaa vastineessaan selvittäneensä pankin konttorista tapahtumien kulkua ja asiakkaan sijoitushistoriaa. Selvityksensä perusteella pankki toteaa asiakkaan tavoitelleen säästöille hyvää tuottoa ja olleen myös halukas ottamaan riskiä. Pankki toteaa rahastoilla olevan salkunhoitajan, joka hoitaa sijoituksia ja tekee niitä koskevia päätöksiä. Pankin mukaan sijoitusneuvojan toteamus siitä, ettei sijoituksia tarvitse jatkuvasti seurata, viittaa salkunhoitajan rooliin. Pankki toteaa vastineessaan, että asiakkaalla on velvollisuus itse seurata omia sijoituksiaan ja tarvittaessa tehdä päätökset rahaston myynnistä tai lisäsijoituksista.

Pankin mukaan asiakkaalla ei ole ollut pankissa käytössään palvelua, jossa pankki tekee sijoituspäätökset asiakkaan puolesta, eli niin sanottua täyden valtakirjan palvelua.

Pankki on vastineessaan viitannut 4.12.2002 asiakkaan kanssa tehtyyn säästämisen suunnitelmaan, joka on dokumentoitu pankin järjestelmään. Säästämisen suunnitelmassa sijoittamisen aikatavoitteeksi on asetettu 3-6 vuotta ja tuottotavoitteeksi enemmän, kuin mitä joukkovelkakirjoista on saatavissa (n. 5 %). Ehdotuksena on ollut hajautus pitkien korkojen (65 %) ja osakkeiden (35 %) välillä. Pankki toteaa vielä, että tässä vaiheessa asiakas ei ole reklamoinut aikaisemmasta tuottokehityksestä.

20.1.2011 päivätty lisäselvitys

Pankki on lisäselvityksessä selventänyt, etteivät asiakkaan sijoitukset ole kaikilta osin olleet tappiollisia. Pankin mukaan lisäselvityksestä käy ilmi, että asiakas on useiden vuosien ajan harjoittanut sijoitustoimintaa, ja harjoittaa sitä edelleen. Asiakkaan sijoitustoiminta on ollut pääsääntöisesti voitollista ja pankin käsityksen mukaan asiakkaalle annettuja suosituksia varojen sijoittamisesta voidaan pitää silloisiin tilanteisiin sopivana.
 

Selvitykset

Osapuolten kirjelmien lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- neuvottelumuistiot asiakkaana olevan avioparin molempien osapuolten kanssa käydyistä palveluneuvotteluista syksystä 2001 alkaen neuvotteluun 16.3.2006 saakka
- säästämisen suunnitelma ja sijoitussuositus 4.12.2002. Säästämisen suunnitelmasta käy ilmi, että asiakkaan tuottotavoite on enemmän kuin joukkovelkakirjalainoista n. 5 %, riskinottohalukkuus keskimääräinen ja pankin ehdotus omaisuuslajihajautukselle pitkä korko 65 %, osake 35 %. Suunnitelman lopussa on esitetty seuraavaa: ”markkinatilanteesta riippuen sijoitusten arvo voi nousta tai laskea. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.—Kaikkinaisen sijoitusriskin kantaa asiakas.” Sijoitussuositus on tehty em. säästämisen suunnitelman pohjalta. Sijoitussuosituksen mukaan asiakas seuraa rahoitusmarkkinoita ja sijoittamiseen liittyvää uutisointia säännöllisesti vähintään viikottain.
- asiakkaan ja pankin edustajan allekirjoittama lunastustoimeksianto koskien 18.1.2000 tehdyn 20.000 euron osakerahastosijoituksen lunastusta 13.3.2006 sijoituksen ollessa 15.000 euroa tappiollinen
- asiakkaan ja pankin edustajan allekirjoittamat merkintätoimeksiannot 16.3.2006 koskien 2.450 euron (yht. 4.900 euron) sijoittamista kahteen erilliseen osakerahastoon. Merkintätoimeksiannoissa todetaan seuraavaa: ”Asiakas on vastaanottanut ja tutustunut Rahaston yksinkertaistettuun rahastoesitteeseen ja sääntöihin sekä hyväksyy ne. Rahastoyhtiön edustaja on selvittänyt asiakkaalle sopimuksen kohteena olevan rahaston ominaisuudet ja kiinnittänyt asiakkaan huomiota siihen, että rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinatilanteesta riippuen. Rahasto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.”
- asiakkaan ja pankin edustajan allekirjoittama määräaikaista sijoitustiliä koskeva sopimus 5.5.2006
- asiakkaan ja pankin edustajan allekirjoittama merkintätoimeksianto 5.5.2006 koskien 8.000 euron sijoittamista yhdistelmärahastoon. Merkintätoimeksiannossa todetaan seuraavaa: ”Asiakas on vastaanottanut ja tutustunut Rahaston yksinkertaistettuun rahastoesitteeseen ja sääntöihin sekä hyväksyy ne. Rahastoyhtiön edustaja on selvittänyt asiakkaalle sopimuksen kohteena olevan rahaston ominaisuudet ja kiinnittänyt asiakkaan huomiota siihen, että rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinatilanteesta riippuen. Rahasto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.”
- 20.3.2007 laadittu sijoitussuositus, jonka mukaan asiakkaan valitsema sijoitusaika on 3 vuotta, asiakkaan tietämys rahoitusmarkkinoista on hyvä, tuotto-odotus 4-6 % ja riskinottohalukkuus matala. Sijoitussuosituksen lopussa on esitetty vastuuvarauma, jossa todetaan mm. seuraavaa: ”markkinatilanteesta riippuen sijoitusten arvo voi nousta tai laskea. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.—Kaikkinaisen sijoitusriskin kantaa asiakas.”
- asiakkaan ja pankin edustajan allekirjoittama merkintätoimeksianto 27.3.2007 koskien 30.000 euron sijoitusta korkorahastoon. Merkintätoimeksiannossa todetaan seuraavaa: ”Toimeksiantaja on vastaanottanut Rahastoa koskevan yksinkertaistetun rahastoesitteen, tutustunut tähän sekä Rahaston sääntöihin ja hyväksyy ne. Rahastoyhtiön edustaja on käynyt toimeksiantajan kanssa läpi ja selostanut hänelle Rahaston ominaisuudet ja kiinnittänyt toimeksiantajan huomiota siihen, että rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinatilanteesta riippuen. Rahasto-osuuden arvon historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.”
- asiakkaan ja pankin edustajan allekirjoittama sopimus jatkuvasta rahastosäästämisestä 27.3.2007
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Tapauksessa on kysymys pankin tarjoamasta sijoituspalvelusta. Tapaukseen soveltuvaa sääntelyä on arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495), jota on muutettu 20.3.2007 annetun sijoitusneuvonnan jälkeen. Näin ollen ennen sanottua ajankohtaa annettuun sijoitusneuvontaan sovelletaan vain mainittuna ajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon Rahoitustarkastuksen (nyk. Finanssivalvonnan) ohje nro 201.7 sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista.

Asiakas on käynyt sijoitusneuvotteluita pankin konttorissa vuosien 1999 ja 2000 vaihteessa ja 18.1.2000 tehnyt saamansa sijoitusneuvonnan pohjalta merkintätoimeksiannon kahteen eri osakerahastoon. Asiakirjoja 18.1.2000 tehdyistä sijoituksista ei sisältynyt Arvopaperilautakunnalle toimitettuun asiakirja-aineistoon. 4.12.2002 tehdystä säästämisen suunnitelmasta ja sijoitussuosituksesta ilmenee, että asiakkaalta on tuolloin tiedusteltu muun muassa olemassa olevaa sijoitusomaisuutta, haluttua tuottotavoitetta, riskinottohalukkuutta, aikaisempaa sijoituskokemusta, suhtautumista sijoituksen arvonvaihteluihin ja sijoittamiseen liittyviin riskeihin. Annettujen tietojen perusteella pankki arvioi asiakkaan riskinottohalukkuuden keskimääräiseksi.

Asiakkaan valituksesta, käytössä olleista neuvottelumuistioista sekä säästämisen suunnitelmia ja sijoitussuosituksia varten saaduista vastauksista ilmenee, että asiakkaalla on aiempaa sijoituskokemusta. Lisäksi asiakas on sijoitussuosituksen 4.12.2002 mukaan kertonut seuraavansa rahoitusmarkkinoita ja sijoittamiseen liittyvää uutisointia säännöllisesti vähintään viikoittain.
Arvopaperilautakunnan käsityksen mukaan asiakkaan valitus ei koske Venäjä-indeksilainaan tehtyä sijoitusta eikä tähän ole ratkaisussa otettu kantaa.
Lausunnossa on otettava kantaa pankin selonotto- ja tiedonantovelvollisuuksien täyttämiseen, sijoitustuotteen sopivuuden arviointiin sekä pankin mahdolliseen korvausvelvollisuuteen.

Osakerahastosijoitusten 18.1.2000 aikaan voimassa ollut sääntely

Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 3a §:ssä määrättiin sijoitusneuvonnan ajankohtana, että:

”Arvopaperinvälittäjän, joka tarjoaa sijoituspalveluna omaisuudenhoitoa, on pyydettävä asiakkaaltaan ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot tämän taloudellisesta asemasta, sijoituskokemuksesta ja sijoituspalvelua koskevista tavoitteista, jollei se asiakkaan sijoituskokemukseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta. Arvopaperinvälittäjän on tällöin pyydettävä riittävät tiedon myös sen selvittämiseksi, voidaanko asiakasta pitää 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettuna ammattimaisena sijoittajana.

Edellä 1 momentissa säädetty velvollisuus koskee arvopaperinvälittäjää myös silloin, kun se tarjoaa sijoituspalveluna arvopaperinvälitystä tai emissionjärjestämistä, jos asiakas pyytää ennen toimeksiannon antamista sijoitusneuvontaa arvopaperien hankinnassa tai luovutuksessa.”

Edelleen arvopaperimarkkinalain silloisen 4 luvun 4 §:ssä todettiin, että arvopaperinvälittäjän on annettava asiakkaalle sijoituspalvelusta ja sen kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon, jollei se sijoituspalvelun luonteeseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.

Rahoitustarkastuksen ohjeen mukaan pankin, joka antaa asiakkaalle sijoitusneuvontaa ennen arvopaperinvälitystoimeksiannon vastaanottamista, on tunnettava asiakkaansa voidakseen palvella asiakasta tämän edun mukaisesti. Pankin on asiakkaalta saamiensa tietojen perusteella pyrittävä varmistumaan siitä, että asiakkaan taloudellinen vastuunkantokyky ja sijoituskokemus ovat riittäviä asiakkaan kaavailemiin tai tälle suositeltaviin sijoitustoimiin. Tällöin on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi siihen, kuinka hyvin asiakas tuntee arvopapereiden ja johdannaissopimusten ominaisuudet ja niihin liittyvät riskit, sekä siihen, tapahtuuko sijoittaminen omalla vai vieraalla pääomalla.

Pankin tiedonantovelvollisuuden osalta Rahoitustarkastuksen ohjeessa on todettu, ettei arvopapereiden myyntiä saa pyrkiä edistämään antamalla harhaanjohtavia tai totuudenvastaisia tietoja taikka käyttämällä hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä. Pankilla on tiedonantovelvollisuus asiakasta kohtaan ja tiedot on annettava asiakkaalle ennen kaupan tekemistä. Pankilla on velvollisuus varoittaa asiakasta, mikäli toimeksiannon kohteena olevaan arvopaperiin tai sen liikkeeseenlaskijaan liittyy erityisiä riskejä. Samoin asiakkaalle on annettava tieto julkistetuista tai muutoin yleiseen tietoon tulleista seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon.

Korkorahastosijoituksen 27.3.2007 aikaan voimassa ollut sääntely

Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 1 §:ssä määrätään, että: ”Arvopapereiden kaupassa sekä sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä. Kuluttajan kannalta sopimattomasta tai hyvän tavan vastaisesta menettelystä säädetään lisäksi kuluttajansuojalain 2 luvussa. Sijoituspalvelua ja oheispalvelua ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa. Markkinoinnista on käytävä ilmi sen kaupallinen tarkoitus.”

Edelleen arvopaperimarkkinalain 4 luvun 3 §:ssä todetaan, että ”Arvopaperinvälittäjän, joka tarjoaa sijoituspalveluna sijoitusneuvontaa tai omaisuudenhoitoa, on hankittava ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta, kyseistä sijoituspalvelua tai arvopaperia koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä sijoitustavoitteista, jotta se voi suositella asiakkaalle soveltuvia arvopapereita ja palvelua.”

Lain 4 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan arvopaperinvälittäjän on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelua tai oheispalvelua koskevan sopimuksen tekemistä sopimuksen ehdot sekä riittävät tiedot arvopaperinvälittäjästä ja tarjottavasta palvelusta. Saman lainkohdan 2 momentissa on listattu, mitkä tiedot arvopaperinvälittäjän on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelun tai oheispalvelun antamista. Näitä ovat riittävät tiedot seuraavista: 1) arvopaperinvälittäjästä ja sen tarjoamista palveluista; 2) palvelun kohteena olevista arvopapereista ja niihin liittyvistä riskeistä; 3) sijoitusstrategioista, jos niitä on ehdotettu, ja niiden riskeistä; 4) siitä, missä toimeksiantoja toteutetaan; 5) asiakasvarojen säilyttämisestä; 6) palveluun liittyvistä kuluista ja palkkioista.

Rahoitustarkastuksen ohjeen sisältö on säilynyt muuttumattomana.

Perustelut

Pankin selonottovelvollisuuden täyttäminen

18.1.2000 tehdyn sijoituksen ja sitä edeltäneen sijoitusneuvonnan osalta Arvopaperilautakunta katsoo, ettei pankin selonottovelvollisuuden täyttymistä ole tarpeen arvioida, koska asiakas ei ole väittänyt, että hänelle tarjotut sijoitustuotteet olisivat olleet sopimattomia. Asiakkaan valituksessa on pääasiassa esitetty tyytymättömyyttä pankin toimintaan myöhempinä vuosina sijoitusten arvonlaskujen aktualisoiduttua.
27.3.2007 tehdyn korkosijoituksen osalta Arvopaperilautakunta katsoo, että pankki on täyttänyt arvopaperimarkkinalakiin ja Rahoitustarkastuksen ohjeeseen perustuvan selonottovelvollisuutensa 20.3.2007 käydyn neuvottelun perusteella dokumentoidusta sijoitussuunnitelmasta ilmenevästi. Riskinottohalukkuutta koskevassa selvityksessä todetaan, että asiakkaan tietämys rahoitusmarkkinoista on hyvä ja hän seuraa markkinoita ja sijoituksiaan säännöllisesti, että asiakas on aikaisemmin sijoittanut tileille, osakerahastoihin, yksittäisiin osakkeisiin, yhdistelmärahastoihin sekä strukturoituihin tuotteisiin ja että asiakkaan tuotto-odotus sijoitukselle on 4-6 %.

Pankin tiedonantovelvollisuuden täyttäminen

Asiakas ei ole valituksessaan vedonnut siihen, ettei hän olisi ollut tietoinen pääoman menettämisen riskistä 18.1.2000 tehtyihin osakerahastosijoituksiin liittyen. Asiakas on kuitenkin valituksessaan katsonut, että pankin sijoitusneuvonta on merkintätoimeksiannon jälkeen ollut epäasianmukaista, koska asiakkaaseen ei ole oltu yhteydessä osakerahaston arvon olennaisesta laskusta huolimatta. Asiakas on kertomansa mukaan ollut saamansa sijoitusneuvonnan perusteella siinä käsityksessä, että asiakkaan ei itse tarvitse seurata rahastojen arvonkehitystä jatkuvasti ja että pankki vaihtaisi sijoituskohteet, mikäli valitut rahastot osoittautuvat huonoiksi sijoituskohteiksi.

Asiakkaalla ei ole ollut pankin kanssa voimassa ns. täyden palvelun valtakirjaa, jonka perusteella pankki tekisi sijoituspäätökset asiakkaan puolesta. Ottaen huomioon asiakkaan sijoituskokemuksen sekä aktiivisuuden rahoitusmarkkinoiden seurannassa, Arvopaperilautakunta katsoo, ettei asiakkaan väittämää ymmärtämättömyydestä seurata rahastojen arvon kehitystä eikä sijoitusneuvonnan seurauksena syntyneestä käsityksestä, että vastuu sijoituskohteiden valinnasta rahastojen arvojen laskettua kuuluu pankille, voida pitää uskottavana.
Korkorahastoon tehdyn 30.000 euron sijoituksen osalta asiakas ei ole valituksessaan esittänyt, ettei hän olisi ollut tietoinen sijoitukseen liittyvästä pääoman menettämisen riskistä. Asiakkaan ja pankin edustajan allekirjoittamassa merkintätoimeksiannossa todetaan seuraavaa: ”Toimeksiantaja on vastaanottanut Rahastoa koskevan yksinkertaistetun rahastoesitteen, tutustunut tähän sekä Rahaston sääntöihin ja hyväksyy ne. Rahastoyhtiön edustaja on käynyt toimeksiantajan kanssa läpi ja selostanut hänelle Rahaston ominaisuudet ja kiinnittänyt toimeksiantajan huomiota siihen, että rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinatilanteesta riippuen. Rahasto-osuuden arvon historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.” Arvopaperilautakunta katsoo, että pankki on korkorahastoa koskevan sijoituksen osalta täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa.

Sijoitustuotteen sopivuuden arviointia

Arvopaperilautakunnalle toimitetusta asiakirja-aineistosta ei käy ilmi, millaiseksi pankki on arvioinut asiakkaan riskinottohalukkuuden asteen osakerahastoja koskevalla sijoitushetkellä. Kuitenkin 4.12.2002 tehdystä säästämisen suunnitelmasta käy ilmi, että asiakkaan tuottotavoite on ollut enemmän kuin mitä joukkovelkakirjalainoista on saatavissa (n. 5 %). Asiakas ei ole säästämisen suunnitelman laadinnan yhteydessä reklamoinut jo olemassa olevien sijoitusten tuottokehityksestä.

Arvopaperilautakunta katsoo, että osakerahastoja on voitu pitää sijoitushetkellä 18.1.2000 vallitsevien tietojen perusteella asiakkaan tuottotavoitetta vastaavana sijoitusinstrumenttina ja osakerahaston arvon äkillinen lasku on johtunut IT-alan yhtiöiden arvostuksen nopeasta alentumisesta. Tästä syystä Arvopaperilautakunta katsoo, ettei osakerahasto ole sellainen sijoitusinstrumentti, jonka suositteleminen olisi ollut ristiriidassa asiakkaan riskinottohalukkuuden kanssa.
Asiakirja-aineistosta sekä asiakkaan valituksesta käy ilmi, että verotukselliset näkökohdat ovat vaikuttaneet olennaisesti sijoituskohteiden suosituksissa sekä niiden valinnassa vuonna 2007 tehtyjen sijoitusten kohdalla. Sijoitussuosituksen 20.3.2007 mukaan likvidit varat 30.000 euroa on suositeltu sijoittamaan puheena olevaan korkorahastoon. Likvideillä varoilla viitataan sijoitushetkellä määräaikaistalletuksissa sekä kasvu- ja karttuvilla tileillä olleisiin varoihin, jotka tällöin ovat olleet lähdeveron piirissä eikä saatavia korkotuottoja ole voinut pääomatuloverotuksessa hyödyntää. Verotuksellisen näkökulman korostuminen käy ilmi myös sijoitussuosituksen lisätiedoista, joissa todetaan sijoitusten olevan aviomiehen nimissä, jotta mahdolliset syntyvät myyntivoitot voidaan hyödyntää vuonna 2006 realisoituneesta myyntitappiosta. Asiakas on kertomansa mukaan varannut 20.3.2007 toteutuneen ajan sijoitusneuvojalle nimenomaan siitä syystä, että sijoitusneuvojan kanssa etsittäisiin sijoituskohteita, joista saatavien myöhempien luovutusvoittojen avulla päästäisiin verotuksessa kuittaamaan toteutuneita luovutustappioita. Sekä pankki että asiakas itse ovat arvioineet riskinottohalukkuuden matalaksi.

Korkorahasto, johon 30.000 euron sijoitus on tehty, on ollut pääasiassa pitkiin, yli vuoden pituisiin korkoihin sijoittava rahasto, joka on perustettu toukokuussa 2004. Rahaston kalenterivuosituotto on ollut positiivinen 1,44–6,61 % vuosina 2006–2010 lukuun ottamatta vuotta 2008, jolloin rahoitusmarkkinoita kohtasi ennakoimaton kriisi ja kalenterivuosituotto oli
-16,75 %. Vuonna 2005 kalenterivuosituotto oli 2,14 %. Arvopaperilautakunta katsoo, ettei korkorahasto ole sellainen sijoitusinstrumentti, jonka suositteleminen olisi ollut ristiriidassa asiakkaan riskinottohalukkuuden kanssa edellä esitetyt veronäkökohdat huomioon ottaen. Vuonna 2008 toteutunut negatiivinen kalenterivuosituotto on ollut seurausta rahoitusmarkkinoiden ennakoimattomasta kriisistä.

Asiakkaan vahingonkorvausvaatimuksen arviointia

Arvopaperilautakunta katsoo, että pankki on menetellyt sijoitusneuvottelussa arvopaperimarkkinalain ja Rahoitustarkastuksen antaman ohjeen mukaisesti. Koska asiakkaalla ei ole ollut pankin kanssa voimassa ns. täyden palvelun valtakirjaa, on vastuu sijoituksen arvon seurannasta ja mahdollisesta lunastuksesta ollut asiakkaalla itsellään. Vaikka asiakas on kärsinyt vahinkoa, pankki ei ole siitä kuitenkaan edellä mainituin perustein vastuussa.


Suositus

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella Arvopaperilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.


Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen an­tami­seen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Kajala, Norros, Repo ja Sario. Sihtee­rinä toimi Saarinen.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA