Tapahtumatiedot

Asiakas A allekirjoitti täydenvaltakirjan omaisuudenhoitosopimuksen pankin kanssa 31.8.2009 ja hänen tyttärensä asiakas B teki vastaavan sopimuksen 2.10.2009. Lisäksi A:n ja B:n omistama yhtiö C solmi vastaavanlaisen sopimuksen 9.11.2009. Sopimuksen kohteena oli asiakkaiden varallisuuden hoitaminen kapitalisaatiosopimuksen puitteissa ja sijoitussuunnitelman mukaisesti korkotuotteisiin. Asiakkaiden myytyä yhtiö C:n kesällä 2011 tämän sopimus siirrettiin puoliksi A:n ja B:n nimiin. Asiakkaan irtisanoivat sopimuksensa maaliskuussa 2012.

Asiakkaiden valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakkaiden näkemyksen mukaan he eivät ole missään vaiheessa antaneet suostumustaan muuttaa sijoituksiaan pois korkotuotteista enemmän riskiä sisältäviksi. Asiasta oli keskusteltu tammikuussa 2011, mutta pankin edustajan ehdotukseen he eivät olleet sanoneet. Asiakkaat kiistävät allekirjoittaneensa mitään profiilinmuutoslomakkeita. Asiakkaiden salkunhoitaja vaihtui maaliskuussa 2011, minkä jälkeen pankin menettely muuttui eikä asiakkaiden näkemyksen mukaan enää vastannut sovittua. Samalla salkut alkoivat painua miinukselle ja raportointi lakkasi. Syiksi asialle on sittemmin kerrottu sairas- ja kesälomat. Elokuussa 2011 asiakkaat olivat yhteydessä pankkiin, missä yhteydessä kurssilasku havaittiin ja sijoitukset palautettiin vastaamaan alinta riskitasoa. Tämän jälkeen myös kuukausittaiset raportit alkoivat taas tulla. Asiasta keskustelun jälkeen syyskuussa 2011 pankin edustaja tarjosi asiakkaille hyvitystä, jonka perusteella heiltä ei perittäisi maksua hoidosta kolmen kuukauden ajalta sekä kirjoitti summan 4.000 euroa paperille. Sittemmin pankki hyvitti asiakkaille vain 1.000 euroa. Asiakkaat vaativat pankkia hyvittämään koko lupaamansa euromäärän sekä korvaamaan liian suuresta riskinotosta aiheutuneen tappion.

Pankin vastaus asiakkaiden valitukseen

Pankin näkemyksen mukaan asiakkaiden salkunhoito on koko ajan toiminut normaalisti ja sopimuksen mukaisesti. Lisäksi yhteydenpito asiakkaisiin on ollut sopimuksen mukaista. Asiakkaiden profiilin muutos toteutettiin pankin edustajan ehdotuksen mukaisesti tammikuussa 2011 pidetyssä neuvottelussa ja asiakkaat ovat muutoinkin saaneet palveluun liittyvät ehdot, esitteet ja hinnastot ennen sopimuksen tekemistä. Asiakkaiden sijoitussalkut ovat sijoitusaikana vastanneet laadittuja sijoitussuunnitelmia, joihin he eivät ole missään vaiheessa esittäneet muutostarpeita eikä niiden hoito ole poikennut muista vastaavanlaisista salkuista. Salkkujen arvon lasku on johtunut yleismaailmallisesta kurssien laskusta. Pankin näkemyksen mukaan asiassa ei ole tapahtunut mitään sellaista, minkä perusteella asiakkailla olisi perustetta olla tyytymättömiä pankin palvelun laatuun. Pankki toteaa myös, että asiakkaiden A ja B salkut ovat sopimuksen voimassaoloajan tuottaneet voittoa asiakkaille yli 74.000 euroa ja ainoastaan yhtiö C:n salkku oli irtisanomishetkellä tappiollinen vajaa 4.700 euroa. Lisäksi asiakkaille on asiakaspalvelullisista syistä hyvitetty kolmen kuukauden omaisuudenhoitomaksut yhteensä 1.000 euroa sekä sallittu heidän purkaa yhtiö C:n sopimus kuluitta. Hyvityksen esittämisen yhteydessä sen peruste on ollut kolmen kuukauden palkkiota vastaava summa, jona erehdyksessä paperille on kirjattu 4.000 euroa.

Selvitykset

Osapuolten kirjelmien ja asiakkaan reklamaatiota koskevan kirjeenvaihdon lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

• asiakas A:n kapitalisaatiosopimusta koskeva varallisuudenhoitosopimus 31.8.2009, jossa varallisuuden arvoksi on määritelty 125.000 euroa ja sijoitusprofiiliksi korkotuotto (5 vaihtoehdosta matalin ja jossa varat sijoitetaan korkorahastoihin), varallisuuden arvosta ja kehityksestä on sovittu raportoitavan 12 kertaa vuodessa kirjallisesti omaisuudenhoitopalkkion ollessa 0,5 % sijoituksen markkina-arvosta
• asiakasyhtiö C:n vastaavanlainen sopimus 31.8.2009, jossa varallisuuden arvoksi määritelty 142.677 euroa
• asiakas B:n muutoin vastaavanlainen sopimus 15.5.2009, jossa varallisuuden arvoksi määritelty 150.000 euroa, jossa raportoinnin tiheydeksi on sovittu 1 vuodessa
• asiakas A:n sijoitussuunnitelma 1.10.2009, jossa asiakkaan sijoitusvarallisuudeksi on todettu noin 133.000 euroa ja sen jakaantuvan 84 % joukkolainoihin ja 16 % rahamarkkinasijoituksiin. Asiakkaan sijoitusprofiiliksi on määritelty matala ja sijoitusajaksi vähintään 10 v. Sijoittamisen tavoitteeksi on todettu varallisuuden säilyttäminen ja kasvattaminen pitkällä aikavälillä vähäisellä riskillä ja maltillisella tuotto-odotuksella mielellään inflaation ylittäen. Asiakkaalle on suositeltu jakaumaa, jossa osakkeissa olisi 30 %, joukkolainoissa 60% ja rahamarkkinoilla 10 %, mutta päädytty kuitenkin 80 % joukkolaina ja 20 % rahamarkkina jakaumaan.
• asiakas B:n sijoitussuunnitelma 2.10.2009, jossa asiakkaan sijoitusvarallisuudeksi on todettu noin 570.000 euroa ja sen jakaantuvan 17 % osakkeisiin, 63 % joukkolainoihin, 15 % rahamarkkinoille sekä 5 % vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Asiakkaan sijoitusprofiiliksi on määritelty matala ja sijoitusajaksi vähintään 10 v. Sijoittamisen tavoitteeksi on todettu varallisuuden säilyttäminen ja kasvattaminen pitkällä aikavälillä vähäisellä riskillä ja maltillisella tuotto-odotuksella mielellään inflaation ylittäen. Asiakkaalle on ehdotettu jakaumaa, jossa 30 % olisi osakkeissa, 60 % joukkolainoissa ja 10 % rahamarkkinoilla, mutta päädytty jakaumaan jossa 15 % on osakkeissa, 70 % joukkolainoissa ja 15 % rahamarkkinoilla.
• asiakasyhtiö C:n sijoitussuunnitelma 9.11.2009, jossa asiakkaan sijoitusvarallisuudeksi on todettu noin 290.000 euroa ja sen jakaantuvan 57 % joukkolainoihin ja 43 % rahamarkkinoille. Asiakkaan sijoitusprofiiliksi on määritelty matala ja sijoitusajaksi vähintään 10 v sekä todettu että aikaisemmin varat olleet vain talletuksissa. Sijoittamisen tavoitteeksi on määritelty varallisuuden säilyttäminen ja kasvattaminen pitkällä aikavälillä vähäisellä riskillä ja maltillisella tuotto-odotuksella mielellään inflaation ylittäen. Asiakkaalle on suositeltu jakaumaa, jossa 30 % olisi osakkeissa, 60 % joukkolainoissa ja 10 % rahamarkkinoilla, mutta päädytty kuitenkin jakaumaan, jossa 75 % on joukkolainoissa ja 25 % rahamarkkinoilla.
• otteita asiakkaiden sijoitussalkkujen sisällöistä ja tilitapahtumista vuosilta 2010-2011
• pankin edustajan tekemä muistio tammikuun 2011 tapaamisesta
• sopimukset asiakkaiden A, B ja C sijoitusprofiilin muuttamiseksi korosta maltilliseen 4.1.2011
• sopimus 22.8.2011 asiakas A:n sijoitussuunnitelman muuttamisesta maltillisesta (5 vaihtoehdosta toiseksi matalin) korkoon (matalin).
• pankin vastaus asiakkaan tekemään reklamaatioon liittyen salkunhoitopalkkion määrään 2.5.2012

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Lautakunta toteaa, että kysymyksessä on pankin tarjoama omaisuudenhoitopalvelu, jossa kohteena on asiakkaan vakuutusyhtiön kanssa tekemä kapitalisaatiosopimus.

Vuoden 2011 tilannetta arvioitaessa on sovellettava tuolloin voimassa olleita säännöksiä. Tapaukseen soveltuvaa sääntelyä sisältyi tuolloin voimassa olleeseen arvopaperimarkkinalakiin (26.5.1989/495, jäljempänä AML). Lisäksi Rahoitustarkastuksen (nykyisin Finanssivalvonta) standardeissa 2.1 ja 2.3 oli lakia täydentäviä määräyksiä ja suosituksia.

Omaisuudenhoitopalvelun tarjoaja voi olla vahingonkorvausvelvollinen, jos se menettelee soveltuvan lain tai muiden velvoittavien määräysten vastaisesti tai menettelee vastoin omaisuudenhoitosopimuksen ehtoja tai asiakkaan kanssa muuten sovittua. Menettelyn tulee lisäksi olla sellaista, että siitä on aiheutunut asiakkaalle taloudellista vahinkoa.

Perustelut

Profiilin muutos

Asiakkaiden mukaan he eivät olleet antaneet suostumustaan profiilin muuttamiseen. Pankki on toimittanut tältä osin 4.1.2011 päivätyt ja asiakkaiden allekirjoituksilla varustetut profiilinmuutoslomakkeet.  Arvopaperilautakunnan käsittely perustuu asiassa esitettyyn kirjalliseen selvitykseen. Lautakunta toteaa, että sen toimivaltaan ei kuulu selvittää pankin toimittamien profiilinmuutoslomakkeiden allekirjoitusten aitoutta. Käytettävissään olevan aineiston perusteella lautakunta katsoo asiakkaiden hyväksyneen profiilinmuutokset.  

Pankin lupaama hyvitys

Lautakunta toteaa, että tapauksen osapuolet ovat yksimielisiä siltä osin, että korvauksen peruste on ollut kolmen kuukauden hoitomaksuja vastaava määrä. Pankin edustaja on kuitenkin asiakkaan kysyessä sen euromäärää ilmoittanut sen olevan noin 4.000 euroa. Vaikka lähtökohtaisesti asiakas saa luottaa pankista saamiinsa tietoihin, niin tapauksessa pankki on erheellisesti kirjannut korvausmäärän. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että erheellinen ilmaisu sitoo vain siinä tapauksessa, että sen vastaanottaja ei tiennyt tai hänen ei olisi pitänytkään tietää erehdyksestä. Koska asiakkaiden sopimuksissa on määritelty omaisuudenhoitopalvelun hinta ja se on heiltä myös säännöllisesti veloitettu ja koska pankin edustajan ilmoittama summa on ollut yli kolminkertainen siihen nähden, niin asiakkaiden olisi pitänyt havaita erehdys. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei pankki ole velvollinen hyvittämään asiakkaita jo suorittamaansa määrää enempää.

Suositus

Edellä mainituin perustein Arvopaperilautakunta katsoo, ettei pankki ole menetellyt omaisuudenhoitosopimuksen mukaisessa varainhoidossa vastoin tuolloin voimassa ollutta sääntelyä tai menetellyt tahallisesti tai tuottamuksellisesti vastoin omaisuudenhoitosopimuksen ehtoja. Vastuu omaisuudenhoidon taloudellisesta tuloksesta on omaisuudenhoitosopimuksen ehtojen mukaan ollut asiakkaalla. Lautakunta katsoo, ettei asiakkaan sijoitustappio ja korvausvaatimus ole sellaista vahinkoa, jota pankki olisi velvollinen hyvittämään.

Edellä mainituin perustein Arvopaperilautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Kajala, Norros, Repo ja Sario. Sihteerinä toimi Sainio.

ARVOPAPERILAUTAKUNTA