Haku

APL 290/08

Tulosta

Asianumero: APL 290/08 (2011)

Kategoria: Sijoituspalvelun tarjoaminen

Ratkaisu annettu: 16.12.2011

Pääomaturva obligaatio markkinointi

Tapahtumatiedot

Asiassa on kyse pääomaturvattuna myydystä obligaatiosta ja sen markkinoinnin yhteydessä annettujen tietojen asianmukaisuuden arvioinnista.

Keskusteltuaan yhtiö A:n edustajan kanssa asiakas allekirjoitti ulkomaisen yhtiön obligaatiota koskevan vaihtosopimuksen 11.11.2007. Obligaation merkintäpaikkana toimi yhtiö B, joka oli myös laatinut tuotteen markkinointimateriaalin. Asiakkaan alkuperäisen merkinnän suuruus oli ollut 8.000 euroa, jonka arvosta hän myös sai vaihdossa uutta obligaatiota.

Obligaation liikkeeseen laskenut yhtiö sekä tuotteen pääomaturvan taannut samaan konserniin kuulunut yhtiö asetettiin sittemmin konkurssiin, mikä vaikutti huomattavasti tuotteen markkina-arvoon. Konkurssimenettely on edelleen kesken.
 

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Valituksessaan asiakas kertoo, että palveluntarjoaja A:n edustaja oli häneen yhteydessä ja ehdotti hänen aikaisemmin tekemänsä vastaavanlaisen sijoituksen vaihtamista nyt riidanalaiseen tuotteeseen. Asiakas kertoo tutustuneensa tuotteesta saamaansa materiaalin ja toteaa, ettei siitä ilmene tavalliselle sijoittajalle riski menettää sijoittamansa varat. Päinvastoin myyntiaineistossa luvataan muun muassa päivittäinen likviditeetti ja pääomaturva tuotteen eräpäivänä. Lisäksi kun hän on erikseen kysynyt tuotteen taustalla olevien eri tahojen mahdollisen konkurssien vaikutuksesta, oli hänelle kerrottu, että viime kädessä Yhdysvaltain liittovaltio tulisi apuun, elleivät jo sitä ennen muut pankit ostaisi liikkeeseenlaskijaa tai sen toimintoja. Asiakas tuo myös esiin olevansa valmis kantamaan sijoitusriskin niissä tilanteissa, joissa se ja tuote on asianmukaisesti kuvattu ja tuote myös toimii kerrotulla tavalla.

Asiakkaan näkemyksen mukaan tuotteen markkinointi tapahtui puutteellisilla dokumenteilla, joista sai väärän käsityksen tuotteesta, minkä lisäksi niitä on ollut ilmeisesti erisisältöisiä, koska nyt vastineen liitteenä tullut versio on erilainen kuin mitä hänelle myynnin yhteydessä esiteltiin. Tiivistelmää, joka niin ikään on nyt tuotu esiin, ei hänelle aikaisemmin ole esitelty. Asiakkaalle esitelty aineisto ei antanut ehtoja pääomaturvalle, minkä lisäksi tuotteen suullisessa markkinoinnissa esitettiin olettamia, jotka eivät perustuneet tosiasioihin. Asiakkaan vaatimuksena on kaupan purku, sijoittamiensa varojen palauttaminen sekä tuotteen palauttaminen myyjälle.
 

Yhtiö B:n vastaus asiakkaan valitukseen

Vastineissaan yhtiö toteaa, että käsityksensä mukaan se on toiminut itseään velvoittavien säännösten ja määräysten mukaisesti eikä sen toiminnassa kyseessä olevaan arvopaperinvälitykseen liittyen ole moitittavaa. Yhtiö on toiminut lainan merkintäpaikkana, lainan liikkeeseenlaskija se ei ole ollut. Yhtiön edustajat eivät ole tavanneet asiakasta eikä se voi olla vastuussa toisen, itsenäisen sijoituspalveluyhtiön antamasta sijoitusneuvonnasta.

Yhtiö toteaa laatineensa tuotteen myyntipresentaation tekstin ja sallinut toisen yhtiön käyttää sitä markkinointinsa tukena, mutta suoraan asiakkaiden käyttöön materiaalia ei oltu tarkoitettu ja laadittu, vaan asiakkaille on tullut antaa tuotteen virallinen markkinointiesite ja muu lainadokumentaatio. Esitteen sisältö ja lainadokumentaatio on täyttänyt silloisen arvopaperimarkkinalain 4 luvussa ja Rahoitustarkastuksen standardeissa asetetut edellytykset. Aineistossa on siten riittävä, yksityiskohtainen ja tasapuolinen selvitys tuotteen ominaisuuksista ja riskeistä. Yhtiö huomauttaa, että asiakkaan valitus koskeekin nimenomaan yhtiö A:n menettelyä ja hänelle sieltä annettuja tietoja, eikä siinä edes väitetä, että yhtiö B:n toiminnassa olisi huomautettavaa. Valituksesta näyttäisi kuitenkin käyvän myös ilmi, että asiakas olisi ymmärtänyt tuotteeseen liittyneen riskin siitä, että sen liikkeeseenlaskija ei kykene maksamaan obligaation pääomaa takaisin.
 

Yhtiö A:n vastaus asiakkaan valitukseen

Yhtiö toteaa, että varsinaisena välittäjänä tuotteelle on toiminut yhtiö A, mikä ilmenee myös asiakkaan toimittamasta materiaalista. Vaihdon yhteydessä asiakas on allekirjoittanut vaihtoasiakirjan, jonka mukaan hän on tutustunut markkinointiesitteessä oleviin lainaehtoihin, jotka olivat saatavana yhtiö A:sta. Yhtiö kiistää, että sen edustaja olisi missään vaiheessa vakuuttanut asiakkaalle tuotteen olevan riskitön. Pelkästään tuotteesta laadittuun tiivistelmään tutustumalla ei voi väittää, että tuote olisi riskitön. Lisäksi asiakas oli jo aikaisemmin ja vielä nyt riidanalaisen sijoituksen jälkeenkin sijoittanut vastaavantyyppisiin arvopapereihin. Se, että näistä asioista on yleisellä tasolla voitu keskustella, osoittaa vain, että asiakas on ollut hyvin perillä asioista.

Yhtiö toteaa myös, että asiakkaan sen kanssa tekemien sopimusten perusteella kaikki taloudellinen riski on asiakkaalla ja että tämän olisi tullut reklamoida 30 päivän kuluessa saatuaan tiedon yhtiön toimenpiteestä. Nyt ensimmäinen yhteydenotto on tullut vasta syksyllä 2008. Edelleen sopimuksissa on poissuljettu yhtiön vastuu kolmannen osapuolen toimista sekä niin sanottu välillinen vahinko.
 

Selvitykset

Osapuolten kirjelmien lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- asiakkaan ja yhtiö A:n välisen sijoituspalvelusopimuksen yleiset ehdot, joiden mukaan muun muassa vastuu taloudellisesta tuloksesta on asiakkaalla ja reklamaatioaika on 30 päivää. Lisäksi ehtojen mukaan yhtiön vastuun ulkopuolelle on suljettu kolmansien toimet sekä välillinen vahinko.
- tuotteen 6-sivuinen myyntiesite, jossa listataan tuotteen keskeiset ominaisuudet (neljän toimialan osakkeiden [12 kpl] tuottoero suhteessa globaaliin osakeindeksikoriin sekä tuoton riippumattomuus yleisestä markkinakehityksestä), esitellään valitut yhtiöt lyhyesti samoin kuin tuotonlaskenta kaavoineen minkä lisäksi esitellään tuotteen 6 vuoden simuloitu tuotto. Lopuksi vastataan usein esitettyihin kysymyksiin, jotka käsittelevät muun muassa tuotteen liikkeeseenlaskijaa ja vakuutta, korkoa ja kulua, mahdollisuutta saada varat ennen eräpäivää sekä pörssilistausta ja tarjouksen peruuntumismahdollisuutta. Keskeisten riskien osalta viitataan ohjelmaesitteeseen, sen tiivistelmään ja arvopaperiliitteeseen sekä kerrotaan mistä ne ovat saatavilla. Tuotteeseen sijoittamiseen liittyvien verotuksellisten seikkojen osalta korostetaan niiden yksilöllisyyttä.
- tuotteen ehtojen 9-sivuinen suomenkielinen tiivistelmä, jossa kehotetaan tutustumaan koko aineistoon sekä tuodaan esiin muun muassa tuotteen arvostukseen liittyviä matemaattisia kaavoja ja tuotteeseen liittyviä riskejä.
- tuotteen 48-sivuinen englanninkielinen tiivistelmä, jossa tuodaan esiin tuotteeseen liittyviä riskejä mukaan lukien liikkeeseenlaskijariski.
- tuotteen vaihtotarjoukseen liittyvä 11-sivuinen esite, jonka aluksi annetaan tilannekatsaus tuotteen arvosta, minkä jälkeen esitellään lyhyesti kaksi samantyyppistä tuotetta, joihin vaihtoa tarjotaan ilman uusia kuluja
- tuotteen vaihtotarjous
- asiakkaan allekirjoittama tuotteen vaihtositoumus 11.11.2007, jossa asiakas on ilmoittanut tutustuneensa tuotteen markkinointiesitteessä oleviin lainaehtoihin sekä ymmärtävänsä että kyseessä on sitova toimeksianto.
- tuotteen 11-sivuinen myyntipresentaatio, jossa annetaan perustiedot tuotteesta (sen liikkeeseenlaskija, myyntiaika, kesto, minimimerkintä, pääomaturva ja tuotto), seuraavaksi esitellään syitä tuotteeseen sijoittamiselle (markkinakehitystä parempi tuotto-odotus nousuissa ja laskuissa sekä tuotteen hajautus), esitteessä avataan myös tarkemmin tuotteen tuoton muodostuminen sekä tuodaan esiin mahdollisuus rahoitukseen ja minkä tyyppiselle sijoittajalle tuote sopii
- asiakkaan alun perin merkitsemän obligaation markkinointiesite ja -aineisto
- asiakkaan alun perin merkitsemän tuotteen ostositoumus 26.3.2007
- asiakkaan merkintäsitoumus liittyen hänen 17.4.2008 tekemäänsä vastaavantyyppiseen tuotteeseen sekä kyseisen tuotteen markkinointiesite – ja materiaalia
- kolme kappaletta yhtiön A:n edustajan asiakkaalle lähettämiä riidanalaisen tuotteen kanssa samantyyppisten tuotteiden markkinointiesitteitä ja -materiaalia
- yhtiö A:n uutiskirje asiakkailleen 9.5.2007, jossa se esittelee lyhyesti riidanalaisen tuotteen kanssa samanlaista tuotetta sekä tuotteeseen liittyvää esittelytilaisuutta
- yhtiö A:n 3-sivuinen tiedote 30.9.2008 asiakkaille, jossa käsitellään tuotteen liikkeeseenlaskijan konkurssimenettelyn sen hetkistä tilannetta ja jossa todetaan, että asiasta kiinnostuneet sijoittajat voisivat antaa toimeksiannon eräälle asianajotoimistolle hoitaa saatavan valvontaa pesästä, koska yhtiö A ei tule sitä sijoittajien puolesta tekemään.
- liikkeeseenlaskijayhtiön konkurssipesän edustajien ensimmäinen tiedote velkojille 23.9.2008, jossa heitä pyydetään ilmoittamaan saatavistaan pesälle
- erään asianajotoimiston tuotteen omistajille lähettämä kirje valtakirjoineen, jossa he tarjoutuvat hoitamaan tuotteen valvonnan konkurssipesässä
- yhtiö A:n edellä mainittuun kirjeeseen liittynyt lyhyt saate
- liikkeeseenlaskija yhtiön englanninkielinen perusesite, 217 sivua
- asiakkaan ja yhtiö A:n edustajan välistä sähköpostikirjeenvaihtoa
- yhtiö A:n ja asiakkaan välinen varainhoitosopimus 27.9.2006 yleisine ehtoineen, jonka perusteella yhtiö on voinut toteuttaa asiakkaan puolesta tämän haluamia muutoksia sijoitusvakuutuksen sisällä
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Asiakas oli 11.11.2007 päättänyt vaihtaa aikaisemmin tekemänsä 8.000 euron sijoituksen toiseen samantyyppiseen pääomaturvattuna markkinoituun obligaatioon. Tuote menetti sittemmin huomattavan osan arvostaan sen liikkeeseenlaskijan konkurssin vuoksi. Asiakas on vaatinut kaupan purkua, sijoittamiensa varojen palauttamista sekä tuotteen palauttamista myyjälle.

Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on, että palveluntarjoajan menettelyssä voidaan todeta jokin huolimattomuudesta johtuva virhe tai puute, joka on aiheuttanut asiakkaalle vahinkoa. Asiakas on katsonut, että häntä johdettiin myyntitilanteessa harhaan ja ettei hänelle kerrottu asianmukaisesti tuotteen riskeistä. Tapauksessa tulee arvioitavaksi palveluntarjoajien tiedonantovelvollisuuden täyttäminen tuotetta markkinoitaessa ja merkittäessä sekä muun menettelyn asianmukaisuus.

Myyntitapahtuma ajoittuu ns MiFID-sääntelyn voimaantulosäännösten voimassaoloaikaan. Yhtiö B, jolla oli sijoituspalvelun tarjoamisen edellyttämä toimilupa, oli laatinut tuotteen markkinointiaineiston ja toimi tuotteen merkintäpaikkana. Myös yhtiö A:lla oli tapahtuma-aikaan toimilupa, joten palveluntarjoajien menettelyä on mahdollista arvioida yhtiökohtaisesti.

Tapaukseen soveltuvaa sääntelyä on arvopaperimarkkinalain 2 ja 4 luvuissa (26.5.1989/495), joita täydensivät Rahoitustarkastuksen (nyk. Finanssivalvonnan) standardit 2.1 Rahoituspalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat ja 2.2 Rahoituspalvelujen ja rahoitusvälineiden markkinointi.

Merkintäajankohtana voimassa olleen arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:n mukaan arvopapereita ei saanut markkinoida eikä hankkia elinkeinotoiminnassa antamalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja taikka käyttämällä hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä.

Rahoitustarkastuksen standardin 2.1 soveltamisalaaan kuuluvat toimiluvan saaneet palveluntarjoajat, joiden on myös varmistuttava että niiden mahdollisesti käyttämät asiamiehet noudattavat sitä. Standardin mukaan asiakkaalle annettavien tietojen on oltava paikkansapitäviä, eivätkä ne saa korostaa sijoituspalvelusta tai rahoitusvälineestä mahdollisesti saatavaa etua ilman, että samalla annetaan asiallinen ja selkeä ilmoitus kyseeseen tulevista riskeistä. Edelleen tietoa on annettava riittävästi ja se on esitettävä siten, että tiedon saajien kohderyhmään tai todennäköiseen vastaanottajaryhmään kuuluva huolellisesti toimiva henkilö todennäköisesti ymmärtää tiedon. Tietoihin liittyviä keskeisiä seikkoja, väitteitä tai varoituksia ei saa peitellä tai vähätellä.

Lautakunta toteaa, että Rahoitustarkastuksen standardin 2.2 soveltamisalaan kuuluvat kaikki arvopaperimarkkinalain (495/1989) soveltamisalaan kuuluvat arvopaperien liikkeeseenlaskijat ja tarjoajat sekä muut, jotka markkinoivat arvopapereita tai hankkivat niitä elinkeinotoiminnassa. Standardin mukaan rahoituspalvelujen ja -välineiden markkinoinnissa on toimittava hyvän tavan mukaisesti. Hyvä tapa markkinoinnissa tarkoittaa mm., että markkinoija toimii rehellisesti ja ammattimaisesti, keskittyy markkinoitavan rahoituspalvelun tai -välineen olennaisiin ja keskeisiin ominaisuuksiin, pyrkii varmistamaan markkinointimateriaalin asiallisuuden ja sen, että tarjottu tieto on selkeää, ymmärrettävää ja tasapuolista, ilmaisee selkeästi markkinoinnin kaupallisen tarkoituksen, eikä pyri sekoittamaan kaupallisia väittämiä tosiseikkoihin, ei kiirehdi eikä painosta asiakasta päätöksen tekemiseen, ei pyri peittelemään tai vähättelemään rahoitusvälineeseen suoraan tai välillisesti liittyviä riskejä ja viittaa markkinoinnissa lainsäädännön edellyttämään esitemateriaaliin sekä mistä se on saatavissa. Asiakkaan tai sijoittajan pitää markkinointiaineiston pohjalta pystyä päättelemään, minkä tyyppisestä rahoitusvälineestä tai -palvelusta on kysymys ja mitkä ovat sen keskeiset ominaisuudet. Markkinoinnissa tulee keskittyä rahoituspalvelun tai –välineen kannalta olennaisiin seikkoihin. Olennaista vaikutusta asiakkaan tai sijoittajan päätöksentekoon saattaa olla mm olennaisilla/todellisilla riskeillä.

Markkinoinnin tulee olla selkeää ja asiallista ja sillä ei saa luoda mielikuvien avulla tai muutoin perusteettomia tuotto-odotuksia tai perusteetonta vaikutelmaa tuotteen edullisuudesta tai luotettavuudesta. Totuudenvastaisella ja harhaanjohtavalla markkinoinnilla tarkoitetaan jonkin seikan selostamista virheellisellä tai vääristelevällä tavalla. Tieto voi itsessään olla totuudenmukainen, mutta se voi antaa esittämistapansa vuoksi vastaanottajalle virheellisen käsityksen. Esittelyssä pitää ilmetä mahdollisimman tasapuolisesti ominaisuudet ja riskit selkeästi. Tietoja ei saa piilottaa tai esittää siten, että pikaisella silmäyksellä tuotteesta syntyy väärä kuva. Tuotteen osalta ei saa antaa kuvaa riskittömyydestä, vaan esiin on tuotava tuotteeseen liittyvät nimenomaiset riskit. Erityisesti jos korostetaan pääomaturvaa, niin samassa yhteydessä tulee aina selvittää myös takaisinmaksuun liittyvät riskit. Joukkovelkakirjalainojen osalta todetaan nimenomaisesti vielä, että niiden markkinoinnissa tulee aina kertoa onko tuotteella vakuus vai ei ja mikä se on sekä mitä se kattaa.

Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan sijoituspalvelua ja oheispalvelua ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa. Markkinoinnista on käytävä ilmi sen kaupallinen tarkoitus. Pykälän 3 momentin mukaan Rahoitustarkastus antaa komission direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset asiakkaalle annettavia tietoja koskevista vaatimuksista.

Rahoitustarkastuksen standardin mukaan tietojen on oltava paikkansapitäviä, eivätkä ne saa korostaa sijoituspalvelusta tai rahoitusvälineestä mahdollisesti saatavaa etua ilman, että samalla annetaan asiallinen ja selkeä ilmoitus kyseeseen tulevista riskeistä. Tietoa on annettava riittävästi ja se on esitettävä siten, että tiedon saajien kohderyhmään tai todennäköiseen vastaanottajaryhmään kuuluva huolellisesti toimiva henkilö todennäköisesti ymmärtää tiedon. Tietoihin liittyviä keskeisiä seikkoja, väitteitä tai varoituksia ei saa peitellä tai vähätellä. Valvottavan on huolehdittava siitä, että sen harjoittamaan markkinointiin sisältyvät tiedot ovat johdonmukaisia niiden tietojen kanssa, joita valvottava antaa asiakkaille sijoitus- ja oheispalveluja tarjotessaan.

Valvottavan on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle yleiskuvaus palvelun kohteena olevien rahoitusvälineiden luonteesta ja niihin liittyvistä riskeistä. Kuvauksessa on tuotava esiin kulloisenkin rahoitusvälinetyypin luonne ja siihen liittyvät tyypilliset riskit riittävän yksityiskohtaisesti niin, että
asiakas voi tehdä perustellun sijoituspäätöksen.

Perustelut

Tiedonantovelvollisuus tuotteen osalta, riskit

Tiedonantovelvollisuuden täyttämistä ja markkinoinnin asianmukaisuutta on arvioitava kokonaisuutena, jossa huomioon otetaan niin kirjallisesti kuin suullisestikin annetut tiedot. Sijoittajan vastuulla on tutustua riittävästi kaikkeen saamaansa aineistoon. Lain mukaan tuotteesta tulee antaa sijoittajille riittävät ja oikeansisältöiset tiedot ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Annettujen tietojen oikeellisuutta, laajuutta ja esitystapaa on arvioitava sijoituspäätöstä tekevän asiakkaan näkökulmasta. Huomioon on otettava rahoitusvälineen luonne ja asiakkaan tuntemus rahoitusmarkkinoista.
Käsillä olevassa tapauksessa tuotetta on markkinoitu asiakkaalle pääomaturvattuna. Lautakunta toteaa, että pääomaturvattu sijoitus ei ole riskitön. Pääomaturvatun tuotteen ominaisuuksiin kuuluu, että tuotteen liikkeeseenlaskija lupaa maksaa nimellispääoman takaisin. Näin ollen pääomaturvattu tuote sisältää aina vähintäänkin liikkeeseenlaskijariskin. Lautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että tiedoista on käytävä riittävästi ilmi, miten kyseinen sijoitustuote käyttäytyy erilaisissa markkinaolosuhteissa, vaikka historiallisesti ja tuotteen myyntihetkellä tuotteeseen liittyvien riskitekijöiden toteutumista onkin pidetty epätodennäköisenä.

Tuotteesta annetut tiedot

Lautakunta katsoo, että tuotteen painetussa markkinointiesitteessä tuotteen rakenne, toimintaperiaatteet, riskit ja muut ominaisuudet on kuvattu markkinointihetken säännöstö huomioonottaen asianmukaisesti. Markkinointiesite viittauksineen antaa siten riittävän ja oikean kuvauksen kyseisestä tuotteesta ja siihen tuotteen pääomaturvasta huolimatta liittyvästä liikkeeseenlaskijariskistä sekä sen myötä mahdollisuudesta menettää sijoitettu pääoma osin tai kokonaan tuotteen liikkeeseenlaskijan eräpäivän maksukyvystä riippuen. Samoin tuotteen lainakohtaisissa ehdoissa ja niiden tiivistelmässä on tuotu asianmukaisesti esiin tuotteeseen liittyvä liikkeeseenlaskijariski. Yhtiö B ei siten ole menetellyt velvollisuuksiensa vastaisesti.

Asiakkaan mukaan hän oli tutustunut tuotteesta saamaansa aineistoon sekä tehnyt tarkentavia kysymyksiä tuotteen hänelle myyneen yhtiö A:n edustajalle, jonka vastausten perusteella hän oli vakuuttunut tuotteen turvallisuudesta. Yhtiö A on kiistänyt edustajansa vastanneen asiakkaan esittämällä tavalla. Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että asiakas on mieltänyt tuotteeseen liittyneen liikkeeseenlaskijariskin olemassa olon, jonka esiin tuominen kuuluu palveluntarjoajan velvollisuuksiin, mutta jonka myöhemmästä mahdollisesta toteutumisesta sillä ei voi olla tietoa tai vastuuta. Asiakkaalle on kerrottu tuotteen liikkeeseenlaskenut yhtiö, jonka kotipaikka ja toimiala on ollut sama kuin asiakkaan alun perin merkitsemän tuotteen liikkeeseenlaskijan. Edellä mainittu huomioon ottaen lautakunta katsoo, ettei asiakkaalle ole annettu tuotteen riskitasosta sellaista kirjallisesta aineistosta poikkeavaa tietoa, joka olisi antanut hänelle perustellun aiheen päätyä muuhun lopputulokseen kuin mihin hän kirjallisen materiaalin perusteella on voinut päätyä.

Suositus

Arvopaperilautakunta katsoo, etteivät yhtiöt ole menetelleet riidanalaista tuotetta markkinoidessaan tai myydessään arvopaperimarkkinalain ja Rahoitustarkastuksen ohjeen vastaisesti sekä muutoinkaan tuottamuksellisesti. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että tuotteeseen sijoitetun pääoman menettämisestä asiakkaalle aiheutuva tappio ei ole sellaista vahinkoa, josta yhtiöt olisivat vastuussa.

Arvopaperilautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen an­tami­seen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Norros, Repo ja Sario. Sihtee­rinä toimi Sainio.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA
 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia